Julkaistu

Surkeahkot messut

Viime viikonloppuna Helsingin messukeskuksessa oli teemat Luomu ja lähiruoka, Kädentaito, outlet, lapset, eläimet. Outletistahan voisi löytää jotain mukavaa kevään vaatetukseen, kädentaitopuolelta vaikkapa uusia lankoja ja ideoita itse tekemiseen. Luomu- ja lähiruoka-osastolta taas uusia vinkkejä herkullisista tuotteista ja tuottajista… Olenhan aikaisempina vuosina ostanut Outletista esim. ihanan tunikan, koruja, kädentaidosta lankoja, ruokapuolelta mehuja, juustoja yms.

Lapsi-messut oli vallannut ison hallin kokonaan. Lapsille tietysti ihana asia ja varmasti heille löytyi paljon mieluisaa tekemistä. Kädentaito-alue oli kovin pieni. Tuntuu, että se pienenee vuosi vuodelta. Ja nyt tuli sellainen olo, että Kädentaito-tapahtuman takia ei todellakaan kannata messuille lähteä. Itse kaipaan tuotteita itse tekemiseen, ideoita ja ohjeita. Nyt oli paljon korutarvikkeita, helmiä ja korujen osia. Näin on ollut ennenkin. Ostin pihtisetin, hopeoitua vaijeria ja puristushelmiä. Lankoja näimme oikeastaan vain kasviväreillä värjätyt langat eikä mitään muuta. Jonkin verran oli erilaisia tarroja ja askartelutarvikkeita. Tavatessamme kissanäyttelypuolella yhden Silmukkasiskon pohdimmekin hänen kanssaan, että ens syksynä kannattaa käydä Wanhan sataman Kädentaito-tapahtumassa sekä marraskuussa Tampereella olevilla Kädentaitomessuilla. Messukeskuksen tapahtuma saa olla.

Outletissa ärsytti ehkä eniten se, että sielä on kerta toisensa jälkeen aina samat näytteilleasettajat. Jos tarvitsee nahkalaukkuja, hopeakoruja tai kosmetiikkaa ehkä ihan kannattavakin shoppailupaikka, ja jos laadullakaan ei ole niin väliä, avot. Itse kun nykyään käytän pääosin luonnonkosmetiikkaa, ei kosmetiikkatarjouksistakaan ollut minulle. Itse asiassa en ostanut Outletista mitään. Ystäväni oli löytänyt pyöräilykengät ja lukkopolkimet hyvään hintaan. Varmastikin ollut kannattava ostos. Muutoin oli kyllä koko Outlet pettymys.

Eipä ruokapuolikaan kovin iso ollut ja se oli jotenkin laitettu todella ahtaaksi, vaikka tilaa olisi ollut levittäytyä laajemmin. Missä oli ilmaisia maistiaisia, niihin oli valtavat jonot, joten esim. yksi juustopiste jäi kokonaan tutustumatta. Toisaalta tuo firma on ollut siellä aiemminkin ja heidän juustoja on maistettu monta kertaa. Ostimme kuitenkin lounaaksi hamppu-kaura-juurespihvit kaalisalaatilla, oli hyvä terveellinen messuruoka 😀 Maistoimme myös Laitilan panimon karpalolimsaa ja yllätys oli iloinen miten vähän siinä oli sokeria. Jälkiruuaksi ostimme silkkisen pehmeät ja herkulliset pistaasijäätelöt.

Ruokapuolelta tein pääosin ne mun aika vähäiseksi jääneet ostokset. tilli sekä valkosipuli tuorejuustot (Sillankorvan yrttijuusto, Evijärvi), joista valkosipuliversiota maistelimmekin, ja oli herkullista suussa sulavaa tuorejuustoa. Tilliversiota laitoimme kylmäsavukalatäytteeseen maanantaina ja olipa maistuvaista myös tattar-näkkärin päällä. Ja koska ostin avokille tarjoushinnalla isot viinerit ja korvapuustin (kolme vitosella, joten kaksi viineriä ja yksi korvapuusti) pitihän minunkin saada jotain herkkua 😀 Käsintehty appelsiini tummasuklaalohko (Sate Herkkutuote, Jämsä) oli sitten se minun herkku. Olen ostanut käsin valmistettua suklaata ennenkin ja herkulliseksi todennut. Nyt tosin appelsiinisuklaa oli vähän liian makeaa. Ja vielä ostoskassiin sujahti kuvassakin komeilevat yrttitee ja korput Puhtaaksi -tee (Annelin yrtit ja karkit, Rovaniemi)
Gluteeniton porkkanakorppu (Kotipellontila, Inkoo)
Kumpiakaan en ole vielä maistanut. Korput ostin saadakseni vaihtelua teehetkien tattarinäkkäreihin ja riisikakkuihin. Korpuissa on myös tattaria, mutta myös siemeniä. Tee puolestaan sisältää kehoa puhdistavia yrttejä Lapista mm. vaivaiskoivua, piharatamoa jne.

