Julkaistu

Flunssaviikon satoa

Ehkä näillä ruoka/ravitsemusjutuillani karkoitan teidät lukijat muille maille vierahille 🙁 Siitäkin huolimatta otan riskin ja jatkan aiheesta tänäänkin.

Olen ollut ”pakotettuna” rauhalliseen kotielämään flunssa seuralaisena. Olemme avokin kanssa molemmat sairastaneet. On ollut hyvää aikaa tutkailla ravitsemusblogeja. Veteraaniurheilija-blogista löytyikin kattava linkkivalikoima ravitsemusta käsitteleviin blogeihin. Ehkä moni hyvä blogi hukkui ruudunlukuohjelmani tuomiin haasteisiin tai runsaaseen kuvatarjontaan. Ruudunlukuni ei pysty tulkitsemaan kuvia ja linkitkin näyttävät allekain, vaikka ruudulla ne olisivatkin esim. oikeassa laidassa tms. Täällä bloggerissa olevat blogit tuntuivat käyttäjäystävällisimmiltä myös ruudunlukua käyttävälle. Tuo Veteraaniurheilijan blogi vaikutti erittäin kiinnostavalta kuten Juhana Harjun Aamiainen ruohikolla. Molempia aion seurata jatkossa ja lukijaksi liittyisin, jos vain onnistuisin liittymään. Syystä tai toisesta ruudunluku ei toimi liittymisen viimevaiheessa. Voitte siis uskoa miten turhauttavaa on odottaa näkevän apuja. Asia saattaisi korjaantua muuttamalla joitain asetuksia tai ohjelman uudemman version hankkimisella. Voisin kokeilla vielä ilmaisohjelmalla NVDA:lla.

Tämä tietokoneella touhuaminen on välillä haasteita täynnänsä ja on etsittävä mikä toimii parhaiten missäkin asiassa. Valitettavasti noita ruudunlukuohjelmia ei kuitenkaan voi latailla mielin määrin koneelleen, tai voi… jos on paljon ylimääräistä rahaa. No nyt kyllä menin ihan sivuraiteille asiasta, mutta ehkä tämä vähän selventää miksi hommat etenee näin kuin etenee… Lisäsin suosikkeihin toistaseksi myös blogit Pöperöroffa, Quinoaa, Pullapoliisin elämää, Limpun blogi, Treeni ja ravinto ja Unelmia terveellisemmästä elämästä. Ehkäpä nämä vielä joskus löytyvät lukemistostani.

Viime aikoina olen myös Facebookissa tykännyt terveysaiheisista sivuista. Sieltä kautta pääsee kätevästi useimmiten lukemaan artikkeleita kuten nyt viime päiviltä voisi mainita tohtori.fi:ltä ja Kimallus.fi:ltä artikkelit: ”Mitä suomalaiset miettivät aterioissaan eniten: terveellisyyttä, ravintosisältöä vai makua?”, ” Jopa 90 % suomalaisista käyttää vitamiinilisiä” ja ” Supisuomalainen ”superruoka” saa aikaan terveydelle hyödyllisiä muutoksia veren rasvoissa”. Tutkimuksen mukaan suomalaisille ruuassa maku merkitsee eniten. Kieltämättä, ei sitä kovin mielellään syö sellaista mistä ei pidä. Ehkä silti joihinkin makuihin voi oppia kokeiltuaan tuotetta joitakin kertoja. Ja ehkä ne lapsena olleet inhokkimakuelämykset kannattaisi heittää romukoppaan, sillä aikuisena moni asia maistuukin oikein herkulliselta mistä ei lapsena ole pitänyt. Itse esim. en kestänyt lapsena juustoa oikein missään. Ihan kauheaa oli leivänpäällisjuusto 😀 Nyt syön juustoja mielelläni, vaikka en leivän päällä, jos itse pääsen asiaan vaikuttamaan. Tässä ruokainnostuksessani joskus mietin pitäisikö juustoja vähentää salaateista tms, mutta toisaalta oikea kunnon juusto sopivissa määrin olkoon toistaseksi ruokavaliossani. Tutkimuksessa sanotaan myös, että maku merkitsee naisille hivenen enemmän kuin miehille. Naisille terveellisyys merkitsee myös miehiä enemmän. Kolmantena tulee ravintosisältö, johon jälleen naiset uhraavat enemmän ajatuksiaan. Hyvä me kauniimman sukupuolen edustajat! 😀

