Julkaistu

Ylipainoinen – huonompi ihminen?

Te jotka olette kirjoitteluani jo pidempään seuranneet, olette lukeneet useamman kerran tavoitteestani päästä alle 60 kilon. Tuolle tavoitteelle olen joutunut heittämään toistaiseksi hyvästit. Josko joskus sinne alle 70 kilon pääsisin, saisin hurrata.

Syksyllä aloittamani Thyroxin-lääkitys on auttanut viime kesänä ja alkusyksynä vaivanneeseen järkyttävään väsymykseen. Kuivasilmäisyys ja akillesjännekivut ovat kadonneet. Nyt tammikuun puolella painon nousukin on asettunut. Toisaalta kuivasilmäisyyttä on viime viikkoina hiukan esiintynyt ja mielialat ovat vaihdelleet suuresti. Onneksi inspiraatiota käsitöihin ei ole mennyt. Tosin viime viikolla en neulonut vasta kuin perjantaina. Tuolla viikolla kärsin megalomaaliset naisten päivät. Nyt vetelenkin nestemmäistä rautaa päivittäin. Josko vähän auttaisi. Noiden vuotojen takia oli pakko perua pt-treeni. Peruutuksia on tullut aiemminkin tammikuun puolella ihottumien takia. Toivottavasti nyt perjantaina päästään Jannan kanssa vihdoin asiaan.

Mutta se paino, se ei halua luovuttaa kilon kiloa pois, vaikka mä niin tahtoisin. Kun kotiuduimme mökkiviikonlopun vietosta hyppäsin vaa’alle ja kuulin karseat lukemat. Heti liikunnan lisäännyttyä, paino taas nousuun. Arvatkaa tuntuiko se masentavalta, vaikka tiedän lihaksien imaisevan nestettä itseensä ja asia kyllä tasaantuu. Onneksi niin myös on käynyt ja voin kirjoittaa tuon, että painon nousu on pysähtynyt.

Tuo kilpparin vajaatoiminta selvästi vaikuttaa elimistööni. Jalat eivät palaudu niin nopeaan kuin ennen pitkän työpäivän jälkeen, nukun pitkiä yöunia vaikkakin melatoniinin avustamana, parin kiireisen päivän jälkeen kaipaan rauhallisempaa päivää väliin jne. Ei ole mitään järkeä lähteä revittelemään hulluna ja pitämään kovia diettejä. Pelkään sotkevani kroppani entisestään. Voinko sitten laihtua? Se onkin kysymys johon en tiedä vastausta. Uskoisin kuitenkin, että kyllä sekin on mahdollista, mutta entistä paremmin kuunnellen omaa kehoa ja sen viestejä. Asiaan pitää löytää rento ote, ei stressata jne. Ei välttämättä kovin helppoa, mutta yritetään.

Kun painoa olen avokille pohtinut, hän on sanonut ”ei se tee sinusta sen huonompaa ihmistä”, vaikka ylipainoa olisikin. Hän on varmasti siinä oikeassa, mutta monesti törmään siihen, että joko ylipainoinen ihminen kokee itsensä huonommaksi kuin muut, tai sitten reilusti ylipainoisesta henkilöstä puhutaan vähättelevään ja syyllistävään sävyyn. Sellainen ei tietenkään kenestäkään tunnu hyvältä.

Johtui ylipaino mistä tahansa, myös me olemme ihmisinä arvokkaita. Se on hyvä muistaa meistä jokaisen. Meillä voi olla erilaisia syitä miksi painon pudotus ei ole helppoa, vaikka halua siihen olisikin. Miksi siis kokea itseään sen huonommaksi kuin muut? Miksi ihmismieli on välillä niin pirullinen? Miksi toisten asenteet vaikuttavat alentavasti? Ja ne omat pelot/kuvitelmat kanssaihmisten asenteista tekee mielen ihan matalaksi. Pakko minun on tunnustaa, että kyllä minua jänskättää taas palata salille pitkän tauon jälkeen. Jännittää näkövammaisuudestaani johtuen, mutta myös muutoksista mitä minussa on tapahtunut, lantio levinnyt. Mitä muut mahtavat ajatella? Alemmuuskomplessissani tietysti kuvittelen ”No hyvänen aika, onpas tuo lihonnut!” ”Mitä tuo läski täällä tekee???” Totuus taitaa kuitenkin olla, että tuskinpa kovin moni koko asiaa edes huomaa. Ja oikeasti MITÄ SITTEN, jos huomaakin. Onko sillä muka oikeasti väliä? En taatusti ole ensinmmäinen enkä viimeinenkään jolle on tullut takapakkia ja asioita on lähdettävä rakentamaan uudelleen ja ehkäpä vähän erilaisella otteella.

Mutta kysymykseen onko ylipainoinen huonompi ihminen, vastaan mielialojen heilahtelujen keskeltä: EI OLE! Minäs, Sinä ja Me olemme hienoja, arvokkaita ihmisiä sellaisina kuin olemme. Toivotan kaikille hirmuisesti tsemppiä liikakilojen kanssa taisteleville ja niille fiiliksille mitä siihen liittyy. Tehdään parhaamme stressittä matkakalla kevyemmäksi. Unohdetaan syyllisyys ja itsensä vähättely!

Julkaistu

Yläkroppatreeni ja pyöräilyä

Olipas eilen mukavaa treenata Jannan ohjauksessa. Mökkeilyn yms. takia on ollut pientä taukoa, joten odotin treeniä innokkaana ja huomenna jatketaan. Tällä hetkellä tuntemuksia on lavoissa, yläkyljissä, rinnassa, vatsoissa ja vähän ojentajissa.Millaisenkohan ihanan rääkin huomenna saan?

Eilen Otto opasti Vidaan mukavasti, hiukan töksähdellen, mutta perille päästiin hyvissä ajoissa. Tällä kerralla lämmittelin soutuergolla vastuksen ollessa kympissä, soutunopeus pysyi hyvin alle 2:50min/500m. Soutuergossa ei syke nouse samalla tapaa kuin Crossissa, mutta mukavaa vaihtelua ja treenin pääpaino yläkropassa, sillä tällä viikolla jaloille tulee eri muodoissaan aika paljon kuormitusta. Soudin 12 min.

3sarjaa per liike
– Pystypunnerrus 5,6,7 kg käsipainoilla vuoronostoin (5kg oli selvästi liian vähän, 6kg:lla sai jo pakertaa ja 7kg:lla tehdä töitä tosissaan. Painon lisääntyessä vaati tarkkuutta, jotta kädet pysyisivät oikeassa linjassa liikkeen aikana. Toki myös kehon hallinta joutui koetukselle. TYKKÄÄN!)
– dippi penkillä oman kehon vastuksella 8-12tstoa (selkä pysyi pääsääntöisesti hyvin penkin edessä. En muista onko koskaan kukaan aiemmin ohjannut liikkeessä selän asentoa niin havainnollisesti mitä Janna teki. Alkuun liike tuntui vähän ranteissa, mutta niiden asennon muutolla tilanne helpottui. Ja kyllähän niitä ojentajiakin alkoi polttelemaan 🙂 )
– X-viennit 6kg pallolla 45s per puoli (Sykkeen nostatusta ja ainakin sykemittarin mukaan maksimi oli 178, varmastikin tästä liikkeestä. Ekassa sarjassa jouduin vähän hakemaan oikeaa liikerataa ja Janna joutui muistuttelemaan pään mukana kääntymisestä. Toisessa ja kolmannessa sarjassa liikenopeus kasvoi ja sykekin nousi toivotusti.)
– rinta vipunostoina penkillä suorin käsin 4-5kg käsipainoilla (Tehokas hyvä liike.)
– sivutaivutus 12kg kuula seinää vstn, talja 18+2.3 joka ei oikein luonnistunut jasiksi vaihdoimme kuulaan.Jannalta oli loistava oivallus, että tekisin liikkeen seinä selkäni takana ja vieläpä niin, että liikettä tehdessäni lavat ja takaraivo pysyivät seinässä kiinni. Tai siis se oli tavoite. (taljassa etenkin lantio salsasi vähän turhan paljon ja polvista lähdin joustamaan sekä vartalosta taitoin turhan paljon eteen, Jannan arvion mukaan huomaamatta. Itsekin uskon siihen. Polvien jouston tajusin itsekin, mutta lantion salsaus ja eteen taittuminen ei ilman seinää hahmottuneet. Seinä korjasi huomattavasti liikesuoritusta ja paransi omaa hahmottamistani milloin liike tehdään oikein.)
– alavatsalle ns jalkojen alasviennit nilkkapainolla ja eka sarja ilman lisävastusta. Suoraan ja viistosti (Hyvä liike ja tuntuu jopa minunkin vatsalihaksissa 🙂 )
Loppuverryttely Crossilla 5 min, jalat aika väsyneet, vaikka jalkatreeni ei ollutkaan 😀 Treenin aikana Janna patisti minua viimeisissä toistoissa jatkamaan toistoja lisää, vaikka alkoikin jo tuntumaan. Mielestäni loistoasia, sillä liian helposti itse välillä luovuttaisi, onko lie uskon puutetta vai mitä. Joka tapauksessa treenistä jäi mahtava fiilis.

