Vuosi 2019 – se on täällä

Joulu vietetty, vuosi vaihdettu ja arkeen palattu. Perinteisesti vietimme joulun ja uudenvuoden mökillä kotiutuen loppiaisena. Arjen aherrus tuntui oikeastaan mukavalta aloittaa, joten loma teki tehtävänsä. Facebook-kaverit ovat varmasti huokaisseet helpotuksesta kun en ole siellä markkinoinut käsitöitämme enkä hierontaakaan. Nyt kuitenkin hiljalleen silläkin saralla palataan arkeen, joten koettakaa kestää 🙂

Ennen joulua vierailin Laululähteen Riikan luona. Söimme ihanaa afrikkalaista arkiruokaa, jonka jälkeen Riikka esitteli minulle Holvin verkkokauppaa. Olen verkkokaupan perustamista harkinnut jo tovin. Kaikki verkkokauppa-sovellukset eivät kuitenkaan toimi ruudunlukuohjelmilla kovinkaan hyvin tai ei ollenkaan. Holvi toimii, vaikkakin joitain huononnuksiakin on tullut. Toivottavasti heillä olisi kuitenkin halua kehittää kauppaansa entistä saavutettavammaksi. Kävimme Riikan kanssa verkkokaupan perustoimintoja läpi ja vaikutelmakseni muodostui, että systeemi on aika kätsy ja myös käytettävä ruudunluvulla. Tuotekuvien lisääminen on asia, josta en tiedä onnistunko toimimaan itsenäisesti vai en. Asiaan on vielä perehdyttävä. Uskon, että verkkokauppa lisää myyntiä niin hierontalahjakorttien kuin käsityötuotteidenkin osalta. Alkaneen vuoden ensinmmäisiä projektejani onkin verkkokaupan perustaminen ja menneen vuoden yrityksen papereiden toimittaminen kirjanpitäjälle. Ja kuin tilauksesta s-postiini tuli viesti, jossa tiedotetaan Ura käsillä-hankkeen verkkokauppakoulutuksesta. Ei epäilystäkään ettenkö hakisi kurssille pääsyä.

Lakisääteinen yrittäjä-eläke on laitettu maksuun. Sivumennen sanottuna järkyttävä summa se pieninkin näin pienyrittäjälle. Aina se vaan kirpaisee, ei voi mitään. Lisäksi uusi satsi vyönahkoja postista haettu. Minulla onkin työlistallani viiden nahkavyön tilaus. Ensi tai seuraavalla viikolla saan seuraavan LovePaws-tassuvahaerän jälleenmyyntiin. Tuote on ollut todella suosittu ja pidetty. Ilo on myydä täysin luonnon raaka-aineista valmistettua kotimaista tuotetta. Otin LovePaws:in myyntiin vuoden 2017 marraskuun alussa enkä ole katunut. Tuotteesta pitäisikin naputella oma esittelypostaus.

Vuosi sitten taisin kirjoittaa tavoittelevani neljänkymmenen luontoretken rajapyykkiä pyöreiden vuosieni kunniaksi. Pyöreitä tuli täytetyksi viime vuonna, mutta retkitavoitteesta jäin hyvin kauas. En suostu vielä antamaan periksi. Kyllähän retkimahdollisuuksia on tultava lisää. Harmillisen hankalaa on vaan löytää kavereita retkeilemään. Aikataulujen yksiin sovittamisongelmiahan ne ovat. Pitäkäähän mulle peukkuja, jotta tämän vuoden aikana retkitilini karttuisi oikein kunnolla, ja että vihdoinkin tulevana kesänä pääsisin äänittämään kuikan huutelun. Joitakin retkisuunnitelmia onkin jo sovittuna. Kirsin kanssa lähdemme Tringan Parikkalan retkelle touko-kesäkuun vaihteessa ja kesäkuun toinen viikko vierähtää Kuusamossa Seikkailuapinoiden järjestämällä luontoviikolla. Molempia retkiä odotan innolla ja samalla halajan lisää retkiä ja luontokokemuksia, joten ilmottaudu jos retkeily kanssani innostaa.

Käytännössä minulla on aina jokin kirja äänikirjana tai pisteillä kesken. Lukemisestani olen täällä kirjoittanut aika vähän, koska en osaa kirjoittaa kunnollisia kirja-arvosteluja. Päätin osallistua tämän vuoden Helmet -lukuhaasteeseen, joka tuo hiukan erilaista lähestymistapaa kirjoihin ja tutustumista kenties kentreihin mitä ei yleensä lue. Haasteessa on jokunen kohta missä on kirjan kansikuva määrittävä tekijä kirjan valinnassa. Eihän minulla ole aavistustakaan kirjojen kansikuvista, koska niitä ei äänikirjoissa kuvailla. Onneksi Facebookissa on erilaisia ryhmiä missä kysellä ja ystävältäni sain hyvän vinkin ihmiskasvot-kohtaan. Kävinkin jo lainaamassa Teemu Potapoffin Luodinkestävä: Heidi Foxellin tarina. Tällä hetkellä kuuntelussa on Kätilön sisar -niminen kirja ja vuoden ensinmmäisenä kirjana luin Sirpa Tabetin Äidin tyttö, joka oli hyvä, mutta ei niin hyvä kuin esim. Tähkäyö.

