Julkaistu

FitLine -kotikutsut

Suhtaudun moniinlisäravinne&laihdutus&dietti-konsepteihin skeptisesti. Ajattelen, että bussikeittodietit yms. eivät tuo pysyvää muutosta ylipainon kanssa taistellessa. En pidä ajatuksesta synteettisiä valmisteita laihduttamaan kehoa, kohentamaan oloa. Mietin myös monien tuotteiden kohdalla niiden todellista toimivuutta ja sopivuutta hyvinvointiin. Hyvinvointialahan on suurta bisnestä ja välillä on rahastuksen makua ilmassa enempi vähempi. Toisaalta on myös muistettava, että jokin juttu sopii toiselle ja toiselle taas ei. Jokaisen meistä on löydettävä ne omat jutut mitkä toimivat juuri itselleen.

Lauantaina olin FitLine-kotikutsuilla. En ole löytänyt oikeita keinoja painon pudotukseen, hyvinvoinnin kohentumiseen. Epämääräisiä oireita riittää mitkä eivät estä toimintaa, mutta välillä hidastaa kyllä. Vilkkaiden päivien jälkeen tarvitsen palautumisaikaa aivan eri tavalla mitä aiemmin.

FitLinesta olen kuullut aiemminkin ja eräs ystäväni sitä kokeilikin hyvin tuloksin. Minua tuolloin yllätti, että hän lähti mukaan, sillä hänelle puhtaus, lisäaineettomuus, kehon puhdistuminen jne. ovat tärkeitä asioita. Ajattelin tuolloin, että tässä täytyy olla jokin juttu, mutta tuolloin rohkeuteni ei riittänyt mennä mihinkään esittelytilaisuuteen. Nettiä selailin kyllä innokkaasti pohtien. Nyt kuitenkin taisi olla aika kypsä, sillä nähdessäni kaverin kyselyä Fb:ssa olisiko kotikutsuista kiinnostuneita vastasin myöntävästi ja onneksi ilta sattui myös sopimaan.

Kutsuilla istuin ja kuuntelin tarkasti ravitsemuksesta ja FitLine-tuotteista. Miten tärkeää on, että suolistomme on hyvässä kunnossa, sillä se vaikuttaa käytännössä kaikkeen. Ennen ravintoainemittausta kerroin etukäteen vain sairastavani kilpirauhasen vajaatoimintaa. Minusta tuntui nimittäin aivan käsittämättömältä, että mittaus tehtiin anturia käyttäen. Samaa menetelmää käytetään kuulemma myös astronauttien terveydentilan tutkimiseen. Tutkimus tehdään magneettikenttiä hyväksi käyttäen. En osaa asiasta kertoa oikeastaan enempää. Pitäessäni kädessäni anturia tunsin sen värinän.

Yllätys oli suuri kun minulta kysyttiin mm. närästääkö minua, kuivuvatko limakalvot, onko minulla herpestä jne. Kaikkea sellaista millaisia oireita tai tuntemuksia minulla on. Raudan puute, silmien kuivuminen, levottomat jalat… Siinä istuessani mietin onko tämä oikeasti totta vai kusetusta. Testin mukaan minulla voisi olla suolistossa jotain häikkää, vatsa liian emäksinen, b12-vitamiinin puutos, d-vitamiini rajalla, viitteitä raudan vähäisyyteen. Lisäksi nestehukkaa, aminohappojen vähäisyyttä, jämähtänyt aineenvaihdunta ja ravinnon tärkeät ainekset eivät imeydy kunnolla.

Huh, onhan siinä listaa kerrakseen. Toisaalta ehkäpä vielä ei ole myöhäistä saada hyvinvointiaan paremmaksi ja ehkäpä sen myötä myös treenikärpänenkin surahtaa jossain vaiheessa. Päätin nimittäin kokeilla mitä FitLinella on minulle annettavana. Toivottavasti en joudu pettymään. Arvostan sitä, että asiaa lähdettiin purkamaan kehon puhdistumisen ja tasapainottamisen kautta eikä suorilta jollekin bussikeittodietille. Salaa kuitenkin toivon, että tämä aloittamani matka johtaa myös painon laskuun. Minulle suositeltiin Optimaalisettiä, aminohappoja sekä FitLinen jogurttia, ja niillä lähden kehoani puhdistelemaan, aineenvaihduntaa herättelemään, unen laadun kohentumiseen jne. Tuotteet eidät halvimmasta päästä ole, joten toivon todella niistä hyötyvän.

Kutsujen jälkeen olen etsinyt tietoa niin FitLinesta kuin tuotteistakin. Olen käsityksessä, että tuotteet ovat luonnollisia aineksia eikä niissä ole synteettisiä aineksia täyteaineineen. Lääkärit ovat tarkoin tutkineet mitä mihinkin tulee, mitkä vitamiinit ja hivenaineet toimivat parhaiten yhdessä. Näinhän sanotaan tietysti monesta muustakin tuoteperheestä. Haluan uskoa, haluan luottaa, silti epäröin ja pohdin sorruinko turhuuteen. Vastauksia en saa, jos en uskalla kokeilla. Ja kutsuilla skeptisyyttä tunnustivat kokeneen alkuun nyt tuotteista innolla puhuneet henkilötkin, joten ehkäpä annatte ristiriitaiset tuntemukseni anteeksi? Ja hyvistä raakaa-aineista valmistettua ruokaa ei sovi unohtaa. Sillä on iso merkitys.

Ja lopuksi haluan todeta, että teksti ei ole mitään sovittua mainospulinaa. Kirjoitan tästä, koska asia pohdituttaa minua, ja silti odotan toiveikkaana ja innokkaana pakettia päästäkseni aloittamaan.

Julkaistu

Teetä villiyrteistä

Istuin äidin kanssa mökin kuistilla sadetta kuunnellen ja puheeksi tuli siankärsämöt ja kuultuani niitä olevan lähiympäristössämme innostuin asiasta hirmuisesti, eikä äitiä tarvinnut houkutella keräysavuksi. Niinpä seuraavana aamuna minulla oli nippu siankärsämöä joista nypin lehdet ja kukat pellille ja uuniin kuivumaan n. 50 asteeseen. Siitä alkoi kolmen päivän yrttien kuivatus. Onneksi mökillä kiertoilmauuni ja sinne mahtuu kaksi peltiä samanaikaisesti 🙂 Siankärsämöä kasvaa ympäri Suomen ja sillä on valkoiset kukat, joskus myös vaaleanpunertavat. Äiti näki meidän lähiympäristössä kulkiessamme joitakin sellaisiakin yksilöitä. Tuolla villiyrtillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia Siinä on alkaloideja, flavonoideja, salisyylihappoa, folaattia, karotenoideja, C-vitamiinia ja kivennäisaineita. On esim. teenä hyvää liman irroittajaa/flunssan hoitoon, auttaa ruuansulatusvaivoihin, kiihdyttää aineenvaihduntaa. Siankärsämöä voidaan käyttää mm. salaatteihin, muhennoksiin ja maustamaan voita esim. grillatun possun päälle siveltäväksi. Mitä vanhempi kärsämö on sitä paksummat lehdet ja kitkerämmät. Ehkäpä se onkin parhaimmillaan poimittavaksi ennen kukintaa, mutta voi käyttää kukkiviakin. Teehen menevät myös kukat. Koska yrtti on voimakkaan makuinen teehen kannattaa sekoittaa miedompia lehtiä sekaan. Ruoka.fi-sivustolla vinkattiin vadelmanlehdet, joten niitä poimimaan. Kalevan artikkelissa vadelmanlehtiä kerrottiin käytetyn sota-aikana teen korvikkeena ja lehdet sopivat hyvin myös mustaherukan ja maitohorsman kanssa. Yrtit.fi-sivuston mukaan lehdissä on C-vitamiinia 400 mg/100 g; venäläisissä tutkimuksissa jopa kaksinkertaisesti tämä määrä. Ilmeisesti hiostuttamalla vadelmanlehdistä saadaan enemmän makuja irti ja siksi sopii käsittelytavaksi hyvin. Vadelmanlehdillä on mm. virtsausta lisäävä vaikutus ja ainakin marjoja voidaan käyttää ummetuksen hoitoon. Itse rakastan vadelmia, tuoreeltaan voisin syödä niitä vaikka miten paljon. Tässä lähiympäristössä kasvaa villinä vadelmia, mutta ikinä vadelma-aikaan minulla ei ole ollut kaveria vattuja keräämään, nyyh… Mutta tässä siankärsämö-vadelmanlehtitee kuivattuna.