Tänään sovittu aamulenkki sateen vuoksi jäi väliin, mutta illan pyörälenkki toteutui. Ajeltiin Jukin kanssa pari tuntia ja 36 kilsaa. Onnistuttiin kiertämään sadepilvet. Nyt huristeltiin kohti Opaskoirakoulua Itä-Hakkilaan, sieltä Tikkurilan kautta Hiekkaharjuun. Vanhan Tuusulantien Mätäkivenmäki oli minulle uusi tuttavuus ja kyllä polkiessa sitä pitkää mäkeä syke nousi ja hengästyi. Oikein mukavaa kun Juki hakee reitteihimme myös haasteita. Yllättävän nopeaan mäestä kuitenkin palautui ja loppumatka meni hujauksessa. Oli kyllä taas niin mahtikivaa pyöräillä. Reittimme kulki aika paljon isojen teiden varsilla, joten lintukonsertti jäi vähälle, mutta ihana koivun tuoksu valtasi ilman sateen jälkeen. Taisipa jossain tuoksua tuomikin. Kuulemma myös valkovuokkoja näkyi paljon.

Jos kiinnostuit tandempyöräilystä, ja haluat lähteä pilotiksi täällä Vantaa-Kerava-Tuusula-Helsinki tms. alueella laita viestiä kommentteihin tai blogin Fb-sivulle. Pilotteja ei ole koskaan liikaa. Eikä aikaisempaa kokemusta tarvitse olla.

Ruokapäiväkirjaa on ahkerasti täytelty ja joitakin havaintoja tehty. Vettä saisi mennä kurkusta alas enemmän ja se säännöllisyys… Mutta pohditaan tarkemmin kun ruokapäiväkirja on tarkistettu/analysoitu. Huomaan kuitenkin itsekin työstäväni asiaa koko ajan merkintöjäni tehdessäni.

Mutta nyt on aika kirjan kuuntelun ja höyhensaarille siirtymisen. Tällä hetkellä luen Robin Cookin kirjaa Kohtalokas hoito. Huomenna taas liikutaan ja nautitaan siitä!

Julkaistu

Mittauksia ja yläkroppatreeniä

Jannan kanssa keskiviikkona treffaus aloitettiin kehonkoostumusmittauksella. Samalla Janna mittasi mm. reiden ympärysmitan, lantion leveimmän kohdan ympärysmitan, navan korkeudelta ja olkavarresta mitat. Olen niin luuseri etten lukemia tänne laita. Totean vain, että centtejä saisi kadota ihan reilusti. Rasvaprosentille soisi käyvän samoin, lihaksistossa saisi kasvua tapahtua ja kropassa reilua kiinteytymistä. Paino ei kerro koko totuutta, mutta sekin kun joskus suostuisi laskemaan. Tuntuu aika kurjalta ettei roima liikunnan lisäys ole auttanut yhtikäs mitään, mutta siltikään en yhtäkään treeniä vaihtaisi pois. Niin hyvä olo ja mieli tästä kaikesta on tullut, ja onhan sen joskus alettava näkymään kropassakin positiivisina muutoksina. Eipä siis masennuta. Nyt meillä on mihin verrata kesän jälkeen.

Syömisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota ja ehkäpä ennen kaikkea syönkö tarpeeksi. Esim. eilisessä spinning-maratonilla kulutin 1378 kcal. Aamulla söin kaksi tattarinäkkäriä siivut ilmakuivattua kinkkua päällä, verigreippiskyyrin, välipalaksi banaanin, ruuaksi kinkkukiusausta, treenin aikana proteeinijuomaa, treenin jälkeen kaurapatukka, 2 tattarinäkkäriä aamupalan tapaan ja banaani. Kehonkoostumusmittauksessa Perusaineenvaihdunta­ 1383kcal/vr. Tarkottaen siis, jos makaisin paikallani enkä tekisi mitään.En tiedä miten tarkka tuo on, mutta ehkä kuitenkin suuntia antava. Ehkäpä olisi syytä kirjata ruokapäiväkirjaan syömisensä ja juomisensa, jotta todella selviäisi viat ruokavaliossani. Olen aika varma tuosta eilisestä etten syönyt riittäväst.

Nyt meinaan ajautua aika kauas tämän postauksen varsinaisesta aiheesta pt-treenistä, joten Hepa ruotuun nyt!
Ennen treenin alkua minulla oli alkava närästyskohtaus, joka onneksi meni ohi. Suunnitelmaa kuitenkin vähän muutettiin, keskikropan liikkeet jäi pois eikä lämmittelyssäkään otettu mitään huimia sykenostatuksia, jotta ei tulisi huono olo. Ja koska seuraavana päivänä oli luvassa spinning-maraton keskityimme yläkroppaan ensiksi crossarilla lämmiteltyäni.
– Smithissä pystypunnerrus niskan takaa 10 kg (Liikkeestä ei ole jäänyt mitään erityistä mieleen. Kaikissa liikkeissä teimme kolme sarjaa toistojen ollessa 8-12 välillä)
– taljassa suorin käsin tangolla Pull over suoralla tangolla 9kg (kipuili oikeassa olkapäässä, joten tanko vaihtui naruihin, jolla menikin sitten 23kg)
– leveällä otteella kulmasoutu, ote päistä 41kg (Yllätyin kun aina vaan oli lisättävä painoa lisää. Liike itsessäänhän on loppujenlopulta aika pieni, mutta tehokas.)- vipunosto sivulle 3kg käsipainoilla (Hankala liike, kädet tahtovat kääntyä liikaa vartalon etupuolelle. Silloin kun kädet ovat sivulla vartaloon nähden, minusta tuntuu, että ne ovat jo takana. Oliskohan vähän kehon hahmotuksessa vikaa, vikaa… HUOH!)
– -ylätalja kolmiokahvalla rinnalle 39kg (Keskimmäinen sarja mentiin tuolla 39 kilolla ja viimeiseen palattiin 35 kiloon, jotta saatiin toistoja lisää)
– Lopuksi bosun päällä tasapainoilua. Puolipallon päällä seisoskelua ja käsien liikuttelua Jannan varmistaessa etten lennä pitkin salin lattiaa Pyrkimys etten ottaisi Jannasta paljoakaan tukea siinä huojuessani. Aika haastavaa, mutta hyödyllistä treeniä! Seuraavan kerran pääsenkin Jannan rääkkiin synttäripäivänäni, joten mikäpä parempi tapa juhlia vanhenemistaan kuin hikoilla treenistä nauttien.

Treenin jälkeen istahdin vielä reiluksi vartiksi infrapunasaunaan rentoutumaan. Palaan sauna-aiheeseen varmasti paremmin saatuani useamman kokemuksen siitä. Miellyttävältä tuntui, mutta ehkä olisi pitänyt malttaa istuskella pidempään siellä.

Treenistä tuntemuksia tuli vähän lapojen väliin ja ojentajiin. Treenikivut eivät olleet likikään jalkatreenin jälkeistä luokkaa, mutta tiennyt olen tehneeni jotain… Tai sitten infrapunasauna jelppas

Julkaistu

Jalkatreeni

Eilen Otto opasti loistavasti minut tuulen halki Vidaan. Välillä tuulen tuivertaessa ei kuullut yhtikäs mitään muuta, joten oli luotettava koiraan ja Otto oli luottamuksen arvoinen. Iloisena treenaamaan siis.