Edelleen myös hyvinvointiin liittyvät asiat kiinnostavat ja henk.koht. liikunnan lisääminen, ruokavalion kohennus ja painon pudotus. Ensi torstaille olen sopinut uintitreffit. Uinti on sellainen minkä haluaisin joka viikkoiseksi, mutta eipä yritellä haukata liian isoja paloja ettei joudu pettymään. FitLinen Optimaalisettiä olen edelleen käyttänyt. Etenkin iltaisin otettava Restorate toimii minulla. Levottomat jalat pysyvät hyvin kurissa. Aamudrinkki meinaa välillä jäädä, mutta olen nyt skarpannut asiassa.

Että näillä ajatuksilla ja suunnitelmilla alkaneeseen vuoteen. Yritän olla myös aktiivisempi täällä blogin puolella. Oikein hyvää vuotta 2019 teille kaikille lukioilleni 🙂

Paluu pistenäytön käyttäjäksi

Olen ollut puolisen vuotta ruudunluvulla pelkän puheen varassa pistenäyttöni sanottua sopimuksensa irti. Yhteen Kelaan ja näyttö huoltoarvioon. Elokuussa alkoi myös läppärini oireilla pahaenteisesti, joten uudestaan yhteys Kelaan ja tietokonekin huoltoarvioon, jossa suositeltiin uusien laitteiden hankkimista. Täyttämään hakemus toivoen, että läppäri pysyy toimintakuntoisena kunnes uusi masina on minulla. Jonkun Windowsin pakkopäivityksen jälkeen alkoi ruudunluku Jaws toimimaan huonosti mihin ilmeisesti liittyi ongelmat mm. lisätä blogiin kuvia. Myös verkkopankki kävi hanalaksi.

Ja voi sitä ilon päivään kun postilaatikosta löytyi Kelalta myönteinen päätös niin uuteen läppäriin kuin pistenäyttöönkin. Läppärin saamiseen oikeastaan uskoinkin, mutta pistenäytön su hteen pelotti kyllä. Laite on kuitenkin arvokkaampi ja selvästi sen saamisen kriterit ovat kiristyneet.

Pistenäyttö on aivan ehdoton vieraskielisissä nimissä sanoissa, käsityöohjeissa, paljon numeroita sisältävissä asiakirjoissa. Mahdollistaahan se minun lukemisen. Esim. käsityöohjeiden sisäistäminen sujuu paremmin kun ohjeen voi lukea eikä ole vain kuulemisen varassa.

Ystävämme Kalle, joka tekee työkseen tietokoneiden asennuksia, ohjauksia, huoltoarvioita jne ohjasi minulle pistenäytön käyttöä myös Iphonella. Minulla on aikaisemmin ollut eri merkkinen näyttö kuin tämä Focus eikä puhelimen kanssa toimimisesta ollut kokemusta. Tuntui kyllä mahtavalta voida kirjoittaa pistenäytön pistekirjoitusnäppäimistöllä iphoneen. Ei tarvinnut sormin etsiä näytöltä kirjaimia. Sen kun kirjoittaa. WAUH!

Tuolloin lauantaina olin ensiksi pitkän päivän joulumyyjäisissä, joten tietokoneilun jälkeen olin aika väsynyt. Millään ei malttanut mennä nukkumaan. Olisi vain tehnyt mieli kirjoittaa pistenäytöllä ja lukea kaikkea mahdollista.

Viime päivien vapaat hetket onkin nyt mebnnyt tutustumiseen uuteen koneeseen ja pistenäyttöön. Uskaltanen luvata, että täällä blogissakin tulee taas vilkkaammat ajat, joten pysykäähän mukana matkassa.

Tervetuloa standille

Huomisesta sunnuntaihin Helsingissä kirja-messut Messukeskuksessa kokoaa yhteen kirjojen ystävät. Samassa yhteydessä myös ruoka&viini-tapahtuma sekä musiikki-messut. On hujahtanut useampi vuosi siitä kun viimeksi olen messuilla vieraillut. Nyt tulevana perjantaina olen kuitenkin paikalla, sillä olen lupautunut Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry:n standille 6d93 klo 12.30-15.30. Myymme käsittääkseni ihkaensinmmäistä kirjailijakalenterija, joka on kunnianosoitus suomalaiselle kirjallisuudelle. Kalenterissa ovat Suomen eturivin kirjailijat mm. Riikka Pulkkinen, Johanna Sinisalo, Esko Valtaoja, Juha Hurme, Pirjo Hassinen. Kalenterista saaduilla varoilla tuetaan näkövammaisten kulttuuritoimintaa. Kalenterin hinta on 15 €/kpl. Kalenteria voi ostaa myös Kulttuuripalvelun verkkokaupasta.