Seuraavana päivänä heti aamusta äiti kävi keräämässä piharatamoa uuniin laitettavaksi. Piharatamoa löytyy aukeilta paikoilta ja moni muistaneekin miten sen lehdillä voi hoitaa haavoja. lehdissä on hieman C-vitamiinia, paljon kalsiumia ja kaliumia, salisyylihappoa, aukubiinia ja allantoiinia, fenoleja, steroleja sekä saponiineja. Piharatamo sopii hyvin teeksi. Nuoria lehtiä voi käyttää myös ruokiin, mutta vähänkin vanhemmat ovat sitkeitä, mutta voivat toimia kääryleisiin. Myös siemenet voi kuivata ja lisätä vaikkapa siemenrieskan joukkoon. Me tyydyimme nyt vain lehtiin joita kuivatettiin teekäyttöön. Tosin kuivattuja lehtiä voi laittaa myös vihersmoothieksiin. Piharatamotee hoitaa astmaa ja yskää, irroittaa limaa, torjuu tulehduksia, lisää vastustuskykyä.

Toiselle pellille kerättiin maitohorsmaa. Maitohorsma on yleinen koko Suomessa. Sen lehdissä on paljon c-vitamiinia. Lisäksi karotenoideja, kivennäisaineita ja flavonoideja. Kukissa ja pitkissä juurissa on myös steroleja. Kasvin kaikkia osia voidaan käyttää ravinnoksi, mutta juuret eivät ole kovin maukkaita. Ne voi kuitenkin kuivata ja jauhaa sen jälkeen käytettäväksi. Keväällä horsmasta voi käyttää versot mutta niiden vanhetessa lehtiä ja kukkia. Satoa saa touko-elokuussa. Äiti muisteli, että hänen lapsuudessaan maitohorsmaa nimitettiin oppineiden kasviksi, liittyen jotenkin koulujen päättymiseen ja alkamiseen. Horsmasta saa maukasta teetä, sitä voi myös hiostuttaa. Kasvin lehtiä voi laittaa myös tuoreena esim. salaatteihin. Maitohorsma on turvallinen villiyrtti ja se on hyvä nesteen poistaja ja torjuu tulehduksia suun alueella sekä ruuansulatuskanavassa.

Apilat tuoksuvat kesältä ja tuovat lapsuuden mieleen. Apiloita voi syödä, niiden lehtiä käyttää salaatteihin, leivän päällä, pannukakkutaikinaan jne. ”Lehdissä on melko paljon proteiinia, erittäin paljon C-vitamiinia, lisänä E-vitamiinia, karotenoidia ja kivennäisaineita. Kukissa on monia hyödyllisiä aineita, muun muassa flavonoideja, joista jotkut ovat estrogeeniaktiivisia.”, sanotaan Huippukuntoon.fi-sivulla. Maistelimme puna-apilan lehtiä ja kukkaa. Kukka maistui makeammalta ja maukkaammalta 🙂 Lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintaa. Apilalla on myös rohto-ominaisuuksia, etenkin puna-apilalla., irroittaa limaa ehkäisee tulehduksia, lisää virtsauksen eritystä, alentaa kolesterolia. Katsotaan kääntyykö meikäläisen apilakuurin myötä kolesteroli laskuun. Apilaa ei pidä kuitenkaan käyttää liian suuria määriä kerrallaan, koska saattaa rasittaa ruuansulatusta. Estrogeeniaktiivisina ne eivät sovi hormoniriippuvaista syöpää sairastaneille. Mutta eikös olekin uuniin menossa aika herkullisen näköinen apilamix? 🙂

Päätimmepä kuivata vielä koivunlehtiä sekä mustaherukanlehtiä. Kolmantena aamuna äiti reippaana haki koivun tuoksuvat lehdet. Koivunlehdistä kirjoitetaan Yrttitarhasivustolla mm näin:
”Koivun lehdet ovat hyvin C-vitamiinipitoisia; rauduskoivun lehdissä on tutkimusten mukaan noin kolmannes enemmän C-vitamiinia kuin hieskoivun lehdissä (233 mg/100 g ja 158 mg/100 g). Koivunlehdissä on myös A-vitamiinin esiastetta sekä B2 ja B3 -vitamiineja. Pitoisuudet laskevat lehtien vanhetessa ja niitä kuivattaessa. Parhaiten C-vitamiini säilyy nopeassa tehokkaassa kuivauksessa. Valkuaisainepitoisuus on korkeimmillaan silmujen puhjetessa ja laskee nopeasti juhannukseen mennessä.” ”Hieskoivun lehdistä tehty tee on hieman miedomman makuista kuin rauduskoivun lehdistä tehty.” Lehtiä voi käyttää tuoreeltaan esim. salaatteihin, ruokien pinnalle, raasteisiin, yrttijuomiin. Lehdet ovat pahaimmillaan hiirenkorvalla ja keruuajaksi suositellaankin alkukesää. Ehkäpä olimme aavistuksen myöhässä heinäkuun ekalla kokonaisella viikolla. Toisaalta tänä keväänä ja kesänä kaikki ovat olleet myöhässä kasvussaan.

Yrttitarha-sivulta:
”Rohdoksena eri koivulajit ovat samanarvoisia, vaikka rauduskoivua on perinteisesti käytetty siihen tarkoitukseen. Koivun luetaan mietoihin yrttirohdoksiin, joilla ei yleensä esiinny sivuvaikutuksia. Vaikuttavina aineina ovat flavonoidit, mm. hyperosidi. Niillä on virtsaneritystä lisäävä ja munuaisten toimintaa vahvistava vaikutus. Lisääntyneen virtsanerityksen ansiosta koivunlehtitee vaikuttaa parantavasti munuaisaltaan, munuaisten ja virtsarakon tulehduksiin. Se myös lisää myös suolojen erittymistä virtsaan. Koivunlehtitee ei ärsytä munuaisia kuten muut diureetit saattavat tehdä. Koivunsilmujen sisältämä pihka edistää myös virtsaneritystä. Haihtuvan öljyn sisältämät metyylisalisylaatit ehkäisevät tulehduksia. Koivunlehtien sisältämä haihtuvan öljyn määrä vaihtelee erittäin paljon lehtien iän mukaan: hiirenkorvissa pitoisuus saattaa olla jopa 4-6% ja vanhoissa lehdissä vain 0,05-0,1%. Koivua on käytetty mm. virtsateiden tulehduksiin sekä kihdin ja reumatismin hoitoon. Koivulla on myös antiseptinen virusten ja mikrobien kasvua estävä vaikutus sekä fosfaatti- ja karbonaattityyppisten kivien muodostumista ehkäisevä vaikutus.”

Mustaherukkapensaat tuoksuvat ihanilta ja pensaiden luona voisi nuuskutella tuoksua ties miten kauan. Uunissa kuivutessaan lehdistä levisi herkullinen tuoksu mökkiin. Mustaherukanlehtiteetä voi valmistaa herukan kaikista osista. Näin kannattaakin kevään leikkuiden aikaan hyödyntää leikatut osat ja hiostuttaa ja kuivata ne teetä varten. Tuoreita lehtiä voi käyttää myös salaatteihin ja levitteisiin. Voi valmistaa mustaherukkalehtiteetä. Mustaherukassahan on c-vitamiinia ja käytetäänkin paljon flunssan hoidossa. Itse ainakin muistan juoneeni monta mukillista kuumaa mustaherukkamehua kuumeisena.