Crossailin 20 min levelillä 4 ja lopussa sykekahvoilla kädet ja syke nousi 170 bpm. Siirryimme yläkerran saliin ja aloitimme hack kyykky takanojassa vastukset yht 50kg. Alussa vastusta oli vähemmän, jotta totuin/opin oikean liikeradan. Liike tuntui jalkapohjissa holvikaarien kohdalta voimakkaasti poltteena. Tilanne parani siirrettäessä jalkoja levyn päällä hivenen ylemmäksi. Tod.näk. kipuilun aiheutti kannan nousu alustastaan. Tätä kirjottaessani tajuan ettei viimeisessä sarjassa tuntunut vasemmassa jalkapohjassa enään juuri ollenkaan.

Takareisi eli polven koukistus tehtiin laitteessa päinmakuulla jossa Vastus oli 20-25kg. Aluksi jäin laitteessa liian alas ja lantio jäi huonoon kohtaan. Tuntui venymisenä vatsalihaksissa 🙂 Ei ollut ehkä ihan tarkotuksen mukaista. Asennon korjauksen jälkeen alkoi sujumaan paremmin, mutta liike oli yllättävän raskas. Aiemmin vuosia sitten olen tehnyt takareisipenkissä, jossa tehdään puoli kerrallaan päinmakuuasennossa ja toinen vaihtoehto on ollut istuen. Istumalaitteissa tosin olen aina kokenut itseni liian lyhyeksi ja liikesuorituksen siksi vaillinaiseksi. Tämä mikä nyt tehtiin oli selvästi tehokkaampi ja sopivampi minulle raskaudestaan huolimatta. Viimesissä toistoissa sai jo tehdä ihan tosissaan töitä ja sittenkin liikerata meinasi jäädä vajaaksi.

Pohkeet tehtiin istuen ja painoksi laitettiin 20kg. Laitteessa istuttiin ja reisien päälle tuli tuki, jalkaterät oli levyn reunalla, siitä varvisteltiin, tuntemukset pohkeiden alaosissa. Viimeisten toistojen aikana ylhällä pieni pito ennen alas laskua. Tuntuhan se aika imakalta.

Viime kerrasta jo tuttu laite, alavartalon kierrot. Nyt vastus nostettiin 23 kilosta 29 kiloon. Siitä jatkettiin alataljasoutuun, jolla teimme leveällä otteella. Vastus 29kg-35kg. Hihiih, jalat saivat vähän huilia 🙂 ja lavat töitä. Nyt jonkin verran tuntemuksia lapojen ympäristössä. Tuntemuksia on myös pohkeissa, pakaroissa ja takareisissä, mutta illalla taas spinnupyörän selkään, rolleriin kehoa huoltamaan ja pilatekseen keskikroppaa treenaamaan.

Mutta vielä jaloille oli jäljellä Taljassa nilkkaremmillä tehtävät lonkan loitonnuksen ja lähennykset. Nyt vain 11kg, keskittyen mahd puhtaaseen tekniikkaan ja kehon hallintaan. Liikkeet eivät olleet raskaita, mutta keskittymistä vaati, että liikerata menee oikein, että jalka menee sivulle eikä takaviistoon tms. Hyvä kehon hahmotus, tasapaino, koordinaatiotreeni. Ja ehkäpä myös hyvä muistutus siitä ettei aina tarvitse olla tavoitteena mahd. iso vastus. On hyvä välillä hakea treeniltä muutakin, joka auttaa ihan käytännön elämässä arjen tohinoissa.

Lopuksi tovi crossarilla sutkutusta, suihkuun ja onnellisena aurinkoiseen, mutta tuuliseen säähän käpsyttämään Oton kanssa kotia kohden. Olo oli onnellinen niin treenistä kuin upeasti opastaneesta Otostakin. Siitä oli mukava aloittaa työpäivä positiivista energiaa pursuten.

Julkaistu

Treenejä ja ystäviä

Viime viikolla minulla oli neljän päivän treeniputki, ja lauantaina spinningin jälkeen olinkin aika väsynyt; kropassa jyrän alle jäänyt olo, mutta silti olin onnellinen. Jannan kanssa tehty yläkroppatreeni tuntui lapojen välissä, rintalihaksissa, ojentajissa, kyljissä. Torstain pilates+spinning tuntui etureisissä, lonkan koukistajissa ja syvissä vatsalihaksissa.

Keskiviikkona olin pitkästä aikaa uimassa ja se oli tosi mukavaa. Sujuvuuskin aika mukavaa. Vauhti pysyi koko ajan tasaisena. Uin 75min 1400 m. Siitä oli hyvä jatkaa päivää mm. käymällä pankissa, Luontaistuntija-liikkeessä ja ostamassa uudelle avustajalle luettavaksi läjä lehtiä Ennen asiakkaita ehdin syödä salaatin, vähän polttoaineeksi koneeseen jaei muuta kuin asiakkaita hoitamaan.

Torstaina olin Iiriksessä myyjäisissä kymmenestä neljään, joten kodin kautta illan treeneihin. Iraa sijaisti Sanna. Spinningissä oli ehkä vähän kevyempi ohjelma, palautukset oli neliminuttisia tuntuen jopa vähän pitkiltä. Oli kuitenkin mukavaa polkea ja jättää arjen tohinat taakseen.

Rollerissa keskityttiin jalkojen rullailuun. Kävimme mm. pohkeet, etureidet, ulkoreidet, sisäreidet yksityiskohtaisesti läpi. Pysyin Sannan ohjauksessa hyvin mukana paremmin kuin spinningissä.

Pilateksessa käytimme joissakin liikkeissä mukana kilon käsipainoja. Liikkeitä tuli paljon lonkan koukistajille. Jotkut liikkeistä vaativat todella paljon koordinaatiota ja vartalon hallintaa. Pysyin mukavasti ohjauksessa mukana ja Sannan tarvitsi vain parissa kolmessa liikkeessä ohjata kädestä pitäen. Lopuksi oli loppurentoutus. Tuntui hyvältä kävellä Oton kanssa kotiin kiireisen päivän jälkeen.

Perjantaina totesin jalkojen olevan kipeät ja väsyneen tuntuiset, joten sovimme Jannan kanssa yläkroppatreenistä. Aloitin tutusti lämmittelyn crossarilla, jonka jälkeen menimmekin yläkerran saliin treenaamaan. Se oli mukavaa vaihtelua.

Tehdyt liikkeet:
(GPF-laitteet 3 sarjaa per liike, 10-14 toistoa
– Rintaprässi (liike kävi oikeaan ranteeseen ja Janna arveli sen johtuvan siitä, että pyrin laskemaan oikean käden kyynärpäätä liian alas ja ns taitoin rannetta sen takia turhan paljon) 23kg
kulmasoutu 35kg (ensiksi aloitin kevyemmällä, mutta liian helppoa, joten…)
pystypunnerrus 23kg ns pystyotteella kahvoista (Liikkeestä ei ole jäänyt mitään erityisempää mieleen)
pec deck suorin käsin 17kg veti oikeaan hauikseen jotenkin ja koitin taas kääntyä vasemmalle)
alataljasoutu 29-35kg (vaihtelimme oteleveyttä ja kapeimmalla otteella pystyi tekemään 35 kilolla hyvinkin, vaikka taljan vaapuntaa pitikin hallita eri tavoin)
ylätalja eteen myötäotteella leveällä otteella 23-35kg (eka sarja niskaan, mutta oikea puoli laahasi pahasti perässä. Eteen vedot sujui jopa oikeallakin kädellä huomattavasti paremmin)
vartalon kiertolaite istuen jossa alavartalo kiertyi 23kg (jostain syystä tykkäsin liikkeestä/laitteesta tosi paljon. Sain liikkeen tuntumaan hyvin kyljissä selän puolelta.)
ojentaja taljassa tangolla 29kg (Janna ”vartioi” ettei kroppa lähde heilumaan ja että kyynärpäät pysyivät vartalossa kiinni.)
Lopuksi hiihtoergolla loppuverryttely. Oli hyvä treenannut olo, joten suihkun kautta Liioliin luo. Kiitos Janna treenistä ja ens keskiviikkona pääsen taas hikoilemaan, yes!