Ruokapuoli oli kaikesta pienuudestaan ja ahtaudestaan huolimatta se paras ja mielenkiintoisin messuosasto. Kädentaidostakin sain sen mitä halusin, mutta silti todellinen pettymys kuten myös Outlet.

Julkaistu

Kun valo vähenee

Vaikka ollaan saatu nauttia upeista aurinkoisista syyspäivistä päivät lyhenevät vääjäämättä ja tuo univaikeudet pimeän ajan seuralaisina. Oli aika milloin unettomuus iski vasta joulukuussa, oli aika milloin se iski marraskuussa… Ja nyt on aika milloin oireilu alkaa jo lokakuussa 🙁 Vuosia sitten kärsin pimeän ajan yli univaikeuksieni kanssa ja välillä olin sekaisin kuin seinäkello. En osannut ongelmaa yhdistää oikein mihinkään. Tiesin, että näkövammaisilla on ehkä normaalia enemmän unettomuutta, mutta vasta kolme vuotta (onko siitäkin jo niin kauan?) juteltuani erään tuttavani kanssa valvomisesta sain vinkin kokeilla melatoniinia. Ja minähän marssin luontaistuotekauppaan ostoksille. Tuolloin reseptivapaana sain 3mg vahvusta melatoniinia. Tuon jälkeen raja on laskenut ja muuttunut useampaan kertaan. Muistan vieläkin sen autuaallisen tunteen otettua ensinmäisen pillerin. Nukuin heräilemättä ja olo oli levännyt.

Siitä lähtien olen yrittänyt huolehtia, että minulla on melatoniinia aina kaiken varalta. Pimeimpään aikaan tarvitsen sitä eniten ja pidempiä kuureja. Kesällä onneksi harvoin, mutta joskus silloinkin. Selvästi kuitenkin ongelma on loka-helmikuussa pahimmillaan. Koskaan en ole lääkärissä käynyt, vaikka melatoniini tulisi reseptillä edullisemmaksi.

En koskaan aloita yhden huonosti nukutun yön jälkeen melatoniinikuuria enkä ota pilleriä myöskään keskellä yötä todettuani, että uni ei tule. Jos unettomuus jatkuu useamman yön aloitan kuurin, ja niin tein maanantaina. Viime viikolla yö yöltä uni huononi ja väheni, joten totesin pimeän ajan alkaneen ja melatoniinini ei vaan riitä ja apuja tarvitaan purkista. Kyllähän minulle on suositeltu myös nukahtamis- tai unilääkkeitä. Sellaisia en halua syödä. En halua tulla riippuvaiseksi niistä enkä nukkua kemiallista unta. Melatoniinista ei tule sivuoireita painajaisten lisääntymistä lukuun ottamatta. Ja painajainenkin on ehkä liian vahva ilmaisu unille mitä näen. Ne ovat inhottavan todellisia ja usein vähän ahdistavia. Unien näkeminen ylipäätään lisääntyy hurjasti.

Uniongelmien aikaan usein myös levottomat jalat pahenevat, ja niin tälläkin kertaa. Mangnesiumista on siihen suuri apu. Ei kuitenkaan ole ihan sama mitä magnesiumia syön. Parhaaksi olen todennut toistaseksi Pioteekin Super Mg-valmisteen, jossa magnesiumia per pilleri 375 mg. Viime viikolla söin jotain toista ja hyöty oli laiha. Nyt on ihana köllähtää unille kun tietää ettei levottomat koivet häiritse unia. Levottomiin jalkoihin vaikuttaa myös mitä illalla suuhuni laitan. Jos iltapala on kovin hiilaripitoinen oireita riittää. Nyt pitäisikin taas ryhdistäytyä illalla syömään jogurttia tai rahkaa marjoilla ja jättämään tattarinäkkärit vähemmälle.