Tuon kolmen päivän aikana intoilimme kuin pienet lapset. Sanoinkin äidille, että minulla pitäisi täällä mökillä olla kerran kuukaudessa vähintään kaveri keräilemässä milloin mitäkin aikakautensa kasveja, marjoja, yrttejä tms. Se riemu mikä tulee luonnossa liikkumisesta, tuoksuista, äänistä, ja jos vielä keräämisistään voi hyötyä jotenkin aina parempi. Vielä en ole raskinut kuivattuja yrttejäni maistella, joten ehkäpä palaan myöhemmin niiden makuihin ja vaikutuksiin.

Julkaistu

Väsyttävä pimeys

On tullut se aika vuodesta kun lähes aina väsyttää, paitsi yömyöhään milloin pitäisi olla jo nukkumassa.
Kuten NYT!
Olo on ollut väsynyt ja aamut armottoman vaikeita. Onneksi takana ei ole ollut valvottuja öitä, vaikka viitteitä niidenkin saapumisesta oli. Aloitin melatoniinikuurin ja hiljalleen tilanne on tasaantunut eikä aamutkaan ole ollut ihan niin tuskaisia. Viime viikolta minun oli pakko perua pt, koska olin vielä kymmeneltäkin koomassa ja seuraavan aamun treeni olisi ollut 9.30. Tajusin, että sellaisessa olotilassa ei ole mitään järkeä hakea reipasta treeniä. En olisi siihen pystynytkään. Harmitti suuresti, mutta ehkäpä silti tein oikean ratkaisun, sillä eilen oli kiva treenata. Ehkä väsymys tuntui vähän myös kropassa, mutta mielestäni silti taistelin hyvän treenin siihen hetkeen. Ja treenin jälkeen leiuin endorfiinihuuruissa koko päivän. Elämä tuntui valoisammalta, pirteämmältä. Minua alkoi huvittaa tehdä terveellistä ruokaa ja vähentää herkuttelua. Viime aikoina on tullut mussutettua lähinnä suklaata eri muodoissaan turhan paljon. Viime viikolla en vaan jaksanut mitään ja lukiessani ihmisten fb-päivityksistä liikuntahetkistään pieni kateuden pisto pyrki tuikkaisemaan. Murmutin avokille elämän kurjuudesta ja taka-alalla vaani alakulo olo. Ehkä nyt kuitenkin tilanne on tasaantumassa, koska tuollainen alakuloisuus ja alavireys on väistynyt lähes kokonaan. Murmutukseni ohella sain suostuteltua avokin lähtemään kanssani katsomaan torstaina elokuvaa Vadelmavenepakolainen, jossa on meille näkövammaisille kuvailutulkkaus.

Melatoniinit aloitin viikko sitten. Olen istunut aamuisin kirkasvalon äärellä, iltaisin keittänyt Valamon luostarin uni-yrttiteetä. Tänään ostin vahvan d-vitamiinisuihkeen, jonka nauttimisen aloitan heti huomisaamuna. Eli täysi taistelu on aloitettu pimeyttä vastaan. Tai ehkä oikeammin pimeydestä johtuvia asioita vastaan. Pimeydelle ei voi mitään. Aurinkoa emme nyt saa, ja vaikka se paistaisikin, se olisi lyhyt ilo per päivä.

Omansa mielialaan on varmasti tehnyt myös avustajatilanteeni, joka on nyt onneksi ratkennut. Sunnuntaina tapasimme avustajaehdokkaan, jonka päätimme ottaa meitä auttelemaan. Helpotus oli ja on suuri, että löytyi henkilö, jonka kanssa voimme lähteä yhteistyötä kokeilemaan. Hän aloittaa kuitenkin vasta joulukuun puolella, mutta onneksi on ihania ihmisiä, jotka voivat auttaa tässä välillä. Tänäänkin kävimme parissa kaupassa joululahjajuttuja hankkimassa.

Onneksi olen tiedostanut koko ajan alakulon tai alavireyden syyn, enkä siksi niin huolissani ole ollutkaan. Ja nyt kun huomaan tilanteen tasoittuvan nukkumisen suhteen, olen pirteämpi, ja asioiden hoituessa mieli on helpottunut. Ja tässä väsymyksenkin keskellä on tapahtunut monta ihanaa asiaa. Torstaina ystävän kanssa pikkushoppailut ennen Novellikoukkua, jossa neuloin kranssin päällistä samalla kuunnellen Johanna Sinisalon novelleja. Olivat aika erikoisia. Oltiin Novellikoukussa myös lokakuun alussa. Ihana tapahtuma! SUOSITTELEN!

Perjantaina vietin Aa:n luona mukavan iltapäivän teekupposten äärellä. Samalla hoidettiin meidän paperilaskut ja muita paperiasioita, vaihdettiin kuulumisia jne. Seuraavana päivänä vietin mukavan päivän käyden Suklaafestareilla ja teatterissa. Teatteriesityksestä Viimeinen vuoro kirjoitinkin jo oman postauksensa, ja Suklaafestareista on tulossa omansa :DD

Sunnuntaisen avustajahaastattelun lisäksi olin ratsastamassa. Ratsastin Pipsalla. Harjoiteltiin reipasta käyntiä, siirtymistä tölttiin, töltistä raviin, ravista tölttiin ilman että tulisi väliin käyntiaskeleita. Teimme laukan nostoja. Pipsalle jälkimmäinen suunta oli selvästi parempi ja pääsin nautiskelemaan. Tarkoitus oli mennä useampi kierros kerrallaan, mutta Tiinan hevonen Niia laukkasi pienesti edellämme eikä Pipsa mahtunut laukkaamaan kunnolla. Vaihdoimme järjestystä, mutta aina vaan Niia ohitti meidät ja ohituksen jälkeen Pipsan laukka loppui. Tuli ravia ja jotain kummallisuuksia. Jossain vaiheessa Pipsa tölttäsi ja yht’äkkiä otti IISOOON laukka-askeleen. Lettu ehti huutaa ”nojaa taakse” ja tajusin itsekin reakoida. Sillä hetkellä oli kaarros vasemmalle ja ison laukan myötä mun matka meinasi jatkua oikealle. Onneksi kuitenkin sain tilanteen hallituksi eikä siitä jäänyt pelkoakaan. Keli oli todella rapainen ja mutainen! Kivaa oli kuitenkin ratsastaa. Illalla pehkuun mennessä oli hyvä mieli. Ratsastusta ja avustajan löytyminen, joten saattoi nukahtaa hyvillä mielin. Että ei tämä elämä nyt niin kauheaa olekkaan.

Julkaistu

Terveysmessuilla

Viime viikolla perjantai ja lauantai vierähti Terveysmessuilla. Tosin piipahdin kauneudenkin ja muodin puolella, mutta en voi sanoa niissä aikaani viettäneen.

Kävin kuuntelemassa aika monta luentoa. Miniluennot oli monesti ihan liian minejä asiakokonaisuuteen nähden. Esim. funktionaalisesta lääketieteestä Päivi Mäkeläinen puhui alle 30 min. Asiaa oli paljon ja vauhti hurja. Varmasti parhaansa yritti, mutta niinkin laaja-alainen aihe kuin funktionaalinen lääketiedekin on, alle puolituntia on mitätön aika. Joissakin luennoissa selvästi aihetta tärkeämmäksi nousi jonkin tuotteen mainonta. Aikakoneen Alex Ojasti luennoi ”ph-tasapaino ja hyvinvointi”. Odotin hänen kertovan enemmän tuosta happo-emäs -tasapainosta, ja siitä miten elimistö pysyy riittävän emäksisenä, mikä ja mitkä ruokaineet aiheuttavat happamuutta jne. Kyllähän Alex mainitsi sivulauseessa jotain. Pääbointti kuitenkin oli, että hän oli ruvennut syömään happo-emäs -jauhetta, joka oli parantanut keskittymiskykyä, jaksamista jne. Nyt hänen koko perheensä ottaa jauhetta. En epäile etteikö voisikin olla toimiva tuote, mutta odotin enemmän vinkkejä miten asiaan voisi ruokavalion tms. kautta vaikuttaa.