Lähtiessäni Vidasta vesisade oli alkanut. Onneksi matka jatkui autolla, joten emme Oton kanssa kastuneet. Liioliin luona valmistimme salaatin ja täytettyjä paprikoita. Ruokailun jälkeen nautimme teetä ja appelsiinisuklaakakkua. Aika kului mukavasti rupatellen ja käsitöitä tehden. Sain Liiolilta ilahdutushaasteen myötä niinestä ja puuhelmistä itse tehdyn korun. Kiitos korusta ja mukavasta alkuillasta Liiolii!

Lauantaiaamuna reippaana sängystä ylös. Testailin olisiko sykemittari tehnyt ihmeparantumisen, mutta ei. Yritin vielä spinnusalissakin, mutta uskottava oli, ei se paska vaan toimi. Kotiin päästyäni postia taas valmistajalle, huoh! Joka tapauksessa oli kiva polkea ja yllättävän hyvin jalatkin jaksoi työstää, spurteissa oli vähän hyytymistä havaittavissa. Tanjan innostavalla ja hyväntuulisella ohjauksella oli kiva laskeutua hikoillen viikonlopun viettoon 😀 Päälle saunahetki rupatellen.

Iltaa vietimme ystäväpariskunnan luona. Söimme hyvän uunilohi kasvispedillä -aterian kera valkoviinin. Jälkkärinä kahvin ja teen kanssa omenapannaria ja vaniliajäätelöä sekä Liiolillekin viemää appelsiinisuklaakakkua. Ilta jatkui rupatellen pikkutunneille saakka vähän juomiakin maistellen. Aamulla väsy ja pienoinen jomotus päässä, mutta mukava rento ilta. Kiitos Ystäville.

Viikonloppuun mahtui pala myös kulttuuria, sillä kävin katsomassa Iiriksessä näkövammaisten nuorten tekemän Pihlan vuosi -musikaalin. He ovat käsikirjoittaneet esityksen, sanoittaneet, sovittaneet, säveltäneet esitetyt laulut ja musiikit itse. Esitys oli hyvä etenkin laulujen sanoitusten, sävellyksien ja soiton puolesta. Esityksiä tulevina viikkoina on ainakin Tampereella ja Turussa. Taisipa Iirikseenkin tulla vielä lisänäytöksiä tai ainakin lisänäytös.

Mukava loppuviikko siis johon mahtui niin treenausta kuin ystävienkin tapaamista. Siitä olikin kiva aloittaa uusi viikko, ja nyt ollaankin täällä mökillä nauttimassa ja näköjään myös sotkemassa unirytminsä totaalisesti :DD

Julkaistu

Sykkeen nostatuksia

Mullahan on ollut sykemittarin kanssa ongelmia. Alkuun se ei pysynyt yhteydessä puhelimen kanssa ja nyttemmin sykelukemat ovat useimmiten olleet ihan kummalliset, vai mitä sanotte esim. torstain spinningissä keskisyke 109 ja maksimikin vain 147. Ei kuulosta kovin tehokkaalta treeniltä. Sitkeästi kuitenkin perjantaina puin sykevyön ylleni ja aloitin crossilla lämmittelyn omatoimisesti ennen Jannan tuloa. Ehdin Sports Trackerin mukaan sutkuttamaan 20 min. Janna oli hankkinut patterit lainasykemittariinsa ja koska omalla mittarillani lukemat ovat olleet kummallisia päätimme testata Suunnon mittarilla asiaa. Hyväpuoli oli myös se, että Janna pystyi näkemään ranteessa olleesta kellosta jo treenin aikana sykkeitä. Sykemittarin vaihdon yhteydessä totesimmekin omani olevan ihan sekaisin, sillä 94 oli keskisyke crossissa. Maksimi oli jo vähän uskottavampi 164.

Päätimme vielä palata crossille testailemaan ja katsomaan miten sykekäyrä menee. Sutkutin 7 min 4-5 leveleillä ja huippusykkeeksi saatiin 191 Suunto sykemittarin yhteenvedon mukaan. Taulusta jo treenin aikana Janna näki 188.

Varsinainen treeni aloitettiin Smithissä kyykyillä. Ehkäpä taas turhaan arkailin painojen kanssa, aloitimme 20 kilolla, mutta näytti liian helpolta lisättiin viis kiloa 🙂 Ja ei se pahalta tuntunut. Eniten ehkä tuntui niskahartiaseudussa tanko, koska alue on ihan jökissä. Onneksi avokki vähän innostui hieromaan lauantai-iltana. Joka tapauksessa selkä- ja polvilinja pysyi kyykyn aikana oikeassa linjassa. Se vaan jaksaa minua aina yllättää. Loppujenlopulta kyykyissä taitaa olla meikäläisellä itseluottamuksen puutetta. Eiköhän sekin kasva tässä treenien mittaan. Tein kyykkyjä kolme sarjaa ja liikeparina oli vipunostot sivulle ja eteen (rollina ja loppuun vain sivulle.. Etenkin vasen käsi karkasi nostossa kovin helposti vartalolinjan eteen). Aluksi tuntui vaikealta hahmottaa missä järjestyksessä liikkeet tehdään. Eka sarja meni aikalailla tuhraamiseksi. Toinen sujui jo paremmin ja vasen käsikin pysyi himpun paremmin kurissa. Tein liikkeet kolmen kilon käsipainoilla. Viimeisessä sarjassa tein vain vipunostot sivulle.

Pakaralle lisää töitä: lonkan loitonnus 32+2.3kg selkä irti penkistä, sain liikkeen paremmin tuntumaan siellä missä pitää. Jotenkin minusta tuntuu, että olen aina väärän kokoinen melkeinpä kaikkiin laitteisiin, mutta onnistuihan tuo pienessä etunojassakin 😀 Onneksi tehdään harjotteita myös paljon ilman laitteita, haastavuus lisääntyy, mutta niin se pitääkin.

Vidaan on tullut uusi laite hiihtoergo concept2, jota pääsin testailemaan ja taasen sykettä nostamaan. Vastus 7/10 500m tasatyöntöinä. Oli aikas kiva ja tehokaskin, hyvää liikettä hartiaseutuun. Jatkoimme lattialla tehtäviin liikkeisiin joista ensinmmäisenä takareisi fitballilla (lantion nosto suorin vartaloin ja ylhäällä polven koukistus). Aluksi liike tuntui pohkeissa, koska asento vaappui ja tasapainoa joutui hakemaan. Aika nopeaan tuntemuksia alkoi tulla myös takareisiin. Viimeisissä toistoissa huomasi miten lantio alkoi tippumaan alas, joten keskiropan hallinnan kanssa töitä riittää jatkossakin. Olin kuitenkin iloisesti yllättynyt, että pystyin tekemään kolme sarjaa liikettä eikä jääty vain harjoittelemaan lantio ylhällä ja suorassa pysymistä. Tykkäsin liikkeestä 🙂

rotaatio 4kg ja 6kg pallolla selinmakuulla (nyt pää pysyi hyvin keskellä, kun viimeksi koitin koko ajan kääntää päätä vasemmalle). Minusta on ihan huippua kun Janna kiinnittää tuollaisiinkin asioihin huomiota ja antaa siitä palautetta! Kiitos 🙂 Ja vielä ehdittiin alavatsa selinmakuulla, ote Jannan nilkoista, suorat ja vinot alasviennit. Lopuksi vielä crossarille sykettä nostamaan. Jalat painoi ja Janna muistutti sen olevan korvien välissä, ja että kyllä ne liikkuu ja kun ottaa kädet avuksi, niiden on pakko liikkua 😀 Janna sai puhumisellaan/tsemppauksellaan vielä muhun liikettä niin paljon, että syke kävi 181. Hitto mikä fiilis treenin jälkeen, LOISTAVA!!! Sykemittarin yhteenveto 1h 3 min, keskisyke 143bpm, Huippusyke 191bpm. Kalorikulutus oli päälle 400, mutta mittariin ei ollut syötetty minun ikää, painoa, pituutta jne. Mut huippufiiliksillä suihkuun ja aurinkoisessa säässä Oton kanssa reippaasti kotiin. Poika opasti liki täydellisesti ja mulla virtasi kropassa endorfiini. Ihana olo! Kotona ruokaa, neulontaa ja fiilistelyä.

