Neuloosin tuottamaa

Avokin kolatessa istahdan tähän tietokoneelle esittelemään muutaman neuletyön.

Viime talvena ostin Snurresta ihanan pehmeän Alpakka-langan, josta huhtikuun aikana neuloin huivin. Kolme reunimmaista silmukkaa aina oikein, muutoin sileää neulosta. Puikkokoko taisi olla 5 mm Tuttavani osti syksyllä huivin äidilleen joululahjaksi ja tulleen palautteen perusteella äiti on lahjaansa tyytyväinen 🙂Langan tiedot: Lamana Cusi (Alpaca 100 %, Color 24, LOT 82188. Puikot 3-4, Made in Peru. Hoito-ohje: käsinpesu (cold), silitys 1 piste)

Syksyn projektina oli äidille lyhythihainen neule. Avokki osti langat ja minä neuloin paidan joululahjaksi. Valitettavasti kuva ei ole paras mahdollinen, mutta paita on saanut paljon palautetta äidin työskennellessä kukkamyynnissä joulun alla. Asiakkaat ovat hämmästelleet miten sokea osaa neuloa ja miten vielä on onnistunut tekemään villapaidan. No tässä todisteaineistoa teillekin 😀Langan tiedot. Tee tee Halti, Väri 0102 erä K2410, Valmistuttaja Tekstiiliteollisuus Porvoo, Made in Turkey, 80 % villaa 20% polyamidia 40 asteen pesu, silityspisteet 1, 3 puikot , 50 g = 163 m

Kuten alkuvuoden postauksista onkin ollut luettavissa, neuloosi on riehunut alkuvuodestakin hurjana. Pelleriinista ja sinisestä kaulurista kirjoittelen oman postauksen, mutta olenhan ehtinyt neulomaan paljon muutakin 🙂

Alkusyksystä eräs tuttava kyseli neuloisinko hänelle tuubihuivin. Päivällä aiemmin laitoin hänelle kuvat valmistuneesta huivista. Nyt kun olemme mökillä, mittoja ei ole saatavilla, mutta laitettuani kuvan Facebookiin käsityöt-kansioon tykkäyksiä on tippunut mukavasti. Toiveena oli, että huivin pituus olisi 130-140 cm, ja että huivi olisi ohuehko ja vaaleasävyinen. Kädentaito-messuilta Wanhasta satamasta ostin Viron villaa. Huivin neuloin 266 silmukalla 3mm puikoilla. Leikittelin oikeilla ja nurjilla silmukoilla tekemällä nurjia raitoja epäsääännöllisen säännöllisesti.

Tämä lila tuubihuivi oli yhden illan puhde. Huivi syntyi: 4 kerrosta oikein, 2 kerrosta nurin. Tätä toistin langan loppuun. Lankaa oli vain yksi kerä.Hjertegan Milano-lanka, 80% villaa ja 20% alpaca 10-12 puikot. Ite tein työn kympin puikolla.

Tammikuun viimeisen viikonlopun vietimme mökillä. Lähtöä edeltävänä iltana kaivelin lankalaatikon sisältöä löytäen Crystal-lankaa. Olen hankkinut sitä joskus käsityövimman alkutaipaleella ja pakko todeta, että en enään ostaisi. No eipä kyseistä lankaa taida Novita nykyisin edes valmistaa. Ajattelin kuitenkin, että voisin käyttää langat johonkin helppoon neulomukseen. Löytyi Novitan sivuilta kaulurin ohje johon meni kerä lankaa. Viikonlopun aikana neuloin kaksikauluria ja toivon näille vielä löytyvän omistajat.Langan tiedot: Novita Crystal (51%akryyli 18%mohair 18%polyamidi 13%polyesteri, puikot 10 tai 12, käsinpesu) Itse suihkin kaulurit 10 mm puikoilla.

Kahden satulan sunnuntai

Upea, aurinkoinen ja lämmin syyspäivä tänäänkin. Viikko sitten tuntui mökillä todella syksyiseltä ja viileältä. Nyt on ollut monta ihanan lämmintä syyspäivää ja aterioita ollaan syöty parvekkeella. Nyt on lämmöstä nautittava. Ja niin tein tänäänkin.

Melkein neljän viikon tauon jälkeen vihdoinkin ratsastustunti. Syystä tai toisesta tänään etukönötystä oli hirmuisesti enemmän mitä aikoihin. Johtuiko sitten hevosesta vai mistä lie. Ratsastin Pipsalla, jolla olen joskus keväällä mennyt viimeksi. Aloitimme tunnin tekemällä harjoituksia, jossa hevonen siirretään reippaampaan käyntiin, sellaiseen askellukseen, että myös hevosen alaselässä ja selässä tapahtuu liikettä. Apuna käytettiin pohkeita ratsastaen vuoro pohkein. Harjoiteltiin myös käynnin hidastamista edelleen pohkeita käyttäen, vatsalihaksia jännittäen ja ohjista pidättäen. On aika mieletön tunne kun hevonen kuuntelee ja toteuttaa mitä milloinkin haluan. Nyt etukönöisyyteni vähän häiritsi hommia, onneksi kuitenkin helmasyntini taas väheni tunnin kuluessa.

Menimme myös tölttiä ja ravia. Haettiin nopeampaa tölttiä ja välillä etupainoisuudessani hevonen siirtyi ravaamaan. Toki välillä se oli ihan tarkoituskin. Pipsan ravi on aika nopeaa ja epätasaista. Rytmistä on vähän hankala saada kiinni, mutta kun rytmi löytyy kevennys sujuu ja uskaltaa ratsastaa kädet irti satulasta. Niin olen jo pitkään ratsastanut esim. Airan kansssa.

Pipsan laukka on aika nopea ja vähän nelitahtinen. Joskus hevonen käy vähän kuumana, joten aloitimme laukan nostot hyvin lyhyillä pätkillä. Pipsa oli kuitenkin todella rauhallinen ja kuuliainen eikä laukan nopeuskaan tuntunut pahalta eikä se nelitahtisuuskaan. Parin lyhyen pätkän jälkeen totesin ”Nyt mä toivoisin tän jatkuvan pidempään”, ja sain mitä tilasin. Laukkapätkä piteni ja hymy isona levisi kasvoilleni. Lettu tuntui iloitsevan aidosti. Laukkasimme myös toiseen suuntaan ja Tiinan kierrettyä kentän ympäri muutaman kerran kärkiratsastajan kanssa minäkin pääsin mukaan. Mentiin kahdesti melkein koko kierros alamäkeä lukuun ottamatta, yes! Olin niin onnellinen ja olen vieläkin. Vasta kolmen viikon päästä pääsee seuraavan kerran, nyyh!