Jaakko Halmetoja luennoi otsikolla ”Superlatiiveja lautasella”, joka olikin tiivis paketti, vaikkakin aika paljon tuttua asiaa hänen luennoillaan jo aikaisemmin käyneenä. Paula Heinonen oli puolestaan räväkkä, energinen oma itsensä. Minulla on luennoista muistiinpanot, joten kun vaan saan itseni toimeen, ehkä saatte luentotiivistelmiä. Potkikaahan mua persauksille, jos ei ala tippumaan :O

Viime syksynä kirjoittelinkin parilta luennolta tiivistelmät ja nyt tällä viikolla huomasin linkitetyn Facebookiin
Aivot ja ravinto
postaukseni, jota onkin käyty lukemassa ahkerasti. Toivottavasti myös postaus on jotain antanutkin.
Myös ”Hyvää yötä nukahtamisvaikeudet” – luennon satoa-kirjoitusta on luettu aika paljon viime kuukausina.
Enemmänkin olisin voinut kirjoittaa, mutta… on vaan jäänyt ja jäänyt.

 Messustandeja kiertäessä ehkä syvimmän vaikutuksen teki
Villa Mandala
 Lattialle oli laitettu havuja, tuoksui metsä, kuului lintujen laulua. Saatoit istahtaa kannolle ja kokea miniretriitin metsämeditaation muodossa. Sait kuulokkeet mistä kuului tuo lintukonsertto ja naisäänen ohjaamana rentouduttiin. Koskettava kokemus istua kannolla takamus kostuen messuhälinän kaikotessa jonnekin, juurtua puuhun, josta imeä itseensä elämänvoimaa 😀

Villa Mandalalla olisi ollut messutarjouksena viiden päivän jooka- ja detox-retriittejä puoleen hintaan. Olisin niin mielelläni lähtenyt Detox-retriittiin, mutta liian pitkään pohtiminen ja reakoiminen vasta sitten ei enään auttanut. Samanlaista tarjousta ei ehkä ihan heti tule, joten HARMITTAA!!! Olisin varannut itselleni paikan, mutta opaspuoli jäi mietityttämään. Noina hetkinä inhoan sokeuttani, mutta ei saa myrkyttää itseäni moisilla tunteilla sen pidempään. Osallistuin arvontaan, jossa arvottiin kolme viikonloppua Villa Mandalassa. No minulla ei juuri ikinä ole arpaonnea, joten ei yllätys ettei nytkään 🙁 Mutta vielä joskus menen kyllä tuonne rentoutumaan/puhdistumaan!!!

Kahden päivän aikana kertyi jonkin verran luettavaksi lehtiä ja esitteitä. Keskiviikkona kävimme avustajani kanssa matskua läpi ja totesimme Luontaisterveys-nimisen lehden olevan asiapitoinen ja siitä ruksattiinkin melkein jokainen artikkeli luettavaksi. Sielunpeili-lehdestä vain pari-kolme. Lehti oli ehkä vähän liian ”hörhähtävä”. Uusi tuttavuus oli Uuma -naisten terveysopas, jossa artikkeleita aika paljon naisen seksuaalisesta terveydestä ja terveydenhuollosta.

Kokeilin aivojumppaa, tai lähinnä asentoa, jossa kootaan itsensä. Istutaan nilkat ristikkäin ja kädet ristikkäin ja käännettyinä(en osaa selittää paremmin) ja tuossa asennossa hengitellään syvään ja rauhallisesti. En päässyt oikein juonesta kiinni. Ehkä joskus pitäisi asiaan perehtyä paremmin kuin hälyisässä messuhallissa.

Nina Haavisto
on julkaissut 19.10. kirjan Ruuan voima, jota selaillessa tuli fiilis mielenkiintoisesta kirjasta. Paljon samoja asioita mitä monet ravitsemusasijantuntijat ovat viime aikoina puhuneet, mutta nyt lähestymistapana onkin kiinalainen lääketiede.Toivottavasti kirjan saisi äänikirjana jossain vaiheessa tai löydän jonkun, joka sen voisi minulle lukea äänitteeksi. Nina kirjoitti messuosastoesittelyssään mm.
”Oman urheilutaustani vuoksi olen vuosikymmenien kuluessa perehtynyt
ravintokysymyksiin poikkeuksellisen perusteellisesti ja koen sen
olevan yksi vahvoista alueistani. Luulin jo tietäväni kaiken
olennaisen ravintoaineista, mutta aina voi näköjään oppia uutta.
Kiinalainen lääketiede lähestyy ravintoasioita mielenkiintoisella
tavalla, se nimittäin pohtii ja tarkastelee ravintoa, aivan kuten koko
kehoakin, yksilöllisestä ja toiminnallisesta näkökulmasta, joka ei ole
meille länsimaalaisille kaikkein totutuin tapa ajatella ruokaa.” Juttelimme Ninan kanssa hetken ja saimme kirjansa esitteen mukaan.

Messuilla oli paljon kehonkoostumusmittausmahdollisuuksia. Kävimme ilmaisessa mittauksessa Herbalifen standilla. Rasvaprosenttini oli 8 % pienemmpi mitä Detox-kurssin alussa mitattuna. Laitekin oli erilainen. Tässä seistiin kädet suorana eteenpäin ja pidettiin kahvoista. Ei noustu milleen vaa’alle. Eipä siis kai kovinkaan luotettava tulos.

Ostoksiakin tein. Ostin samaa d-vitamiinisuihketta kuin viime vuonnakin, joka ainakin silloin toimi loistavasti. Samalta valmistajalta oli nyt tullut uusi b12-vitamiinisuihke, jonka ostin heräteostoksena. Tällä viikolla onkin sitten kohua riittänyt Itä-Suomen yliopistotutkimuksesta d-vitskujen suhteen. Ostamani tuote ei onneksi listalla ollut. On joka tapauksessa inhottavaa. Ei pikkukuluttaja tiedä mihin luottaa ja mihin ei.  Ensiksi D-vitamiinivalmistajat lynkataan tutkimustuloksilla ja nyt jo pohditaan tutkimuksen luotettavuutta, HUOH! No ei voi muuta kuin toivoa, että suihke toimii edelleenkin.

Tuntu kyllä messuilla olevan ”miljoona” lisäravinteiden, vitamiinien yms. tuotteiden myyjää. Standilta toiselle kävellessä mietin monta kertaa mistä ihmeestä taviskuluttaja oikeasti tietää mikä on hyvä tuote ja mikä taas ei. Mistä tunnistaa hyvät vitamiinivalmisteet, lisäravinteet??? Jokainen kun mainostaa omaa tuotettaan aikalailla käänteentekevänä ja tuotteista parhaimpana. Ei ole lisäravinne, mutta esim. eräs mies esitteli ksylitol-voidetta. En edes muista mihin sitä käytetään, ei siis vakuuttanut lainkaan. Tuntui kädessä lähinnä tahmaiselta.

En erityisesti pidä kuivahedelmistä. Joskus olen ostanut jostain kuivattuja ananasrenkaita enkä ihastunut. Nyt maistoin luomuna kuivattua ananasta ja se oli hyvää. Olin mausta niin ilahtunut, että ostin paketin. Maistoin myös mintturaakasuklaata kera kahvin johon oli lisätty pakuria. Avustajani luuli juoman olevan pakuria pelkästään, joten toi minullekin, joka ei kahvia juo. Onneksi saatavana oli hunajaa, joten sain tömäkän kahvikupposellisen juoduksi mustaa kahvia. No olihan se sentään luomua :DOnpa nyt taas ainakin viideksi vuodeksi eteenpäin kahvikiintiö täytetty 🙂

Olen jo vuosia pitänyt Piokian suklaamarjoista. Ovat vaan aika tyyriitä, joten ei kovin usein tule ostetuksi. Nyt uutuutena oli suklaamarjoissa luomukarpalo tummalla suklaalla, NAMNAMNAM… Lapsille on jonkinlainen suklaamarjasekoitus olisikohan ollut nimeltään Titi, tai jotain sinne suuntaan???  Karpaloita oli ostettava ja nyt nautiskella sillointällöin. En ole vielä avannut. Olen malttanut mieleni.