Käydessäni viime viikolla Thehuoneella teeostoksilla ostin SLEEP WELL -yrttiteesekoitusta, jossa aineksina rooibostee, tulsitee, melissa, sitruuna-verbena, anis, fenkoli, piparmintunlehdet ja lakritsijuuri. Tee haudutetaan 95 asteessa 7-8 min. Minulla ei ole mitään puhuvaa veden lämpötilaa mittaavaa mittaria, joten enpä kovin pääse hienostelemaan oikeiden lämpötilojen kanssa 😀 Nyt olen yrttisekoitusta nauttinut iltaisin. Mielestäni tee on miellyttävän pehmeän yrttisen makuista. Joskus yrttitee maistuu ehkä liiaksi heinältä, mutta tämä sekoitus on myös maultaan onnistunut ja myöskin rauhoittavilta yrteiltään toimiva. Yrttiteen huono puoli on, että se lisää pissalla juoksemista, joten yritän iltateestä nauttia hyvissä ajoin ennen nukkumaan menemistä.

Univaikeudet on todella kurja vaiva ja oikean avun saamiseksi kannattaa kyllä nähdä vaivaa. Se painostava väsymys on jotain todella kamalaa. Ja inhoan myös aamuja milloin olo on niin kuollut väsymyksen takia, että sovittu tapaaminen on pakko peruuttaa. Ei vaan jaksa lähteä tai on nukuttava aamupäivästä kun sattuu nukuttamaan. Ja sekään kun ei helpota nukkua päivällä. Seuraava yö on vielä hirveämpi. Toisaalta kun niitä hirveitä öitä on viikkotolkulla on pakko nukahtaa lopulta silloin kun uni on tullakseen. Onneksi tällä hetkellä ongelma ei ole niin pitkällä, eikä ole ollut melatoniinin löydettyäni. Joskus sovitun tapaamisen olen joutunut perumaan ja inhoan sellaista. Uniongelmista kärsivä voi varmasti syyn ymmärtää, mutta ymmärtääkö ihminen, joka nukkuu lähes aina heräilemättä yössä 8-9 tuntia onkin sitten toinen juttu.

Julkaistu

Ystäviä, käsitöitä ja teeillan tunnelmia

Eilisiltana avokin katsoessa nyrkkeilyä minun oli tarkoitus valloittaa tuo meidän laiskanlinnamme kuulokkeet korvilla (Wilbur Smith – Kivihaukka), käsissä neuleharppu tarkotuksena harputella sininen tilaustyö kaulaliina valmiiksi, ja ulottuvilla muki kamomillateetä ja Lindin mansikkasuklaata.  Närästyskohtaus pilasi kaiken. Tuo hirmuinen vaiva iskee harvoin, niin harvoin ettei mulla koskaan ole siihen lääkettä. Parasta on kömpiä peiton alle, tyyny rinnan ja vatsan kohdalle ja pyrkimys rentoutua, olla liikkumatta.  Ei tehnyt mieli edes kirjaa kuunnella. Onneksi olo helpottui ja jäin samantein yöunille. Olihan edellisiltana mennyt myöhään ystäväpariskunnan vieraillessa luonamme. Söimme siemenrieskaa, kinkku-parmesan-salaattia, kanan nuijia ja jälkkäriksi marjajäädykettä.  Viiniäkin livahti jokunen lasi juttelun kulkiessa laidasta laitaan. Kahvittelun jälkeen vielä saunomista ja mukavaa yhdessä oloa.  Eilinen meni vähän pelastusarmeijalle, vaikka varsinaisesti ei krapula vaivannutkaan.  Eipä ihme, että uni maistui viime yönä ja ilta ei jatkunut närästyskohtauksen jälkeen neuloen/harputellen. Tänään kaulaliina on kuitenkin harputeltu loppuun ja nyt pari suklaapalaa ja teemuki nököttää vieressä.

