Julkaistu

Kesäkuun hepostelu – kesäilta nautiskellen

Huh, olen järkyttynyt tajuttuani, että viimeisimmästä postauksesta on jo yli viikko. Viime viikko oli aika kiireinen ja jos aikaa olisi ollut, väsymys voitti. Kärsin jonkin verran uniongelmista, joten ei jaksanut kirjoitella. Torstaina lähdimme juhannuksen viettoon mökille, ja siellä en saanut mokkulaa toimimaan, joten tietokoneella ei hirveästi tullut majailtua. Se ei varmastikaan ole yhtään pahasta.

Keskiviikkona olimme ratsastamassa; tunti maastossa ja puoli kentällä. Ihanaa oli tälläkin kertaa ja hevoseni, jolla ratsastin oli menopäällä, joten pääsin naatiskelemaan pitkät pätkät töltistä, joka välillä muuttui pompottavaksi raviksi. Paineltiin myös laukkapätkä, jonka puolessa hevonen meinasi hyytyä, mutta sain sen uuteen vauhtiin. Oma valvomiseni tuntui kropassa, joten en ehkä saanut itsestäni kaikkea irti ja kroppa toimi vähän hitaalla. Edellisyönä unitunteja oli kertynyt 2-3 ja sitä edellisenä samat, vaikka maanantaiaamuna olimme heränneet viideltä, viettäneet päivän Virossa unimatti antoi odotuttaa itseään lähemmäksi neljää, joten eipä kai ihme ettei olo virkein hevosen selässäkään.
Silti nautin siitä touhusta paljon ja puolitoistatuntia sujahti aivan liian nopeaan.  Nyt kun olimme ensin ratsastaneet maastossa kentällä ei mennyt aikaa käyntijolkotteluun vaan päästiin tölttäämään lämpimin hevosin 😀 Ja mikä mahtavaa, hevonen totteli mua ja mun käskyjä pääsääntöisesti. Seuraavalla kerralla saan kokeilla jotain toista issikkaa. Nyt olen ainakin neljä viimesintä kertaa ratsastanut samalla. Ja tämä hiukan laiskahko heppa on kevään mittaan piristynyt ja liikkuu hyvin ja rivakasti. Ratsastuksien vetäjänä on ollut nyt neljä kertaa todella huippu tyyppi. Hän on innostava, positiivinen ja osaa ohjata hyvin sanallisesti miten toimia hevosen selässä. Nyt halutaankin aina hänet vetämään meitä ja seuraava ratsastus on sovittu elokuulle. Odotan sitä jo innolla ja mieleen on hiipinyt kannattaisiko hankkia oma kypärä yms. Toisaalta ratsastuskerrat ovat ehkä aika harvakseltaan. Musta vaan alkaa tuntumaan, että innostun kertakerralta siitä enemmän ja enemmän.

Jos olin viime viikolla kuollut väsymyksestä, olen sitä myös nyt. Alotimme tänään työt lomalaisten hierontojen parissa. Tuntuu henkisesti aika raskaalta työskennellä samassa tilassa toisen hierojan kanssa, sermi erottaen. Kaikki äänet kuuluvat selvästi ja hälinä on melkoinen, joten taitaa taas vaatia hienoista totuttautumista. Olen nuokkunut pitkin iltaa ja suihkun ja iltateen jäljiltä hienoisesti piristynyt. Otin kuitenkin melatoniinin ja magnesiumsitraatin varmistaakseni hyvät yöunet unohtamatta kortisonirasvausta itikan ja muiden öttiäisten puremiin. Viime yönä heräsin kolmasti helvetilliseen kutinaan 🙁 Sitä se mökkeily teettää.

Nyt kömmin peiton alle, kello soi seitsemältä ja postailen toivottavasti tällä viikolla ahkerammin  viime viikon kuulumisista ja tulevan viikon touhuista 😀

Julkaistu

Hyvän unen salaisuus

Täällä en kovinkaan paljoa ole uniongelmistani kirjoitellut, mutta kärsin niistä aika-ajoin. Sanotaan sokeuden vaikuttavan melatoniinin tuotantoon heikentävästi, ja unettomuuteen avun onneksi pääsääntöisesti saankin juuri melatoniinista. Kärsin myös levottomista jaloista. Ei ole diagnosoitu ja yritänkin ymmärtää vaikuttaako asiaan liikkumisen määrä, ruokavalio tms. Magnesiumsidraatti on jelpppinyt paljon.

Löysin tämän artikkelin
UTUonline.fi-verkkolehdestä ja jaan sen nyt teillekin.

Uni on hyvä, jos heräämme virkeinä ja vireystilamme mahdollistaa tehtävistä suoriutumisen ja elämästä nauttimisen, kunnes seuraavan kerran kallistamme päämme tyynyyn, kirjoittaa unitutkija, dosentti Tarja Saaresranta.