Näiden kolmen maun, terveellisyyden ja ravintosisällön merkityksen taakse jäivät ruuan eettisyys ja alkuperä. Eli juuri ne asiat mitä minä olen viime aikoina paljon pohtinut. Ja haluan suosia hyviä raaka-aineita, jotka kestävät myös eettisen tarkastelun. Samaiseen tutkimukseen kuuluu tuo vitamiinien käyttö. Kuten tiedämme niin vitamiinit kuin hivenaineetkin ovat meille tärkeitä. Minua silti vähän yllätti tuo, että yli 90 % käyttää niitä meistä suomalaisista. Tästä tuleekin mieleeni kirjoitus vitamiineista synteettiset vs luonnolliset –blogikirjoitus. On varmasti hyvä, että tiedostamme vitamiinien ja hivenaineiden tarpeellisuuden, mutta olisiko kuitenkin tässäkin parempi vaihtoehto kapselipurkin sijaan esim. marjat metsistä. Marjathan ovat aivan ihania mm. smoothiesdrinkeissä. Tässä yksi hyväksi havaittu ohje: Pakkasesta mustikoita ja vadelmia 2-3 dl, Lasillinen vettä johon lisätty vuorisuolaa ripaus ja liraus sitruunanmehua, 1 tl Macajaouhoa ja seesaminsiemeniä, 1 rkl pellavansiemenrouhetta, 1 kukkurallinen tl hunajaa Ja ei muuta kuin ainekset sekaisin ja juomaksi! Ihanan terveellisen, raikkaan makuinen. Suosittelen!Banaani tuo pehmeyttä, aamulla aikas bueno!

Tutkimuksen mukaan suomalaisten kaapeista löytyy myös muita ravintolisiä erilaisten rasvahappojen ja proteiinien muodossa. Näin myös meillä. Avokkini treenikausinaan vetelee proteenia ja muita urheiluravinnelisiä. Itse ostin Ruohonjuuresta Hamppuproteiinia ja aion maistattaa sitä myös avokillani. Haluan kuulla hänen kommenttinsa. Tässä taas voidaan herättää keskustelua synteettiset proteiinivalmisteet vai luonnollisetproteiinilähteet. Aika paljon on lisätty proteeiinijauheisiin ja muihin urheiluravinnelisiin makuaineita ja se oikea maun lähde puuttuu kokonaan. Kemikaalisotkuako siis? Itsekin käytän Tonalin-nimistä rasvanpolttajaa, josta kirjoitinkin tammikuisessa blogikirjoituksessani. Jälleen naiset tutkimuksen mukaan käyttävät ahkerimmin vitamiini- ja hivenainelisiä, mutta aminohappojen ja rasvahappojen suhteen miehet vievät voiton. Selkeä ero syntyy lisäproteiinin käytössä, yli 26% miehistä sanoo käyttävänsä niitä. Naisista vain reilu yhdeksän prosenttia. Suomalaiset turvautuvat myös luontaistuotteisiin, naisista joka viides ja miehistä n. 17. % Itse uskoisin vuosien mittaan lukujen nousevan, ainakin toivon niin. Tutkimustulokset ovat terve-sivustojen tekemästä Miten Suomi voi –tutkimuksesta. En kirjannut tarkkoja lukemia, mutta näitä ajatuksia artikkelit herättivät minussa.