Kun minulta kysyttiin tulisinko standille tekemään jonkin vuoron. En epäröinyt hetkeäkään todettuani kalenterissa olevan vapaata. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu on mielestäni yksi parhaiten jäseniään palveleva yhdistys missä olen ollut. Yhdistys järjestää monipuolisesti eri kulttuurin ja taiteen alojen alueilta toimintaa. Joskus vuosia sitten kuvittelin yhdistyksen olevan korkeakurtturelleille, ihmisille joiden taiteellisuus menee yli minun ymmärrykseni. Keramiikkaryhmään liittymisen yhteydessä liityin myös Kulttuuripalvelun jäseneksi enkä ole päivääkään katunut. Yhdistyksessä on todella jokaiselle jotakin. Kädentaitajille esim. keramiikkaryhmät sekä yksittäisiä tapahtumia kuten metallikoruilta. Mielenkiintoisia teemailtoja mm. japanilainen teeseremonia, käsikellot, kirjailijavieraat, varppausta, laulukursseja, teatteria, taidenäyttelyissä vierailuja, kuvailutulkkauksen edistämistä, unohtamatta lintujen yö-tapahtumia. Näin hienon yhdistyksen asialle osallistun mielelläni.

Jos viivähdät messuhulinassa, piipahda myös standillamme rupattelemassa ja kalenteriostoksilla 🙂

Saavutettavuusongelmiin törmäsin yrittäessäni selvittää messujen näytteilleasettajia. Sivustolla yritykset näkyvät ilmeisesti jonkinlaisissa graaffisissa laatikoissa, jotka ruudunluvulla eivät näy millään tapaan. Laitoin asiasta palautetta, mutta neuvo navikoinnin kautta toimimisesta ei auttanut. Navikoinnin kautta pitäisi saada yritykset aakkosjärjestykseen, mutta taitaa navikointikin olla jonkin kehyksen sisällä. En ainakaan sellaista löytänyt. Tarkoitukseni on kierrellä perjantaina messuilla ystäväni kanssa ennen standilla oloamme. Olisin etukäteen halunnut tutkia löytyykö messutarjonnasta äänikirjoihin tai luontoon liittyvää ja mitä ruokapuolella on tarjolla. Nyt taitaa vaan olla mahdollisuus kierrellä ja katsella mitä kohdalle osuu. Jos tiedät äänikirjoista tai luontoteemaisista standeista, vinkkaa peaamuun mennessä.

Kasvava harmitus

Toukokuusta asti minulla on ollut ongelmia blogiin kuvien lisäämisessä. Ilmeisesti ruudunluku Jaws heittää jonkin sivuvalikon näkyviin missä painikkeita edellinen, seuraava, kuvakaappaus, jne. Kuvan lisäys-valikko ei näy. Siksipä on jäänyt kirjoittamatta mm. viime loppukevään käsityökursseista, kesälomasta jne. En osaa tehdä ongelmalle mitään. Erikoista on, että vaihtaessani ruudunlukuohjelman Nda:n kuvan lisäys onnistuu. En kuitenkaan ole yhtään sinut ohjelman kanssa. Ehkä vielä erikoisemman tekee jutusta, että suljettuani Nda:n kuvan lataus-valikko näkyy myös Jawsillakin. Eihän siinä muuten mitään, ei ole ongelma käynnistää Nda:ta ja avata kuvan lataus, palata Jawsiin. En kuitenkaan saa suljetuksi Nda:ta ilman tietokoneen käynnistystä. Varmasti siihen on komentonsa, mutta en ole tietoinen. Tuntuu kovin työläältä aloittaa kuvallisen postauksen työstö, kun alkutoimenpiteisiin menee aikaa. Inspiraation iskiessä pitäisi heti päästä itse asiaan. Toivottavasti ongelma ratkeaa jotenkin.

Ja nyt uutena eilisiltana huomasin, että en pääse lukemistoon. En ole testannut pääsenkö Nda:lla vai en. Jawsilla en pääse en Ie:alla en firefoxilla. Itse asiassa halutessani lukea muiden tekstejä ja kommentoida niitä joudun käyttämään ie:ata, mutta omat postaukset kuvineen julkaisen Firefoxissa. Vähän monimutkaista on. Lisäksi enään vuosiin ei ole saanut kommentoimaansa tekstiin kommentteja sähköpostiin, joka oli loistava mahdollisuus.

Todella harmillista nämä hankaluudet. Olen miettinyt blogialustan vaihtoakin, mutta en oikein innostu siitäkään. Haluan kuvien lisäys mahdollisuuden takaisin käyttööni ja päästä lukemaan blogejanne. Pitäkääpä siis peukkuja, että ongelma vielä ratkeaa.

Iloinen uutinen sensijaan on, että olemme löytäneet uuden avustajan. Hän aloittaa työt tulevana perjantaina.