Kotiuduttuani ratsastamasta löysin vastaajasta mieluisan viestin. Mari kyseli lähtisinkö tandemlenkille, arvaattekin varmaan, että vastasin myöntävästi. Niinpä lähdimme polkaisemaan reilun tunnin lenkin (22 km) ihanassa alkuillan säässä. Olin suunnitellut, että illalla polkisin kotisalilla spinningtreenin keskiviikkoiseen tapaan, mutta ulkoilmassa liikkumismahdollisuus muutti suunnitelmia, oli ihanaa ajella. Toivottavasti vielä monta kertaa ehdin ja pääsen pyöräilemään ennen talven tuloa. Kyllä itse asiassa keskiviikkoinen spinningtreenikin maistui hyvältä. Sain jo keväällä muutaman mp3-muodossa olevan ohjatun spinnutunnin. Kuulokkeet korville ja polkemaan, yes! Oli hyvä fiilis pistellä menemään 55 min treeni. Päivällä aiemmin oltiin avokin ja koirien kanssa käyty kävelemässä lähes kahdeksan kilsan lenkki taaskin upeassa auringon paisteessa. Olisi voinut pukeutua vielä kevyemminkin. Tällä viikolla on siis tullut kahtena päivänä kaksi liikuntasuoritusta, yes!

Kaikenkaikkiaan tällä viikolla on hyväksyttyjä merkintöjä tullut viitenä päivänä. Maanantaina ja eilen tyydyin lyhyempiin koiran ulkoilutus kävelyihin mitkä treenipäiväkirjaan ei päässeet. Tiistai-iltana kävelimme ystäväni ja hänen koiransa kanssa reilun 9 km, torstaina rauhallisempi vauhti toisen ystävän luona vieraillessani kilsoja taittui kuitenkin reilut viis. Perjantaina lenkki avokin ja koirien kanssa lähistöllä. Lenkistä ei tullut kuin kolmisen kilsaa Harmaakuonon väsähtäessä. Lämmin tekee tepposensa. Toisaalta nyt kun aloitimme sille nivellääkityksen jo kahden päivän jälkeen herra on piristynyt hurjasti. Meillä oli viikonloppuna koira hoidossa ja täällä kolme koiraa kiskoi innokkaana köysilelua. Vielä eilen Harmaakuono ei juurikaan osallistunut nuorten nujuamiseen, tänään köysilelu on saanut vanhuksen toimesta kyytiä.

Neuloosi on aloittanut oirehtimisensa. Pitäisiköhän tästä syyttää torstaista visiittiäni ystävän luo :D:D Eilen alotin neulomaan helmineuleella tuubihuivia johon lisäilen palmikoita. Matkalla ratsastamaan ja kotiin puikoilla jo pitkään työn alla ollut ambitus-kauluri. Taitaa olla jopa toivoa, että se valmistuu ennen talven tuloa. puuttuu kaksi levennyskerrosta ja levennyksien väliin tulevat kerrokset, joten loppusuoralla ollaan. Pyörälenkin jälkeen päättelin päällisen valokranssiin, kieputin valot kehikkoon ja ompelin neuloksen paikoilleen. Iltateen aikaan jatkoin tuubihuivia ja nyt tekisi mieli vielä neulomaan ja kuuntelemaan kirjaa kellon lähestyessä puolta yötä. Neuloosi on siis täällä taas.

Joululahjaneulomuksia

Olipas mukavaa neuloa joululahjoja. Ja ylipäätään ostettuja lahjoja tuli annettua aika vähän. Ja ne mitä ostin, ostin muilta käsityöihmisiltä. Massatuotannolla tuotetut materiat jäi siis kauppaan. Mehiläisvahakynttilät, neulomukset ja neulevalokranssit oli tämän joulun muistamisien selkeät teemat. Tässä nyt ”esittelen” neulomani tuubihuivit, kaulurit ja ponchot, jotka annoin lahjaksi.

Tuubihuivi ystävälle
Langat: Novitan Teddy ja Säde
Teddy (45% villa, 55% keinokuituja, puikot 7-8, käsinpesu)
Säde (58% akryyli, 28% polyesteri, 7% mohair ja 7%polyamidi, puikot 5, käsinpesu)
Alkuperäisessä Novitan ohjeessa tuubihuibi neulotaan tasona koko ajan oikeaa neuloen ja päät ommellaan yhteen. Koskapa en koe ompelemisen olevan vahvuuksiani tein huivin pyöröpuikolla suljettuna neuleena:
100 silmukkaa/8mm pyöröpuikko
1 kerros oikein
2 kerros nurin
Kerroksia 1 ja 2 toistetaan kunnes huivi halutun korkuinen. Aina vähän jänskättää miten värien yhdistely onnistuu. Minulla oli kaksi kerää vaalean harmaata ja neljä kerää mustaa Sädettä. Mietin mitä langoista tekisin ja muistin hämärästi joskus nähneeni Novitan sivuilla ohjeita missä kahta eri lankaa on yhdistetty samaan neulokseen. Muistini ei pettänyt, löysin kuin löysinkin tuubihuivin ohjeen missä Teddyä ja Sädettä. Pohdiskelin mielessäni, että yhdistämällä Yön sinisen Teddyn ja mustan Säteen, luultavasti ei synny toimivaa väriyhdistelmää. Kyselin Facebookissakin mielipidettä voisiko vaalean harmaa toimia yön sinisen kanssa. No tässä lopputulos. Mitä sanotte? Toimiiko?

Toisen tuubihuivin neuloin teetee blanka-langasta (50%villa 47%akryyli 3%polyesteri, puikot 10-12, käsinpesu 30 astetta) Loin 80 silmukkaa 12 mm pyöröpuikolle. Neuloin 1-2 kerrokset oikeaa ja 3-4 kerrokset nurin. Näitä toistin kunnes huivi halutun korkuinen. Lankaa meni kaksi kerää. Väri ei pääse kuvassa oikeuksiinsa, mutta väriä kehuttiin Silmukkasiskojen toimesta syyskuisilla Kädentaitomessuilla – viininpunaista hopeakiilteellä. Joka tapauksessa lanka on ihanan pehmeää ja helppoa neulottavaa. Huivi syntyi illassa. Toivottavasti lahjan saaja (peesari/työparini yhteyshenkilötoiminnassa) ei hätkähdä kiilteestä.