Flunssaviikon aikana olen toki muutakin touhunnut kuin vain kökkinyt tässä tietokoneen ääressä. Leivon todella harvoin, mutta innostuin Ruohonjuuren sivuilta ruokarseptihakemistosta löytämistä seesam-kekseistä ja päätin kokeilla. Onnistuivat hyvin. Avokkini sanoi niiden muistuttaneen kampanisuja. Ohjeessa tulee aika paljon vehnäjauhoja, joten ei ehkä mailman terveellisin ohje. Jotenkin olen tullut nimittäin siihen tulokseen, että valkoinen vehnäjauho ja sokeri voisi laittaa pannaan. Ostinkin intiaanisokeria kilon paketin. Sama suolan suhteen. Se valkoinen käsitelty suola saa jäädä kaupan hyllylle. Nyt meiltäkin löytyy vuorisuolaa suolamyllystämme. Joka tapauksessa keksit olivat hyviä ja mietinkin voisiko vehnäjauhot korvata esim. speltillä. Spelttiin en ole kovin perehtynyt. Muistan kyllä esim. Terveysmessuilla sitä esitellyn. Silloin ei vaan aika ole ollut kypsä. Varmasti moni muukin tuote nyt kiinnostaa enemmän mitä vuosia sitten messuosastoa kiertäessä. Jos tänäsyksynä pääsen messuille, saas nähdä mitä kaikkea sieltä mukaan tarttuu 😀 Mutta tässä tämä keksien ohje teillekin

Seesam-keksit – Goma senbei
150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 onnellisen kanan muna
1 dl seesaminsiemeniä
Vatkaa voi tai margariini sokerin kanssa. lisää sitten muna. nakkaa sekaan vehnäjauhot ja lopuksi seesaminsiemenet. Sekoita tasaiseksi massaksi. Jätä taikina jääkaappiin tekeytymään noin puolen tunnin ajaksi. Muovaa sitten taikinasta tanko ja leikkaa se 1/2 cm:n levyisiksi siivuiksi. Kypsennä
seesamviipaleita uunissa 180 asteessa kymmenisen minuuttia.

Yrtit ovat olleet ulkona vuorokaudet ympäriinsä perjantaista lähtien. Tilli ja ruohosipuli olivat vähän ylikasvaneita jo ostettaessa. Leikkasin ne aika raalla kädellä ja saimmekin katkarapusalaattiimme ihanaa kesämakua. Ruohosipulille leikkaus teki oikein hyvää, tilli on vähän niin ja näin. Tomaateissa on raakileita kuten myös mansikassa. Basilikassa tulee paljon kuivia lehtiä, sitruunamelissa ja luomuyrtit puolestaan voi hyvin. Persilja on myös liikaa kasvanut, joten taidan pelastaa salaattiin mitä pelastettavissa on ja katsoa miten yrtti virkistyy. Poistaessani huonoja lehtiä, suihkutellessa yrttejä, huomasin pitäväni puuhasta kovasti. Käsin tunnustelemalla joutuu etsimään huonot lehdet ja tunnustelun on oltava varovaista ettei kasvi siitä kärsisi. Homma on vähän hidastakin. Näkevä vain napsaisi kuolleen lehden sieltä ja toisen täältä pois. Mutta minä toimin tavallani enkä ota siitä stressiä. En vaan voi toimia näkevän tavoin ja sillä siisti.

Edellisessä postauksessani mainitsin sivulauseessa valmistaneeni pestoa, joten tässä loppuun vielä sen valmistusohje. En muista miltä sivuilta ohjeen olen napannut.