Unta on syytä tutkia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan lasten päiväunet ovat lyhentyneet. Suomalaiset nuoret nukkuvat vähemmän kuin muut eurooppalaiset. Joka viides suomalainen työssäkäyvä tekee vuorotyötä.
Unen laatua huonontavat varsinaisten unihäiriöiden lisäksi monet somaattiset ja psyykkiset sairaudet, stressi tai vaikkapa vieressä nukkujan kuorsaus. Narkolepsiakohu herätti uneliaimmankin ymmärtämään hyvän unen ja vireystilan tärkeyden.

Jatkuvasta unettomuudesta kärsii joka kymmenes, uniapneasta yhtä moni kuin diabeteksesta ja levottomat jalat -oireyhtymä häiritsee jatkuvasti ainakin viittä prosenttia väestöstä. Unihäiriöt altistavat muille kansantaudeille kuten sydän- ja verisuonitaudeille, ovat yhteydessä mielialaongelmiin, työstä poissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Unihäiriöt tulisi havaita, sillä niihin on tehokkaita ja spesifisiä hoitoja.

 

 

Unen puute aiheuttaa muutakin kuin väsymystä

Vuosituhannen vaihteeseen asti unen puutteen lähes ainoana haittana pidettiin väsymystä, jonka hyvin nukuttu yö korjasi. Lancetin artikkeli vuonna 1999 havahdutti unitutkijat: neljän tunnin yöunet viitenä yönä peräkkäin heikensivät terveillä nuorilla miehillä muun muassa sokeritasapainoa.

Useilla nisäkkäillä uni on polyfaasista eli vuorokaudessa on monta unijaksoa. Mediassa on pohdittu polyfaasisen nukkumisen etuja. Ubermannin unirytmissä nukutaan 25 – 45 minuutin pätkissä yhteensä kahdesta viiteen tuntia vuorokaudessa. Ubermannilaisten mukaan näin nukkumiseen kuluu vähemmän aikaa, kun ”tehottomammat” univaiheet vähenevät, mutta REM-unen eli vilkeunen kesto säilyy lähes normaalina.

Leonardo da Vinci, Napoleon ja Winston Churchill mainitaan usein esimerkkeinä polyfaasisista nukkujista. Mainintoja ei hevin löydy elossa olevista suuruuksista, joilta itseltään voisi kysyä heidän unirytmiään tai jopa tutkia sitä tieteellisesti.

Toki on hyvä nukkua edes REM-unta. Kun REM-uni estettiin koe-eläimiltä, ne kuolivat 3 – 8 viikossa. REM-unessa tapahtuu oppimista ja mieleen painamista. Suurin osa unista nähdään REM-unen aikana.

Unitutkijoita polyfaasinen unirytmi huolestuttaa. Kaikkia univaiheita tarvitaan. Valtaosa tarvitsee vähintään 7 – 8 tuntia unta vuorokaudessa. Ubermannilainen unirytmi johtaa väistämättä useimmilla univajeeseen. Unen puutteessa immuunijärjestelmä heikkenee, monien hormonien eritys häiriintyy ja kognitiivinen suorituskyky huononee. Lihavuusepidemian yhtenä syynä pidetään unen puutetta. Univaje aiheuttaa väsymystä, joka liikenteessä vie vuosittain monen henkilön ennenaikaiseen ikiuneen.

 

 

Suomi on unitutkijoiden maa

Suomessa on tehty korkeatasoista unen perus- ja kliinistä tutkimusta vuosikymmeniä. Turun yliopistossa sitä on tehty 1960-luvulta lähtien. Sleep Medicine Reviews -lehden mukaan asukaslukuun suhteutettuna suomalaiset olivat julkaisseet reilun 40 vuoden aikana tieteellisiä uniapnea-artikkeleita kolmanneksi eniten. Edellemme ylsivät vain Israel ja Ruotsi.

Pronssitilan arvoa lisää se, että Suomessa ei ole yhtään unilääketieteen oppituolia eikä edes yliopistosairaaloissa yhtään moniammatillista unihäiriöyksikköä toisin kuin useimmissa muissa kehittyneissä maissa.

Mitä sitten on uni ja erityisesti hyvä uni? Uni on aktiivinen tila, joka vaikuttaa elämänlaatuumme valveilla. Siinä erotetaan eri vaiheita, joiden osuus muuttuu iän myötä. Lapsilla ja nuorilla unentarve on aikuisia suurempi. Unen kesto on riittävä ja laatu hyvä, jos heräämme virkeinä ja vireystilamme mahdollistaa tehtävistä suoriutumisen ja elämästä nauttimisen, kunnes seuraavan kerran kallistamme päämme tyynyyn.

 Hyvä uni on aikuisella pääosin yhtäjaksoista, monofaasista, mutta tutkimusnäyttöä on lyhyiden 15 – 20 minuutin mittaisten päivänokosten terveyshyödyistä, samoin suunnitelluista torkuista yövuoron aikana.

Tarja Saaresranta

Terveellinen ravinto, liikunta alkuillasta tai aiemmin, työn ja huolien jättäminen makuuhuoneen ulkopuolelle, hyvä vuode ja rauhallinen nukkumapaikka, hetken rauhoitttuminen ennen nukkumaan menoa ja säännöllinen päivärytmi parantavat unen laatua. Yömyssy ja tupakointi sen sijaan tärvelevät unta.
Riittävä, hyvä uni on luovuuden ja tehokkuuden edellytys, joka tulee priorisoida korkealle.