Toiselle työparille ostin Helsingin Messukeskuksesta Outlet-messuilta puisen pannunalusen, jossa kolme kalaa rinnakkain sekä Pukin pusu-nimistä vihreää jouluteetä. Tiedän hänenkin arvostavan itse tehtyä käsityötä ja pitävän teestä.

Ne jotka ovat käsityöjuttujani seuraillut jo vuoden alusta tietävätkin, että taistelin Ambitus-kaulurin kanssa, jota neuloin avokille viime talvena. Ensiksi levennyksissä tehdessäni nurjia levennyksiä neulokseen tuli liian isoja reikiä. Erään Silmukkasiskon kanssa kuitenkin ongelma ratkesi ja opin tekemään levennyksen siten ettei neulokseen jää reikää. Seuraavilla levennyskerroksilla sekoilin silmukoiden kanssa ja olipa lankakin haljennut ja aiheuttanut hämäännyksiä… Lopulta avokin Ambitus valmistui. Jo tuolloin talvella päätin, että haluan tehdä kaulurin uudestaan. Niinpä alkusyksystä tartuin tuumasta toimeen 😀 Neuloin alkuperäisen aloitussilmukkamäärän mukaan (alottaen 116 silmukalla, avokin kauluri alkoi 96 silmukalla). En vaihtanut puikkoa suurempaan levennysten alkaessa. Annoin mennä koko kaulurin 3.5mm puikolla. Lanka: Sandnes alpakka (100%alpakka, puikot 3,5, 30astetta hienopesu)
Nyt levennyksetkin onnistui lähes ongelmitta. Kolmannella levennyskerroksella sekoilin yhdessä kohden, mutta onnistuin itse korjaamaan sotkuni 😀 AALTOJA! Toivottavasti kaulurista on urheilijaystävälleni iloa treenatessaan Suomen talvessa ja alkukeväässä.

Ja kun ilmeisesti olen hullu tein vielä kolmannenkin Ambituksen lapsuuden ystävälleni. Hän toivoi pinkkiä kaulaliinaa viime vuonna. Tuolloin en löytänyt tarpeeksi pinkkiä ja harputtelin vaaleanpunaisen huivin. Nyt marraskuussa järjestellessäni lankalaatikoita ”löysin” kaksi kerää 100% merinovillaa, jota olen Haapsalusta ostanut. Samaa lankaa kuin avokin kaulurissa, avokilla vaan mustaa. Alunperin kai ajatus oli tehdä jotain mihin tulisi molempia värejä, mutta suunnitelmat muuttuvat 😀 Näin ystäväni sai suklaa-chiliteen lisäksi pinkin kaulurin 🙂 Tein kaulurin alottaen 116 silmukalla ja levennysvaiheessa vaihdoin 3mm puikon vahingossa 4mm, (piti olla 3.5mm), mutta tajusin vasta kun olin jo ahkeroinut levennyskerroksia useamman, joten päätin tyytyä hivenen harvempaan neulokseen. Toivottavasti kauluri kuitenkin lämmittää riittävästi.

Pohdin kovasti mitä voisin tehdä veljieni lapsille. Kyseltyäni äideiltä päädyin tytöille tekemään joustinneuleponchot. Nuoremmalle (9v) tein ponchon, jossa pääväri on lila ja yönsiniraidat levennyksien kohdalla. Raidan neuloin viiden kerroksen levyiseksi ja levennyksen neuloin kolmannella kerroksella raitaa. Toisen veljen tytölle (13 vuotta) neuloin aikuisen koolla, eli alottaen 60 silmukalla kun tuossa pienemmässä aloitin 56 silmukalla. Värit laitoin myös toisinpäin, joten pääväri sininen. Raidat tein nyt seitsemän kerroksen levyisiksi ja neljäs kerros raidalla oli levennyskerros. Teddy-lankaa (yönsini- ja punaliila) on jäljellä molempia ainakin kolme kerää, sinistä saattaa olla neljäskin. Nyt kuitenkin joustinneuleponchoista ja Teddy-langasta pieni tauko. Olen tehnyt tänä vuonna kuusi joustinneuleponchoa ja yhden oman sovellukseni joista kahdessa on ollut muuta kuin Teddy-lankaa. No tottahan teen ponchojakin lisää, tarvittaessa, mutta vasta ensi vuoden puolella 😀

Kolmen ponchon kuukausi :)

Lokakuun aikana valmistui kolme ponchoa, joten eiköhän hetkeksi ole ponchoja neulottu riittävästi :D:D

Ystäväni pyysi minua jo kesällä neulomaan äidilleen joustinneuleponchon Talvella neuloin samoilla väreillä joustinneuleponchon Teddy-langasta. Nyt levennykset on neulottu punaliila-langalla. Työ aloitetaan 60 silmukalla ja levennykset tehdään viimeisestä oikeasta silmukasta ennen kahta nurjaa, ja jälkimmäisen nurjasta silmukasta. Eli, tuo kaksi nurjaa pysyy samana koko työn läpi. Oikeat silmukat lisääntyvät ja näin oikeasilmukkaraidat leventyvät.

Toinen ystäväni halusi puolestaan lapselleen ponchon, jonka neuloin samalla ohjeella, mutta alotus 52 silmukalla. Eikä mulla ollut tarpeeksi lyhyellä kaapelilla olevaa 8mm puikkoa, joten siirryin suoraan kaula-aukon ”tiukennukseen” vitosen pyöröllä. Nyt minua jännittää tuliko ponchosta sopivan kokoinen. En ole aiemmin tehnyt lapsen koon vaatteita. Tyttö käyttää 128 cm vaatekokoa, joten toivotaan parasta. Lupasin ystävälleni, että saa palauttaa, jos koko on mennyt vikaan.

Hulluuksissani päätin soveltaa joustinneuleponchon ohjetta. Lopputulos on ehkä hiukan liian leveällä kaula-aukolla oleva poncho. Lanka: Drops Andes mix (65%villa 35%alpakka, puikot 9, 30 astetta)
Loin 8mm pyörölle 60 silmukkaa, neuloin 4 kerrosta oikeaa silmukkaa ja värin vaihtuessa tumman siniseen vaihdoin vitosen pyörön ja aloin neulomaan joustinneuletta *2o, 2n* Levennykset tein joustinneuleponchon ohjeen silmukkamäärillä, mutta nurjat tein oikeina. Ja ensinmmäisestä levennyksestä eteenpäin neuloin sileää neulosta harmaita raitoja lukuun ottamatta, jotka tein nurjin silmukoin viiden kerroksen raitoina.