Vihreä pesto
2 ruukkua basilikaa
0,5 dl pinjansiemeniä tai manteleita
1 dl parmesaania
2 valkosipulin kynttä
1 dl oliiviöljyä
Laita ainekset tehosekoittajaan ja hienonna tasaiseksi. Lisää öljyä tarvittaessa

Julkaistu

”Ruokaherätys” – yrtit kasvamassa, Hyvinvoinnin ja Ruohonjuuren vakkariasiakas

Mukissa Thehuoneesta ostettua mustaa karpaloteetä, jossa kuivattuja kokonaisia karpaloita. Maku on ehkä hivenen mehumainen. Eilen kävinkin pitkästä aikaa Thehuoneella ja tällä kertaa maistoin kahta eri teetä. Mustatee, johon lisätty kanelia ja appelsiiniä. Tuoksu oli voimakkaampi mitä maku. Maku oli oikeastaan hyvinkin lempeä. Vihreä tee, jossa oli ginsengiä ja sitruunaa oli mukavan raikas tee, vaikka ei maultaan kovin voimakas. Teelistaa selaillessa oli mukavaa huomata, että löytyi teelaatuja myös luomuna. Tämä luomuus onkin kiristänyt otettaan ajatusmailmassani.

Olen miettinyt kuukauden päivät haluavani kasvattaa yrttejä. Vuosi sitten sain syntymäpäivälahjaksi ruukussa olevia yrttejä, mutta onnistuin tappamaan ne basilikaa lukuun ottamatta.Tuolloin en ehkä ollut kovinkaan valveutunut kasvattamaan niitä. Ehkä aika ei vaan ollut kypsä. Nyt maanantaina marssimme yrttiostoksille ja nyt täällä on yrttiruukkuviljelykset.

Luomuna sain sitrusbergamontin, thai-basilikan, kirvelin ja suolaheinän. Thai-basilikassa on aivan ihana tuoksu, vähän makeampi kuin ns. tavallisessa basilikassa. Lisäksi ostin Oliverin tillin, persiljan ja ruohosipulin. Kaupan vihanneshyllyltä yrttiviljelyksiä täydentämään basilikaa ja sitruunamelissaa. Tuo sitruunamelissa on herkullista kalan kanssa ja ihanantuoksuinen. Lisäksi innostuin ostamaan hivenen puumaisen kirsikkatomaatin, Oliverin tomaatin ja mansikka-amppelin. Melkein kaikissa tilliä lukuun ottamatta oli 10 asteen raja, ja tietysti nyt on ollut kylmä viikko. Onneksi on luvattu lämpenevää, joten jospa yrtit saisi kasvurauhan parvekkeella ruukuissaan eikä tarvitsisi siirrellä edestakaisin. Meillähän on myös omaa pihaa. Koen kuitenkin helpommaksi ”harjoitella” kasvatusta ruukuissa, tiedän ehkä helpommin mikä on mikin ja toisekseen opaskoirani ei pääse niitä lannoittamaan. Nyt vain odotan jännityksellä miten kauan saan herkut pidetyksi hengissä ja saanko herkkuja omasta kasvimaasta ruokapöytäämme.