Tarja Saaresranta
Kirjoittaja on keuhkosairauksien ja keuhkoallergologian erikoislääkäri ja dosentti, joka toimii TYKS:n keuhkoklinikassa ja Turun yliopiston unitutkimusyksikössä.

Ja itsehän kirjoittelin viime syksynä postauksen luennolta
Hyvää yötä nukahtamisvaikeudet 

Unesta puheen ollen, pitäisiköhän sitä painua maate?
Klo soi 6.45 ja edessä koulutuspäivä Tampereella 

Julkaistu

Levottomista jaloista, ruokavalioon ja liikuntaan/Hepa hoidoissa: kiropraktiikka ja hieronta

Olen muutaman viime yön nukkunut aika huonosti kärsien levottomista jaloista, magnesiumsitraattikaan ei ole toiminut. Tänään mulla oli parin viikon tauon jälkeen kiropraktikko, joka heti kysyi miten olen nukkunut. Selkä oli palautunut aika jumiin, mutta hoito avasi taas lukkoja. Kerroin myös levottomista jaloistani toivoen hällä olevan jokin vinkki. Iltaisin kannattaa välttää hiilareita. Keskusteltiin hiilareista ylipäätään ja samoilla ajatuksilla oltiin: kasviksia ja vihanneksia niin paljon kuin tekee mieli ja hedelmiäkin kohtuudella. Sovittiin, että soitan perjantaina ja kerron miten olen nukkunut ja onko levottomista jaloista edelleen harmia. Jatkokerroilla oireen syy pyritään selvittämään. Olen aina enempi vähempi kärsinyt pohkeiden lihasjännityksistä ja syynä voi myöskin olla hermotuksen häiriöityminen jännittyneiden lihaksien takia. Levottomat jalat voi johtua myös Uniliiton sivujen mukaan keskushermoston  välittäjäaineen dobamiiniaineenvaihdunnan häiriöstä tai kudosraudan puutteesta. Sairaus on neurologinen. Uniliiton sivuilla mainitaan lääkkeistä joilla hoidetaan parkinsonintautia ja epilepsiaa isommilla annoksilla tosin. Magnesiumin syönnistä ei puhuta mitään, eikä myöskään lihasjännitysten aiheuttamisesta. Uniliiton sivujen mukaan oireet yleensä alkavat 30-vuoden jälkeen ja ikääntyessä pahenevat ja siksi hoito onkin tärkeää. Noh, muistan kärsineeni levottomista jaloista jo vuosia enempi vähempi, tosin viime vuosina useammin ja useammin voimakkaammin. Jaloissa olevaa tunnetta en kuvailisi muurahaispesään joutumisena tms. On vain pakko liikuttaa, liikkua. Ehkä enempi lihasjumikipua…  No joka tapauksessa en halua ruveta syömään mitään dobamiiniagonisteja, keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, jos oireet helpottuu muutenkin. Eli, katson kyllä mitä apuja kiropraktikolla on asiaan annettavana. Mielelläni muutan iltasyömistä, jos se auttaa! Toisaalta en nytkään niitä hiilareita iltaisin erityisemmin suosi, mutta ehkä tarkennan vielä nykyisestäänkin iltasyömistäni.
Kiropraktikon jälkeen kotiuduttuani avokki hieroi jalkapohjia ja pohkeita helpottaakseen jalkojen levottomuutta öisin. Taisi vähän olla myös ymmärrettävästi oma lehmä ojassa, jotta en pyörisi yöt ympäriinsä vuoteessa sätkien ja potkien, lähtien kävelemään jne. Pohkeet oli todella kosketusarat ja eihän sitä kestänyt kiroamatta ja huutamatta 😀 Hieronnan jälkeen tuntui miten ihana lämpö levisi pohkeisiin ja jalkateriin.
Luksuselämä vielä jatkui. Sain jalkahieronnan jälkeen vielä selän käsittelyn. Voitte uskoa, että nyt kropassa on ihana rentous, ihana olo ja odotan jo iltaa ja sitä hetkeä kun kömmin peiton alle ja toivottavasti saan nukkua koko yön rauhassa. Ei kuitenkaan kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta toiveet ovat korkealla. Jos melatoniinia ei olisi ollut olisin varmasti nyt ihan zombitilassa, sillä selvästi melatoniinin avulla pystyn paremmin nukahtamaan ja palaamaan uneen levottomuussätkyilyjen ja kävelyjen jälkeen. Ei kuitenkaan ole kiva odottaa rauhoittumista kolmen paikkeille käyden aina unen porteilla ja taas sätkimään uudestaan ja uudestaan. Melatoniinista tulikin mieleen, että purkissa alkaa pohja olla näkösällä, joten sitäkin on syytä hankkia lisää.
