Julkaistu

Omenaiset kaurakeksit kanelilla maustettuna

Viime viikon lopulla pohdiskelin mitä terveellistä ja hyvää leipoisin. Kuin tilauksesta Nanne esitteli blogissaan reseptinsä omenaisiin kaurakekseihin, ja ohje vaikutti niin houkuttelevalta, että päätin kokeilla. Kotona olikin kaikki muut ainekset paitsi omenat avokki toi käydessään kaupassa. Lauantaina viettäessäni liikuntavapaata päivää leivoin keksejä.

Vaikka omenat olivat luomua, kuorin ne ja poistin siemenkodat. En jotenkin voi sietää ”roskia” omenasoseen joukossa, vaikka ehkäpä plenderissä kuoren palaset olisivat menneet sileiksi… Nannen ohjeessa omenoita laitetaan neljä, mutta laitoin vielä yhden lisää.Kaurahiutaleita 10 dl, makeutukseen käytin pari lusikallista luomuhunajaa. Kanelia lisäsin tarkkaa mittaamista tekemättä. Suolaa hyppysellinen.

Keksitaikina tuoksui valloittavan herkulliselta ja olisi maistunut sellaisenaan. Minulle itse asiassa siitä tuli mieleen tuorepuuro. Kaurahiutaleita, omenasosetta, kanelia ja hunajaa, nam! Tein herkusta kuitenkin keksejä pellille. Minun kekseistä tuli huomattavan paksuja, varmasti paljon paksumpia kuin Nannella eivätkä ne oikein rapsakoituneet sen vuoksi, mutta herkullisia olivat.

Kuvassa osa paistetuista kekseseistä Nannen blogissa on keksien alkuperäinen ohje. Kannattaa tutustua myös Nannen muihinkin resepteihin. Itse paistoin keksejä kiertoilmauunissa n. 20 min niiden paksuuden vuoksi. Kekseistä saa hyvin gluteeinittomat käyttämällä gluteeinitonta kauraa, jota itsekin käytin ja jota myös Nanne suosittelee reseptissään.

Mukavia leipomushetkiä kaikille keksejä kokeileville. Terveellistä ja hyvää.

Julkaistu

Päivän liikunnat: ratsastusta ja reippailua Naisten kympillä

Eiliselle kaavailtu pumppi ja spinning peruuntui, joten viettelin rauhallisen kotipäivän kokkaillen ja illalla saunoen. Teki varmasti ihan hyvää kropalle, sillä tänään taas kroppa sai kyytiä ratsastuksen ja Naisten kympin myötä.

Matkalla tallille sateli vettä, mutta onneksemme loppui ennen tunnin alkua. Meillä on ollut kyllä käsittämättömän hyvä tuuri säiden suhteen aina kun ollaan oltu hepostelemassa. Kertaakaa ei olla kastuttu oikein kunnolla.

Ratsastin Plesillä ja meillä molemmilla oli tänään hyvä päivä Plesiltäkin kun karisi unihiekat ensinmmäisten harjotteiden aikana. Teimme käynnissä pysähdyksiä vatsalihasvetoisesti, harjoittelimme pohkeen väistöjä ja onnistuin kivasti saamaan hevosen ottamaan ristiaskeleita. Ravissa kevennys sujui luontevasti ja sain hevosen hyvin tölttäämäänkin. Jos askellaji vaihtui kesken kaiken sain korjatuksi sen ilman Letun neuvontaa tai huomauttamista askellajin muutoksesta.

Tehdessämme laukan nostoja kaipasin pidempiä laukkapätkiä, joten uskaltauduin laukalle kiertämään harjoituskenttää ympäri muutaman kerran. Se oli IHANAA! Pari kertaa Plesi vaihtoi nopeaan raviin, mutta onnistuin nostattamaan laukan uudelleen, yes!!! Uskalsin käyttää pohjetta mitä aika huonosti aiemmin olen laukassa uskaltanut. Koin taas ihanaa onnistumisen riemua. Olin ihan hengästynyt onnistumisestani.

Lopuksi vielä ravausta ja tölttiä ennen loppukäyntejä. Hyvällä mielellä taputukset Plesille ja kohti kotia. Nopea vaatteiden vaihto ja välipalan syönti. Sitten matka jatkuikin Naisten kympille. Tällä kerralla saatiin Lauran kanssa pari Silmukkasiskoa seuraksemme kävelylle. Emme lähteneet rikkomaan ennätystämme 1h48min, mutta pääsimme kuitenkin aikaan 1h54min. Kunnossa on selvästi tapahtunut jotakin kehitystä, sillä nyt vauhti tuntui aika hitaalta verrattuna miltä tuntui vuosi sitten muutaman minuutin tiukemmalla ajalla. Lähes koko ajan jalat olisivat menneet vauhdikkaammin ja viimesellä kilometrillä vauhti väkisinkin kiristyi. Emme kuitenkaan lähteneet revittelemään. Yhdessä kun lähdettiin, yhdessä myös maaliin. Eikä aina kaikkea tarvitse ottaa rajojen rikkomisliikuntasuorituksina. Välillä tekee hyvää liikkua rauhallisemminkin matalemmilla sykkeillä. Kaloreita paloi kuitenkin 864.

Vuosi sitten kävelimme hirveässä helteessä. Nyt sellaisesta ei ollut tietoakaan. Collegepusakka ei ollut juurikaan liikaa. Maaliin päästyämme saatiin vettä taivaalta ja se vähän vilutti. Saimme maalissa pussukat missä oli tapahtuman yhteistyökumppaneiden tuotteita kuten esim. Lidlin urheiluravinnemerkiltä, Dovelta, Vuokkosilta. Löytyipä myös yksi gluteeiniton patukkakin. Saimme myös omena-kurkku vissyä ja kookosvettä. Salaatti ainakin gluteeinottomana oli pettymys, vetistä maissia, muutama fetakuutio, vesimeloonia ja salaatinlehtiä. Muut kehuivat salaattejaan, joten gluteeinillinen vaihtoehto taisi olla onnistuneempi.