EI MYYTÄVÄNÄ! – Allekirjoita sinäkin

Kilpailutus ei ole aina hyvästä etenkin kun palvelua valittaessa valinta kohdistuu siihen edullisempaan vaihtoehtoon, joka ei takaa laatua palvelulle. Aivan liian usein saa lukea artikkeleita, ihmisten järkyttäviä kokemuksia siitä miten heikosti esim. läheisen vammaisen asiat ovat. Hoitava/ohjaava henkilökunta vaihtuu kilpailutuksen myötä ja tutut ihmiset katoavat, ihmiset jotka tietävät tarpeesi, toiveesi, osaa huomioida mistä pidät ja mistä et, mikä saa sinut levottomaksi, mikä rauhoittumaan. Kilpailutusta tapahtuu myös vanhusten hoivassa. Jos asia ei koske sinua juuri nyt, tulee kuitenkin päivä milloin asiasta voi tulla sinullekin hyvin tärkeä, joten
allekirjoita sinäkin kansalaisaloite EI MYYTÄVÄNÄ

Taannoin Iive kirjoitti blogissaan aiheesta todella hyvin ja koskettavasti. Kilpailutus ei ole ongelmallista vain vammaisen kannalta, se on haastavaa myös hoitavan henkilökunnan kannalta.
Tekstin voit lukea
täältä

Soten myötä monet asiat tulevat muuttumaan ja pelolla luen erilaisia raportteja missä kerrotaan eri työryhmien ratkovan miten vammaispalvelut jatkossa toteutetaan. On perustettu esim. uusimaalla alityöryhmiä pohtimaan kuljetuspalvelua, avustaja-asioita jne. Ongelmalliseksi valmistelytyön tekee vammaisten kannalta, että meitä ei ole monessakaan ryhmässä mukana riittävästi. On tunne, että meitä ei ehditä/haluta kuulla. Sensijaan on runnottava läpi jokin mikä virkamiehistä näyttää paperilla hyvältä ja säästöjä tuovalta. Eniten tällä hetkellä minua huolestuttaa kuljetuspalvelun tulevaisuus. Joidenkin huhujen mukaan meidät tullaan liittämään Helsingin matkapalveluun ajan oloon koko Uusimaa. Virkamiehet väittävät Matkapalvelusta saadun hyvää palautetta ja asiakkaiden olevan tyytyväisiä. Lukiessa Facebookista tai keskustelualueiltamme saa kyllä toisenlaisen käsityksen.

Säästöjä on aina jostain revittävä, niitä on saatava keinolla millä hyvänsä. Joskus mietin miksi niiden elämää vaikeutetaan joilla on jo muutenkin omat haasteensa. Kukaan meistä vammaisesta ei ole vammaansa valinnut eikä tahtonut. Me emme ole voineet valita, mutta meidän on aina päivästä toiseen, viikosta viikkoon… jaksettava taistella täällä aina vain kovenevassa yhteiskunnassa. On aina perusteltava juurtajaksaen miksi tarvitset jotakin palvelua tai apuvälinettä, osoitettava palveluiden välttämyyden jne. Kaikilla vammaisilla ei kuitenkaan ole voimia tai mahdollisuutta taistella tuulimyllyjä vastaan. Heidän puolestaan tuntuu erityisen pahalta. Ja myönnän kyllä joskus minuakin väsyttää taistella, vaatia, perätä, perustella. Myönnän myös, että pelottaa mikä on meidän vammaisten tulevaisuus. Onko meidän todella alistuttava olemaan kilpailutuksien uhreja, jotta kaupungit/yhteiskunta säästää???

Moni vammainen haluaa tehdä työtä, mutta työllistyminen on vaikeaa. On oltava extra-parempi kuin muut, jotta sinut valitaan. Sittenkin esteeksi voi tulla esim. näkövammaiselle ruudunluvulla toimimattomat ohjelmat. Me kuitenkin haluamme kantaa kortemme kekoon, maksaa veromme, tehdä työtä, käydä harrastuksissa. Meissä vammaisissa on myös niitä, jotka eivät työhön pysty ja tarvitsevat tukiasuntoja, laitoshoitoa tms. On hyvä muistaa ettei se ole valintakysymys vaan pakon sanelemaa. Eikö ole heilläkin oikeus hyvään, ihmisarvoiseen elämään? Ehdottomasti on. Miksi tästä edes tarvitsee kirjoittaa, olla huolissaan?

Jos vielä et ole allekirjoittanut aloitetta Ei myytävänä
tee se nyt heti. Saatetaan asia eduskunnan käsittelyyn.
Muista, jos asia ei ole juuri nyt sinulle ajankohtainen, joskus se voi olla ja silloin sinäkin haluat ihmismäistä kohtelua.
Ps: Joskus toivoisin, että osaisin kirjoittaa aiheesta virallisemmin ja jäsennellymmin, mutta tämä syntyi tajunnanvirtana.