Viime päivinä olen paljon miettinyt taasen ruokavaliokysymyksiä ja kiropraktikon kanssa keskustelun jälkeen asia nostaa päätään entistä enemmän. Tosin emme puhuneet sanallakaan lihan syömisestä. Ja lihan syömisen vähentämistä pohdin. Minusta ei ole tulossa kasvissyöjä, mutta haluan vähentää lihan määrää ruokavaliossani ja ennen kaikkea haluan syömäni lihan olevan laadukasta ja ei tehotuotantoa, joten hinta nousee L  Kukkaro voisi sen kestää, jos liha-aterioita nauttisi huomattavasti harvemmin kuin nyt.  Kalaa vastaavasti haluan lisätä ruokavalioon ja kasvisaterioiden maailmaan syventyä. Jos teillä lukijoilla on hyviä kasvisruokavinkkejä, heittäkää ihmeessä kommentointiin. Tällä viikolla olen syönyt mm. falafeleja ja salaattia sekä paistosta, joka kratinoitu uunissa. Ja siinä on kukka- ja parsakaalia, juustoa, tomaattia ja tomaattikastiketta sekä hivenen täysjyväpastaa. Kasvisruualla olen nälkäisempi ja tiedän tarvitsevani proteiinia enemmän, joten rahkaa marjojen ja hillojen kera, smoothiekseen hamppuproteiinia jne. Mutta, kasvisruokaohjeita kaipailen. Ongelmana on etten pidä keitetyistä juureksista.
Hävettää oikein tunnustaa, mutta Liikuntahaaste ei ole edennyt toivotulla tatsilla. Innostuin siitä syyskuun alussa aivan valtavasti, mutta masistelujen myötä tahti hidastui. Loka-marraskuussa puolestaan on ollut MUKA niin paljon kaikkea muuta, että ei MUKA ole ehtinyt liikkumaan. Toisaalta, olen itselleni haasteessa aika ankara. En laske mukaan ylihitaita lenkkejä, vaikka aika ylittyisikin. En ”osaa” laittaa mukaan hyötyliikuttuja kilometrejä, esim. kauppamatkat tms. Jokatapauksessa olen puolimatkan krouvissa ja vähän suruissani etten pysty tavoitteeseen. Mun mielestä tavoitteeseen pääsyn miti olla kohtuullisen helppoa, mutta kuinkas kävikään…   Noh, tavotteeseen ehtisin vielä muutamalla lepopäivälläkin, jos oikein ryhtyisin kirimään, mutta viikon päässä oleva korvaoperaatio estää sen. Ja niin typerää kuin se onkin, vaikuttaa fiilikseen. Onneksi haasteeseen voi tarttua uudelleen tammikuun alusta ja ottaa nämäkin lorvistelut takaisin kovennettuna 😀 Ja tuo leikkauksen läheisyys ahdistaa, tai tietoisuus siitä etten voi muutamaan viikkoon liikkua silloin kuin minusta siltä tuntuu ja tehdä hikitreeniä jos sellainen sattuu hotsittaan.  No olen jo avokille puhunut, että tammikuun alusta haluan säännölliset liikunta-ajat kunnon suunnitelman ja monipuolisen liikuntaohjelman. Syyskuussa aloitettu uinti, joka on jäänyt, on saatava palautetuksi takaisin säännölliseen liikuntaan. Mielestäni uinti on todella monipuolinen ja hyvä kestävyysharjoittelumuoto, joten toivottavasti saan jonkun kavereista puhutettua kerran viikossa uimaan, tai jopa kaksi. Lunta myös tänne Pk-seudulle, että päästäisiin avokin kanssa hiihtämään. Eilen kuulemma lööpeissä oli, että talvi tulisi vasta helmikuussa kunnolla jonkun Jenkki-ennustuksen mukaan. No ehkä tänään tai huomenna joku muu ennustaa, että tulee ennätyskylmä joulukuu tai jotain muuta yhtä äärimmäistä. No joka tapauksessa, vaikka tuo Liikuntahaaste jää nyt syyskaudelta vajaaksi en aio sitä jättää edelleenkään, mutta koetan olla stressaamatta siitä sen enempää ja hyväksyä tosiasiat. Nyt tosin tuntuu jo siltä, että en pysy nahoissani sitten kun saan joulun tietämillä taas liikuntavapauteni takaisin.
Avokki hieroo tuolla päivän viimeistä asiakastaan. Mullakin on päivään mahtunut ihan töitäkin, vaikka itsekin olen päässyt nauttimaan hoidettavana olemisesta. Ja jotta rentoutumisesta tulisi täydellinen kävin juuri napsauttamassa saunan päälle, joten kohta löylyyn rentoutumaan.  Laitan suklaakuorintavoiteen, jonka olen joskus Frantsilasta ostanut, ja joka tuoksuu taivaalliselta. Ihosta tulee pehmeä ja joustava kun kuonat saa kyytiä. Kuorinnan jälkeen vielä appelsiininkukilla höystettyä saunahunajaa, joten hemmottelua parhaimmillaan. Muistakaa tekin hemmotella läheisiänne ja myös itseänne!
Julkaistu