Syyskuun puolella neuloin äidin ollessa mökillä seuranani tilaustyönä uusvillasta tuubihuivin. Toivomuksena oli ettei villa kutita, ja että huivi on korinpohjaneuloksena.
Lanka: Ara Dalegarn (100%villa, puikot 7-8, käsinpesu)
Neuloin kasin pyöröllä ja 120 silmukalla
Kerrokset:
1-4 *3o, 3n*
5-8 *3n, 3o*
Langan paksuus vaihtelee samaan tapaan kuin Novitan Sylvia-langassa, jota ei kai nykyisin ole enään saatavana. Lanka ja siitä tullut neulos tuntui pehmeältä ihoa vasten eikä onneksi saajaakaan kutita.

Mökillä ollessani joskus syyskuussa tein elämäni ensinmäisen kaulurin, johon tuli etu- ja takakappaleet ja tietystikin pääaukko 😀 Lanka: Drops You mix (50%alpakka, 40%villa, 10%pellava, puikot 9, 30 astetta käsinpesu)
45 silmukkaa
3 kerrosta oikein, jonka jälkeen jatkuu sileänä neuloksena.
Kaula-aukon kohdalla neulotaan 7 silmukkaa, päätellään 31 silmukkaa, neulotaan 7 silmukkaa
Seuraavalla kerroksella neulotaan 7 silmukkaa, luodaan 31 silmukkaa ja neulotaan 7.
Takaosa on pidempi kuin etuosa. Viimeiset kerrokset ennen päättelyä neulotaan oikealla silmukalla. Poimitaan silmukat kaula-aukkoa varten, Ensinmäisellä kerroksella tarvittavat kavennukset, jonka jälkeen joustinneule *2 o, 2n* jatketaan haluttuun korkeuteen.

Näin joulun alla tonttulassa on pakko miettiä tarkasti mitä uskaltaa julkaista ettei mahdolliset lahjan saajat vaan pääse näkemään lahjaansa ennakkoon, joten loput työt esittelyssä myöhemmin 😀

Oirehtiva neuloosi varma syksyn merkki

Käsityökärpänen on surahtanut voimakkaasti ja neuloosioireet päässeet valloilleen. Pitkin kesää neuloskelin pieniä hetkiä, mutta viimeisimmän käsityöpostauksen jälkeen sain vasta eilen ekan työn valmiiksi, ambituskaulurin. Sen kanssa taas takkusin levennyskerroksilla, niin, että jouduin purkauttamaan kerroksesta 14 aina kerrokseen 8. Lopulta tein kasinkin levennykset uudelleen edelleen mokaillen, mutta mokan onnistuin piilottamaan ja pääsin jatkamaan. Ja kun homma vihdoin alkoi sujumaan neuloosioireisto ryöpsähti valloilleen. Viime sunnuntaina istuin mökin pihassa neulomassa vaille viidestä lähes kasiin. Oli ihanaa istua koirat jaloissa ja kuunnella luonnon ääniä. Ennen kahdeksaa milloin kuvakin on otettu, alkoi itikat häiritä ja ilma viiletä niin paljon, että siirryin pesemään koirat. Iltateen yhteydessä neulominen taas jatkui.

Neule on matkannut pitkin viikkoa mukanani. Mökiltä kotimatkalla, Silmukkasiskomiitissä, Kaisa Jaakkolan luennolla, eilisellä Riksun reissulla puikot esiin, joten eilen sain ambituksen päätellä kaverin kanssa iltaa istuessamme. Ja nyt on jo puikoilla uusi työ: korinpohjaneulekuviolla punainen tuubihuivi, jota minua on pyydetty neulomaan. Keskiviikkona Espoon Menitasta löysin siihen sopivaa lankaa, uusvillaa. Langan paksuus vaihtelee vähän tapaan kuin Novitan Sylviassa, jota ei kait enään valmisteta. Menitasta ostin lankoja toiseenkin tilaustyöhön ja muutoin sainkin ostohaluni hillityksi. Mulla on niin paljon lankoja, ettei niitä pitäisi ostaa. Tänään Wanhassa satamassa olleilla Kädentaitomessuilla itsehillintä petti. Ostin boncholangat ja langat pariinkin kauluriin :D:D Lisäks bambuset 9mm pitkät ja 80 cm kaapelilla olevan pyörön. Itsehillintä piti myös maanantaisessa Vantaan näkövammaisten käsityökerhossa olleessa Novitan lankaesittelyssä. Seiskaveikkaan on tullut uusina väreinä neonkeltainen, neonpinkki jne. Nalle-langoissa oli kaiketikin kivoja syksyvärejä. Esittelyssä näin helmineuleena tehdyn peiton, ja sellainen peitto voisi olla mökille päiväpeitoksi aika kiva. Noh, en osaa helmineuletta, vaikka ystäväni mukaan sen kyllä opin. No ehkä sitten joskus tulevaisuudessa…

Alkuviikosta jännittäessäni Harmaakuonon tilannetta neulominen toimi hyvänä mielen rauhoittajana, joten niin maanantai-iltana kuin tiistainakin otin puikot käsiin aina kun ahdistus painoi päälle. Onneksi uutiset Harmaakuonon suhteen olivat hyviä, neulominenkin saattoi jatkua iloisena tapahtumana eikä ahdistuksen poistajana. Mutta niin se vaan on mitä syksymmäksi mennään sitä enemmän käsityöt innostavat ja tulee aivan uudenlaista inspiraatiota, ja se on ihanaa se. Joten, nyt kun iltatee on nautittu ja suihkussa käyty voinkin istahtaa kuuntelemaan kirjaa ja neulomaan.

Loppukevään ja kesän käsitöitä

Tänään avustajani napsi valokuvat uusimmista valmistuneista neulomuksista ja käsitöistä, joten pitkästä aikaan teksti saa lisämaustetta valokuvien muodossa.

Käsityöharrastuksenihan on roihunnut nyt puolisentoista vuotta. Joskus aikaisemminkin olen jotain pientä neuloskellut töiden yleensä jääden kesken. Nyt niin ei enään kuitenkaan käy. Selvästi syksy ja talvi on aktiivisinta käsityöaikaa. Viime kesänä työt seisoivat keskeneräisinä ties miten pitkään, syksyn tullen into taas palasi ja samanlaisia inspiraatiokatkoksia ei ole tullutkaan. Toki välillä menee viikko tai pari ilman kosketusta käsitöihin, mutta tänä kesänä valmiitakin töitä on syntynyt.