Mukavaa oli jälleen reippailla ja kotiin päästyä maistui perunamuusi ja savusiika herkulliselta ja olo oli kuin raittiin ilman myrkytyksen saaneella. Iltateenkin keitin jo yhdeksältä. Arvatkaapa vain olenko piristynyt nyt kun alkaisi olla nukkumaan menon aika? 🙂 Uskon kyllä, että uni tulee aika pian kun sänkyyn kömmin.

Julkaistu

Gluteeiniton vuokaleipä

Sain tuttavaltani gluteeinittoman vuokaleivän reseptin ja päätin kokeilla itsekin. Margariinin korvasin oikealla voilla, koska meillä ei margariinia käytetä 🙂 Enkä oikein ymmärtänyt miksi taikina pitäisi leipoa sämpylöiksi ja asetella vuokaan niin että ne kuitenkin kiinnittyvät toisiinsa. Eikö ole sama laittaa koko taikina vaivattuna vuokaan… Ja minun kahden litran uunivuoka on sellainen suorakaide, ei siihen montaa sämpylää rinta rinnan laitettaisikaan, joten luovuin sämpylävaiheesta kokonaan.

Laiskuuksissani ostin valmiina olevaa hasselpähkinärouhetta. En jaksanut ruveta plendaamaan maapähkinöistä rouhetta. Ensiksi olisipitänyt pähkinät kuoriakin. Laiska mikä laiska. Mielestäni kuitenkin hasselpähkinä toi leipään mukavasti makua.Qinoa oli se mikä minut sai ohjeesta kiinnostumaan. En ollut tiennyt qinoaa olevan myös jauhona. Ohjeen myötä opin siis uutta ja kyllä itse leivästäkin tuli niin hyvää, että teen uudestaankin. Mietin voisiko osan gluteeinittomasta jauhoseoksesta korvata tattarijauhoilla.

Gluteeniton vuokaleipä
4dl maitoa
1pss kuivahiivaa
2rkl hunajaa
1tl suolaa
100g margariinia sulatettuna
1dl maapähkinärouhetta
1­dl guinoa-jauho
3dl gluteenitonta jauhoseosta
pinnalle­ hunajaa ja maapähkinärouhetta
Kuumenna maito lämpöiseksi.
Lisää hiiva, hunaja ja suola.
Anna turvota noin 10 minuuttia.
Lisää sulatettu margariini ja pähkinärouhe.
Sekoita­ jauhot keskenään ja lisää niitä vähitellen taikinaan koko ajan vaivaten
.Anna taikinan kohota puolisen tuntia liinan alla
Leivo taikinasta sämpylöitä ja nosta ne uunivuokaan vieri viereen,että ne paistuessaan kiinnittyvät toisiinsa
Voitele pinta hunajalla ja ripottele päälle pähkinärouhetta
Pais­ta 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Julkaistu

Korutarvikkeita ja gluteeinitonta pitsaa

Torstaina vietin mukavan iltapäivän Liioliin
kanssa kierrellen Hakaniemen hallissa.

Kävimme Helmikauppa Figuluksessa, jossa oli helmikudontakehyksiä, jonka hankinta oli päätarkoitukseni. Ja sellainenhan löysi tiensä Hepan ostoskassiin. Luultavasti kehyksen kokoamisessa tarvitsen apuja sekä loimen laittamisessa, joten alustavasti sovimme jo uudesta tapaamisesta Liioliin kanssa.

No eihän sitä pelkällä kudontakehyksellä mitään tee. Tarvitaan loimeen lankaa sekä itse kudontaan. Ja onhan oltava vielä helmikudontaan soveltuvat neulat. Paketissa kaikki neulat ovat saman kokoisia. Haluaisinkin ostaa neuloille sopivan putkisäilytysrasian. Ja olihan se sorruttava ostamaan pari rasiaa siemenhelmiäkin.

Maanantaina sain Helmikauppa.comin
tilaukseni, joten jospa nyt olisi hetkeksi korutarvikeshoppailu tyydytetty. Kuvassa olevat helmilajitelmat ovat tshekkiläisiä lasihelmiä kuten myös Figuluksesta ostetut. Lisäksi tuli hankituksi salpalukkoja, kiinnityshelmiä, solmusuojia ja joustolankaa. Nyt ei muuta kuin koruja väkertämään 🙂 Itse asiassa vappupäivän iltana ahkeroin kaula- ja rannekorun violettisista lasihelmistä. Ne on vielä viimeisteltävä, mutta kyllä jossain vaiheessa täällä tulee postaus valmistuneista koruistakin.

Hakaniemen hallin alakerrassa Keliapuoti täytti 15 vuotta ja tarjolla oli pieniä herkullisia kakkupaloja. Ostin gluteeinittomia mokkapaloja, mutta valitettavasti ne oli vähän koostumukseltaan pettymys. Porokylän karjalanpiirakat eivät pettäneet. Mysliä en pysty vielä kommentoimaan, koska en ole maistanut, mutta eilen tein tonnikala-katkarapupitsan. Ollaan mökillä ja mökin seinien pesun jälkeen pitsa maistui herkulliselta. Kaulimen puuttuessa käytin vinoa juomalasia taikinan levitykseen. En saanut sitä aivan tasaiseksi pellille. Taikinaan lisättiin 2.5 dl vettä ja 2 rkl öljyä. Kyllä pitsajauhoseoosta voi käyttää joskus uudelleenkin. Täytteeseen laitoin tonnikalaa, katkarapuja, pinaattia, ananasta, sipulin, 3 valkosipulin kynttä sekä lauantailta jääneen kermaviilikastikkeen, jossa sitruunaa, kalamaustetta ja tuoretta tilliä. Päälle juustoraastetta.