Keskiviikkona treffasin käsitöiden ja teatterin merkeissä  ystävää, joka opetti mulle mehiläisvahakynttilöiden tekoa ja kahvipusseista askartelua. Nyt harjottelimme koiran vetolelun tekoa munkin nyöritystekniikalla ontelokuteesta. Kude käy ihoon, jos vähänkin pääsee liukumaan ihoa vasten, joten siinä saa olla tarkkana. Nyt minulla on täällä vetolelun alku ja ainekset toiseen vetoleluun, joten asiaan palataan vielä.

Teehetken jälkeen ohjasin ystävälle koirahieronnan perusteita, jonka jälkeen vietiin oppaamme juoksemaan hetkeksi koira-aitaukseen. Ja sitten olikin aika istahtaa seuraamaan näkövammaisteatterin esitystä
Kuningatar K
Näytelmä oli aika vaikea ja ilman kuvailutulkkausta siitä ei olisi päässyt oikein tolkkuunsa. Pääroolin esittäjäkin vaihtuu useampaan kertaan. Pidin kuitenkin näyttelijöistä ja heidän innostaan esiintyä, joten käykäähän oheisesta linkistä esitystä katsomassa.

  Torstaina vietimme mukavan illan Liioliin kanssa Thehuoneella Eerikinkadulla Helsingissä. Siellä maistelimme monenlaista teetä alottaen miedosta valkoisesta teestä siirtyen vahvempiin makuihin.  Minulle ehkä uusin tuttavuus oli tee, joka oli höyrytetty vuohenmaidolla. Tuoksu oli makea toffeemainen, maku taas aika olematon. Pu’er kiinalainen tee oli tuttu jo ennestään. Nyt pääsin maistamaan teetä mihin oli lisätty ruusunnuppuja, toi mukavaa makua. Ilta oli rento ja mukava, suosittelen teen ystäville. Itse haluaisin joskus osallistua Suomenlinnassa olevaan japanilaiseen teeseremoniaan. Pitäisi kai olla ryhmä, jotta se olisi mahdollista. Tuolloin torstai-iltana ei tarvinnut iltateetä kotona keittää 😀

MadH on liittynyt teidän lukioiden joukkoon! TERVETULOA ja kiitos haasteesta. Kuten edellisen postauksen kommenteissa tunnustinkin, olen viime aikoina ollut kamalan laiska haasteisiin vastailemaan, mutta yritän ryhdistäytyä.

Lopuksi:
Mieletön tunne kun kuulin peipposen laulavan ja mustarastaan visertävän.
Kevät, se on tullut sittenkin.

Julkaistu

Pakuriteetä maistelemassa

Olen jo pitkään halunnut maistaa pakuriteetä, mutta yksinkertaisesti en ole raskinut ostaa sitä mistään. Vieraillessani ystävän luona vihdoinkin pääsin kuitenkin pakuria maistamaan. Tavallaan se ei maistunut miltään, tavallaan mausta tuli vähän mieleen kiinalainen vahva musta terveystee. Kokemus oli positiivinen, suuhun ei levinnyt sienen tai metsän maku 😀 Nyt haluaisin itsellenikin tuota mahtavaa antioksidanttijuomaa 🙂 Tässä kohtaa toivoisin, että näkisin ja voisin lähteä metsään kävelemään ja pakuria metsästämään.  Mutta, turhaa kai haikailla sellaista mikä ei ole mahdollista 🙁 Ei ainakaan ilman saman henkistä opasta.

Jaakko Halmetojahan on tunnettu superfood-ihminen, joka puhuu luonnollisen ja alkuperäisen ravinnon puolesta. Viime syksynä kävin hänen parilla luennollaankin. Itse en superfoodaa lähellekään siinä määrin mitä monet muut. En ole hurahtanut touhuun, mutta varmasti superfoodeista löytyy hyviä vinkkejä omaankin ruokavalioon. Kyllähän ”terveysruokalaatikostani” löytyy mm. hamppuproteiinia, macaa, kaakaoknipsejä, raaka-kaakaojauhetta ja voita, marjajauheita jne. Mutta pakkasesta löytyy vielä marjoja mitä voi myös smoothieksiin lisätä. Ja toki siemen- ja pähkinävarasto pitää aina olla tyydyttävässä tilassa 😀