Inspiraatio joskus katoaa vuodenajasta riippumatta, iskee alemmuuskompleksi. On olo etten osaa tehdä mitään hienoa, että työni on tavattoman yksinkertaisen tylsiä. Tuollaisen olon iskiessä on parempi hetki antaa töiden levätä ja palata niihin taas kun järkikin on palautunut päänuppiin. Halu oppia koko ajan jotain uutta on valtava, joten varmasti työnikin monimutkaistuvat ja monipuolistuvat. Olen joka tapauksessa onnellinen, että olen löytänyt käsillä tekemisen ilon, kokenut onnistumisia käsitöiden parissa, tutustunut ihaniin ihmisiin käsitöiden myötä jne.

Ennen keittiöremonttia harputtelin tuttavan pojalle sinisen pehmoisen kaulaliinan. Poika toivoi tuota pehmeyttä 🙂 Novita Rustika (51%villa 49%akryyli, puikot7-8, käsinpesu) Kaulaliina on tehty harpulla. Edellisestä harpulla tehdystä työstä olikin aikaa, sillä edellinen työ taisi olla marraskuussa tekemäni huivi.

Tuolloin huhtikuussa opettelin koirien vetolelun tekoa munkinnyöritystekniikalla. Ontelokude kävi käsiin, poltti hankautuessaan ihoon, joten vetolelun teko oli kovin hidasta. Nyörittelin aina muutaman solmun päivässä mökillä ihon parkkiintuessa tai tekniikan parantuessa, sillä lopulta kädet kestivät tehdä huomattavasti useampia solmuja kerrallaan kuin alkuunsa.

Kotiuduttuani Oton kanssa kurssilta rentouduin mökillä lammen rannassa istuen ja Wilbur Smithin kirjaa Valkoiset miehet kuunnellen. Samalla syntyi korinpohjaneuloksella tilaustyönä tuubihuivi. novita Sylvia (86%villa 14%silkki, puikot7-8, käsinpesu) 8mm pyörö/120silmukkaa/korinpohjakuvio 1-4 kerros: *3o, 3n* 5-8 kerros: *3n, 3o* Tein samanlaisen huivin tilaustyönä huhtikuun alussa ja sain toisen tilauksen esiteltyäni täällä huhtikuun postauksissa edellisen kerran valmistuneita töitä. Tuolloin huivista tuli ystäväni toivomanlainen, saas nähdä miten tämän käy.

Tein toukokuun opaskoirakurssilla tuubihuivin 8mm pyöröllä, sadalla silmukalla neuloen koko aika oikeaa ja mökillä kesäkuun alussa samoilla langoilla, mutta nyt tasona kasin puikoilla 31 silmukalla aina oikein. Lopuksi päät yhteen. Tällaisen tein viime jouluna lahjaksi ystävällenikin. Nyt minua kiinnostaa kumpi neulos miellyttää teitä lukijat enemmän? Jos kuvista nyt mitään pystyy sanomaan. yhtä aikaa neulottu novita Rose petroolinsininen (70%akryyli 30%villa, puikot 5) ja sinisenkirjava novita Silmu (36%mohair 33%polyamidi 31%akryyli, puikot 7 tai 8, käsinpesu)

Lisäksi olen kesän aikana näpertänyt jonkin verran kahvipussien parissa, neulonut valokranssiin neulomuksen, aloittanut Ampitus-kaulurin sekä mini bonchon. Ja nyt on keritty vyyhdistä lanka Revontuli-huiviin, joten syksy tulla saa 😀 Eilen tuntui ihan kauhistuttavan syksyiseltä :O, mutta tämän päivän aikana taidettiin saada kesä takaisin 🙂

Viimeisimmät valmistuneet neulomukset

Kahden ponchon neulomisen jälkeen minuun iski hetkellinen neuloosittomuus. Sukkia neuloskelin vähän eteenpäin ja koetin opetella patenttineulosta sitä oikein oppimatta. Noh, patentti muhii ja senkin aion vielä oppia 😀 Niin, ja virkkaamisen. Sitä pääsinkin viime viikolla kokeilemaan eikä se mahdottomalta vaikuttanut. Haluaisin virkata mökille istuinalustoja ontelokuteesta.

Pääsiäislomalla neuloosi teki paluun täydellä voimalla ja mökillä syntyi tämä vihreä pörröinen tuubihuivi

Lanka: Brazilia New Fashion (50%polyesteri, 50%polyamidi,  puikot 4.5-5.5, 30astetta hienopesu)
Täyttä keinokuitua siis. Ostin langan Riihimäen Vahinko-kaupasta viidellä eurolla paketti, jossa 10 50g kerää. Huiviin taisin käyttää vajaat kolme kerää. Silmukkamäärästä ei hajua, mutta huivi menee kaulaan kaksinkerroin. Neulos koko ajan oikeaa. Neuloin 3.5mm pyöröpuikolla ja neulos aika harvaa, ainakin minun käsialallani.

Ensinmäisestä ponchosta jäi Teddy-lankaa pari kerää, joten mökillä innostuin vielä alottamaan toisen tuubihuivin.

Tein huivin sadalla silmukalla 8mm pyöröpuikolla
1-2 kerros: *1o, 1n*
2-4 kerros: 100 o
Neulokseen tuli mukavan tuntuisia nypyjä 😀 Teddyhän on Novitan lankaa (45% villaa ja loput keinokuituja).

Novitan lankaDelissä shoppailun jälkeen syntyi korinpohjaneuloskuviolla tehty tuubihuivi. Eräs ystäväni tilasi minulta vaalean tuubin. Tapaan hänet viikolla myöhemmin. Saas nähdä tuliko huivista toiveiden mukainen.