Kiertelyn jälkeen istahdimme Liioliin kanssa teelle hallin yläkerran kahvilaan. Teemukillinen hujahti nopsaan, joten paikalla oli santsikuppi. Vielä ennen kotiin lähtöä kävelimme pitkin Hakaniemen rantaa. Oli mukava, rento iltapäivä. Kotona odottikin lahjakorttishow, joten treeni-illan Vidassa joutui unohtamaan. Onneksi lauantaina pääsin spinningiin hikoilemaan ja sitä ennen pumpissa tekemään lihaskuntoliikkeitä.

Julkaistu

Pääsiäisloma mökillä

Jos unettomuus ei olisi vaivannut, pääsiäisloma olisi ollut lähes täydellinen. Vietimme sen mökillä kevään tulosta nauttien, herkullisia ruokia valmistaen, relaillen neulomuksen ja kirjojen parissa.

Keskiviikkona saavuttuamme takkaan tulet ja lohiaterian valmistus. Maustoin lohen sitruunalla, kuivatulla tillillä, merisuolalla, ripauksella sokeria ja sitruunaisella kalamausteella. Lohi folioon uuniin paistumaan. Vuokaan pilkoimme bataattikuutioita, jotka maustoin oliiviöljyllä, mustapippurilla ja Provencen yrteillä. Ateriasta tuli herkullinen.

Seuraavana päivänä leivoin mantelimuffinsseja, jotka olivat uunissa aavistuksen liian kauan. Silti maistuivat linssikeiton ja pekoniparsojen jälkeen jälkkärinä herkullisilta teen kanssa. Tässä muffinssien ohje teillekin:
300 grammaa mantelijauhoa (esim. Risenta)
0,5 desiä kookosöljyä
3 kananmunaa kevyesti vatkattuna
Vaniljauutetta tai 2 teelusikallista vaniljasokeria
150-200 grammaa hunajaa
2 teelusikallista leivinjauhetta
Sekoita ainekset (sulata ensin kookosrasva) ja laita taikina muffinsivuokiin. Paista uunissa keskitasolla 180 asteessa noin 20 minuuttia.

Olen ihan hulluna pekoniin kiedottuihin tankoparsoihin. Avokki on suhtautunut niihin hiukan varovaisemmin, mutta nyt hänenkin suustaan kuului ”nam”. Ne on kyllä tosi hyviä. Ja kyllä linssikeittokin pitkästä aikaa oli maistuvaista.

Pitkänä perjantaina teimme ehdottomasti parhaan aterian. Torstai-iltana maustoin ja pilkoin karitsan fileen. Laitoin roimasti valkosipulia, Provencen yrttejä, savusuolaa, punaviiniä. Pataan pilkoin sipulia, punajuurta sekä silpuin tuoretta minttua. Viiniä liraus ja pata uuniin hautumaan. Valmistimme valkosipuliperunat itse avokin kuoriessa ja pilkkoessa perunat. Minä leikkelin valkosipulit kerman sekaan. Vähän suolaa ja mustapippuria. En olisi uskonut kokkaustaitojeni yltävän niin huikeaan lopputulokseen. Ateria oli täydellinen, vaikka itse sanonkin. Herkullista ruokaa riitti myös seuraavalle päivälle, joten sunnuntaina kokkasin meille makaroonilaatikon, jota söimme eilenkin. Sekin onnistui hyvin.

Mökkeilyyn sää ei ollut paras mahdollinen, mutta ei niin huonokaan mitä etukäteen ennustettiin. Lenkkeily on aika kurjaa kelirikkoisilla metsäteillä, joten lenkkeilyt jäi yhteen neljän kilsan paarustukseen. Ja sekin tuntui vähintäänkin tuplapitkältä. Ilo oli kuitenkin huomata, että märkyysinhostaan huolimatta Otto eteni paremmin mitä vaikkapa viime keväänä, joten treenauksista on ollut apua.

Saunatauoilla ja iltanuotiolla olemme kuunnelleet kevään upeita ääniä.mustarastaan
kaunis huilumainen laulu on lumonnut täysin. Auringon laskun aikaan ja sen jälkeenkin lintu soittelee laulujaan kovin kauniisti. Jostain kauempaa kuului myös joutsenien törähdyksiä. Päivä päivältä lintujen laulu on lisääntynyt ja tullut metsän siimeksestä lähemmäksi mökkimme pihapiiriä. Keväisessä lintujen laulussa on jotain niin rauhoittavaa ja lumoavaa. Jaksaisin kuunnella sitä ties miten kauan. Onneksi eilen oli aurinkoinen päivä, joten olimme iltapäivän ulkona. Nautimme glögimukilliset ja minä neuloin 😀

Aika onkin kulunut paljon neuloessa. Tällä hetkellä ylösalaisin-neule
on neulottu vartalo-osastaan tresoriin saakka. Eilen päätin aloittaa välityönä alpakka-pörröllä ilmavan huivin, koska kolmosen puikoilla olen saanut sormen päät reikäisiksi, joten taitaa olla parasta antaa sormien parantua välillä 😀

Olen nukkunut reilun viikon todella huonosti, itse asiassa kellojen siirrosta lähtien. Vasta viime yönä voin sanoa nukkuneeni kunnolla. Öisinkin on tullut neulottua ja kirjoja kuunneltua . Välillä olo on ollut aika toistaitoinen eikä ajattelusta ole tullut mitään. Siksipä jotkut asiat ovat hiukan myöhässä, mutta jospa nyt unirytmikin taas löytyisi melatoniinikuurin myötä. Näin ei vaan keväällä ole tainut käydä kertaakaan. Tästä joka tapauksessa ponnistetaan arkeen töineen ja treenauksineen. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Julkaistu