Mutta, Jaakosta piti kirjoittaa… Hän on innostava luennoitsija ja perusteellinen. Ja tietoa on paljon, hyvin paljon. Hänen positiivinen energiansa ja elinvoima on aikas valloittavaa. Löysin hänen kotisivuiltaan artikkelin pakurikäävästä. Sen voi lukea
täältä
Ja jos Jaakon video pakurikäävästä ja pakuriteen valmistuksesta kiinnostaa,
linkki http://www.youtube.com/watch?v=0MqT2BRXWWMtässä

Ja tässä Jaakon artikkelista napattu lainaus:
”Pakurikääpä pähkinänkuoressa
– Sisältää 215 erilaista fytoravinnetta (mm. 29 polysakkaridi- tai beetaglukaani-johdannaista, joilla voimakkaita immuno-stimulantin ominaisuuksia).
– Voimakas adaptogeeni ja toonikumi, jota on käytetty tuhansia vuosia suurissakin määrissä, pitkiä aikoja, ilman haitallisia tai epätasapainottavia sivuvaikutuksia
– Viimeisen 40 vuoden aikana tehty yli 1600 tieteellistä tutkimusta, mukaan lukien esim. Tohtori Kirsti Kahloksen Helsingin yliopistossa vuonna 1984 tekemät tutkimukset, jotka osoittivat pakurikäävän anti-virus, anti-sieni, anti-syöpä ominaisuudet. Lisää tutkimuksia voit lukea täältä.
– Toisin kuin monet muut lääkinnälliset sienet, sisältää poikkeuksellisen suuria määriä superoksididismutaasia (SOD) (25 – 50 kertaa enemmän kuin muissa lääkinnällisissä sienissä), joka on ehkäpä yksi kehomme voimakkaimmista antioksidanteista.
– Pakurikäävän ORAC-luku on korkeampi kuin millään tunnetulla ruoka-aineella (52,452). Kun vertaat lukua esimerkiksi mustikkaan (2,400) ymmärrät ehkä nopeasti kuinka käsittämättömän voimakkaasta antioksidantista on kysymys! (ORAC: Tufts University)
– Pakurikäävän betuliinia ja betuliinihappoa käytetään vaikuttavana ainesosana 46:ssa eri lääkkeessä.
– Hyvä lähde mm. B-ryhmän vitamiineille (tiamiini, riboflaviini, niasiini).
– Kokonainen proteiinin lähde (sisältää kaikki elimistöllemme välttämättömät aminohapot).
– Sota-aikana pakurista valmistettiin Suomessa teen korviketta, joka tunnettiin “tikka-teenä”.
– Vaikuttavat lääkinnälliset ainesosat: triterpeenit (pääasiassa lanosterili-tyypin triterpeenit (esim. inotodioli)), betuliini, fenolit (hispidini, hispoloni) polysakkaridit ja liukoiset lingiinit.
– Pakurikäävän DNA-rakenne on 30% lähempänä ihmisen DNA:ta kuin esimerkiksi kasvien DNA:n.
– Pakurikäävän on osoitettu lisäävän NK-tappajasolujen aktiivisuutta 300%.
– Suojelee tehokkaasti solujamme vapailta radikaaleilta ja lisää interferonien tuotantoa, mikä taas vaikuttaa positiivisesti DNA:mme korjaamiseen.
– Japanissa pakurikääpä on saavuttanut valtavan suosion kosmetiikkatuotteena (ihon pigmenttivirheiden korjaamiseen ja ihon eheyttämiseen)
– Muutamien lähteiden mukaan pakurikääpä sisältää NGF-yhdisteitä (nerve growth factor), eli hermoston kasvua ja uusiutumista tukevia ainesosia.
– Herblisti David Winston on yksi aikamme kuuluisimmista “yrttiguruista”. Winstonin mukaan pakurikääpä on kaikkein voimakkaimmat anti-syöpä-ominaisuudet omaava, koskaan löydetty lääkinnällinen sieni.”