Windows kympillä eteenpäin

Lauantaina päättyi kolmen viikon piina ja sain hakea tietokoneeni huollosta. Se kruunasi upean ulkoilupäivän 😀

Nyt tietokoneen käyttöjärjestelmä on päivitetty Windows kymppiin, joka ei täysin vieras ympäristö ole, sillä avokin/työkoneessa se on ollut kesästä lähtien. Käytettävyys on hyvää ja aika helppoakin. Näinä päivinä olenkin tarkistellut, että käyttämäni ohjelmat toimivat. Dropboxissa olevien wordien aukaisussa oli ongelmaa. Ruudunluku ei lukenut tekstiä, vaikka se näyttikin ruudulla normaalilta. Yrittäessä sulkea tiedostoa tuli jokin Dropboxin mainos ja sen sulkemisen jälkeen vasta pystyin lukemaan tekstiä. Tuota mainostakaan ruudunluku ei lukenut, joten olin täysin hukassa. Avustajan kanssa vasta selvisi moinen ja mikä oudointa yht’äkkiä wordit aukesivatkin normaalisti myös ruudunluvulla luettaviksi ilman, että teimme mitään. On nämä välillä niin kummallisia juttuja, huoh!

Pistenäyttö ei käynnistynyt koneen käynnistyksen yhteydessä, joten jouduin asentamaan jonkin lisätiedoston koneelleni tietotekniikkagurun Kallen ohjauksessa. Kalle kertoo puhelimessa mitä näppäimiä painelen ja toteutan mitä pitää välttämättä ymmärtämättä koko jutusta oikein mitään 🙂 Välillä saan ohjeet kirjallisena ja rohkeasti vain yrittämään. Onnistumisia on tullut kivasti. Olen Kallen kärsivällisyydelle ja avulle todella kiitollinen. Meillä oli hankaluuksia saada avokin vanha räyhkänä reitittimen piiriin. Toissalauantaina istuin pitkälti toista tuntia konetta näpytellen ja kärsivällisyyteni oli koetuksella, mutta Kallella sitä vaan riitti. Lopulta kone saatiin liitettyä reitittimeen.

Vuosi sitten halusin saada sähköpostini myös iphoneen eikä jostain syystä luukun osoitteeni toiminut siinä. Vaihdoin Outlookkiin ja kyllä alkoi vörkkimään. Keväällä tuli Outlookilta ilmoitus ettei jatkossa windows livemailiin tue enään s-postit ja jonkin aikaa minulla oli jokin nettisysteemi mitä kautta postit tulivat livemailiin. Se kuitenkin takkusi, joten Kalle asensi nyt tähän tietokoneeseen outlook-sähköpostin. Totuttelemista on… Kansioissa liikkuminen tuntuu erilaiselta. Näppäinkomennot ovat eri jne. Lisäksi ruudunluku ilmoittaa ”lukematta EI merkintöjä lähettäjä aihe” Saatiin jo kerran tuo ”ei merkintöjä” pois, mutta seuraavana päivänä se oli taas. On rasittavaa kuunneltavaa ja luettavaa. Lisäksi vähän häiritsee kun ennen sain auki olevan viestin poistettua deletellä ja seuraava viesti tuli näkyviin. Nyt control+d viesti poistuu ja menee viestiluetteloon seuraavan viestin kohdalle, joka on avattava enterillä erikseen. Viestiä lähetettäessä painan control+enter Outlook kysyy, haluanko käyttää tuota komentoa viestin lähettämiseen. Enterillä viesti lähtee. Ehkäpä tähänkin tottuu tai sitten opin jonkin nopeamman tavan, jos sellaista on.

Tietokoneeni hajoamisen myötä kadotin wordissa olleen kalenterini ja nyt ajattelin opetella käyttämään outlookin kalenteria. Tapaamisien ja tapahtumien lisääminen vaikuttaa kohtuu helpolta, mutta selaaminen onkin sitten toinen juttu. Hyvää on myös, että outlookin kalenteri toimii iphonellakin. Ehkäpä koetan luopua word-kalenterista kokonaan. HUIH!

Audacity vaikuttaisi toimivan kuten ennenkin, ehkäpä jopa paremmin. Tallennusmuodot olivat ainakin lisääntyneet. Olen innoissani, pääsen editoimaan lintunauhotteitani, yes. Tosin nyt on aikaa annettava kynttilöille ja kransseille. Myyntitapahtumia on tullut lisää, joten onhan tuotteita oltava reilusti 🙂

Mutta eiköhän tämä postausten kirjoittelukin taas pääse vauhtiin kun on toimiva kone, joka on paljon nopeampi kuin ennen. Ie:lla linkitkin aukeaa mitä ei aina ennen päivityksiä tapahtunut. Tämä Firefoxikaan ei naksu ja pauku sivuja aukoessaan. Eiköhän minun ole nyt hyvä työskennellä tällä huolletulla koneella.

Videokuvaa rakkaista koiristamme

Ehkäpä vielä joku teistä muistaa, kun yritin jakaa teille videopätkän Harmaakuonon pihalla kuljeskelusta? Tuolloin en löytänyt varsinaista videon lisäystä ja koetin tehdä sen kuvan lisäyksen kautta. Eihän se onnistunut ja arvelin ettei ruudunluvullani pääse Bloggerin kaikkiin toimintoihin käsiksi. Toissapäivänä kuitenkin sain vinkin, josta olen todella kiitollinen.