Päätettiin avustajani kanssa ostaa puoliksi kolmen kuukauden Aloeveera-juomasatsi. Tuotteessa on tyytyväisyystakuu. Tällä viikolla olen aamuisin juomaa nauttinut, ei se järin pahaa ole, mutta ei kyllä hyvääkään. Pelkään maun olevan sellainen, että ajan oloon se alkaa inhottamaan. Mutta mielenkiinnolla odotan millaisia hyviä vaikutuksia sillä on. Ongelmana ehkä vähän on samanaikaisesti aloitettu d-vitamiini yms. Eli, mikä vaikutus milläkin terveystuotteella on 🙂

Kaksi päivää, voisi sanoa että hyvinkin intensiivistä päivää messuilla oli aika kuluttavaa. Väliin vielä huonosti nukuttu yö. Lauantai-iltana melatomiini naamaan ja unille. Ja kun töitä vasta tiistaina alkaen klo 16.00, sunnuntaina Opaskoirakerhon ja ystävän luona piipahduksen jälkeen pariksi päivää mökille rauhoittumaan ja rentoutumaan. Avokki oli matkannut sinne jo lauantaina. Ja tuo pari yötä mitä siellä ehdin olemaan tuntui aivan liian lyhyeltä ajalta. Tiistaina arkeen paluu tuntui tuskaiselta, lähinnä lähtö mökiltä. Työnteko kyllä sitten onneksi jo maistuikin.

Julkaistu

Paula Heinosen luennolla + Detox-kuulumisia

Olin eilen Espoossa Paula Heinosen yleisöluennolla Voitko hyvin – Energiaa ja voimaa arkeen. Asiaa tuli paljon. Tosin moni juttu oli jo minulle tuttua. On pakko ihailla Paulan positiivista energisyyttä, voimaa, intesiteettiä millä hän ottaa yleisönsä ja pistää itsensä täysillä likoon huumoria unohtamatta.

Yleisöstä suurin osa oli naisia, mutta oli paikalle jokunen mieskin eksynyt. Välillä auditoriossa raikasi nauru hersyvänä Paulan pistäessä parastaan. Hänen luennollaan ei jouda haukottelemaan eikä tylsistymään. Ehkä joidenkin makuun hän paasaa tai on liian paatoksellinen, mutta hänen luja usko parempaan terveyteen, terveyden hoitoon, ravitsemukseen on valtaisa. Se vaatii kuitenkin meitä kaikkia mukaan; tekemään niitä parempia valintoja. Hän kannusti syömään mahdollisimman paljon luomua, jättämään pois teollisuuden tarjoamat ateriat. Ei kuitenkaan pidä mennä paniikkiin, jos joskus kiireen tai jonkin muun takia syö valmisaterian. Tietysti aina parempi, jos on reissussa omat eväät(siemenet, pähkinät). Kunhan ei syö jatkuvasti eineksiä ja lisäaineilla täytettyä ruokaa. Leivistä suositteli olemaan tarkkana, yli 50% täysjyvää, kuituja yli kymmenen eikä paketissa saa lukea ”lisättyä gluteiinia” tai nykyisin on alotettu myös merkitsemään ”lisättyä vehnäproteiinia”, joka on gluteiinia. Suositteli jättämään väliin karppileivät tms. tuotteet.  Hän puhui myös hyvien rasvojen puolesta joita saa pähkinöistä, siemenistä, öljyistä, kalasta jne. Kovetetut kasvirasvat sai tuomion. Ei myöskään öljyistä sellaisia mitkä on lämpökäsitelty. Aina ja aina öljypullossa tulee lukea ”kylmäpuristettu”. Voin käyttö on ok. kohtuullisissa määrin. Jos on taipumusta korkeaan kolesteroliin, sen käytön suhteen kannattaa olla kohtuullisen tarkka.

Paula puhui myös suoliston hyvinvoinnin tärkeydestä, sivuutti useampaan eri otteeseen fuktionaalista lääketiedettä, jossa hoidetaan kokonaisuutta. Etsitään oireen aiheuttaja eikä hoideta vain oiretta. Esimerkkinä vaikkapa iho-ongelmat voivatkin johtua suoliston ongelmista. Fuktionaalisessa lääketieteessä otetaan testejä paljon tarkemmin ja syvemminkin. Erittäin mielenkiintoinen lähestymistapa ja varmasti sellainen suunta mihin terveydenhuollon pitäisi mennä. Testit ovat kuitenkin kalliita ja valitettavasti ei niihin ole mahdollisuutta läheskään kaikilla suomalaisistakaan.

Paula puhui myös positiivisesta ajattelusta ja siitä miten suuri merkitys on sillä mitä ajattelemme, miten asennoidumme. Jos on väsyttävä tylsä vesisade, se pännii kun koko ajan ajattelee sen olevan ärsyttävää. Entä jos ajattelisikin ”sataa vettä, ei haittaa. Täällähän on piristävää, mukavaa kävellä”. Pakko tunnustaa, että tuollainen vaatii meikäläiselle ainakin vähän harjoitusta 😀 Uskon kyllä siihen, että mitä positiivisempi pystyy olemaan sen parempi olo, mieli ja energiatasokin on.

Lisäravinteista hän suositteli ehdottomana lisänä D-vitamiinia. Jos muita lisiä ei voi, tai ei halua käyttää, mutta d-vitsku on sellainen mitä emme muuten saa tarpeeksi. Ylipäätään Paula korosti ruokavalion tärkeyttä. Lisäravinteilla ei korvata rempallaan olevaa ruokavaliota. Se kuntoon ja tarvittaessa tukena lisäravinteita. Ja tässäkin suositteli mittauttamaan mistä vitamiineista tai hivenaineista on puutos. Moni vaiva usein saa avun kun löydetään se mitä on elimistössämme liian vähän. Tässä taas tullaan kysymykseen mistä rahat käydä mittauttamassa nuo vitamiini- ja hivenainearvonsa. Tällä hetkellä kait d-vitamiiniarvon testi maksaa M vähiten 55 €, Terveystalossa lähemmäksi satasen. Ei pientuloisilla, eläkelläisillä, työttömillä ole tuollaiseen rahaa.

Olen menossa Helsingin Terveys- ja kauneus -messuille, jotka ovat parin viikon päästä. Paula luennoi myös siellä lauantaina.

Eilen alkoi Detox-kuurin nestepäivät. Aamiaiseksi marja-hedelmäsmoothies, mukaan mangosmoothies. Lähdin ennen puolta päivää Opaskoirayhdistyksenn hallituksen kokoukseen. Aikaa jäi parisen tuntia tapettavaksi ennen Paulan luennolle lähtöä. Kävin Aa:n kanssa ostamassa melatomiinia ja syömässä. Arvatahan se piti, ettei sopivaa ruokaa oikein löytynyt Detox huomioiden. Ostin sipulikeiton, joka maistui natriumglutamaatille 🙁 Ja josta tuli hetkellisesti todella huono olo, kuvotti. Siinä oli hyvä muistutus miksi puhdistautuminen elimistölle kaikesta kuonasta ja ylimääräsestä on paikallaan, ja miksi lisäaineita kannattaa vältellä niin paljon kuin mahdollista. Aa:lla ei mennyt paljoa paremmin. Hän osti uuniperunan kylmäsavulohitäytteellä. Täytteessä 2-3 dl majoneesia, pienenpieniä kalan paloja siellä täällä, hirmuisesti salaatinlehtien päällä salaatinkastiketta. Lautaselle jäi majoneesia lähemmäks pari desiä Aa:n ongittua kalat sieltä. Ja hällekin tuli huono olo 🙁

 Kotona mua odotti avokaado-parsakaali -kylmäsosekeitto 😀 Keitto oli hyvää, yllättävän hyvää ja vei hyvin nälän. Kun olen tämän kirjoittanut syön keiton loppuun. Sitten onkin aika valmistautua illan töille.