Eipä siis voi muuta sanoa kuin, aikas mahtava terveyspommi, joten ehkä myös hintansa arvoinen. Silti, jos metsään mä pääsisin…

No kuuluuhan mulle toki muutakin kuin pakuria 😀 Ystävän luona vierähti mukavasti tunti jos toinenkin. Söimme ihanan lounaan: falafeleja, parsakaalia ja kirsikkatomaatteja. Kuulostaa aikas terveelliseltä ja ihanalta. Hyvää olikin!

Perjantaina olin Tampereella Fysioterapia-alan näkövammaiset ry:n järjestämässä koulutuspäivässä. Koulutuksen aiheena oli niskahartiaseudun hoito. Perehdyimme niskahartiaseudun erotusdiagnostiikkaan, eli millaiset oireet viittaavat mihinkin syyhyn. Lisäksi harjoittelimme muutaman triggerpisteen (kipupiste) hoitoa. Pistettä painetaan yhtäjaksoisesti kunnes sulaa sormien alla. Triggereitä on myös lihasrungossa, joten toinen vaihtoehto on, että lihasrunko otetaan sormien väliin ja puristetaan kunnes lihas ”sulaa” puristuksesta pois. Triggereiden hoito on todella tehokasta ja haluaisin opetella/oppia hoitamaan enemmän niiden kautta asiakkaita. Pitäisikin selvittää koulutusmahdollisuudet.

Päivän päätteeksi tutustuimme met-tekniikkaan. Sitä voisi kuvata vastustus/rentoutustekniikaksi. Sillä voidaan hoitaa mitä aluetta vain. Esimerkkiksi takareiden venytys. Hoitaja tukee polvea ja vie jalan niin pitkälle kuin lihakset antavat myöden. Asiakas pyrkii koukistamaan polvea viisi sekuntia hoitajan vastustaessa, jonka jälkeen asiakas rentoutuu ja hoitaja vie jalkaa hiukan edemmäksi. Hoito tehdään 3-5 kertaa. Itse pidän ehkä enemmän venytys-rentoutustekniikasta, jossa on sama ajatus, mutta asiakkaan ei tarvitse vastustaa, mutta hoitoa voi tehostaa ottamalla hengityksen mukaan. Venytys, rentoutus ja taas venytys ja lihas antaa taas enemmän periksi.

Koulutuspäivä oli hyvä ja antoisa. Ja hotellilla oli aivan erityisen herkulliset ruuat. Lounaalla saimme nauttia isosta salaattipöydästä, herkullisesta pääruuasta ja iltapäiväkahvilla ei herkkuvaihtoehtoja puuttunut. Itse ihastuin maustamattomaan jogurttiin mihin oli lisätty sitruunan mehua. Hiveli kirpakkuudellaan makuhermojani 😀 Maistoin pikkasen myös mansikkarahkaa ja valkosuklaamoussea. Nekin olivat toki hyviä, mutta sitruunajogurtti nousi voittajaksi 😀

Päivässä ei muuta vikaa ollut kuin karsea keli, Tampereella räimi saapuessamme räntää. Ei täällä kotopuolessakaan paljoa paremmin mennyt, tuli vaan vetenä. Mä odotan niin, että ilma lämpenisi. Nythän on luvattu sunnuntaille (synttäreideni kunniaksi, hih) auringon paistetta ja lämmintä. Ennusteiden on syytä pitää paikkaansa tai…

Julkaistu

Luomuna teetä, riisikakkuja ja kasvistahnaa

*aivastaa* Syysflunssa on ehtinyt vierailulle ja pakottanut rauhallisempaan eloon, vaikka treenikärpänen kutitteleekin. *niistää* Onneksi tämä syysflunssa ei ole kovin pahana, mutta sen verran kuitenkin ettei hikitreeni kannata. Korviini kantautuu raudan houkutteleva kolina avokin siellä pumpatessa endorfiinista oloa kroppaansa.

Mä tyydyn nyt istumaan tässä ja postaamaan teille, piditte siitä tai ette 😀 Itse asiassa kirjoitin jo pitkän tekstin vain tuhotakseni sen, joten ei auta muu kuin aloittaa alusta.