Kun Blogger uudistui pari-kolme vuotta sitten yht’äkkiä teksteihin oli käytettävä html-kieltä saadakseen esim. rivivälit. Tuolloin en ymmärtänyt, että blogger tarjosi ensisijaisena muokkaustilana html-tilan. Ilmeisesti aikaisemmin se antoi luo-tilan. Silloin muistan nähneeni kohdan videon lataamisesta. No nyt olen kirjoittanut tekstini html-tilassa ja kironnut kadonneita muokkaus- ja lisäysmahdollisuuksia. Eli, painamalla luo-painiketta vaihtoehtoja tulee hirmuisesti lisää ja niiden joukossa myös videon lisääminen. Minulla on parikin juttua mitkä haluaisin joskus toteuttaa täällä blogissani liittyen videoihin, joten harjoittelun vuoksi laitetaan historian siivet havisemaan ja pääsette näkemään pieniä välähdyksiä elämästämme vuosien varrelta. Valitettavasti mitään kovin paljastavaa ei ole luvassa, sillä pätkät melkeinpä kaikki liittyy rakkaisiin nelitassuihin 😀 Videot on napsittu joko Iphonen kameralla tai pokkarin videotoiminnolla. Laatu ei välttämättä kohdistusten osalta ole priimaa. Kameran takana kun kuvaaja sokein silmin, mutta ehkä jotain välittyy kuvienkin kautta. Ja ainakin äänet kuuluu 🙂

Nykyisin mustien joulujen todennäköisyys vain kasvaa. Sellaisen vietimme 2015 kuten myös 2013, harmaata sateista. Koirat kuitenkin nauttivat kirmailusta mökin pihapiirissä jouluna 2013.

Vuotta myöhemmin 3.1.2015 maa oli valkoinen ja reippailu talvisäässä oikein mukavaa 😀

Videoilla heitetään koirille keppejä. Muistakaa, koskaan ei saa heittää opaskoiralle keppiä ilman käyttäjän lupaa. Moni ei sitä halua tehtävän, koska opastus voi siitä kärsiä. Meillä keppileikit sallitaan vapaana ollessa mökin pihapiirissä. Meillä sallitaan myös sisätiloissa leikkiminen kunhan meno ei äidy liian riehakkaaksi. Harmaakuono aikanaan omi väkisin villahuovan, joka saikin hurjaa kyytiä. Vielä tänäänkin huomasta on kuitenkin paloja jäljellä. Tämä Pätkä on syyskuulta 2014

Tammikuussa 2016 tein valokuvapostauksen marraskuulta 2015 ja tuolloin yritin laittaa rakkaasta Harmaakuonosta pienen videon. Toivottavasti nyt onnistuu <3 br="">”Meidän tehdessä puuhommia koirat saivat tutusti kuljeskella vapaana pihapiirissä. Harmaakuonolla oli pannassaan kulkunen, jotta kuulemme missä se liikkuu. Tuo kulkusen ääni ja vanhuksen tassuttelu liikutti minua syvästi. Otin iphonella pienen videopätkän. En tiedä miten hyvin onnistui, koska tätä ei ole kukaan näkevä kuvaillut. Ehkä kuvaakin tärkeämpi on äänet. En tiedä pystyykö siihen mitenkään eläytymään, mutta minulle se rauhallinen liike ja kulkusen ääni teki syvän vaikutuksen.Kulkusen kilinän lisäksi kuuluu avokin puun hakkaus, mutta älkää antako sen häiritä 🙂 ”

Vielä olisi ollut pari pätkää, jotka olisin halunnut jakaa teille, mutta ovat liian isoja blogiin suoraan laitettavaksi. Mutta johan sitä on tässäkin. Täytyy myöntää, että aika työlästä oli. Ehkä mökillä moinen puuha on entistäkin takkusempaa kun nettiyhteys pätkii eikä huippunopea ole. Mielelläni otan kuitenkin palautetta vastaan 🙂

Vinkkien toivossa + lehtiartikkeleille lukijaa metsästän

Minulla on kyselypäivät meneillään 😀
Eilisiltana pyysin Facebookissa kirjasuosituksia ja niitä sain niin paljon, että nyt 16giganen muistikortti on täynnä luettavaa. Vielä pitäisi pari kirjaa pisteillä lainata, jotta kesäpäivinä mökillä ulkona voisi nautiskella hyvistä kirjoista ja toivottavasti hyvästä kesäsäästäkin luonnon ääniä kuunnellen.

Tänään kyselypäivät on saanut jatkoa. Eilen toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin Philipsin mehulingon/mehustimen. Tiedän, että periaatteessa voi mehustaa mitä vain, voi yhdistellä eri hedelmiä, marjoja, vihanneksia, juureksia, vain mielikuvituksen puute on rajana ja ehkäpä rohkeus. Jotta pääsisin paremmin alkuun olen etsiskellyt mehureseptejä, mutta monet reseptisivustot ovat todella raskaita ruudunluvulla selata. Puuha on törkeän hidasta, joten Facebookin lisäksi pyydän teiltä lukioilta mehuvinkkejä, reseptejä tai linkkejä hyviin resepteihin. Olen vinkeistänne kiitollinen.