Lanka: novita  Sylvia (86%villa, 14%silkki,  puikot7-8, käsinpesu)
8mm pyörö/120s/korinpohjakuvio
1-4 kerros: *3o, 3n*
5-8 kerros: *3n, 3o*
Langan paksuus vaihtelee, on mukavaa ja helppoa neulottavaa. Neuloin kasin pyöröllä. Taidan olla erikoistunut näihin kasin puikoilla tehtyihin neulomuksiin 😀
Lankadeliin menon syynä oli Crystal-lanka. Jo vuosi sitten harputtelin ihan liian paksua ja leveää kaulaliinaa, harjoittelin raitojen tekemistä, ja kas työn edistyessä langan paksuus muuttui täysin, siitä tuli huomattavan ohutta. Tuolloin en ollut vielä niin  tietoinen lankajutuista, joten työ laatikon pohjalle odottamaan aikaa parempaa. No Silmukkasiskomiitissä tuli aika parempi, esittelin lankaa ja lankadeliin vei Siskojen tie.  Viallisen tummanruskean langan tilalle sain punaista kaksi kerää. Ruskeaa kun ei enään ollut.  Käsissä pitkä pätkä kaulaliinaa, ei kuitenkaan tarpeeksi pitkä. Siskotpa keksi, että tekeleestä tulee kassi.
Lanka: Novita Crystal (51%akryyli 18%mohair 18%polyamidi 13%polyesteri,  puikot 10 tai 12, käsinpesu)
 Siskojen avustuksella kaulaliinasta tuli olkalaukku. Läppä on ohuempaa viallista Crystallia, olkahihna on virkattu. Laukkuun voisi vielä lisätä napin. Niitähän teimme maaliskuun alussa olleessa miitissä.

Siskot olivat ostaneet Kädentaito-messuilta kotiuunissa poltettavaa savea. Ehkä savelle on jokin hienompikin nimi. Meillä oli kuvioiden tekemiseen mm. pätkä ketjua, pitsiliina… Hauskaa oli, vaikka minusta tuntui nappieni olevan tylsän yksinkertaisia 😀 No nyt niitä mulla on tallessa polton jäljiltä ja toivottavasti ainakin osalle keksin tai keksitään käyttöä. Olkalaukku voisi olla yksi kohde 😀
En ole viime syksyn jälkeen tehnyt harpulla mitään. Eilisiltana aloitin sinisen kaulaliinan, jota ystäväni poika on toivonut. Valitettavasti ei taida keskiviikoksi valmistua. Silloin pääsen opettelemaan koiran vetolelun valmistusta.  Eli, koko ajan jokin käsityöprojekti on meneillään. Huolehdinkin jo, että keittiörempan aikana (purku alkanee 26.4.)  langat ja käsityötarvikkeet täytyy saada paikkaan mistä ne on helppo ottaa aina kun uutta lankaa tarvii. Eihän toki käsityölaatikot ole keittiössä, mutta joudumme suojaamaan pölyltä myös olkkarin kalusteet. Lattian laatottaja on onneksi löytynyt, nyt odotellaan sähkäriltä vastausta ottaako homman hoitaakseen. Näin etenee remppa-asiat mun neuloosihuuman keskelläkin 😀  Hieno homma!

Valmistuneet neulomukset

Kropassa on ihana liikkumisen jälkeinen olo. Päivä on ollut lähes täydellinen, juuri sellainen mitä talvimökkeilyltä haluankin. Puoleltapäivin lähdimme lumikenkäilemään. Kävelimme moottorikelkan ajamaa uraa pitkin metsässä. Harmaakuono hölkytti edellä uraa pitkin välillä tullen kepin kanssa vierelle tai taakse polvitaivetuntumaan tassuttelemaan. Selvästi huomaa, että koira välttelee upottavia hankia. Ennen ei menoa paljon hanget hidastaneet. Matkan taittuessa aurinkokin tuli pilvien takaa paistamaan. Lopuksi päätimme mennä pellolle kävelemään jonne Harmaakuono ei tullut, jäi tassuttamaan tien vierusta pitkin. Pellolla oli ojia ja humpsahdin sellaiseen. Ja arvatkaapa kuka kipitti luokseni hankea uhmaten, mun oma ihanuus Harmaakuono. Se läähätti ja tökki kuonollaan. Ylös pääsy oli hankalaa upottavan lumen vuoksi. Lopulta kuitenkin pystyyn ja matkaa jatkamaan. Harmaakuonoakin hanki upotti ja sille tuli hätä. Se olikin se mikä jättää pienen epätäydellisyyden päivään. Sydämestä riipaisi aika tavalla. Toinen niin surkeana alkoi vikisemään 🙁 Avokki auttoi Harmaakuonon pois hangen syleilystä ja saimmekin koira kävelemään meidän jälkiä pitkin. Jostain syystä avokki valitsi reitin, joka oli yhtä helvetin ryteikköä. Siellä oli vaikea kulkea upottavassa lumessa risujen, puiden keskellä samalla ankaran huolen painaessa mieltä Harmaakuonon jaksamisesta. Lopulta oltiin kuitenkin mökin pihalla ja arvatkaapas mitä Harmaakuono teki? — haki kepukan ja halusi sitä heitettävän.

Lohi savustuspussiin ja uuniin. Ennen lähtöä olin tehnyt ison salaatin, joten kalan paistuessa aloittelin uuden ponchon neulontaa. Edellisen sain viime viikolla valmiiksi.

Ohjeen löysin Novitan sivuilta nimellä Joustinneuleponcho.
Ensin luodaan 60 silmukkaa 8mm puikolle, neulotaan *2o, 2n* kunnes kaulaosa on halutun korkuinen. Vaihdetaan 5mm pyöröön ja jatketaan kunnes työ on n. 20 cm. Taas vaihdetaan puikko 8mm ja tehdään levennykset aina oikeilla silmukoilla oikean raidan molemmille sivuille. Levennyksien jälkeen jatketaan *4 o, 2 n*. Myöhemmin tulee vielä kaksi levennyskerrosta, eli neulotaan *6o, 2n* ja vikan levennyksen jälkeen *8o, 2n*. Ohjeessa on vielä, että voi tehdä alareunaan hapsut. Kuten huomaatte, en tehnyt 🙂
Lanka: teddy (45%villa 30%polyamidi 25%akryyli,  puikot 7-8, käsinpesu) Tiedot vyötteestä.
 
En ole vielä päättänyt mitä poncholle teen. Alkuun pidin Teddy-langasta, mutta nyt se tuntuu käteen ehkä vähän liian keinokuituselta. Kaikki, jotka ovat ponchon nähneet ovat pitäneet sen pehmeydestä ja ulkonäöstäkin. Tässä tuli samalla eka työ missä uskalsin tehdä raitoja. Oli mulla mittakin, mutta mittausperiaate oli vähän sinnepäin tyyppistä toimintaa.