Talven lumikenkäilykausi avattu

Mukissa ystävältä joululahjaksi saatua teetä japienessä pussissa tummalla suklaalla päällystettyjä mansikoita kuuluu Hepan lauantai-illan herkkuhetkeen. Avokki on jo tervehtimässä nukkumattia, mutta iltavirkkuna ryhdyin kirjoittelemaan tänne. Neuloosi myös oirehtii, joten ruutukuvioinen tuubihuivi tuossa kutkuttelee tulla neulotuksi. Mietinkin neulonko siitä niin korkean, että tarvittaessa sen voi vetää pään suojaksikin. Vieressä odottaa myös äänikirjana Wilbur Smithin kirja Noidankehä. Bloggailun jälkeen on aika vaarallinen yhdistelmä neulomus ja kirja näin iltamyöhään. Saattaa nimittäin sujahtaa tunti jos toinenkin… Mutta postauksen varsinaiseen aiheeseen. Eilen nimittäin käytiin avokin kanssa ekalla lumikenkälenkillä.

Onneksi se kummallinen pöpö on mennyt ohi. Torstaina en vielä spinningiin uskaltautunut, mutta tapasin Silmukkasiskot Itiksen kahvilassa, jossa sujahti reilut pari tuntia kuulumisia vaihtaen ja neuloen. Kotona pakkaukset mökille lähtöä varten. Eilisaamuna tulimme tänne, takkaan tulet ja olo mukavaksi. Uuniin paistumaan riisipuuro ja neljän jälkeen päätimme lähteä ”kokeilemaan” toimisiko lumikengät kuten pitää seuraavan päivän kulkemisia ajatellen. Täällä on Pk-seutua enemmän lunta. Laitoin Sports trackerin sykemittareineen päälle ja lähipelloille tarpomaan. Otto oli kummissaan lumihangessa juoksemisesta. Alkuun kulki avokin kengissä kunnes avokki sai sen hätistettyä kirmaamaan. Vähän aikaa poika painelikin pitkin peltoa energiaansa purkaen. Harmaakuono puolestaan sipsutti innokkaana edellä ja nautti selvästi talvesta. Lenkin edetessä koirat väsyi ja tepsuttivat jälkiämme pitkin perässämme. Tielle päästyämme Harmaakuono sipsutti taas innokkaana eteemme. Mökin pihaan päästyämme molemmat makasivat kuistin edustalla odottamassa sisälle pääsyä. Sisällä etenkin Otto makasi pienenpienenä keränä, taisi lumihankiliikkuminen ottaa koville. Harmaakuonokin pötkötteli, mutta seuraili tekemisiämme tarkkana.

Viime talvena ei ollut missään vaiheessa niin paljoa lunta, että lumikenkiä olisi kannattanut ottaa esille, joten edelliskerrasta oli liki kaksi vuotta. Nopeasti kuitenkin tekniikka palasi mieleen. En kuitenkaan muistanut lumikenkäilyn olevan niin raskasta upottavassa lumessa. On jaksettava nostaa riittävästi jalkaa ja samalla liikkua sujuvasti eteenpäin. Tunsin miten syke nousi kohtuullisen korkeaksi, ehkäpä jo turhankin korkeaksi. Hengästyin ja tuli hiki. Nautin siitä, vaikka meninkin jo vauhtikestävyyden puolelle, sillä keskisyke oli 146 ja maksimi 162. Kaloreita paloi 777 ja se yllätti minut todella. Yllätyin jopa niin paljon, että jäin miettimään onko asetukseni oikein, mutta pitäisi olla. Aikaa meni 1 h 18 min. Tarvoimme pelloilla 4.15 km keskinopeudella 3.2 km. Ulkoilun jälkeen suihkun raikkaana tunsin ihanaa liikunnan jälkeistä oloa ja hehkutin sitä avokillekin. Ilta meni kuunnellen vanhoja nauhotuksia ja rätkätimme avokin kanssa niille katketaksemme. Ennen puolta yötä uni tuli ja vei molemmat mennessään.

Tänään lumikenkälenkille emme lähteneet meikäläisen valuvikapäivien tähden. Kipu on ollut aika kovaa, joten viettelimme rauhallisen päivän kokaten gluteeinitonta jauhelihamakaroonilaatikkoa ja saunoen. Neulomuskin on edennyt jonkin verran, koirien kynnet tullut leikatuksi jne. Huomenna lähdemme lumikenkäilemään, mutta on valupäivien takia muistettava ottaa eilistä rauhallisemmin. Tosin yöksi on luvattu lumi- ja räntäsadetta, joten jos ennusteiden mukaan raskasta lunta on 10-15 centtiäkin lisää, touhusta voi tulla hikistä ja raskasta.

Julkaistu

Herkulliset porkkana-omenamuffinssit

Pari viikkoa sitten innostuin pitkästä aikaan leipomaan. Jo pidempään mieleni on tehnyt kokeilla reseptitaiteilija Virpi Mikkosen porkkana-omenamuffinsseja, jotka sopivat kirjoittajan mukaan erityisesti aamiaiselle. Meillä ne melkein meni jo leivontapäivän iltana 😀 Olivat todella herkullisia ja suussa sulavia. Kuten Virpi kirjoittaa, resepti ei ole kovin makea, mutta esim. hunajallahan saa lisämakeutta tarvittaessa. Itse tein ohjeen mukaan enkä kaivannut yhtään makeutta. Kermainen pähkinäkuorute sitruunanmehuineen toi todella miellyttävän säväyksen herkkuun. Suosittelen reseptiä kaikille, tulee herkkua ja on sekä gluteeinitonta ja maidotonta. Sopii siis monelle erityisruokavaliollakin olevalle.