”hyvää yötä nukahtamisvaikeudet” -luennon satoa

Keskiviikkona 14.9. järjestettiin Itäkeskuksen Ruohonjuuressa luento ”Hyvää yötä nukahtamisvaikeudet”. Puhumassa olivat Eevi Vepsä ja Mari Jäppinen, jotka molemmat tekevät valmennuksia Nlp-menetelmin niin yksityisille asiakkaille kuin isommille yrityksillekin. Luennolla teimme pari rentoutumisharjoitusta, jotka antavat parempia eväitä nukahtamiseen. Opettelimme tuntemaan miltä rentoutuminen tuntuu ja missä se kehossa liikkuu. Kuulostaa varmasti hassulta, mutta seuraavan kerran kun rentoudut, kuuntele/tunnustele missä rentous liikkuu, miten se liikkuu. Tässä tekstissä en itse harjoituksiin puutu kovinkaan paljoa, koska ne pitää kokeilla itse ja löytää oma tapa rentoutua ja tästä Nlp-menetelmästä voi olla siihen apua. Suomen Nlp-opistolla järjestetään kuukausittain avoimia valmennusiltoja, jotka ovat ymmärtääkseni ilmaisia. Lisäksi on pidempiä maksullisia nlp-koulutuksia. Opiston sivuilla voi käydä liittymässä postituslistalle ja vuoden loppuun mennessä liittyneiden kesken arvotaan 31.12.2011 yksi Licensed Practitioner of NLP kurssi. Palkinnon arvo on 1670 euroa. Voitte tutustua Nlp:n opiston sivuilla menetelmään
http://www.nlp-opisto.fi/ ja tässä tekstissä varmasti jotain sinne suuntaa mitä luennolta sain käsitystä. En ainakaan toistaiseksi ole ”höyrähtänyt” kyseiseen menetelmään, mutta en nukahtamisvaikeudet -luennon perusteella pidä sitä mitenkään humpuukinakaan. Omalla ajattelullamme on uskomattoman paljon merkitystä miten asiat sujuvat. Jos esim. nukahtamisvaikeuksista kärsiessämme koko ajan ajattelemme nukkumaan mennessä ”En kyllä nukahda” ”en mä kuitenkaan nukahda” ”Jos nyt en nukahda, mulle jää vaan viis tuntia uniaikaa” jne. Pitäisi ajatella ”Nukahdan ja nukun hyvät yöunet” ”Minä rentoudun ja nukahdan helposti” jne. Noh, eihän se noin yksinkertaista ole, ei ainakaan minun mielestäni. Vai taistelenko uudenlaista ajattelua vastaan, koska olen tottunut esim. univaikeuksien kuuluvan osana elämääni. Eevi korosti luennolla ettei univaikeudet ole normaalia, vaikka niihin tottuisikin. No ei tietenkään. Kyllähän silloin jossain jokin mättää. Johtuuko unettomuus stressistä, väärästä iltasyömisestä, negatiivisesta ajattelusta tai jostain terveydellisestä syystä. Liian usein uniongelmissa hoidetaan vain oiretta uni- ja nukahtamislääkkein, mutta eihän se ole ratkaisu ongelmaan. Ongelman aiheuttaja pitää löytää ja hoitaa kuntoon.

Ylipäätään erilaiset oireet päänsärky, vatsakivut, väsymys, uniongelmat, kivut jne. eivät ole normaalia olotilaa. Eikö normaalilta tuntuisi ennemminkin hyvä olo, joka kohentaa terveyttä. Ja sitä hyvää oloa, terveellisempää elämää kohdenhan me täällä monetkin tähtäämme laihduttaessamme, muuttaessa ruokavaliota lisäaineettomiin vaihtoehtoihin, laadukkaisiin ravinnonlähteisiin, lisäämällä liikuntaa jne. Meidän pitäisi oppia ajattelemaan juuri niin, että menemme kohden hyvää, kohden parempaa, eikä ”juosta pois päin” ns. pahoista asioista.
Eli positiivisuuden kautta muutoksiin. Juostaan mielummin kohti sitä hoikempaa kroppaa, kevyempää oloa, parempia yöunia. En tiedä osaanko selittää mitä tarkoitan ja mitä Eevi luennolla tähdensi.

Ravitsemus

Ravinnolla on iso merkitys hyvinvointimme kannalta jase milloin ja mitä syömme milloinkin vaikuttaa moniin asioihin. On tärkeää syödä hyvin sulavaa ruokaa, jotta elimistömme ei joutuisi tekemään hulluna töitä yötämyöden ja käyttämään siihen paljon energiaa. Eevi suositteli aamuihin vihersmoothiesta, johon lisätään Maca-jauhoa, joka on myös hyvä hormoonitasapainottaja. Aamuisin hyvin sulava ruoka ei vie liian pitkää aikaa ja näin virkeys pysyy paremmin. Monen meistä taustalla on historia ruokavaliosta yhdistelmällä sokeri-vehnä-hiiva, joka aiheuttaa suolinukan tohjoontumista ja tällöin ravintoaineiden imeytyminen hankaloituu ja hidastuu. Monen ruuansulatusvaikeudet saattavat siis johtua suolinukan heikentymisestä, jota tuo edellä mainittu ruokavalioyhdistelmä mm. aiheuttaa. Ylipäätään olisi suositeltavaa syödä hiilaripitoiset ruuat ja proteiinipitoiset erikseen. Ei siis samalla aterialla esim. perunaa ja pihviä. Vatsassamme on erilaisia entsyymejä (proteiinit emäksisiä ja hiilarit happamia) ja hiilari-proteiini -yhdistelmässä ne neutralisoituvat aiheuttaen pitkäksikin aikaa ruuansulatuksen pysähtymisen, jopa 12 tunniksi! Ja kun illalla olet painumassa untenmaille tuo 12 tuntia on kulunut ja ruuansulatus aktivoituu ja kuluttaa energiaa, joten nukkumisesta ei välttämättä tule mitään.