Tänään on ollut ns. kotipäivä. Aamupäivästä asiakkaita ja nyt viideltä työt jatkuu. Aamulla smoothiesta, nyt kohta keittoa ja illalla jälleen smoothiesta. Pitkin päivää olen lipittänyt sitruuna-inkiväärivettä ja aamulla Frantsilan Lähde-yrttiteetä, joka loppui. Näiden nestepäivien aikanahan on tarkoitus syödä ravinto nestemmäisessä muodossa, käyttää paljon vihreitä kasviksia, jotka ovat kehoa puhdistavia. Nestettä tulisi nauttia n. 4 litraa joista yksi litra vettä.

Julkaistu

Helmikuun uintitavoite saavutettu – 8 uintikertaa 10.2km/8h5min

Mulle kasvaa varmaan kohta kidukset ja evät, sillä sovin huomiselle tän viikon kolmannet uintitreffit!!!
Tiistaina polskuttelin tunnissa 1300 m ja tänään samassa ajassa 1400 m. Huomennako taas sata metriä paremmaks 😀 ??? Alun perin oli tarkoitus mennä eilenkin uimaan, mutta kaverini oli vielä flunssan jälkimainingeissa, joten pyysin seurakseni tälleaamua tiistaisen uimarikaverin, joka oli käynyt eilenkin uimassa. Ja nyt soitti ja sovittiin huomisaamuun uintitreffit. Heitin tänään puolivitsinä kotimatkalla, että huomenna taas. Puolivitsistä tulikin totista totta 
Helmikuulle asetin tavoitteekseni 6-8 uintikertaa, ja tänään tuli tuo kahdeksas kerta, joten tavoite ylittyy hienosti. Saas nähdä pääseekö alkuviikosta uimaan vai onko kuukauden väripäivät häiritsemässä elämää. Kilsoja on taittunut 10 km 200 m ja aikaa kulunut 8 h 5 min.  Tällä menolla joudun tarkistamaan kokonaistavoitettani 20 kilsan uinnista tammi-huhtikuun aikana, sillä puoliväli on jo takana 11.2 km.Melkeinpä voisin yrittää saada tuon 20 kilsaa uitua Kanarian matkaamme ennen. Ja toki uinti jatkuu matkan jälkeenkin, joten huhtikuun loppuun kilsoja voisi ehtiä tulemaan 35-40 huomioiden matkan jälkeen kahdet menkat ja viikon Kuusamon reissun. Toki toteutumiseen vaikuttaa myös miten paljon saan kaverini mukaan altaaseen. Tällä hetkellä tilanne on huippuhyvä ja tästä nautin ja intoilen. Muu treenaaminen vaan kärsii ja pahasti.
Huomiselle uinnin lisäks on suunnitelmissa joko luistelu tai reipas lenkki, riippuu säästä. Jos on kovin märkää luistelu on pakko jättää toiseen kertaan. Viime luistelustani on melkein 18v aikaa, joten varmaa on, että kaadun enemmän kuin kerran, joten jos jää märkänä kastun alta aikayksikön 😀
Pääasia kuitenkin, että pääsee ulkoilemaan luistellen tai lenkkeillen.
Vaaka ei tänään ollut armollinen!
Pirulainen kiljaisi lukemat 68.9 kg!!!
Eilen söin aika suolaista wokkia ja maistelin tuoretta ruisleipää ruisleipäkurssilla.
Järkyttävää KILON reakointi, ihan käsittämätöntä!
Toki naistenpäivät on tulossa, mutta ei ne nyt etukäteen painoa kauheasti nosta. Tosin, mulla lisääntyy ristiselän alueelle nestettä huomattavasti. Avokki aina kokeilee ja toteaa masentavan nesteen kertymisen jo päiviä ennen kuukautisia.
No ehkä ne tulevat etuajassa ja murskaavat uima-altaaseen hyppysuunnitelmat 
Avokki sai eilen tilauksensa Aminopörssistä ja oli tilannu mulle jotain nestemäisiä aminohappoja, ihan perkeleellisen pahaa tavaraa! Illalla vielä lorautin ainetta ihan liikaa lasiin. Uinnin jälkeen onnistu jo paremmin ja sain kohtuu hyvin litkun alas. Huh!
Nestemmäinen garnitiini on ihan hyvää tuohon verrattuna ja oikeasti rauhoittaa yöunta ennen nukkumaan menoa otettuna ja parantaa aineenvaihduntaa ennen treeniä nautittuna.
Vielä tuon aminohappolitkun osalta en osaa vaikutuksista sanoa mitään. Ensin pitää toipua sen lievästi ilmaistuna pahasta mausta.
Tällä viikolla aamuisin on ollut sellainen olo, että näinköhän se flunssapöpö on ehtinyt tännekin, mutta ei se ainakaan vielä ole taistelua voittanut. Macaa olen syönyt reilun kuukauden päivittäin ja se tuntus lisäävän hyvin vastustuskykyä. Koko talven olen suihkauttanut aamuisin suuhun vahvaa d-vitamiinia, ja olen virkeämpi, energisempi mitä aikaisempina talvina olen ollut. Ja nyt flunssakarkottajaisiin on kuulunut c-vitamiinikapseli ja aamuisin lasillinen puhdasta greippimehua, joka on ihanaa!!! Kirpakkaa, mutta ihanaa ja sanotaanhan greipin olevan hyvästä laihduttajallekin.
Sunnuntaina avokki heitti mulle haasteen
Jos painan 1.3. alle 67 kiloa
saan lahjakortin urheiluliikkeeseen 😀
Kunpa painaisin tuon alle 68 kiloakin!!!
Juttu lähti siitä kun olin niin täpinöissäni hyvän pyörätreenin jälkeen ja usko laihtumiseen korkealla 😀
Nyt taas tän aamun jäljiltä usko vähän horjuu, mutta kyllä tämä tästä iloksi vielä muuttuu!!!
Olen saanut uuden lukijan, mahtavaa!
Tervetuloa Maija.
Näin vaan hiljalleen lukijoiden määrä kasvaa,
vaikka ei nää mun jutut aina kovin kaksisia olekaan.
Mutta bloggaamisen ihanuus onkin siinä, että voi kirjoittaa juuri niin kuin itse haluaa, antaa vapauden   tunteen. Ei ole mitään raameja mitä pitäisi noudattaa ja se on ihanaa. Toiset pitävät tyylistä, jotkut ei. Ja kaikkiahan tässä maailmassa ei muutoinkaan voi miellyttää, joten sellasesta turha stressata.
Joka tapauksessa uudet lukijat aina ilahduttavat, joten tervetuloa Maija ja kaikki muutkin innokkaat.
Julkaistu