Ilmeisesti myös oman sykemittarini kummien lukujen syykin selvisi. Olen asettanut sykevyön liiaksi vasemmalle kun lähettimen paikka on rintojen välissä ja kontaktipinnat sen molemmin puolin. Itse olen laittanut sen enemmän vasemmalle ajatellen kai sydäntä. Onneksi pääsin heti lauantaina asiaa testailemaan. Olimme Marin kanssa pumpissa sekä spinningissä. Mä heräsin kahdeksalta lauantaiaamuna, jotta pääsen liikkumaan! Mulla täytyy olla kuumetta ja paljon!

Pumpissa ohjelma oli edelliskerrasta vaihtunut ja etukäteen vähän hartiajumin takia koko treenimuoto arvelutti. Päätin tehdä treenin aika kevyillä painoilla ja esim. kyykkybiisissä sarjojen välissä nostin tangon hetkeksi harteilta pois. Lisäksi teen monet liikkeet hartiat korvissa, joten ei todellakaan ainakaan helpota hartiajumeja. Ohjelmaan oli tullut ns yhdistelmäliikkeet ja minulta meni jokunen tovi tajuta mitä se tarkoittaa, mutta lopulta ymmärsin. Muutoinkin en koe vahvuukseni eri tempoilla liikkeiden tekemistä ja musiikin rytmistä nopeuden ottamista. Spinningissä se ei minua häiritse, mutta pumpissa tuntuu jotenkin hankalalta. Olen ajatellut, että teen omaan tahtiini ja otan rytmistä kiinni, jos saan. En kuitenkaan tee siitä kynnyskysymystä. Nyt mielestäni ymmärsin tehtävät liikkeet edelliskertaa paremmin. Tosin nyt ei ollut esim. liikkuvia askelkyykkyjä laisinkaan. Askelkyykyissä en kovin syvään uskaltautunut, suorat kyykyt meni paremmin ja tasapainokin piti. Penkkipunnerrus on tuttu ja sen vuoksi helppokin liike. Teimme myös ojentajabiisissä kapealla otteella penkkipunnerruksia kohden napaa ja liikeparina oli ranskalainen punnerrus. Käsiliikkeissä olen selvästi vahvemmilla, tai ainakin luotan itseeni ja tekemiseeni enemmän. Tokihan ohjelmaan mahtui soudut, maasta vedot, punnerrukset, suorat ja vinot vatsat, hauiskäännöt tangolla, pystypunnerrukset… Kyllähän se aika nopeaan sujahti. Ja nyt sain sykemittarillanikin jo vähän uskottavampia lukemia mitä esim. torstain spinnussa. Kulutus 375 kcal, keski127bpm ja maksimisyke158bpm. Ei siis mikään hurjan kova treeni, mutta eihän me siihen lopetettu vaan jatkoimme spinningtunnille. Tanja veti molemmat ja kiitokset hänelle innostavasta ohjauksesta. On se vaan mukavaa treenata ammattitaitoisten ohjaajien tunneilla. Spinningtunnilla oli kolme työvaihetta, kaikki taisivat olla 13 min mittaisia. Viimeisessä osiossa kaksi viimeistä biisiä oli nopeita, joten reipasta poljentaa mäkeen istuen ja seisten. Kiihdytyksiä otettiin myös. Nopeissa mäissä muistelin Jannan korvienvälijuttua kun jalat meinasi hyytyä. Hoin itselleni ”polje, polje”. Ja onhan sillä fiiliksellä ja musiikillakin uskomaton merkitys. Kyllä hiki virtasi ja endorfiini jylläsi. Ja nyt sykelukematkin alkavat kelvata mullekin: 553 kcal, keski153bpm ja maksimi181bpm. Ei muuta kuin hyvällä mielellä saunaan kera smoothieksen.

Eikä päivän liikunnat vielä siihen loppuneet, sillä iltapäivällä lähdimme avokin ja koirien kanssa lenkkeilemään. Oli upea auringon paiste, joten eihän sitä sisällä voinut kyhjöttää. Kiersimme Metsolan suon ja loppuosa lenkistä oli jään peittämä, joten toisella kierroksella tulimme oikotietä pitkin takaisin. Lenkille mittaa kertyi 5.40 km keskinopeuden ollessa 4.7km/h. Vauhtiin voi olla tyytyväinen, sillä jäätiköllä taiteilu kyllä hidasti matkantekoa jonkin verran. Kyllä lenkin jälkeen valmistettu fetasalaatti maistui broilerfileiden kanssa herkulliselta ja punaviinilasillinen kruunasi kaiken. Ilta hujahti rauhallisesti rentoillen. Seuraavana yönä nukutti ihanasti ilman melatoniiniakin. Treenistä tuleva väsymys on mielettömän hyvä tunne.

Julkaistu

Missä mättää? – sen jos mä tietää voisin, oloa se helpottaisi

Koska liikunnallisesti elämä on ollut todella hiljaista, odotin tämän päivän pt-treeniä kuin labukka ruokaansa. Treenin jälkeen oli vielä tarkoitus nauttia infrapunasaunan lämmöstä. Aina asiat ei kuitenkaan mene niin kuin suunnittelee. Pt-treenin ja infrapunasaunan sijaan nimittäin kävelin pari tuntia aurinkoisessa ja keväisessä säässä.

Kotoa lähdin Oton kanssa hyvissä ajoissa ja alkumatka sujui hienosti. Otto opasti reippaasti hiekotushiekoista ja pienistä lätäköistä huolimatta. Pääsimme radanvarsitielle ja sitäkin sillan ylitykseen asti. Otto käänsi meidät loivasti vasempaan, oikealla huomasin olevan jonkin metalliaidan, jota en ole aiemmin huomannut. Autojen äänet lähestyi ja arvelin Oton tehneen todellisen suunnan muutoksen, käännyimme takaisin löytäen hiekan ja asfaltin rajan. Siinä se kumma aita oli taas. Mietin, onko reitissä muutoksia, hämääkö äänimaisema minua kun lumet pois vai mikä mättää. Lähdimme jatkamaan Oton ohjaamana asfalttitietä. Autojen äänet kuului liian liki, kuulu myös radalla menevät junat. Vasemmalta kuului ilmastointihormin suhina ja ajattelin meidän olevan sittenkin liki portaiden hakua. Portaita ei kuitenkaan löytynyt. Asfalttitie vain jatkui. Junien ääni kuulu edelleen oikealta, mutta ei vaan haettavia portaita löytynyt. Epävarmuus valtasi mielen. Kaksi naista ohjasi minut palaamaan takaisinpäin ja kääntymään oikealle. Niin tein, löysin itseni parkkipaikalta. Autoja meni joka suuntaan ja ihmiset vauhdilla ohi. Pyörin parkkipaikalla ja nuohosin sen laitoja etsien mistä pääsisin lähdelle rataa. Lopulta löysin ja jatkoin eteenpäin. Portaita ei vain kuulunut ja usko oli lopussa. Käännyin takasin ja aikamme käveltyämme löysin taas asfalttitien ja hiekkatien taitteen vieressä olevine aitoineen.

Alkuun olin varma Oton temppuilevan ja olevan menemättä oikein jonkin lätäkköjärven takia, mutta en ole varma alkuunkaan. Nyt minusta nimittäin tuntuu, että jostain syystä en päässyt jatkamaankaan suoraan vaan väkisinkin jouduin kohden Peltomyyränkujaa. Ja nyt kun en pysty itse asiaa tarkistamaan, turhauttaa ja ärsyttää. Haluan tietää pian mikä siinä oikein mätti. Nimittäin löydettyämme radan varteen hiekkatielle Otto opasti taas todella reippaasti ja määrätietoisesti meidät kotiin.

Huomenna kalenterissani lukee spinning+roller+pilates, saas nähdä miten meikäläisen käy, tuleeko taksikeikka vai jääräilenkö kävellen Vidaan. No jospa saisin ennen huomisiltaa tietää mikä reitillä mätti. Onneksi perjantaina avustaja on täällä, joten hän opastelee meidät treenaamaan. Kotimatkalla on sitten aikaa haahuilla. Onneksi Janna ymmärtää tilanteen ja tsemppailee minua harmituksen kourissa olevaa, mutta silti ei ole kivaa myöhästyä sovitusta tai joutua perumaan treeni. Tänään en vaan paikalle löytänyt, joten nautin auringosta ja d-vitamiinista 🙂 Ei se kyllä siinä hetkessä hirveämmin lohduttanut.