Ohje
3 luomukananmunaa
2 dl kauramaitoa (tai muuta maitojuomaa)
5 rkl hunajaa
0,5 dl oliiviöljyä
1 tl vaniljauutetta (uute mökillä, joten käytin jauheena olevaa, jonka ostin Life:sta)
0,5 dl muussattua banaania
0,5 dl hienoksi raastettua omenaa
0,5 dl hienoksi raastettua porkkanaa
3 dl mantelijauhoja
0,5 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
1,5 rkl psylliumkuitujauhetta
2 tl leivinjauhetta (leivinjauhe lopussa, joten korvasin ripauksella ruokasoodaa)
1/2–1 tl kanelia
hyppysellinen merisuolaa
Pinnalle: murennettuja saksanpähkinöitä tai cashewkermakuorrute
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen ja voitele muffinivuoka tai käytä vuoassa muffinipapereita. Vatkaa kananmunat, kauramaito ja hunaja kulhossa vaahdoksi. Lisää oliiviöljy, vaniljauute, muussattu banaani, omena- ja porkkanaraaste ja sekoita. Lisää lopuksi jauhot, kaurahiutaleet, psyllium ja leivinjauhe sekä mausteet ja sekoita. Kaada taikina muffinivuokiin, ripottele pinnalle murennettua saksanpähkinää. Paista uunin keskitasossa noin 25 minuuttia. Testaa kypsyys hammastikulla. Jos tikkuun jää taikinaa, lisää paistoaikaa. Ota uunista ja anna jäähtyä. Tarjoile ja nauti! Säilytä pari päivää suljettavassa rasiassa tai pakasta.
(Taikina löysähköä saksanpähkinöistä minulla ei kokemusta, sillä innostuin kokkaamaan kuorutteen.)

Cashewkermakuorrute
2 dl cashewpähkinöitä (liotettuina 30 min–1 h)
0,5 dl vettä
3–4 rkl hunajaa
5 rkl sitruunasta puristettua mehua (puristin pikkusitruunan kokonaan)1 tl vaniljauutetta
0,5 dl sulaa kylmäpuristettu kookosöljyä
Liota pähkinät, huuhtele ja kaada tehosekoittimeen. Lisää vesi, hunaja ja vaniljauute, sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää tarvittaessa hivenen nestettä, jos tehosekoittimesi ei jaksa sekoittaa seoksesta sileää. Sulata kookosöljy juoksevaksi ja lisää muun seoksen joukkoon. Sekoita kermaiseksi seokseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa jotain maustetta. Anna jähmettyä jääkaapissa noin vartin. Käytä muffinien kuorrutteena.

Virpi Mikkoseltahan ilmestyy, ellei jo ilmestynyt kirja, jossa niin raakaleivontaan kuin kypsennettyihinkin herkkuihin ohjeita. Kirjan nimi muistaakseni Kiitos hyvää. Toivon kovasti, että kirja tuotettaisiin myös kirjastossamme Celiassa mieluiten tietystikin pistekirjoituksella. Olisi mahtavaa päästä kokkailemaan enemmänkin Virpin herkullisia reseptejä.

Julkaistu

I love me – kiireetön messupäivä

Tavattiin lauantaina Messukeskuksen pääovilla Marjan ja Maaritin kanssa. Vietimme koko päivän messuhulinassa kuitenkaan stressaantumatta. Kiertelimme hyvin valikoidusti standeja ja kävimme luennoilla. Kello sujahti kuuteen ja kuulutukseen ”Messut ovat tältä päivää suljettu” nopsaan. Kotona rauhallinen ilta parin ystävän kanssa puhelimessa puhuen.

Uutena alueena I love me-tapahtumassa oli Luonnollisesti-alue. Yllättävänkin pitkän tovin vietimme tutkaillen luonnon kosmetiikkaa. Pääsimme tuoksuttelemaan ja testaamaan Nora Shinglerin ja Madaran yhteistyössä kehittelemää pihlajanmarjavoidetta ja voita. Iltapäivällä myöhemmin olimmekin hänen ja Maria Lönnqvistin luennolla Ihon sisäinen ja ulkoinen hoito – boostaa ihosi uuteen hehkuun luonnon arvokkailla tehoaineilla! Ihonhoitoa kaikilla aisteilla. Mariahan on raakakakkumestari ja hänen leivontakurssit todella suosittuja. Noora kertoi miten toimittajan työnsä kautta sekä omien terveysongelmiensa kautta kiinnostui ensin oikeista raaka-aineista valmistetusta ruuasta ja sen myötä myös luonnonkosmetiikasta. Jos syö ravitsevaa ja laadukasta ruokaa miksi työntäisi itseensä kosmetiikan kauttakaan kemikaaleja, joten työnsä kautta päästyään tutustumaan Madaran toimintaan, innostui siitä kovasti. Ymmärtääkseni yhteistyö jatkuu edelleen. Ostin itselleni pihlajamarjavoin. Tuoksuun on ehkä hivenen totuteltava, mutta loppujenlopulta se on ihana. Ja iholle tekee hyvää. Olen nyt voidetta käyttänyt muutamana iltana ja tykästynyt. Noora kertoi monen atoopikon saaneen apua voiteesta jopa niin paljon, että lääkerasvojen käytön on voinut lopettaa.

Lisäksi ostin Madaran kasvoille laitettavan Ihon tehokosteuttajan, joka sisältää kosteuttavia Pohjolan pellavansiemen-, karpalo- ja nokkosuutteita. Sitäkin olen muutaman päivän käyttänyt. Tuoksu ja teho ovat valloittavat.

Maria osuudessaan kertoi raakakakun valmistuksesta ja millaisia raaka-aineita voi käyttää. Kertoi myös miten lähti kokeilemaan kakkujen tekoa ja innostui. Hänen puheestaan paistoi innostus, ehkä vähän myös luennointijännitys. Joka tapauksessa bointtina oli se, että ilman sokeria ja muita pahiksia saadaan paljon ihania herkkuja aikaan. Luennon jälkeen saimme maistaa palat pihlajanmarja-tyrni-raakakakkua ja oli taivaallisen hyvää. Lisäksi luennolla olleiden kesken arvottiin sekä Nooran että Marian kirjoja kera pihlajanmarjavoin.