Mukissa on Clipperin Valkoista vadelma –luomuteetä, joka on maukas pussitee. Se on makeuttamaton, maitoproteiiniton ja laktoositon luomutee. Teessä on viisi prosenttia luonnollista vadelmamaustetta. Valkoinen tee sisältää runsaasti antioksidantteja ja se on valmistettu teepensaan yläosan nupuista ja kärkilehdistä. Valkoista teetä on perinteisesti käytetty mm. kiinalaisissa teeseremonioissa. Tätä maukasta teetä olen löytänyt Hyvinvoinnin verkkokaupasta sekä Ruohonjuuresta. Ja eiköhän Clipperin teetä löydy monesta muustakin paikasta. Kannattaa tutustua.

Olen teen ystävä ja suurkuluttaja. Se ei kuitenkaan ole minulle välttämättömyys, pakollinen juoma. En saa vierotusoireita, jos syystä tai toisesta teehetki jää väliin. Teehetki on minulle rauhoittumisen hetki aamuisin ja iltaisin. Joskus tässä tietokoneella ollessani teetä menee useampi muki, kuten tänään.
Maistelen mielelläni erilaisia teelaatuja ympäri mailmaa. Kaapista löytyykin aina useampaa teetä kerrallaan. Suurimmaksi osaksi teet ovat haudutettavia, mutta joskus pussiteen helppous voittaa, kuten tänään. Jos vaan mahdollista matkoilta pyrin ostamaan aina sellasta teetä mitä kotomaassa ei saa.

Teestä löytyy mielettömästi makuvaihtoehtoja ja valitettavasti aromien käyttö on teebisneksessä suurta. Ja valitettavasti monet aromit ovat täysin keinotekoisia ja pilaavat teen. En ole asiaa hirveästi aikaisemmin ajatellut. Minusta on ollut vaan mielenkiintoista maistaa mitä erilaisempia makuja, joiden aitoudesta ei valitettavasti voida puhua. Nyt kun olen herännyt lisäaineiden paljouteen, niiden vaarallisuuteen, ruuan väärentämiseen, keinotekoisten makujen jne. käyttöön, olen pysähtynyt miettimään myös tosiasiaa kuinka paljon esim. makuteen mukana saan elimistööni kaikkea turhaa ja sinne kuulumatonta kemikaalimoskaa.
Monet teet tuoksuvat ihanalta, mutta maistaessa todetaankin sen olevan aika mautonta. Tämä Clipperin Valkoinen vadelma luomutee myös tuoksuu ihanalta, mutta se myös maistuu hyvältä ja maukkaalta. Teessä sanotaan olevan luonnollista vadelmamaustetta, mitä se sitten onkin, maistuu ainakin paremmalta kuin ei-luomuteen keinotekoinen vadelma-aromi. Aromejahan on tuhansia. Monista tuotteista voimme lukea myös tekstin ”luonnolliset aromit”. Onko ne luonnolliset aromit kuinka paljon parempia kuin ne toiset? Täysin keinotekoisiin aromeihin on helppoa suhtautua kielteisesti. Ja ylipäätään tuon aromi-sanan taakse, mitä sinne kätkeytyykään. Mistä se aromi on todellisuudessa valmistettu? Mieleen nousee heti tuo kammoksuttava vanilia-aromi, joka on lahosta kuusesta valmistettua. Ei kovinkaan ruokahalua kiihdyttävää. Valitettavasti tuo aromi-sanakaan ei ilon ilmeitä kasvoille saa, mutta se seisoo niin monissa elintarvikkeissa etten pysty sitä edes käsittämään.

Viime aikoina kotomaassa olen pääasiassa haudutettavat teet ostanut Thehuoneesta, joka on Helsingin ytimessä. Siellä on yli 300 eri teevaihtoehtoa ja aivan kuin viinilistaa lukisi teelistaa selaillessa. Teetä löytyy ympäri mailmaa mustasta keltaiseen. Heillä on paljon myynnissä sekoituksia joissa on useampaa eri hedelmää. Valikoimista löytyy myös luomuteetä, joka on hieno asia.