No jospa huomenna liikunta sitten palaisi elämääni oikein rytinällä. Kuun alkajaisiksi elämää tulivat odotetustikin häiritsemään valupäivät ja torstaina lähdimme mökille. Saimme myös äitini perjantaina vieraaksemme. Sää oli kylmä, sateinen ja tuulinen. Tiet kelirikon kourissa, joten liikkumiset jäi. Sunnuntaina istuimme sentäs nuotiolla tihkusateessa pitkään ja hartaasti myös sisäistä lämmikettä nauttien. Perjantai-iltana äiti koetti opettaa minua tanssimaan, lauantaina nautimme saunan lämmöstä. Neuloin villapaitaa ja nyt mennään todella hitaissa kerroksissa, koska silmukkaluku on jo pitkälle yli 300. Vielä olisi kymmenen kerrosta hihapaikkoihin.

Maanantaina kotiuduttua suoraan Opaskoirayhdistyksen hallituksen kokoukseen, joka kesti reilusti yli kolme tuntia. Kotona nopsaan salaattia ja ilta menikin töiden merkeissä.

Eilen tiistaiseen tapaan aika hujahti käsitöiden merkeissä. Keramiikassa aloitin tekemään teepannua. Mukaani sain valmiit lasitetut pikarin, lautasen ja mukin. Rottingissa sienikori ei valmistunut vieläkään. Ohjaaja sai siihen kiinnitettyä sangan ja aloitettua siihen ruutupunosta. Epäilen valmistuuko se pirulainen vielä ensi kerrallakaan. Leikkasin jo loimet ovaalikoriin valmiiksi. Siinä ne tämän kevään työt taitavat sitten ollakin. Syksyn rottinkiryhmien tulevaisuudesta ei taida vielä olla tietoa, joten nähtäväksi jää mitä sitten. Joka tapauksessa kotona iltateen äärellä jatkoin paidan neulontaa.

Toivottavasti huomenna pääsen hikoilemaan spinnutunnille, rolleriin kehoa huoltamaan ja pilatekseen keskikroppaa kehittämään. Tarkoitus on viettää mahdollisimman liikunnallinen loppukuu, joten paree alkaa taas reitti Vidaankin sujumaan!

Julkaistu

Keskikropan treeni + yhteenveto helmikuulta

Maanantaina oli Jannan kanssa vuorossa keskikroppatreeni. Ratsastuksessa kolhitun polven vuoksi oli otettava hiukan hillitymmin. Crossissa lämmittely 10 min, level nelosessa ja vitosessa. Syke kävi ainakin 165:ssä sykekahvojen mukaan. Loppuverra tehtiin vaihtelun vuoksi soutulaitteella hakien oikeaa tekniikkaa. Soututahti olisi voinut olla rivakampikin, mutta ensiksi tekniikka kuntoon. Samalla pohdimme syitä miksi monet vatsalihasliikkeet tuntuvat minulla niskassa ja kaulan alueella. Pääni on aikalailla eteenpäin työntynyt. Janna havainnollisti asiaa asettamalla kepin selkääni vasten. Kun yläkroppani oli suorassa minusta tuntui jo siltä, että olen pahasti takakenossa. Samahan tapahtuu ratsastuksessa ja ilmeisesti vähän kaikessa mitä teen. Olisikin tärkeää saada yläselän ja niskan ryhtiä paremmaksi, kiinnitettävä asentoihin todella huomiota treenatessa ja myös arkielämässäkin. On mielettömän hyvä, että tuollaiset asiat tulevat esille treeneissä ja saa palautetta. Kyllähän olen tiennyt, että olen yläkropaltani huonoryhtinen. Osaltaan siihen vaikuttanee myös sokeuteni. Olevinaan kai turvallisempaa edetä. Ja kun kuvittelee olevansa suorassa… Huoh, paljon oppimista siis oppia tunnistamaan milloin on oikeasti suorassa. On loistavaa kun Janna kiinnittää asiaan huomiota ja kun jatkossakin asentoa korjataan tarpeen mukaan, ehkä se selkä suorassakin asento löytyy ja minusta itsestänikin alkaa tuntumaan siltä, että olen suorassa enkä takakenossa.

Teimme aika monenlaisia liikkeitä treenin aikana, enkä kaikkia muista. En myöskään muista toistoja, ja osa tehtiinkin aikaa ottaen eikä toistoja laskien.
-selinmakuulla jalkojen nostot, suoraan ja viistoon. Pidin Jannan nilkoista kiinni ja selän oli tarkoitus pysyä alustallaan. Janna pukkas jaloille vauhtia ja vein ne lattiaa kohden koskettamatta kuitenkaan mattoon ja räväkkä palautus. Sain tuntemuksia vatsaan 😀
-sivutaivutus selkäpenkissä, rinnalla 5kg levypaino
-takanojassa sivuviennit/­vartalon kierto kuulalla/­levypainolla Meillä oli käytössä levypaino
-4kg pallolla istumaannousut ja alhaalla pallon ojennus suorille käsille Välillä käsien suoraksi vienti ala-asennossa jäi vaillinaiseksi. Tämä liike tehtiin mittaamalla aikaa. Tais olla 45 sek.
-polvien nostot roikkumalla leuanvetotangosta (roikuntatuilla, kun puristusvoima ei riittänyt roikkumaan tarpeeksi kauan) Hauska liike 🙂
-koukkuselinmakuulla­ ylävartalon ’pyöritys’ sekä vatsarutistus pitäen keppi suorilla käsillä vartalon jatkeena

Treeni oli edelliskerran yläkropan treeniä kevyempi: 1 h 20 min (520 cal, keski122 ja maksimisyke 168), mutta teki hyvää keskiropalle, joka toivottavasti kehittyy tulevien kuukausien aikana erimuotoisten treenien yhteydessä. Kiitokset taasen Jannalle mukavasta treenituokiosta. Tulevana keskiviikkona jatketaan!

Niin se helmikuu vain mennä hujahti, aika siis liikuntayhteenvedon. Liikuntapäiviä olisin toivonut enemmän, mutta toisaalta helmikuussa tuli muutama pidempi reippailu ja uutena lajina pilates. Huonot kelit ja tahmeasti kulkenut Otto on vähentäneet reippaita lenkkejä, sellaisia mitä haluaa kirjata ylös. Toivottavasti maaliskuun aikana liikuntamäärät ja päivät nousevat selvästi. Helmikuussa alkuperäisestä suunnitelmasta uinnin osalta toteutui vain kerta kolmesta ajatellusta. Maaliskuulle on sovittuna vasta yksi uintikerta, joten toivottavasti niitä toteutuisi nyt enemmän. Tässä kuitenkin helmikuun saldo:
7.2. 9.30 Pumppi 55 min (512 cal, keski120 ja maksimisyke 165)> 10.35 Spinning 55 min (551 cal, keski155 ja maksimisyke 178)
8.2. 14.00 Ratsastus 1 h
9.2. 9.45 Uinti 1400 m 75 min
12.2. 17.30 Spinning 55 min (525 cal, keski145 ja maksimisyke176)
18.35 Roller 35 min 19.15 Pilates 55 min
13.2. 11.00 Pt-treeni 1 h 20 min (636 cal, keski133 ja maksimisyke 179)
15.2. 13.40 Lumikenkäily 6.05 km 3 h (2km/h, 1427 cal)
16.2. 14.30 Lumikenkäily 5.8 km 2h (2.9km/h, 1121 cal, keski140 ja maksimisyke164)
18.2. 14.00 Pt-treeni 1 h 10 min yläkroppa
19.2. 17.30 Spinning 55 min (514 cal, keski140 ja maksimisyke172)
18.35 Roller 35 min 19.15 Pilates 55 min
22.2. 14.00 Ratsastus 1 h Lenkki 17.30 1 h 51 min 7.73 km (4.1 km/h)
23.2. 13.00 Pt-treeni Keskivartalo 1 h 20 min (520 cal, keski122 ja maksimisyke 168)
26.2. 18.20 Lenkki 1 h 30 min 7.27 km (4.8 km/h)