Olimme kuuntelemassa myös Kiitos hyvää-blogin kirjottajan Virpi Mikkosta. Häneltä ilmestyy kirja loppuvuodesta. Hänen aiheenaan oli vaihtoehtoja sokerittomaan ja gluteeinittomaan leivontaan. Virpi kertoi aikanaan syöneensä todella huonosti ja kärsineen erilaisista terveysongelmista. Ruokavalioremontin myötä tilanne on korjaantunut. Koska hän oli ja on edelleenkin kova herkuttelija, lähti kokeilemaan terveellisempiä vaihtoehtoja. Sokerin tilalle tuli hunaja, gluteeiniviljat vaihtuivat mm. manteliin, kookokseen, tattariin. Hänen ohjeistaan on noin puolet raakaleivontaa ja puolet paistettavaa leivontaa. Olen seurannut hänen reseptejään bloginsa kautta ja joitain ottanut talteenkin, on vielä testaamatta.

Vietimme hyvän tovin Four Sigma Foodsin standilla maistelemassa kuumaan veteen sekoitettuja sieni-yrttijauheita. Myynnissä oli viittä vai kuutta erilaista annospusseihin valmiiksi pakattuja paketteja. Ostimme kolmeen pekkaan neljän paketin satsin, ja kyllä olikin melkoinen setviminen, että saatiin pussit jaetuksi. Lisäksi Marjan kanssa ostettiin kaakao-juomaa, jossa myöskin sientä mukana. Kaakao herkkuhetkiin. Instant Reishi (lakkakääpä, tähtianis, minttu, lakritsinjuuri, makeutusaine) on stressin poistoon ja illalla unen tuloa helpottamaan. Instant Shiitake ( siitake, voikukka, ruusunmarja), vaikutukseltaan detox, eli kehon puhdistautumiseen vaikuttava. Instant Maitake (maitake, tulsi, inkivääri, stevia, ruusunmarja) käytetään diabeteksen hoitamiseen ja vaikuttaa ruuansulatukseen. Toivottavasti meni siitake ja maitake oikein päin. Suomen kieliset esitteet missä kerrottiin minkäkin sienen vaikutus olivat loppuneet. Kaakaojuomaa oli kahta erilaista. Itse tykästyin juomaan, jossa cayennepippuria. shot (kaakao, kookospalmusokeri, chagauute, siperian ginseng, guarana, ruusunmarja, cayennepippuri, merisuola). Ilmeisesti minulla on myös toisen kaakaon pusseja, koska tiedot tässä: Xoco Blue Chocolate shot (kaakao, kookospalmusokeri, reishiuute, ruusunmarja, kaneli, kardemumma, merisuola, makeutusaine), tai sitten olen mennyt pahasti sekaisin :DD Kävimme kuuntelemassa Jaakko Halmetojan luennon Adaptogeenit stressinhallinnan tukena, ja hyvinä lähteinä ovat mm. lakkakääpä, pakurikääpä ja muut sienet. Siitake ja maitake eivät kasva suomessa. Lisäksi Jaakko puhui venäjänjuuresta sekä ruusunjuuresta, jotka ovat hyviä adabtogeenejä kuten myös siperian ginseng.

Pyörähdimme pikaisesti myös liikuntavälinepuolella. Myynnissä urheiluvaatetta ja välineistöä. Osuimme miehen luo, joka myi kompressiosäärystimiä ja sukkia. Ostin säärystimet ajatuksena josko välillä aika koviinkin pohjekipuihin lenkillä saisin helpotusta eikä varmasti hullumpaa olisi käyttää säärystimiä myös töitä tehdessä. Olenhan seisomatyöläinen.

Cocovin pisteeltä ostimme välipalaksi marjasmoothiekset, raaka-chiansiemenleipää ja pala raakakakkua. Leivän päälle guakamolea, jossa oli ilmeisesti kikhernettä. Leipä ja levite olivat herkullista eikä raakakakussakaan vikaa ollut. Siinä oli suklaata, minttua, banaania. Hävis kyllä pihlajanmarja-tyrnikakulle 🙂 Maistiasia oli todella vähän. Sienijuomia, Ekolo maistatti raakasuklaita sekä Cocovi raakapatukoitaan. Muuten ei koko päivänä maistiaisia nähty eikä näytteitäkään. Myöskään Maarit ei bongannut esitteitä kuten aikaisempina vuosina. Luontaisterveys ja Ekoilo-lehtiä ostin niput ja nyt tarvitsisinkin niille lukijan. Päivän päätteeksi ehdittiin vielä piipahtamaan muoti-osastolla. Katselin talvikenkiä, mutta en jaksanut ryhtyä kokeilemaan. Löysin kuitenkin aivan ihanan villatakki/paidan, jossa villaa, kasmiria, puuvillaa, jotain luonnonkuitua jonka nimeä en muista ja vain muutaman prosentin jotain keinokuitua. Ihastuin/rakastuin paitaan ja sellainenhan oli ostettava.

Oli mukava, rento messupäivä. Kiitos Maarit ja Marja kivasta päivästä messuhulinassa.