Joskus kevättalvella ostin Thehuoneesta mustaa teetä, jossa karpaloa. Teen seassa on aivan oikeita kuivattuja ja kylmäpuristettuja karpalon palasia. Myöhemmin keväällä ostin jostain jotain ei niin laadukasta karpaloteetä ja ero oli huikea. Ei karpalon makua tunnistanut laisinkaan. Tee olikin aromisoitua karpalolla ja tähän talouteen ei toistamiseen tule. Tuo tee missä karpaloa löytyi paloina on nyt vihreän teen mukana makua antamassa. Eli, teessäkin laadulla on hirmuisesti väliä ja sillä miten ne on maustettu, keinotekoisin menetelmin vai löytyykö sitä oikeaa maun lähdettä. Seuraavalla kerralla kun menen Thehuoneeseen täytyy luomuvalikoimaan perehtyä tarkemmin.

Pidän niin mustasta, vihreästä, valkoisesta kuin keltaisestakin teestä. Laatu ratkaisee. Vihreällä teellähän sanotaan myös olevan terveysvaikutteita ja tehostavan laihdutusta. Valkoinen ja keltainen tee on mielestäni maultaan ihanan pehmeää ja viettelevää. Vihreän teen mausta mieleeni tulee raikkaus, vihreys ja terveys 😀 Mustassa teessä en pidä kitkeärästä mausta, jota tosin hyvissä teelaaduissa ei olekaan. Pistävät teet ei myöskään makuhermoja hellittele. Roibos-teetäkin juon, mutta esim. vanilia-roiboksesta en erityisemmin välitä. Johtuuko sitten siitä, että olen juonut jotain keinotekoisesti aromisoitua roibosta.

Monet sanovat yrttiteen maistuvan heinältä/ruoholta. Itse kuitenkin pidän myös yrttiteestä. Frantsilan Tuutu-teestä minulla onkin hyviä kokemuksia rauhoittavana iltateenä. Helpottaa kummasti nukahtamista, mutta toisaalta lisää selvästi virtsaamisen tarvetta. Tosin minusta tuntuu, tai ainakin kokemukseni mukaan lähes kaikki yrttiteet vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Yrttiteet ovat hyvä vaihtoehto terveysvaikutuksiensa vuoksi, joten kuuluvat ehdottomasti teerepertuaariini 😀 Ja haluankin kokeilla myös erilaisia yrttiteelaatuja, joten vinkkejä vaan kommentteihin.

Teemukillisten seurana olen rouskutellut kaksi riisikakkua. Eivät ehkä mailman maukkaimpia herkkuja pelkiltään, mutta hyvinkin maistuvaisia esim. Tartex Luomukasvistahnan – Yrtti & valkosipuli kanssa. Tartex kasvistahnat eivät sisällä munaa, maitoa, sakeuttamisaineita eikä aromivahventeita. Kasvistahnat on valmistettu gluteenittomista raaka-aineista ja sisältävät vähemmän rasvaa, kaloreita ja suolaa kuin tavanomaiset leivänpäälliset. Sopii vegaaneille.

Ainesosat:
Hiivajauhe, vesi, sipuli*, palmuöljy*, auringonkukkaöljy*, perunatärkkelys*, yrtit 2,5 % (persilja, ruohosipuli)*, purjo*, merisuola, hiivauute, tomaattisose*, valkosipuli 0,8 %*.
* = luomu

Ravintosisältö / 100 g
Energiaa, 933 kJ / 225 kcal
Proteiinia, 7,4 g
Hiilihydraatteja, 6,1 g
Rasvaa, 19,0 g

Ja nuo riisikakut tietysti myös luomuna! Joskus olen ostanut Ruohonjuuresta suklaalla päällystettyjä riisikakkuja. Paketissa taitaa olla vain kuusi kakkua. Nämä nyt rouskuttamani oli Cittarista Pirkan luomuriisikakkuja, joita paketissa reilusti enemmän. Paketin koko 130 g. Riisikakut valmistettu luonnonmukaisesti viljellystä riisistä, merisuolasta. Suolapitoisuus0,3 %.

Ravintosisältö/100 g
energiaa 1580 kJ (372 kcal)
proteiinia 9.0 g
hiilihydraatteja 79.0 g
rasvaa 3.0 g
kuitua 3.0 g
natriumia 0.13 g

Postauksen tietolähteinä käytetty Hyvinvoinnin verkkokaupan ja Pirkan sivuja

Hyvää luomuviikon jatkoa kaikille!