Jo toinen Aa:n sijainen lopetti työnsä minulla eilen. Molemmat ovat saaneet oman alansa kokopäivätyön, joten on enemmän kuin ymmärrettävää heidän ottaneen työt vastaan. Tällä hetkellä olen ilman henkilökohtaista avustajaa, mutta onneksi juuri nyt ei ole mitään kiireellistä hoidettavaa asiaa, joka vaatisi ehdottomasti näkevät silmät.

Sijaiselta jäi nippu lehtiä lukematta tallenteelle. Huhuilin kolmisen vuotta sitten täällä blogissakin henkilöiden perään, jotka voisivat lukea lehtiartikkeleita tallenteelle. Aikaisempaa kokemusta ei tarvitse olla. Oikeastaan erityisempiä vaatimuksia ei edes ole. Minulta on mahdollisuus jopa tarvittaessa lainata tallenninta, mutta jos esim. puhelimella, tietokoneeella, digisanelimella tallennus onnistuu omasta takaa, helpottaa asiaa etenkin lukijan ollessa muualla päin Suomea kuin pk-seudulla.

Tällä hetkellä luettavat lehdet ovat Ekoilo ja Luontaisterveys ja saattaa nipussa olla jokin muukin mitä en muista 🙂 Jos innostuit asiasta, voimme sopia tapaamisen Pk-seudulla tai voin postittaa lehdet sinulle. Luonnollisesti maksan postituskulut. Lehtiä minulle ei tarvitse palauttaa. Luetut artikkelit voi toimittaa minulle muistitikulla, muistikortilla tai Dropboxin kautta. Yksityiskohdista voimme sopia yksityisviestein.

Valitettavasti en voi maksaa luku-urakasta mitään suuren suuria summia, mutta toki haluan jollain tavalla kiittää sinua avustasi onko se sitten rahallinen korvaus, jokin käsityö (neulevalokranssi valoilla, kaulaliina, poncho, mehiläisvahakynttilöitä tms??), lounas, teehetki, lahjakortti, hieronta??? Jos yhtään aihe kiinnostaa laita minulle sähköpostia Ota yhteyttä -sivun kautta. Tavoitat myös blogin Fb-sivun kautta.

Jokohan minun kyselyvimmani olisi taltutettu? Onneksi ainakin sunnuntaista asti vaivannut alaselkä/pakarakipu on hellittämässä.

Blogi Blogipolulla

Moni teistäkin on jo tietoinen, että Blogilista lopettaa 1.6. Blogiani on voinut seurata myös sitä kautta. Talvella blogikurssin innoittamana laitatutin blogini myös Blogovin-palveluun, mutta sitä kautta en ole huomannut lukioita olevan blogillani. Kielitaidon puutteen ja sivuston ruudunluvulla hankaluuden vuoksi en ole itsenäisesti sivulla vieraillut. Siksipä Blogilistan lopettamisuutinen tuntui kurjalta, vaikka eipä sekään kovin helppo sivusto ole ollut ruudunlukua käyttävälle.

Facebookin ryhmässä Käsityöblogit kerrottiin uudesta blogipalvelusta Blogipolku.comista
Ensiksi tutustuin sivustoon ie-selaimella. En löytänyt mistä sivulle voi rekisteröityä jne. Olin pettynyt, mutta onneksi keksin testata sivun toimivuutta Firefoxsilla ja johan löytyi rekisteröityminen ja paljon muutakin. Ylipäätään vaikuttaisi sivuston toimivan aika mukavasti myös ruudunlukua käyttävän kannalta.

Nyt olen rekisteröitynyt Blogipolulle ja lisännyt myös blogini sivustolle, joten tätä voi seurata myös sitä kautta.

Olen myös jonkin verran lueskellut palvelusta löytyneitä blogeja. En ole kuitenkaan listannut palveluun seuraamiani blogeja. Yhden olen kuitenkin lisännyt Bloggerin lukulistalle. Mielenkiintoinen teeblogi
pääsi lukulistalle. Olen joskus etsinytkin teehifistien blogeja huonoin tuloksin, joten tämä oli kiva löytö. Jos tee ja siihen liittyvä kiinnostaa kannattaa käydä lukemassa. Ja jos Blogipolku.com ei ole vielä tuttu kipaise tutustumaan.

Viikko on sujahtanut vauhdilla täällä mökillä. Valitettavasti ilma on ollut yöpakkasineen aika epäsuotuisa puutarhurointia ja mökin maalausta ajatellen. Paljon on kuitenkin puuhattu ja kun aikanaan saan valokuvat kuvailusta saatte mökkikevätpostauksen :DD Huomisaamuna kuitenkin kaupunkiin arkisten asioiden ja liikunnan pariin. Treenausta kaipailenkin ja tänään ihanasta viikosta huolimatta olen alakuloillut painon putoamattomuutta ja kaikkea mikä ikinä treenaamiseen liittyy jne. Onneksi alkavalle viikolle on sovittuna ratsastus, lenkki, pt-treenit, tandempyöräilyä, Naisten kymppija paljon muuta.