Julkaistu

Yläkroppatreeni Jannan ohjauksessa

Tänään olen viettänyt liikunnasta vapaata päivää käyden shoppailemassa. Theehuoneelta kolmea eri teetä: iltayrttitee, kermaisa vihreä tee sekä matea, jossa ginsengiä. Lankakauppa Snurresta tarttui ihana petroolinsininen pörröalpakka, josta teen kuohkean huivin 😀 Punnitse & säästästä ostin kaurapatukoita, mansikka- ja karpalomehua, jotka ovat kylmäpuristettuja eikä niissä ole lisättyä sokeria. Lisäks mukaan tarttui tummalla suklaalla päällystettyjä manteleita, kurpitsan siemeniä ja omenarenkaita 😀 Kävimme tovin istuskelemassa rauhallisessa kahvilassa herkulliset salaatit syöden. Lopuksi vielä ostamaan kopiopaperia, apteekkivisiitti sekä ruokakauppa. Sää on ollut harmaa ja väsyttävä. Aamulla tuntui etten käynnistyisi laisinkaan. Toki kropassa saattaa olla hiukan treeniväsymystäkin, joten ehkäpä tämä välipäivä on ihan paikallaan.

Keskiviikkona mulla oli treenit Jannan kanssa. Koska olin lumikenkäillyt ja seuraavana päivänä menossa spinnuun, keskityimme olakroppaan. Haluttiin sinne edelliskertaa enemmän tuntemuksia. Ja kyllä kiitos, niitä saatiin. Rintalihakset ovat tätä kirjottaessakin aika arat. Tuntemuksia myös vähän (ei tarpeeksi :DD ) ojentajissa ja lavoissa. Treeni aloitettiin tutusti Crossilla, jolla sutkutin 11 min pää osin vitos levelillä speedin noustessa parhaimmillaan 16.1. Loppusykenostatuksessa treenin jälkeen yrityksestä huolimatta ei speed noussut paljoa yli 14 🙁

-ylätalja 3*10toistoa vastus 25+2,3kg ns välikiekko Aloitimme 32 kilolla, mutta veto jäi vähän liian ylös, joten pudotettiin vastusta hiukan.
-Pull over koukkuselinmakuulla penkillä 7kg käsipainolla suorin käsin Oli minulle uusi liike. Aluksi vaihdoimme 7 kilon käsipainon 6 kiloon, mutta liian helppoa, joten takaisin seiskaan. Ja kyllähän se sujui. Liike tehtiin niin pitkälle kuin alaselkä pysyi alustassa ja kädet suorina. Alkuun painon hallinta tuntui haastavalta, mutta koko ajan vapina ja vaapunta väheni. Tuollaiset treeniliikkeet tekee kyllä meikäläisen kropan hallinnalle ja koordinaatiolle hyvää.
-penkkipunnerrus 3*8toistoa 30kg Minulle tuttu liike, mutta silti yllätti positiivisesti, sillä eka kympin sarja 25 kilolla meni helpolla oikean liikeradan löydettyä. Näytti helpolta, joten Janna latasi viisi kiloa lisää ja kolme kahdeksan toiston sarjaa. Kahdessa sarjassa parissa viimeisessä Janna vähän auttoi, mutta silti. En olisi uskonut tällä hetkellä nostavani noinkin monta kertaa noin paljon 🙂
-Rinta käsipainoilla penkillä koukkuselinmakuulla 5kg käsipainot (viparina sivulle miltei suorin käsin) Hyvä liike ja pysyi hyvin hallinnassa, yes!
-ojentajat taljassa narulla 18kg Tuntui tehokkaammalta kuin tangon kanssa. Liikkeessä meni enemmän alas ja kääntyi sivulle. 18 kg oli tarpeeksi 🙂 Odotin kyllä ojentajiin ennemmän jälkituntemuksia, sillä lopuksi vielä
-ojentajat kahvakuulalla 6kg seisten pään takaa. Jos käsiliikkeitä ei olisi ollut takana noin montaa ehkä kahdeksan kilon kuulallakin olisi mennyt. Nyt kuitenkin kuuden kilon möykky oli riittävästi kolmeen sarjaan.

Lopuksi paluu crossariin kymmeneksi minuutiksi. Speed pysyi 14 tuntumassa levelin ollessa vitosessa. Kovasti yritin Jannan kannustamana päästä sinne 16 speedin tuntumaan, mutta ei vaan onnistunut. Leveliä pudotettiin hetkeksi ja sutkutus jatkui ja huohotus lisääntyi. Janna muistutteli miten mahtava fiilis tulee kun homma on ohi, ja etten nyt halua luovuttaa. Ihana piiskuri, kiitos Janna! Puolivälissä kymppiminsaa pidin hetken kiinni crossin sykekahvoista ja tuolloin syke oli 168, mutta taatusti lopussa paukkui maksimit uusiksi. Valitettavasti omassa sykemittarissa oli jotain feelua, kenties liikkunut treenin aikana, sillä maksimiksi näkyi 142 ja se ei totisesti pidä paikkaansa eikä vain reilun kolmen sadan kalorikulutus. Harmi, kun en saanut todellisia lukemia, mutta sain mahtavan treenin! Ja eihän sitä voinut luovuttaa kun oli niin huippu piiskuri vieressä kannustamassa. Janna vain varmisti, että ei ole paha olo tai kipuja, että on kyse vaan väsymisestä. Treenin jälkeen endorfiini jylläsi aurinkoisessa säässä Oton kanssa kävellessämme. Pinna tosin kiristyi kun alikulkua koira ei välittänyt näyttää ja homma meni haahuamiseksi. Onneksi kuitenkin avokki löysi meidät ja ehdin syödä ennen asiakkaita.

Eilen jännitti lähteä matkaan, märkäkeli on tuonut jumittelevan Oton takaisin. Ehdimme kuitenkin ajoissa Vidaan. Tosin Otto olisi vienyt minut Leppäkorven koululle välttääkseen tiellä olevan vesilätäkön. Onneksi kuulin junan äänen ja onnistuin vaatimaan meidät oikeaan suuntaan. Portaiden ohikin koetettiin hiipiä, mutta huomasin. Vidassa kuitenkin ajallaan. Lipukkeet tunneille, koira toimistoon ja minä alakertaan kamoja vaihtamaan. Spinnusalissa olin hyvissä ajoin ja ehdin kaikessa rauhassa säätelemään pyörää. Oli kivaa polkea, vaikka jalat ehkä vähän väsyneet. Caloreita paloi 514. Ai-ai, taas lukema putosi. Seuraavalla kerralla täytyy pistää itsestään vielä enempi likoon. Keskisyke 140 ja maksimi 172.

Ehdin nyt hyvin rolleriin. Rullailu teki lihaksistolle oikein hyvää. Tosin yö oli levoton kuten ekan rollerkerrankin jälkeen. Silloin jalkoja särki ja olivat todella levottomat. Nyt särkyä ei ollut, mutta epämääräistä levottomuutta. En tiedä onko rollerilla mitään tekemistä. Kärsinhän muutenkin levottomista jaloista aika-ajoin. Tuo on kuitenkin vähän erilaista. Vaikea selittää. Tykkään kuitenkin rullailusta ja siitä miten tuntee siitä saatavan hyödyn.