Mansikka-amppeli
Sunnuntaina valmistin vihreää pestoa ihan alusta lähtien. Pesto jäi ehkä hivenen liian paksuksi oliviöljyn loppuessa kesken. Tarvikkeita ostaessani mietin jälleen millaisista raaka-aineista mahdetaankaan valmistaa valmispestot, sillä pelkästään pussi pinjansiemeniä maksoi lähes tuplahinnan valmispestopurkkiin verrattuna. Ja pinjansiemenillä ei vielä kovin pitkälle pötkitä. Oliiviöljy on kohtuu arvokasta kuten parmesanjuusto. Ja taas mietin, miksi ihmeessä tuetaan niin paljon huonoista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Noh, halpuus, mutta eikö nuo valmissotkotukset voisi olla kalliita ja raaka-aineet edullisia. Kannustettaisiin ihmisiä enemmän tekemään itse ja kiinnittämään huomiota mitä suuhunsa laittaa. Tiedän, ei kaikilla ole aikaa eikä haluakaan, ja heille sopii nuo puolivalmiit ja valmiit tuotteet mainiosti. Siksipä olisi kovin tärkeää ettei ne olisi kyllästetty ties millä kemikaaleilla, jotka parantavat makua ja lisäävät säilyvyyttä. Noh, enpä ala toistamaan itseäni edelliskerran kirjoituksestani. Näitä juttuja vaan pyörittelen mielessäni entistä enemmän. Tällaisen ”ruokaherätyksen” saaneena huomaan kauppalaskujen kohoavan taivaisiin. Toisaalta meidän taloudessa ei mene rahaa esim. auton kuluihin, meikkeihin, baari-iltoihin, joten miksipä ei voisi ”tuhlata” rahojaan hyvinvointiin. Tehdessäni maanantai-iltana Hyvinvoinnin verkkokauppaan tilausta tilasin myös ekologista pyykinpesu- ja huuhteluainetta. Haluan kokeilla miten ne toimivat. Olen pitkään pohtinut myös hankkiakko hittituotteen piikkimaton vai en. Ehkä tuo hitteys on mennyt vähän ohi, ja myöhäisherännäisenä tilasin samaisesta verkkokaupasta luonnon materiaaleista tehdyn piikkimaton: ”Pranamat Eco – henkilökohtaiseen käyttöön kokonaan luonnonmateriaaleista, kuten pellavasta ja kookoskuidusta, hyväksi sinulle ja luonnolle. Kaikki Pranamat Econ materiaalit ovat luonnollisia ja luontoystävällisiä, jotka virittävät sinut luonnon tunnelmaan. Lootusten asettelu muistuttaa mehiläiskennoa, luonnonmuotoa, joka täyttää sinut energialla. Kangas ekologista luomupellavaa, joka on saanut värinsä myrkyttömistä kasviväreistä. Pehmuste on hengittävää ja pölyämätöntä kookoskuitua – sopii myös allergisille. Pehmusteen ja pellavan välissä on luomupuuvillainen välipussi. Kaikki kerrokset ovat irrotettavissa ja pestävissä. Lootuksenkukkapiikit myrkytöntä ekomuovia, kuumakiinnitetty kankaaseen – ei liimaa! Koko 45×73 cm, 221 lootuskukkaa” Näin sanottiin tuotteesta www.hyvinvoinnin.fi-sivuilla. Mattoja on eri kokoisia ja eri värein. Tuo verkkokauppa on mukava ostospaikka, koska sivut toimivat hyvin myös ruudunlukuohjelmallani ja pystyn lukemaan näin myös tuoteselosteet ja elintarvikkeista aineluettelot. Minusta onkin tullut kaupan vakioasiakas. Kaikki mitä sieltä ostan ei tosin ole luomuna. Esim. suurta herkkua ovat Piokian suklaapäällysteiset kuivatut karpalot, mustikat ja puolukat. Olen ostanut Terveysmessuilta aina messutarjouksen innottamana tuotetta ja innostuin kovasti löytäessä nuo Hyvinvoinnista. Stockmannin herkussakin niitä taitaa olla, mutta siellä tulee käydyksi aniharvoin. Tosin kuulin siellä myytävän kylmäpuristettua omenamehua viinipönikän näköisessä hanapakkauksessa ja Thehuoneessa maistamiani ihania croishantteja. On siis varmastikin jossain vaiheessa syytä piipahtaa Stockalle. Edelliskerralla tilasin Hyvinvoinnista uutustuotetta Tempo Ruisvälipalapusseja ja