Korutarvikeshoppailua

Tästä viikosta on tullut liikunnan osalta todella onneton. Maanantaina kävimme Oton ja Lauran kanssa kävelemässä reilun kahdeksan kilsan lenkin. Keskiviikkoinen pt-treeni peruuntui Jannan sairastuttua, ja päivän edetessä totesin ettei oma olonikaan paras mahdollinen ole. Sitä se ei ole vieläkään. Kolme päivää vetämätön, väsynyt, palelevainen olo. Tänään seuraan liittynyt päänsärky ja nokan kihelmöinti. Ei siis kunnon flunssaa, mutta veto veks, joten jäi eilisillan spinning-roller-pilates -kombo väliin, ei tänään uimaaan eikä huomenna spinningiinkään. Josko sunnuntaina ratsastus ja tandemlenkki voisivat jo toteutua. Inhoan tällaista puolikuntoisuutta.

Aikaani olen kuluttanut aika paljon tässä tietokoneella. Eilen innostuin shoppailemaan Helmikauppa.comissa. Koruiluinnostukseni sai uutta pontta kun rottinkikerhossa minulle esiteltiin helmikangaspuita ja tekniikkaa miten niillä kudotaan helminauhaa. Nyt haluan sellaiset puut, mutta en tiedä mistä, joten jos vinkkejä laittakaa kommentointiin. Toki minulla ei myöskään aavistusta miten onnistuisin luomaan loimen puille, joten toivottavasti löydän jonkun, joka asiassa osaisi minua auttaa. Ensiksi kuitenkin ne puut.

Aloitin tutkailemaan siemenhelmiä ja niitä oli valtavat määrät eri merkkisiä tms, enkä minä niistä hirveästi ymmärtänyt. Ostin kuitenkin yhden tshekkiläisen helmilajitelman siemenhelmiä sekä muita lasihelmiä.

Selaillessani sivuja ajattelin monta kertaa, että näöstä olisi varmasti apua. Millaisia ovat salpalukot, pyöreät lukot, vaijerilukot tms. Salpalukoista arvelin minulla olevan pari sellaista ja onneksi Laura Fb:n chatissa vastaili minun hölmöihinkin kysymyksiini. Sain ostetuksi sydämen muotoisia salpalukkoja, pitkulaisia kiinnityshelmiä, solmusuojia sekä joustolankaa, joka sopii mm. puuhelmikoruihin ja miksi ei lasihelmiinkin?

Apua olisi varmasti myös, jos osaisi paremmin korutarviketermistöä ja mitä milläkin tarvikkeella tai osalla tehdään. Mopo taisi taas vähän karata käsistä. Ehkäpä olisi pitänyt malttaa ja tehdä tilaus jonkun kanssa, joka koruista ja niiden tekemisestä tietääkin jotain. Noh, ostokset ostoskoriin ja kassalle.

Kaikki sujui hyvin kunnes pääsin maksutavan valintaan. Halusin maksaa verkkopankissa ja valitsin sen. Ei tapahtunut mitään, vaikka kokeilin useamman kerran. Valitsin myös tilisiirtovaihtoehdon eikä sekään toiminut. Huulilta pääsi kirous. Hiirellä klikkaamalla olisin hetkessä ollut verkkopankissani maksamassa, mutta en näppäinkomennoilla.

Päätin kuitenkin että en luovuta ja laitoin Helmikauppa.comin asiakaspalveluun sähköpostiviestin, jossa kerroin ongelmastani ja että mitkä tuotteet haluan ostaa. Ajattelin, että vastauksen saan ehkä seuraavana päivänä, mutta se tulikin alle tunnissa. Sain tilaustietoni ja maksutiedot, joten ei muuta kuin maksu maksamaan omaan verkkopankkiin.

Lopulta sain siis ostokseni tehdyksi ja se kai tärkeintä. Silti jotenkin harmittaa niin monien verkkokauppojen esteellisyys, eivät kertakaikkiaan toimi ruudunluvulla. Joskus ei onnistu edes ostoskoriin lisääminen. Joskus pääsee maksamiseen asti ja stoppi tulee vasta silloin. Muutenkin sivujen selaaminen on aika hidasta, olen tehnyt suuren työn löytääkseni haluamani tuotteet ja sitten en pääse tuotteita maksamaan. Se on uskomattoman turhauttavaa, suorastaan raivostuttavaa. Onneksi kuitenkin asiakaspalveluiden kautta yleensä asiat hoituvat ja välillä ostoksensa voi tehdä myös avustajan kanssa.

Nyt Katja Hiekkapellon kirja Suojattomat korville ja huivineulomus käsiin, hetki neuloen ja kirjaa kuunnellen. Sitten aika unien.