Jatkoin pilatestunnille, jossa käytimme monessa liikkeessä kuminauhaa ohjaamassa liikettä samalla havainnollistaen liikesuuntia yms. Osa liikkeistä oli tuttuja viime kerrasta, osa täysin uusia. Osassa ymmärsin sanallisesta ohjauksesta, osassa taas Iran tarvitsi tulla ohjaamaan. Liikesarjat oli ehkä haastavimmat. Piti koettaa muistaa mitä missäkin vaiheessa tehdään ja vielä se hengityskin mukaan. Uskon kuitenkin, että siitä on vähän apua kun vuosia sitten olin Fatiman pilateksessa Finnbodylla. Siellä tosin ei taidettu koskaan olla seisoma-asennossa, istuma-asento oli varmastikin korkein mitä minun käyntiaikana oli. Eikä tuolloin käytetty mitään palloja tai kuminauhoja. Pilates on kuitenkin mielenkiintoista ja haastavaa, varmasti myös kehittävää niin koordinaatiolle kuin keskivartalon hallinnallekin. Aion kyllä käydä jatkossakin. Pidän kovasti Iran tavasta ohjata ja ohjata ihmisiä – muitakin kuin minua – henkilökohtaisesti. Että Ira joutunet kattelemaan mua jatkossakin torstaisin spinning-roller-pilates ketjussa 😀

Avokki tuli Harmaakuonon kanssa vastaan ja tottahan toki silloin Otto opasti minut alikulkuun ja portaiden luota löytyi avokki. Litsislätsiskelissä kulku rauhallista, mutta tyystiä jumia ei tullut, huoh!!! Kotona suihku ja iltapalaa. Sänky kutsui luokseen aika rajusti, vaikka uni ei lopulta kovin nopeaan tullutkaan.

Julkaistu

Liikunnasta onnellisena

Torstaina kostean kelin vuoksi minua hivenen jännitti miten Oton kanssa matka Vidaan sujuisi. Koira yllätti minut positiivisesti, liikkui kohtuureippaasti kosteudesta huolimatta. Perille ennätin jo ennen viittä, joten oli hyvää aikaa ostaa lisäkertoja kortille, viedä Otto toimistokoppiin odottelemaan ja pukuhuoneessa vaihtaa spinningkamppeet ylle. Sykemittari toimintavalmiuteen ja hipsin spinningsaliin, pyörä löytyi, säädöt kuntoon ja Sports Tracker päälle. Sitten ei muuta kuin polkemaan. Yes!!! Jalat tuntuivat ehkä vähän väsyneiltä, mutta silti polkeminen maistui keskisykkeen ollessa 145, maksimi 176, kaloreita paloi 525. Oli muuten alhaisin kalorikulutus mitä minulla on sykemittari spinningissä ollut. Joka tapauksessa hyvällä fiiliksellä iltaa jatkamaan. Pukuhuoneessa kuivat vaatteet ylle ja tohinassa onnistuin hukkaamaan seuraavien tuntien lipukkeet. Ensiksi meinasin hätääntyä, mutta sitten päätin lippujen antaa olevan missä on, että ehkäpä Ira uskoo minun ne ottaneen ja niinhän siinä kävi. Jatkoin rolleriin ja vielä uutena pilatekseen. Rollerissa nyt minulla oli pikkupallo sellainen kova pallo, joka tuntuikin imakalta osuessaan sopiviin kohtiin. Rollerissa aloitimme taasen jalkapohjan hoidolla, siirtyen rullailemaan sääret, reidet, pohkeet,pakarat. Pikkupallon kanssa aukasimme lantion aluetta ja ero oli huomattava. Teimme myös pikkupallo lavan ja selkärangan välissä liikuttaen yläraajaa. Avaa mukavasti hartiaseutua. Ehdimmepä vielä pötkötellä rullan päällä, rentoutua teeasennossa jne.

Pilates aloitettiin istumalla ison jumppapallon päällä. Tunnin aikana teimme monenlaisia liikkeitä joita en millään kaikkia muista. Muutamissa liikkeissä Ira ohjasi minulle miten ne tehdään, ja muutoin pysyin aika hyvin jyvällä tehtävistä asioista. Jos liike jatkui suoraan toiseen ja jopa kolmanteen liikkeeseen tarvitsin neuvontaa. Kiitos Ira! Kuten pumpissakaan, ei minua hävettänyt osaamattomuuteni tai ymmärtämättömyyteni. Kiltisti odotin tunteilematta/panikoitumatta ohjaajan ohjausta. Minua liikutti kovasti ihmisten avulaisuus. Kun saavuin rolleriin heti minulle avuliaat kanssatreenajat toi mattoa, palloa ja rullaa. Pilateksen alussa sain ison pallon ja toisen tarvittavan pallon. Tuntien jälkeen joku oli heti ottamassa välineitä viedäkseen ne paikoilleen. KIITOS teille. Moni tuntee jo minut nimeltä ja kuulenkin tervehdyksiä nimelläni. Moni ääni tuntuu jo tutulta, mutta keitä mahtaakaan olla äänien takana. Edelleen olen kovin positiivisesti yllättynyt siitä miten paljon Vidassa olen kohdannut ystävällisyyttä vammastani huolimatta. Kiitos siitä!

Seuraavana päivänä mahtava meno jatkui Jannan kanssa treenatessa. Nyt minulla oli pt-treenissä ensikertaa sykemittari päällä. Lämmittely Crossilla 12 min 4-5 vastuksella. Crossarille löysin itsenäisesti, jeee… Varsinainen treeni aloitettiin vinopenkkipunnerruksilla smithissä 7.5 kg per pääty. Jatkoimme samaisessa laitteessa leveillä kyykyillä, ensiksi ilman lisäpainoa, näytti helpolta. Lisäsikö Janna kerran vai kahdesti painoa. Nilkka-polvilinja pysyi suorassa, ylipäätään asento oli minusta yllättävän hyvä. Olen aina ollut sitä mieltä, että olen onneton kyykkääjä, mutta ehkä olen jotain vähän oppinut. Lopulta tein kyykkyjä 12.5 kg per pää-painolla. Sain tuntumaan persausta myöden. Takareidet ja pakarat oli treenin jälkeen ne kipeimmät paikat, mutta lumikenkäillessä vertyi hyvin.

Ristikkäistaljassa teimme useamman liikkeet alottaen ojentajista 23 kilolla jatkaen hauiskääntöihin samalla kilomäärällä. Alataljasoutu taljassa, steplaudan päällä istuen, kolmiokahvalla kiloja olikin lisättävä yllättävänkin paljon ennen kuin alkoi tuntumaan. Tein lopulta 45kg. Kummastelen vähän ettei käsivarret kipeytyneet nyt ollenkaan. Lapojen välissä vähän tuntemuksia. Pumpin jälkeisen treenikivun jäljiltä olin satavarma kärsiväni, mutta ei. Vielä ennen loppuverryttelyä ehdimme tekemään vartalon kiertoja ilmanpainelaitteella ja selkäpenkissä selän ojennuksia suoraan ja kiertäen. Tuntui alaselässä, yes! Lopuksi crossarilla 10 min loppuverryttelyt ja sykkeen nostatukset. Treeniaika 1 h 20 min, keskisyke 133 ja maksimi 179 ja kalorikulutus 636.

Suihkun jälkeen kävely aurinkoisessa säässä kotiin Oton opastaessa hienosti. Sisälläni kupli onnellisuus ja tyytyväisyys. Minulla oli hyvä endorfiininen olo. Lisäksi olin ja olen niin onnellinen kun minulla on oma sali missä käydä kävelymatkan päässä. Kotona salaattia ja paperitöitä, pakkaamista mökille lähtöä varten.

Lähdimme extempore mökille viettämään upeita talvipäiviä. Sunnuntaina ja maanantaina oli täydellinen sää ulkoiluu. Sunnuntaina lumikenkäilimme kolme ja eilen kaksi tuntia. Sunnuntaina kiertelimme peltojen lisäksi suoalueella ja vähän hankalammassa maastossa. Matkaa taittui 6.05 km. Sykemittarista loppui kesken akku, kalorikulutus oli yli 1400. Eilisellä lenkillä kulutus 1121 cal, keskisykkeen ollessa 140 ja maksimi 165. Keskinopeus 2.9 km/h. Sunnuntaina keskivauhti oli 2km. Eilen kävelimme 5.8 km. Lumihanki oli puoliupottavaa. Aika raskasta, mutta ihanaa! Kyllä sunnuntaina maistui kylmäsavulohi-katkispasta ja illalla pannari mansikoiden ja kermavaahdon kanssa. Eilen nautiskelimme saunan lämmöstä. Onneksi lähdimme mökkeilemään, saimme kaksi upeaa talvipäivää viettää ulkoillen. Koirat kulkivat mukanamme. Harmaakuono tosin hyytyi sunnuntain lenkillä, joten toimme vanhuksen välillä lepäämään. Eilen se kuitenkin paineli menemään meidän jäljissämme. Otto puolestaan vaikutti väsyneeltä. Ehkä sunnuntain lenkki painoi nuorukaista.