Eevi suositteli ylikorostettua lautasmallia, kuten keväällä pitämällään luennollaan. Samalla aterialla proteiineja ja paljon kasviksia ja hyvälaatuisia rasvoja. Lihan jota syömme tulisi olla mahdollisimman käsittelemätöntä ja lisäaineetonta. Hiilaripitoisella aterialla myös paljon kasviksia ja hyviä rasvoja. Itse olen syönyt aika usein ison annoksen salaattia mihin lisätty siemeniä tai pähkinöitä ja sitten lihaa, kanaa tai kalaa. En ole kaivannut perunaa, pastaa tai riisiä. Ja ehkä tuollaisina aikakausina myös vatsani on toiminut paremmin.
Ruuan sulatusta helpottaa myös syöminen säännöllisesti kolmen neljän tunnin välein, ruuan pieneksi pureskelu helpottaa suoliston töitä.

Iltapalaksi Eevi suositteli parhaimmiksi vaihtoehdoiksi rasvaa ja kasviksia esim. avokaadoa ja salaattia. Ja mielummin proteiinia kuin hiilareita. Täydellä vatsalla ei kannata mennä nukkumaan, mutta ei myöskään nälkäisenä. On itse kokeiltava kuinka paljon ennen nukkumaan menoa iltapala kannattaa syödä. Toisilla tunti on hyvä, mutta itsellä se voi olla jotain muutakin. Kokeilemalla se selviää…

Ihmisen fyysinen palautuminen alkaa n. 22.00 maissa. Ja noin neljän tunnin kuluttua alkaa psyykkinen palautuminen. Entä mitenkäs vuorotyöläiset, Eevin mukaan se on luonnotonta ja sotkee hormonitoimintaa. Eevin kokemuksen mukaan naisilla, jotka ovat tehneet yötyötä kymmeniä vuosia vaihdevuodet tulevat 40-vuotiaina jaylipainoa on enemmän kuin säännöllisessä rytmissä elävillä.

Eevin harjoitteissa harjoittelimme rentouden lisäämistä ja miten rentous liikkuu kehossa, minkälaisia mielikuvia, tuoksuja, ääniä rentouden tilassa on. Jokainen kokee rentoudentunteen omalla tavallaan. Jollekin äänet ovat merkityksellisiä, toiselle taas mielikuvat tai tuoksut. Toisessa harjoituksessa opettelimme poistamaan stressin tunteen. Kun on stressaantunut asioita pyörittää ja vauhti on vinhaa, mutta jos lähtisinkin pyörittämään stressiä vastakkaiseen suuntaan. Miltä se tuntuu, miten rauhoittaa jne. En tiedä, en välttämättä saanut siitä tunteesta kiinni miten asiat pyörivät toiseen suuntaan ja rauhoittaa minua. Uskon kuitenkin, että asiaa voi opetella.

Vinkkejä
– Laventeliöljyä muutama tippa pumpulille, joka tyynyliinan sisään. Rauhoittaa, toimii monella. Itse en erityisemmin pidä laventelin tuoksusta, joten ei varmastikaan toimi minulla.
– Jalkapohjahieronta, alueella paljon akupisteitä joita hieromalla hoidat koko kehoa. Toimii, voin todeta myös omasta kokemuksestani. Avokin jalkapohjahieronta tuo unen ihanasti, useimmiten.