ihastuin. Mukava hyvänmakuista pikkunaposteltavaa, sekä plussana mainittakoon runsaskuituisuus. Eevi Vepsä sanoi viime viikon keskiviikkona olleella luennolla, että suomalaisten ostoskärrystä löytyy n. 2% luomutuotteita ja on hyvä, jos määrän saa nostetuksi vaikkapa 20%, tai 40% Tietysti sen parempi mitä enemmän on luomutuotteita, mutta ehkä saadakseen luomua ei pidä tehdä elämästään liian hankalaakaan. Ja stressaamalla kaikesta homma pissii. Eevin luennolla muistutettiin elämäntapamuutoksien tekemisen toimivan parhaiten ilon kautta. Se ei saa olla pakkopullaa, ja olen kyllä täsmälleen samaa mieltä. Joskus saa ja voi syödä ”huonosti”. Kunhan n. 80% viikon syömisistä ja juomisista on laadukkaista raaka-aineista. Eli, jos syöt joskus jotain ei niin terveellistä ja puhdasta, mailma ei kaadu siihen. Uusiin makuihin totuttautuessa kannattaa kokeilla muutamia kertoja ennen kuin hylkää sen pahanmakuisena makuna. Ihminen vaatii totuttautumista ja monista mauista voi oppia tykkäämään. Luennolla puhuttiin myös ylikorostetusta lautasmallista. Ajatus oli mielenkiintoinen. Esim. lounaalla ei pitäisi sekoittaa hiilareita ja proteiineja keskenään. Eli, salaattia ja kasviksia 70% ja vaikkapa lihaa proteiinin lähteenä. Ei hiilareita, perunaa, pastaa, riisiä. Välipalaksi sitten jotain hiilarilähdettä. Tällä tavoin ruuansulatus toimii paremmin eikä entsyymit tms. liiaksi neutralisoidu. Tämä liittyy taas happamuus-emäksisyys –tasapainoon. Eevi lupasi vielä lähettää vinkkejä, reseptejä sähköpostilla tällä viikolla. Odotan innolla postia. Saimme myös Jukka Harjun Energiaa elämään –luennon jälkeen suklaakakun ja smoothieksen valmistusohjeita. Smoothies on ihana juttu, siihen voi laittaa mitä vain. En kuitenkaan suosittele yhdistämään avokadoa ja kookosmaitoa. Itse tein sen ja karmeaa oli. En pystynyt sitä syömään. Ehkä maitoa tuli liikaa, ehkä ne eivät vain sovi yhteen. En tiedä, mutta puistattaa ajatuskin muistellessani sen sotkun makua. Eevi Vepsän luento oli Itäkeskuksen Ruohonjuuressa nimellä Eväät puhtaampaan ja laadukkaampaan ruokaan. Kannattaa ehdottomasti mennä kuuntelemaan, jos luentotilaisuuksia järjestetään edelleen. Luennon jälkeen teimme vielä ostoksia ja oli tosi mukavaa huomata kaupan myyjien ystävällisyys ja tietoisuus tuotteista mitä myyvät. Tämän kuun vikana päivänä olisi mielenkiintoinen vieras Kampin Ruohonjuuressa, mutta en valitettavasti ehdi paikalle. Tässä teille kuitenkin menovinkki Ruohonjuuren sivuilta: Kuinka vältän turhat kemikaalit? Ruohonjuuressa vieraana Noora Shingler klo 15-18 Kampin Ruohonjuuri (Salomonkatu 5, Helsinki) tiistaina 31.5. klo

15-18. Suosittua Kemikaalicocktail-blogia pitävä Noora Shingler vastaa
tapahtumassa ihmisten kysymyksiin ruuan ja kosmetiikan sisältämistä
kemikaaleista sekä siitä, miten niitä voi välttää. Pari vuotta sitten toimittaja Noora Shingler voi huonosti. Hän kärsi selittämättömistä vatsavaivoista ja joutui aloittamaan ruokaremontin.
Noora vaihtoi keinotekoisia kemikaaleja sisältävät ruoat aitoihin
raaka-aineisiin, ja meikkipussinkin sisältö vaihtui
luonnonkosmetiikaksi. Marjoja ja maskaraa -Kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja
kosmetiikkakemikaalit -kirjan äskettäin julkaissut Shingler kertoo
tapahtumassa myös kirjastaan ja signeeraa uutuusteostaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!”
Jos tiedät tuon blogin osoitteen tai olet lukenut kirjan, laita ajatuksiasi kommentointiosaan!