Mun asiakas halusi punaisen tuubihuivin, joten neuloin tammikuun alussa hänelle sellaisen. Tämäkin on Teddyä.  Ensinmäinen ”virallinen” tilaustyö 😀

Puikko: 8 mm pyörö
116 silmukkaa
1.       kerros: *1o, 1n*
2.       2. kerros: 116 oikeaa
Ja vihdoinkin olen saanut avokin kaulurin valmiiksi. Sen kanssa tappelin huolella. Ja valitettavasti alussa levennyksistä ei tullut kovinkaan edustavia, ihan liian isoja reikiä. Ihme kuitenkin tapahtui ja muutama viimesin levennyskerros sujuikin paljon paremmin ja se näkyy työssä. Se myös tuntuu… Mutta kauluri siitä vihdoin syntyi, huoh!

No ehkä rumat levennykset ei kaulassa niin hirveästi näy. En tiedä oliko ponchon teosta apua. Tuli siinä treenatuksi leventämistä paksummalla langalla ja puikoilla, vai muutenko se vaan yht’äkkiä napsahti kohdilleen…

Lanka: Merino (100%merinovilla, 30asteen pesu, 3-3.5 mm puikot)

Kaulurin ohjehan löytyy Lankakomero-nimisestä blogista nimellä Ambitus-kauluri. Alkuperäisessä ohjeessa luotiin 116 silmukkaa, avokki halusi kuitenkin kaulurista napakan, joten lähdin liikkeelle 96 silmukalla.  Itselleni tuo on aivan liian tiukka. Inhoankin kaikenmailman kuristavia pooloja tms. Siksi ehkä nuo tuubihuivit sopiikin mun makuun paremmin. Haluan tehdä tuollaisen kaulurin kuitenkin toistekin, sillä haluan tietää kykenenkö tekemään levennykset siihen paremmin heti alusta lähtien.

Tuon kauluri-projektin ollessa käynnissä mulla piti olla ”hätävaratyö” Neuloin huivin

Lanka: Rosarios4 Loopy (85%mohair 10%akryyli 5%polyamidi, käsinpesu, puikot7)
29 silmukkaa aina oikein

Että näin. Sukkaprojekti etenee. Toisessa sukassa on jo kantapää ja toisessakin vähän vartta. Täällä mökillä on tarkoitus tehdä joustinneuleponcho Lang yarns Kim-langasta. Mulle jäi suklaanruskeasta tuubista lankaa yli ja haaveilin jo tuolloin tehdä tuosta langasta ponchon. Käytiin Aa:n kanssa ostamassa mulle lisää lankaa, tummanruskeaa ja punaista. Sit seuraavaksi haluaisin opetella patenttineuleen. Ohjeita olenkin tutkinut, mutta luiseen kalloon ei mahdu langan nosto puikolle-jutut, mutta ehkäpä vielä senkin tajuan kun joku näyttää kädestä pitäen.
Vielä tästä päivästä. Lumikenkälenkille tuli mittaa Gps:n mukaan 10.8 km. Ryteikössä vauhti putosi surkeaksi, mutta ulkoilu on ihanaa. Illalla käytiin kävelemässä liki neljän kilsan lenkki tuota mökkitietä pitkin. Pakkanen kiristyi alkuillan aikana 12 asteeseen, joten sai pukeutua kunnolla talvikamppeisiin. Mutta loistopäivä on ollut: ulkoilua reippaillen, hyvää ruokaa, neulomista ja tietysti yhdessä oloa avokin kanssa.

Yltyvä neuloosi

Vuoden vaihtuminen ei tuonut yhtään helpotusta neuloosiin, päinvastoin. Nyt on hirmuinen hinku kerätä erilaisia helpohkoja neuleohjeita ja saattaa ne pistekirjoitukselle. Olen ”ruinannut” ohjeita Facebookissa ja jopa avoimella opaskoiraihmisten listalla. Jonkin verran olenkin ohjeita saanut, joten pääsen niistä kohta valitsemaan. Tuon opaskoiralistan kautta sain yhteyden henkilöön, joka on tehnyt käsitöitä koko ikänsä ja on halukas auttamaan ohjeiden metsästyksessä. Lisäksi hän lupasi opettaa minulle sukkien ja lapasien neulomista. Oon ihan fiiliksissä ja melkein jo ostamassa sukkapuikkoja. Itse asiassa huomenna käyn ostamassa avustajan kanssa 3mm ja 3.5mm pyöröpuikot. Tarvitsen ne avokille tulevaan kauluriin. Sen teon yhteydessä pääsen harjoittelemaan levennyksien tekoa. Avustajani löysi
Ambitus-kaulurin
-ohjeen Lankakomero- nimisestä blogista, jossa sen kirjoittajan tekemistä käsitöistä paljon kuvia ja jonkin verran myös ohjeita. Kauluria varten mulla sattui olemaan pari kerää merinovillaa. Teinkin nelosen puikoilla koevedoksen neulomalla 30 silmukan leveän ja 30 kerrosta korkean koepalan sileää neulosta. Todettiin neuloksen jäävän vähän liian harvaksi. No pyöröjen osto on edessä joka tapauksessa, koska 5mm olis ollut jo ihan liian paksu. Samallahan voisin ostaa ne sukkapuikotkin, niin sitten voisi sopia treffit lapas/sukkaopetukseen.

Eräs tuttavani vinkkasi minulle käsityötarvikeverkkokaupasta
Kartanon Aitta
Kävin sivuilla tänään ja ilahduin kovasti, että esim. lankojen värit kerrotaan sanoin, ei värikoodeina tms. Vielä en tilannut tuotteita, joten en tiedä toimiiko sivu ruudunluvulla maksamiseen asti ongelmitta, toivottavasti.

Lauantaisen käsityömiitin jälkeen kävin tutustumassa toiseen verkkokauppaan
Poppeli.net
Vaikutti myös vaaralliselta paikalta 😀
Sielläkin ruudunluku vörkki aika mukavasti.

Lauantai-iltapäivä hujahti mukavasti neuloen. Aloitin punaisesta Teddy-langasta tuubihuivia. Alkuvaiheessa kiepautin pyöröt jotenkin niin, että huiviin tuli kierre. Kuulemma on ohjeita missä kierre tehdään tietoisesti, joten ajattelin sen voivan olla Siskojen kannustamana. Jatkoin neulomista vielä kotonakin. Huivi tuli lähes valmiiksi. Mitä pidemmälle ehdin sitä hankalempaa neulominen oli kierteen takia. Se väänsi pyöröäkin jotenkin hassusti. Sinnittelin kunnes pudotin pari silmukkaa. Ja sitten se purkoosi iski ja hetken päästä ei ollut enään lähes valmista huivia, oli vain iso kerä lankaa. Ei muuta kuin uudelleen silmukoita luomaan. Nyt huivia on tehty liki kymmenisen senttiä.