Mari Jäppinen osuudessaan heitti muutaman kysymyksen

– Tiesittekö, että Suomessa jokainen ilta otetaan n. neljännesmiljoona unilääkeannosta?
– Jokainen arkiaamu liikenteessä 20.000 autoilijaa joilla veressä niin paljon uni- tai nukahtamislääkettä että ylittää rattijuopumuksen rajan
Ja tämä johtunee ihmisten tietämättömyydestä lääkkeiden varoajoista. Suomalaisen tutkimuksen mukaan esim. 65-vuotiaalla lääkärin määräämästä annoksesta on lääkejäämää veressä vielä 10 tunnin päästä.
Nuoremmilla maksa polttaa nopeammin lääkeaineen pois verestä, mutta useasti ensin pyöritään tuntikausia odottelemassa unta, ja kun uni ei tule pikkutunneilla napataan pilleri. Varoaika ei ole aamuvarhain töihin lähteissä vielä kulunut.
– Tiesittekö, että koulukiusaamisen ja unettomuuden välillä on selkeä yhteys? Asiaa on tutkittu Jenkeissä, unettomuuden hoito onkin käyttämätön keino koulukiusaamisen vähentämiseksi.
– Adhd-lapsilla australialaisen tutkimuksen mukaan kolmella neljästä on vakavia unettomuusongelmia. Unettomuutta hoitamalla monia oireita saatiin lievitettyä, joka paransi niin lapsen kuin koko perheenkin elämänlaatua.
– Unettomuudesta kärsivillä ihmisillä on useasti myös ylipainon kanssa ongelmia. Univaikeudet, univelka lisää sellaisten hormonien toimintaa, jotka kiihdyttävät näläntunnetta. Ja samalla vähentää niiden hormonien toimintaa, jotka vastaa energian kulutuksesta. Mari ei maininnut hormoneita nimeltä.

”Unikunto”
– pystyy nukahtamaan järkevässä ajassa
– pystyy nukkumaan tarpeeksi pitkään
– uni on riittävän laadukasta
– Tärkeintä on nukkua riittävän laadukasta unta. Ja laadukas uni puolestaan vähentää unen tarvetta.

Voimaunet

On olemassa väittämä, jonka mukaan olisi fysiologisesti parasta, jos nukkuisimme kaksi kertaa vuorokaudessa. Optimaalisimmat kellonajat nukkumiselle olisi aamuyöstä kahden ja neljän välillä ja iltapäivällä yhden ja kolmen välillä. Tutkimusten mukaan suurin osa hyötyisi ns. voimaunista, jotka otetaan keskellä päivää väsyn iskiessä. Normaaliin yöuneen kuuluu neljä vaihetta sekä remuni, jossa silmät tekevät nopeaa värvettä. Yön aikana pitäisi saada 3-4 90 minuutin unisykliä. Uninokoset sisältävät unisyklin kaksi ensinmäistä vaihetta silloin kun se tehdään oikein. Näihin kahteen vaiheeseen menee 20 minuuttia, jonka jälkeen olo on pirteä eikä tule ns. unihumalaa/pökkyräistä oloa. Jos unisykli siirtyy kolmanteen vaiheeseen, herääminen on vaikeampaa ja olo tuntuu nokosten jälkeen väsyneeltä ja vie yöunista ison osan. Länsimaissa ihmisten uniaika pienenee koko ajan, mutta fysiikkamme on aikalailla sama kuin ennenkin. Tarvitsemme enemmän unta mitä useimmat meistä nukkuu. Voimanokosista 15-30 min voisi olla apu. Tukholmalaisen tohtorin mukaan 15-20 min hyviä voimaunia vastaa kahden tunnin yöunta. Kyseisen tohtorin mukaan, jos nukumme yössä viisi tuntia ja päivällä vartin voimanokoset, se vastaa seitsemän tunnin lepoa.

Valo

Valo vaikuttaa erityisesti hormoneihimme ja erityisesti melatoniinin tuotantoon. Tämä unihormoni vaikuttaa vuorokausirytmiin ja ajantajuun. Mari käytti aika raflaavaa esimerkkiä, mutta antaa jälleen ajattelemisen aihetta. Tehokasvatetuille broilereille tehdään keinotekoisesti valoilla yhden vuorokauden sisällä kaksi vuorokautta ja broiskut kasvaa nopeammin teurastuskokoon. Että mistäs sitä luomukanaa saiskaan?

Snobitietoa väreistä

– Vitivalkoinen huone, apinat saavat skitsofreenisia oireita
– Vaaleanpunainen rauhoittaa ja vähentää ruokahalua
  (On todettu rauhoittavan mm. agressiivisia vankeja)
– Punainen, energisoiva, pulssia nostattava väri
  (Ruotsalaisessa vanhusten kylpylässä oli punaisia ja oransseja laattoja, asiakkaat saivat erilaisia stressikohtauksia. Kun väriksi vaihdettiin siniharmaat laatat, kohtaukset loppuivat.)

Sinisellä valolla on hoidettu Tanskassa depressioa sairastavia henkilöitä hyvin hoitotuloksin. Sininen valo on väreistä voimakkaimmin vaikuttava valon väri sisäiseen kelloomme. Tutkimusten mukaan sinisessä huoneessa ihmiset arvioivat ajan kulumisen hitaammaksi mitä se oikeasti on. Sininen huone koetaan myös viileämmäksi mitä se oikeasti on. Sininen vähentää ruokahalua ja sinisessä huoneessa, ihmiset puhuvat hiljempaa. Makuuhuoneessa suositeltiinkin käyttämään sinistä verhoissa, lakanoissa, yöpaidassa.