Julkaistu

Raakakakkua ja palmikkoneulontaa

Eilen kun olin päivän työt tehnyt, matkasin ystäväni luo, jota en ollut pitkään aikaan tavannut. Vietimme mukavan päivän yhdessä touhuten. Ja kiitos ystäväni blogini ulkoasu siisteytyi ja selkeytyi. Tunnisteita piiloteltiin kuten kuukauden ja kaikkien aikojen luetuimpia, seuraamani blogit taas näkyvät lukioilleni ja uutena toimintona hakutoiminto. Koska tännekin tuota roskapostia englannin kielisin viestein on saapunut kommentteihin, laitoimme sanavahvistuksen päälle. Harmittaa, koska haluaisin pitää blogini mahdollisimman esteettömänä, jotta myös ne ruudunlukua käyttävät pystyisi kommentoimaan joilla ei ole Firefoxin lisäpalikkaa Webvisumia käytössään. Nyt kuitenkin näillä mennään toistaiseksi. Löytyypä nyt blogistani myös suora linkki firmani kotisivuille sekä Vantaan Opaskoirakoululle. Palautetta otetaan vastaan, niin risut kuin ruusutkin muutoksista.

Saavuttuani melkeinpä heti lähdimme kävelylle upeaan lämpimään syyspäivään. Taivalsimme reilut viisi kilsaa käyden pikaisesti matkan varrella kaupassa. Juttua riitti viime aikaisista kuulumisista ja välillä oli pysähdyttävä ystäväni koiran päättäessä istahtaa maahan ja rapsuttaa tassullaan kuonoaan 😀 Mutta eipähän meillä kiirus ollut, aurinko paistoi lämpimästi ja tuntui melkein kesältä.

Ruuaksi valmistimme peruna-broilersalaattia mihin laitettiin paprikaa, ananasta pääaineksien lisäksi. Kastike kermaviilistä, smetanasta ja mausteista ja lisukkeeksi herkullista rukolaa. Salaatti maistui hyvältä ja sen jälkeen olikin aika valmistaa raakakakkuOhjeessa olevat pekaanipähkinät korvasimme hasselpähkinöillä, taateleiden lisäksi laitoimme viikunaa. Siirapin tilalla hunajaa. Mun tehtävänä oli pilkkoa avokaadot ja banaani, jotka tulivat täytteeseen Ystäväni blendattua pohja, levittelin sen vuokaan täytteen ollessa blendauksessa. Täyte pohjan päälle ja kakku pakkaseen jähmettymään. Sillä välillä oli mukavaa istahtaa sohvalle huulten heilutuksen lisäksi heiluttamaan puikkoja. Ystäväni oli luvannut opettaa minulle palmikon tekoa. Arvelin häneltä menevän hermot, koska kuvittelin palmikon vaikeaksi ja toisekseen olen vasenkätinen. Mutta, kummaltakaan ei pinna pärähtänyt ja minä opin tekemään palmikon. Se yksinkertaisimmillaan tuntui yllättävänkin helpolta. Tosin jatkossa palmikkoni neulon kyllä bambupuikoilla :D:D

Mahtavan oppimisen tunteen ja neulomushetken jälkeen oli aika palata keittiöön raakakakkua maistelemaan. Täytteeseen (jo sen tekovaiheessa) lisäsimme yhden kolmasosan verran alkuperäisestä ohjeesta hunajaa ja kaakaojauhoa. Kakku maistui herkulliselta, maku oli hyvä etenkin pohjassa ja banaani nousi yllättävän voimakkaasti esille. Kaakao puolestaan häivytti tehokkaasti avokaadon makua. Ehdottomasti raakakakkua voi tehdä toistekin 🙂 Toin kakkua kotiinkin ja sekä avokkini että ystäväni mies kommentoivat samoin. Hyvä maku, rakenne ei. Kaverini, joka toi meille nyt illalla koiransa hoitoon kommentoi makua terveelliseksi 😀 Tee- ja herkkuhetken (appelsiininkukka-valkoinen tee) jälkeen kävimme ystäväni kanssa vielä tämän blogini kimppuun samalla koiraihanuuksien nujuamista seuraten.

Upea päivä ystävän seurassa ja kaksi uutta asiaa raakakakku ja palmikkoneulomus unohtamatta aurinkoa ja hyvää mieltä. Näillä jaksaa taas!

Kuvat ystäväni ottamia
Ps: ”raakakakku-linkki ei toimi, joten tässä http://www.lily.fi/blogit/mennaan-vaan/kevatta-rinnassa-ja-raakakakkua-masussa-eli-suklaisen-raakakakun-maaginen-ohje

Julkaistu

Päivä kaupungilla

Viime torstaina vietin pitkän ja mukavan päivän. Päivä alkoi kolmella asiakkaalla ja avokin lähdöllä mökille. Asiakkaiden lomassa illan suunnittelua ystävän kanssa puhelimessa. Ennen Helsinkiin siirtymistä nautiskelin ison lautasellisen salaattia ja hedelmiä. Sitten kaverini tulikin ja lähdimme ajelemaan Oulunkylän Lankamailmaan.

Olipa mukavaa pitkästä aikaa hipelöidä erilaisia lankoja ja nukuksissa oleva käsityöintokin on tuon jälkeen heräillyt horroksestaan. Hyvä niin, sillä joulu lähestyy, on aika lahjaneulomusten 😀 Innostuin ostamaan kolmea lankaa:
Vedenvihreä Viking Eco-Alpaca, puikot 5-6, käsinpesu
Tumman violetti Milano, 80% villa, 20% alpakka, puikot 10-12, käsinpesu
Petroolinsininen Essentials cotton, 100% puuvilla, puikot 3-4, 30 astetta hienopesu
Haaveilin josko onnistuisin neulomaan puuvillalangasta Iphonelle kaulaan laitettavan pussukan. Urheiluvaatteissa kun ei aina niin taskuja enkä lenkkeillessäni käsilaukkua halua mukanani kantaa, kaulapussi voisi olla toimiva. Aika sitten näyttää osaanko moisen räpeltää. Jos tiedät hyvän neuleohjeen moiseen, otan vinkin mieluusti vastaan.
Viking Eco-Alpaca-lankaan ihastuin. Se tuntui käteen ihanan pehmeältä ja ylelliseltä, joten huivihan siitä on tekaistava, ja luulenpa, että tuosta kolmannesta langasta voisi syntyä korinpohjaneuloksella tuubihuivi.