D-vitamiini piristää

Viime aikoina olemme saaneet lukea paljon D-vitamiinin suositusannoksista, ja moni asiantuntija onkin sitä mieltä, että suositukset ovat liian alhaiset. Minun on myönnettävä, että en ole koskaan aikaisemmin huolehtinut lisäravinteilla D-vitamiinin saannista. Terveysmessuilta Terveyssiskojen standilta ostin Dlux3000 D3-vitamiinisuihkeen, joka imeytyy nopeasti suun limakalvoilta. Suihke on ainoa D3-vitamiinivalmiste, joka on mikroemulsoitu. Mikroemulsoinnin myötä d-vitamiini imeytyy välittömästi.  Valitettavasti en tiedä tarkalleen mitä tuo ”mikroemulsointi” tarkoittaa, mutta tuotetta olen käyttänyt maanantaiaamusta 24.10. lähtien. Pari-kolme aamua on mennyt unohtaen suihkauttaa sitä. Minulla ei ole myöskään kokemusta tabletteina otettavasta D-vitamiinista, sen vaikutuksista tai imeytymisestä. Joka tapauksessa huomaan olevani edellissyksyihin ja pimeän aikakausiin verrattuna paljon pirteämpi ja energisempi. Aamut eivät tunnu tuhottoman vaikeilta ja pursun energiaa ja iloa miltein koko ajan. Aamuteetä ja aamutietokoneilut pyrin  nauttimaan kirkasvalon läheisyydessä. Sytytän sen aina kun muistan ja siitäkin on selvästi apua, vaikka fyysisesti valoa en näekkään.  Toissaperjantaina olin unitutkijan luennolla, joka muistutti meitä sokeita valon tärkeydestä, vaikka emme sitä näe. Monet meistä ovatkin pimeässä ja melatoniinin kannalta se ei ole hyvä asia, sillä illalla nukkumaan mennessä onkin sen vuorokauden melatoniinit käytetty ja nukkumisesta ei tule mitään. Koen, että kirkasvalo, D-vitamiini ovat piristäneet ja tuoneet lisäenergiaa, mutta auttavat rytmittämään myös vuorokausirytmiä ja kutakuinkin melatoniinin tuotanto tapahtuu ajallaan. Tosin olen nyt syksyllä syönyt kiltisti myös melatoniinia. Jauhemainen magnesiumsitraatti on varmistanut rauhalliset jalat ja nukkuminen on ollut laadukasta. Nyt tuo jauhe on kuitenkin loppu ja aamuviidestä pyörin sängyssä. Uni painoi silmiä, mutta jalat piti omia bileitään. Seittemän jälkeen nousin ylös touhuamaan. Nyt on tiskikone pyörinyt,  pyykkikone valmiina, joten ei muuta kuin vaatteet kuivumaan. Harmaakuonon kanssa käveltiin 55 minsan lenkki jälleen kotitietä etsien 😀   (10.50)  
  
Taannoinhan julkaistiin tutkimus, jonka mukaan vitamiinilisien syönti lisää mahdollisesti kuolleisuutta, tai ainakaan niiden syömisestä ei ole juurikaan hyötyä D-vitamiinia lukuun ottamatta. Ymmärtääkseni moni asiantuntija on arvostellut tutkimusta huonosti tehdyksi ja julkisuushakuiseksi. Itselleni tuli kieltämättä samanlainen fiilis, vaikka en mikään asiantuntija olekaan. Mielestäni vitamiini- ja hivenainelisillä ei tule korvata ruuasta saatavia ravintoaineita. Eli, ei sillä ajatuksella, että syönpä nyt näitä lisiä ja ruokailen muuten ravintoköyhää syötävää. Kyllä hyvinvointi lähtee hyvästä vitamiinipitoisesta ruuasta. Paljon kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Lisiä voi mielestäni käyttää nimenomaan lisänä tukemaan ja varmistamaan riittävä vitamiinin saanti. Viime aikoina olen pohtinut tosin lisien valmistusta. Monethan valmisteet ovat synteettisesti valmistettuja ja onko siten paras vaihtoehto. Nykyään markkinoilla myös luonnollisin mnetelmin valmistettuja lisiä. En ole asiaan perehtynyt, mutta kiinnostus asiaa kohtaan heräämässä/herännyt. Esim. jostain luin/kuulin b-vitamiinin valmistuksesta ja siitä, että siinä käytetään jotain… En muista enää mitä se oli, mutta jätti vastenmielisen tuntemuksen kutkuttelemaan mieleen. Ehkä jossain vaiheessa tutustun asiaan, koska mitä luonnollisemmassa muodossa saamme vitamiinit ja hivenaineet sen parempi. Olen alkanut suhtautumaan vähän epäillen myös ruoka-aineisiin mihin on lisätty vitamiineja esim. maitoon tuota tuiki tärkeää D-vitamiinia. Tuntuu jotenkin nurinkuriselta, että maidosta sen käsittelyssä poistetaan/poistuu kaikki hyvä ja sitten niitä hyviksiä lisätään keinotekoisesti. Saattaa olla vähän mustavalkoisesti ajateltu, mutta…
Joka tapauksessa koen hyötyneeni D-vitamiinisuihkeesta. Suihkautan sitä suuhun yhden suihkauksen aamuisin. Maku on miellyttävä, ei lääkemäinen. Jos en ihan väärin muista yhdestä suihkauksesta saa D-vitamiinia 75 mikrorammaa ja suositus taitaa tällä hetkellä olla aikuiselle jotain 50 mikrogramman luokkaa. Suihkeesta sanotaankin sen olevan huippuvahva. Suosittelen lämpimästi aloittamaan talvikuukausiksi D-vitamiinilisän käytön. Se tekee hyvää hyvinvoinnille ja terveydelle, piristää ja energisoi.    
Julkaistu

Flunssaviikon satoa

Ehkä näillä ruoka/ravitsemusjutuillani karkoitan teidät lukijat muille maille vierahille 🙁 Siitäkin huolimatta otan riskin ja jatkan aiheesta tänäänkin.

Olen ollut ”pakotettuna” rauhalliseen kotielämään flunssa seuralaisena. Olemme avokin kanssa molemmat sairastaneet. On ollut hyvää aikaa tutkailla ravitsemusblogeja. Veteraaniurheilija-blogista löytyikin kattava linkkivalikoima ravitsemusta käsitteleviin blogeihin. Ehkä moni hyvä blogi hukkui ruudunlukuohjelmani tuomiin haasteisiin tai runsaaseen kuvatarjontaan. Ruudunlukuni ei pysty tulkitsemaan kuvia ja linkitkin näyttävät allekain, vaikka ruudulla ne olisivatkin esim. oikeassa laidassa tms. Täällä bloggerissa olevat blogit tuntuivat käyttäjäystävällisimmiltä myös ruudunlukua käyttävälle. Tuo Veteraaniurheilijan blogi vaikutti erittäin kiinnostavalta kuten Juhana Harjun Aamiainen ruohikolla. Molempia aion seurata jatkossa ja lukijaksi liittyisin, jos vain onnistuisin liittymään. Syystä tai toisesta ruudunluku ei toimi liittymisen viimevaiheessa. Voitte siis uskoa miten turhauttavaa on odottaa näkevän apuja. Asia saattaisi korjaantua muuttamalla joitain asetuksia tai ohjelman uudemman version hankkimisella. Voisin kokeilla vielä ilmaisohjelmalla NVDA:lla.

Tämä tietokoneella touhuaminen on välillä haasteita täynnänsä ja on etsittävä mikä toimii parhaiten missäkin asiassa. Valitettavasti noita ruudunlukuohjelmia ei kuitenkaan voi latailla mielin määrin koneelleen, tai voi… jos on paljon ylimääräistä rahaa. No nyt kyllä menin ihan sivuraiteille asiasta, mutta ehkä tämä vähän selventää miksi hommat etenee näin kuin etenee… Lisäsin suosikkeihin toistaseksi myös blogit Pöperöroffa, Quinoaa, Pullapoliisin elämää, Limpun blogi, Treeni ja ravinto ja Unelmia terveellisemmästä elämästä. Ehkäpä nämä vielä joskus löytyvät lukemistostani.