Marin ohjaamassa harjoituksessa haettiin rauhoittumista oman hengityksen tahdissa. Taustalla soi rauhoittava musiikki kuten itse asiassa koko luennon ajan. Ehkä luento antoi minulle eniten ajattelua siitä miten omaa ajatusmailmaansa voisi parantaa positiivisemmaksi. Kärsin jonkin verran univaikeuksista. Sanotaan melatoniinitason vaikuttavan asiaan yhdistettynä tämä sokeuteni. Tieteellisiä tuloksia on kai vähän, en tiedä minkä verran asiaa on edes tutkittu. Käytännössä kuitenkin tiedän monta, yllättävänkin monta sokeaa, joka kärsii univaikeuksista ja saa apua melatoniinista. Ja jos se auttaa minua aion käyttää sitä, koska se on luonnollinen hormoni eikä mikään synteettinen uninappi. Toki toivon voivani vaikuttaa asiaan myös elämäntavoillani ja opetella rentoutumaan entistä paremmin.

Julkaistu

Ginsengistä virkeyttä, melatomiinista unta – toivoopi hän

Ginseng vihreää teetä mukissa, ja yritän luottaa ginsengin piristävään vaikutukseen. Olen lähdössä kavereiden kanssa edestakaiselle risteilylle Ruuneberg-laivalla Porvooseen ja takaisin. Olen kärsinyt uniongelmista aika-ajoin. Viime joulukuussa löysin avun melatomiinista, jota ostin Itäkeskuksen Life-myymälästä kuultuani sitä saatavan jälleen Suomessa reseptivapaasti. Tuote oli vahvuudeltaan 3mg ja toimi. Ongelma katosi välittömästi. Keväällä menin ostamaan uutta annosta kotiseutuni Luontaistuotemyymälästä, jossa oli vain 2mg vahvuista suomalaista tuotetta. Myyjä sanoi, ettei Suomessa reseptivapaana saa myydä vahvempaa. Liekö säädökset sitten joulukuun alusta muuttuneet. Ostin tuota miedompaa ja se ei tunnu toimivan ollenkaan.

Melatomiinihan on hormoni, jota aivojen käpylisäke erittää, ja sitä sanotaan myös ”pimeähormoniksi”, ja että serotoniini on sen esiaste. Tutkittua ja tieteellistä näyttöä on kai aika vähän, mutta ilmeisesti meillä sokeilla tuota melatomiinia ei erity tarpeeksi ja aiheuttaa uniongelmia. Viime talvena juttelin monen sokon kanssa asiasta ja yllätys oli todella suuri kuinka moni käytti melatoniimi-valmisteita ja sai avun. Ongelma on vaan ettei lääkärit asiasta paljoakaan tiedä, joten miten saada tohtori kirjoittamaan reseptin? Siksipä ilo olikin suuri kun melatomiinista tuli reseptivapaa, mutta ilmeisesti tietyin rajotuksin. Eestissä sitä kuulemma myydään reseptivapaasti vahvempana kuin meillä. No nyt onkin tarve päästä tuonne Itiksen Life-myymälään katsastamaan vieläkö sieltä löytyy tuotetta mikä toimi, vai onko mentävä lääkärin pakeille.

Iltaisin nukahdan hyvin, mutta herään kahden-kolmen välillä, unet loppuu siihen. Moni sanoo oireiden viittaavan tuohon melatomiini-ongelmaan. Jos stressiä silloin jo itse nukahtaminen on vaikeaa. Mene ja tiedä, mutta viime talvena olin ikionnellinen saamastani avusta. Tuolloin ajattelin ongelman olevan lähinnä pimeään aikaan, mutta vuosia karttuessa näemmä taitaapi tulla ympärivuotinen harmitus. Viime yönä heräsin puoli kolmelta enkä sen jälkeen ole nukkunut. Tämän postauksen kirjoitettuani painun suihkuun ja testaan Dermoshililtä tilaamaani Ginseng-suihkuöljyä, joka tuoksuu aivan ihanalta, joten Ginseng-teemalla tämä aamu 😀

Tällä viikolla ”virallisina” punnituspäivinä maanantaina ja torstaina vaaka on näyttänyt samaa, eli 69.2 kg. Nuo lukemat tosin oli myös tiistaina ja keskiviikkonakin… Eli, jämähdys/jymähdys… Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen, kyllä se sieltä laskee!!! Tällä viikolla olen töiden lomassa lukenut Patrik Borgin kirjaa Rentoa painonhallintaa. Olen lukenut ehkä noin yhdenkuudesosan kirjasta ja jo tässä vaiheessa huomaan kirjan antavan ajattelimisen aihetta. Toisaalta, onneksi en ole kirjan oppeja ajatellen ollut täysin hakoteillä aikaisemminkaan. Olen aina kannattanut hidasta painonpudotusta tms. Kirjoittelen varmastikin tuon kirjan luettunani ajatuksistani täällä tarkemmin.

Kolmessa päivässä minulla oli tällä viikolla 16 asiakasta ja nämä iki-ihanat uniongelmat. Eilen vietin vapaapäivää väsymyksen kourissa. Alkuillasta grillasimme ja valmistimme ihanan kesäisen salaatin. Ja kohta matka käy kohden Kauppatoria ja Ruuneberg-laivaa, joten ei muuta kuin ginsengin voimalla kesäpäivästä nauttimaan! Ja lopuksi vielä tervetuloa Sateenvarjomies lukijakseni!