Lankamailmasta hurautimme keskustaan, kävimme teellä ennen seuraavaa treffausta. Maaritin ja Maijan kanssa oli tarkoitus lähteä kiertämään Rautatien torille Herkkujen Suomi-tapahtumaan. Sitä ennen kuitenkin toisen Maijan kanssa vietettiin leppoisa teehetki, josta matka jatkui treffauspaikalle.

Herkkujen Suomessa maistiaiset olivat taas vähentyneet edellisvuodesta, mutta positiivisena puolena taas löydettiin paljon gluteeinittomia tuotteita myyviä yrittäjiä. Porokylän leipomolta ostin gluteeinittomia karjalanpiirakoita enkä koskaan ole syönyt niin herkullisia piirakoita gluteeinittomana kuin ne olivat. Ostin myös elämäni ekan gluteeinittoman lihapiirakan, jonka söin yöllä kotiuduttuani. Ja sekin oli hyvää. Gluteeinittomassa munkissa koostumus ei vaan toiminut. Se ei minuun vaikutusta tehnyt. Nyt haluaisinkin ostaa niitä karjalanpiirakoita, mutta ilmeisesti jälleenmyyntiä aika vähän täällä Pk-seudulla ja vain tiettyinä päivinä. Täytyy selvitellä asiaa.

Ostin kuvassakin komeilevan Luminan gluteeinittoman yrttisämpyläjauhoseoksen. Heillä oli myynnissä myös vuokaleipäjauhoseos ja muffinitaikinaseos. Yrttisämpylöissä ei ollut juuri mitään limääräisiä lisäaineita. Muissa niitä oli jo reilummin, joten sämpyläjauhot tarttui matkaan ainoastaan. Pirjo Pakarisen leipomon ihania sämpylöitä oli kans myynnissä. Niitä saakin meidän lähi S-kaupasta.

Kuvassa oleva nokkoskeitto oli heräteostos. Olen monesti ajatellut, että haluan maistaa nokkoskeittoa ja kun kerran kohdalle osui pitihän se ostaa testaukseen. Lisäks ostin Herkkujen Suomesta peuran grillimakkaraa, tyrni- ja puolukkasuklaata. Avokki olisi halunnut poronkäristystä, mutta ne mitä löydettiin oli todella kalliita ja niihin oli lisätty mm. perunajauhoja ja aika paljon lisäaineita, joten avokin ohjeistuksen mukaan jätin ostamatta.

Lähes parin tunnin kiertelyn jälkeen istahdimme yksille ja join kyllä elämäni kalleimman siiderin, maksoi 9.80 € Melkein peruin tilaukseni :D:D Kalliista siideristä piti sitten naatiskella ja samalla rupateltiin niitä näitä minkä jälkeen matka jatkui Maaritin lähtiessä kohden kotia. Me Maijan kanssa (tutkailemaan Taiteiden yön hulinoita) tepsuttelimme kohden Senaatintoria. Matkan varrelle osui aika vähän ohjelmaa. Tutkin sumopainiasua, kuunneltiin jotain rap-räimettä, nuorten tyttöjen hiljaista katulaulantaa. Päädyimme lopulta kryptaan, jossa oli ortodoksikuoroesityksiä ja myynnissä kahvilatuotteita. Istahdimme kahville ja teelle.

Senaatintorilta löysimme mielenkiintoisen pahvilaatikkorakennelman, josta tässä kuvakin. Hämärä jo laskeutui, joten kuva rakeinen. Toisessa näkyy komeasti valaistu kirkko.

Siirryimme ratikalla Kallioon. Siellä oli paljon hiljaisempaa kuin keskustassa. Puistossa hengaili jonkin verran väkeä. Piipahdimme Kallion kirkkoon, jossa oli meneillään urkumaraton. Kivikirkko oli kerännyt itseensä kesähelteiden kuumuuden, kivestä hohkasi järkyttävä lämpö. Aivan kuin olisi mennyt huonosti lämmitettyyn saunaan. HUOH! Hetkeksi oli kuitenkin hyvä rauhoittua musiikkia kuuntelemaan. En paljoakaan urkumusiikista ymmärrä, mutta kauniisti urut soivat.Kuva ei valitettavasti kovin onnistunut ole, mutta toivottavasti edes hiukan välittää kirkon tunnelmaa.

Lopuksi istahdettiin Kallion paikalliseen, jossa oli karaoke. Valitettavasti lauluesitykset eivät kovin kummoisia ollut. En ole itse taitava laulamaan, joten en ole mikään arvostelemaan, mutta osa oli todella järkyttävää kuultavaa. Liian humalassa, ei yhtään sävelkorvaa, ei ääntäkään. Mutta meillä ystävän kanssa juttua riitti, joten lopulta koko karaoke oli sivuseikka. Hiljalleen Hepaan hiipi ryytymys. Olinhan työt aloittanut yhdeksältä ja kotoa lähtenyt ennen yhtä. Kyllähän 12 tuntia myöhemmin oma koti ja oma sänky alkoi olla houkutteleva, joten reilun tunnin baarissa istuskelun jälkeen suuntasimme kotiin. Minä herkuttelin lihiksen, join teetä ja painuin nukkumaan. Seuraavana päivänä mahtavuudet jatkuivat, lähdin Lohjalle tutustumaan Tytyrin kalkkikaivosmuseoon ja Alitalon omenaviinitilaan. Tuosta aikanaan tulee oma postauksensa. Nyt on kuitenkin syytä hipsiä unille, sillä aamulla matka vie mökille. Onneksi viikonlopuksi on luvattu vähän parempaa säätä. Kaikille ihanaa viikonloppua!