Viime aikoina olen myös Facebookissa tykännyt terveysaiheisista sivuista. Sieltä kautta pääsee kätevästi useimmiten lukemaan artikkeleita kuten nyt viime päiviltä voisi mainita tohtori.fi:ltä ja Kimallus.fi:ltä artikkelit: ”Mitä suomalaiset miettivät aterioissaan eniten: terveellisyyttä, ravintosisältöä vai makua?”, ” Jopa 90 % suomalaisista käyttää vitamiinilisiä” ja ” Supisuomalainen ”superruoka” saa aikaan terveydelle hyödyllisiä muutoksia veren rasvoissa”. Tutkimuksen mukaan suomalaisille ruuassa maku merkitsee eniten. Kieltämättä, ei sitä kovin mielellään syö sellaista mistä ei pidä. Ehkä silti joihinkin makuihin voi oppia kokeiltuaan tuotetta joitakin kertoja. Ja ehkä ne lapsena olleet inhokkimakuelämykset kannattaisi heittää romukoppaan, sillä aikuisena moni asia maistuukin oikein herkulliselta mistä ei lapsena ole pitänyt. Itse esim. en kestänyt lapsena juustoa oikein missään. Ihan kauheaa oli leivänpäällisjuusto 😀 Nyt syön juustoja mielelläni, vaikka en leivän päällä, jos itse pääsen asiaan vaikuttamaan. Tässä ruokainnostuksessani joskus mietin pitäisikö juustoja vähentää salaateista tms, mutta toisaalta oikea kunnon juusto sopivissa määrin olkoon toistaseksi ruokavaliossani. Tutkimuksessa sanotaan myös, että maku merkitsee naisille hivenen enemmän kuin miehille. Naisille terveellisyys merkitsee myös miehiä enemmän. Kolmantena tulee ravintosisältö, johon jälleen naiset uhraavat enemmän ajatuksiaan. Hyvä me kauniimman sukupuolen edustajat! 😀

Näiden kolmen maun, terveellisyyden ja ravintosisällön merkityksen taakse jäivät ruuan eettisyys ja alkuperä. Eli juuri ne asiat mitä minä olen viime aikoina paljon pohtinut. Ja haluan suosia hyviä raaka-aineita, jotka kestävät myös eettisen tarkastelun. Samaiseen tutkimukseen kuuluu tuo vitamiinien käyttö. Kuten tiedämme niin vitamiinit kuin hivenaineetkin ovat meille tärkeitä. Minua silti vähän yllätti tuo, että yli 90 % käyttää niitä meistä suomalaisista. Tästä tuleekin mieleeni kirjoitus vitamiineista synteettiset vs luonnolliset –blogikirjoitus. On varmasti hyvä, että tiedostamme vitamiinien ja hivenaineiden tarpeellisuuden, mutta olisiko kuitenkin tässäkin parempi vaihtoehto kapselipurkin sijaan esim. marjat metsistä. Marjathan ovat aivan ihania mm. smoothiesdrinkeissä. Tässä yksi hyväksi havaittu ohje: Pakkasesta mustikoita ja vadelmia 2-3 dl, Lasillinen vettä johon lisätty vuorisuolaa ripaus ja liraus sitruunanmehua, 1 tl Macajaouhoa ja seesaminsiemeniä, 1 rkl pellavansiemenrouhetta, 1 kukkurallinen tl hunajaa Ja ei muuta kuin ainekset sekaisin ja juomaksi! Ihanan terveellisen, raikkaan makuinen. Suosittelen!Banaani tuo pehmeyttä, aamulla aikas bueno!

Tutkimuksen mukaan suomalaisten kaapeista löytyy myös muita ravintolisiä erilaisten rasvahappojen ja proteiinien muodossa. Näin myös meillä. Avokkini treenikausinaan vetelee proteenia ja muita urheiluravinnelisiä. Itse ostin Ruohonjuuresta Hamppuproteiinia ja aion maistattaa sitä myös avokillani. Haluan kuulla hänen kommenttinsa. Tässä taas voidaan herättää keskustelua synteettiset proteiinivalmisteet vai luonnollisetproteiinilähteet. Aika paljon on lisätty proteeiinijauheisiin ja muihin urheiluravinnelisiin makuaineita ja se oikea maun lähde puuttuu kokonaan. Kemikaalisotkuako siis? Itsekin käytän Tonalin-nimistä rasvanpolttajaa, josta kirjoitinkin tammikuisessa blogikirjoituksessani. Jälleen naiset tutkimuksen mukaan käyttävät ahkerimmin vitamiini- ja hivenainelisiä, mutta aminohappojen ja rasvahappojen suhteen miehet vievät voiton. Selkeä ero syntyy lisäproteiinin käytössä, yli 26% miehistä sanoo käyttävänsä niitä. Naisista vain reilu yhdeksän prosenttia. Suomalaiset turvautuvat myös luontaistuotteisiin, naisista joka viides ja miehistä n. 17. % Itse uskoisin vuosien mittaan lukujen nousevan, ainakin toivon niin. Tutkimustulokset ovat terve-sivustojen tekemästä Miten Suomi voi –tutkimuksesta. En kirjannut tarkkoja lukemia, mutta näitä ajatuksia artikkelit herättivät minussa.

Flunssaviikon aikana olen toki muutakin touhunnut kuin vain kökkinyt tässä tietokoneen ääressä. Leivon todella harvoin, mutta innostuin Ruohonjuuren sivuilta ruokarseptihakemistosta löytämistä seesam-kekseistä ja päätin kokeilla. Onnistuivat hyvin. Avokkini sanoi niiden muistuttaneen kampanisuja. Ohjeessa tulee aika paljon vehnäjauhoja, joten ei ehkä mailman terveellisin ohje. Jotenkin olen tullut nimittäin siihen tulokseen, että valkoinen vehnäjauho ja sokeri voisi laittaa pannaan. Ostinkin intiaanisokeria kilon paketin. Sama suolan suhteen. Se valkoinen käsitelty suola saa jäädä kaupan hyllylle. Nyt meiltäkin löytyy vuorisuolaa suolamyllystämme. Joka tapauksessa keksit olivat hyviä ja mietinkin voisiko vehnäjauhot korvata esim. speltillä. Spelttiin en ole kovin perehtynyt. Muistan kyllä esim. Terveysmessuilla sitä esitellyn. Silloin ei vaan aika ole ollut kypsä. Varmasti moni muukin tuote nyt kiinnostaa enemmän mitä vuosia sitten messuosastoa kiertäessä. Jos tänäsyksynä pääsen messuille, saas nähdä mitä kaikkea sieltä mukaan tarttuu 😀 Mutta tässä tämä keksien ohje teillekin

Seesam-keksit – Goma senbei
150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 onnellisen kanan muna
1 dl seesaminsiemeniä
Vatkaa voi tai margariini sokerin kanssa. lisää sitten muna. nakkaa sekaan vehnäjauhot ja lopuksi seesaminsiemenet. Sekoita tasaiseksi massaksi. Jätä taikina jääkaappiin tekeytymään noin puolen tunnin ajaksi. Muovaa sitten taikinasta tanko ja leikkaa se 1/2 cm:n levyisiksi siivuiksi. Kypsennä
seesamviipaleita uunissa 180 asteessa kymmenisen minuuttia.

Yrtit ovat olleet ulkona vuorokaudet ympäriinsä perjantaista lähtien. Tilli ja ruohosipuli olivat vähän ylikasvaneita jo ostettaessa. Leikkasin ne aika raalla kädellä ja saimmekin katkarapusalaattiimme ihanaa kesämakua. Ruohosipulille leikkaus teki oikein hyvää, tilli on vähän niin ja näin. Tomaateissa on raakileita kuten myös mansikassa. Basilikassa tulee paljon kuivia lehtiä, sitruunamelissa ja luomuyrtit puolestaan voi hyvin. Persilja on myös liikaa kasvanut, joten taidan pelastaa salaattiin mitä pelastettavissa on ja katsoa miten yrtti virkistyy. Poistaessani huonoja lehtiä, suihkutellessa yrttejä, huomasin pitäväni puuhasta kovasti. Käsin tunnustelemalla joutuu etsimään huonot lehdet ja tunnustelun on oltava varovaista ettei kasvi siitä kärsisi. Homma on vähän hidastakin. Näkevä vain napsaisi kuolleen lehden sieltä ja toisen täältä pois. Mutta minä toimin tavallani enkä ota siitä stressiä. En vaan voi toimia näkevän tavoin ja sillä siisti.

Edellisessä postauksessani mainitsin sivulauseessa valmistaneeni pestoa, joten tässä loppuun vielä sen valmistusohje. En muista miltä sivuilta ohjeen olen napannut.

Vihreä pesto
2 ruukkua basilikaa
0,5 dl pinjansiemeniä tai manteleita
1 dl parmesaania
2 valkosipulin kynttä
1 dl oliiviöljyä
Laita ainekset tehosekoittajaan ja hienonna tasaiseksi. Lisää öljyä tarvittaessa