 Viime viikolla päättelin elämäni ensinmäisen työn pyöröpuikoilla
Suklaanruskea kauluri, joka menee ympäri kahdesti

Lanka: Lang yarns Kim (68%villa 29%alpakkaa 3%polyesteria käsinpesu)
Vyötteessä ei ollut puikkosuositusta, mutta muistelisin myyjän suositelleen 10mm puikkoja. Mökillä kokeilin 12mm ja pocho-villitys iskikin siitä. Jotenkin neulejälki oli niin pochoon sopiva. Noh, lopulta päädyin tähän kauluriin.
Tein sen 120 silmukalla ja joustinneuleella *4o, 2n* kasin puikoilla. Ehkä kauluri on ennemminkin paksuhko tuubihuivi. Tuo lanka on aivan ihanan tuntuista. Onneksi sitä on vielä jäljellä ja ehkä hankin sitä lisääkin…

Mökillä valmistui  tämä tummanvihreä huivi

Lanka:

Sublime (96% merino 4%nylon 30astetta hienopesu puikot5 ½)

 Tein huivin kutosen puikoilla
Leveys 35 silmukkaa
1 ja 2 kerros *1o, 1n, 1o* kerros loppuun
3 ja 4 kerros 35o

Neuloosi on ihana, mutta valitettavasti silläkin on myös huonoja oireita. Hieronut olen monta neuloosista innokasta ihmistä. Tuntenut käsieni alla ne jännittyneet lihakset joihin on kertynyt jännittyneisyyden myötä kuonaa, kuunnellut kärsityn päänsärystä, hartia- ja olkavarsikivusta jne. Nyt olen kokenut tuon kaiken myös omakohtaisesti. Avokin tekemä hierontahoito eilisiltana oli enemmän kuin tarpeen. Ja tänään olenkin hillinnyt neuloosia, olen tehnyt vain neljä kerrosta (116 silmukkaa/kerros) tuubihuivia. Huomenna pääsen aloittamaan tod.näk. avokin kauluria. Siinä onkin totuttelemista kun lanka on niin ohutta. Haasteet on kuitenkin tervetulleita!

Neuloosi kerää voimiaan

Viime viikkoina neuloosi on ollut rauhallisessa vaiheessa, mutta pakotti minut pakkaamaan kopallisen lankoja mukaan tänne mökille. Viestitti mulle, että tylsistyn, jos tekemistä ei ole riittävästi jne. No lankoja on montaa erilaista, joten fiiliksen mukaan voi vielä valitakin mitä seuraavaks alan neulomaan. Loppusuoralla on merinovillainen kaulaliina.

Edellisessä postauksessa kirjoittelin mehiläisvahakynttilöistä, ja siitä miten mukavaa on ollut antaa joulumuistamisena itse tekemiään kynttilöitä. Myös muutama huivi on kääräisty pakettiin. Torstaina treffasin ystävääni, joka oli jo pakettinsa aukaissut ja ottanut yönsinisen Teddy-langasta neulotun tuubihuivin käyttöönsä. Saamastani tekstarista päätellen hän oli iloinen lahjastaan ja tuo tunne vahvistui tavatessamme ja hänen esitellessään äidilleen huiviaan.

Tämän huivin postitin lapsuudenaikaiselle ystävälle

Babouska (52%villa 39%akryyli 9%nylon)
Toivottavasti on tarpeeksi pinkki, sillä hän pyysi minua tekemään pinkin huivin itselleen jo viime talvena.  En oikein löytänyt sopivaa lankaa silloin, mutta toivottavasti joulupaketti ilahduttaa. Huivi on harpulla tehty.

Marraskuussa Silmukkasiskojen kanssa vietimme mukavan päivän Messukeskuksessa Kädentaitomessuilla. Novitan ständiltä ostin  langat  tuubihuiviin petroolinsininen Rose (70%akryyli 30%villa) ja sinisenkirjava Silmu (36%mohair 33%polyamidi 31%akryyli). Neuloin ohjeen mukaan kasin puikoilla leveydellä 31 silmukkaa, koko ajan oikeaa.   Tuubihuivista tuli lyhyehkö, menee juuri ja juuri kaksinkerroin kaulan ympäri. On aivan makuasia onko se liian ahdistava kurkulla vai ei. Huiviin meni kerä Rose-lankaa ja kaksi kerää Silmua. Aan nähdessä huivin, ihastui siihen. Löysi itsensä lankakaupasta ja häneenkin on tarttunut neuloosi 😀 On tehnyt vastaavanlaisen punaisen tuubihuivin minkä itse tein sinisenä, on tehnyt myös tuubin oranssi-silmusta, ja ilmeisesti huiveja on syntynyt lahjaksi läheisilleenkin 🙂 Eli, varokaa ystävät hyvät, neuloosi saattaa olla hyvinkin tarttuvaa. Mutta tämän huivin saaja nauttii nyt etelän lämmöstä, mutta ehkä kotiuduttuaan täällä talvipakkasessa huiville on käyttöä ja toivottavasti ei ole liian ahdistava kurkulla.

Tultiin tänne mökille eilisaamuna ja kotiin palaamme vasta vuoden vaihduttua. On tarkoitus ulkoilla paljon, rentoutua, neuloa, viettää aikaa kirjojen parissa…
Nyt menee luomukinkku leivinuuniin yöksi paistumaan. Aattoyöhön kuuluu kinkun tuoksu 🙂 Ja odotukseni on korkealla kinkun suhteen: luomua ja leivinuunissa paistettua, sen on pakko olla herkullista :O 😀

Toivotan kaikille lukijoilleni ihanaa jouluaikaa. Rentoutukaa, nauttikaa läheisienne seurasta. Joulu on rauhan, rakkauden, hyvänmielen juhla.
Valitettavasti näin ei kaikkialla kuitenkaan ole. On monta yksinäistä, jota joulu kouraisee kipeästi. On niitä joidenka elämässä on surua eikä joulu onnea tuo. Tuntuu pahalta kun ajattelee Artun kohtaloa Ylöjärvellä. Perhettä on kohdannut hirmuinen suru eikä varmasti joulumieltä ole. Voimia sinne paljon, ja voimia myös kaikille muillekin joille joulu ei tuo rauhaa, hyvää oloa.