Laukan nostoja ilman satulaa

Olen itsekin aika yllättynyt. En todellakaan vielä jokin aika sitten kuvitellut joskus laukkaavani ilman satulaa, mutta tänään se tapahtui.

Sateinen sää ja kylmyys hytisytti saapuessamme tallille, katoksessa kuuntelimme sateen ropinaa edellisen ryhmän lopetellessa tuntiaan. Katoksesta siirtyessämme kentälle vesisade loppui. AALTOJA, ihan huippumahtavaa. Sormet kohmeessa jalustimien pituuksien säätelyä ja kuivien satulahuopien vaihto. Ratsastimme jälleen ilman satulaa jalustimet terapiavyöhön kiinnitettyinä.

Ratsastin Aaveella ja terapiavyössä ei ollut tukikahvaa. Aluksi se vähän jännitti. Siinä alkukäyntejä kulkiessamme mietin mitenköhän pärjään töltissä ja ravissa, vaikka enhän niissäkään normaalisti pidä kiinni kuin ohjista. Ravissa joskus käsi hakeutuu satulan kaareen. Nytpä sellaisia mahdollisuuksia ei ollut.

Hevoset kuulolle tekemällä pysäytyksiä ja muutaman askeleen peruutuksia. En meinannut saada Aavetta millään kuulolle ja pysähtymään, vaikka kuinka käytin vatsalihaksia ja ohjia. Lopulta tyyppi kuuli mua tai mä onnistuin toimimaan oikein kahvattomuusjännitykseni keskellä 🙂

Oli aika siirtyä tölttiin, hevosen käynti nopeutui, mutta töltin löytyminen oli hankalaa. Kaipasin kahvaa, eli ihan pään sisäisiä hölmöilyjä. Tölttikin löyti hiljalleen. Ravi keventäen sujui helposti, välillä paino tahtoi mennä liiaksi eteen. Vyössä vielä jalustimet siirtyvät liian eteen. Oli pätkä missä keventämisen rytmi oli ihan hukassa ja kesti tovi ennen kuin pääsin rytmiin takas. Jotenkin ratsastusasento ja rytmi ei vaan vörkkineet. En siitä kuitenkaan hätääntynyt, vaikka ei ollutkaan sitä pirun kahvaa. Sen verran sai sormia vyöhön kiinni että sain henkisen tuen. Paljon onnistuin kuitenkin ratsastamaan kädet pelkissä ohjissa kiinni.

Aloin vinistä Letun sanoessa, että seuraavaksi laukan nostoja, mietin uskallanko kun ei ole kahvaa käsiini, mutta Lettu vakuutti uskaltavani, ja että en tule alas. Niin sitä mentiin. Laukkasin ilman satulaa! Harjasta pidin tiukasti kiinni. Eihän meno hirvittävän rentoa ollut enkä hirveästi osannut/uskaltanut patistaa pohkein hevosta laukalle. Siksipä välillä laukka-askeleet jäivät muutamiin. Silti, mä tein sen – laukkasin ilman satulaa. Koko kierrosta en kuitenkaan uskaltautunut laukkaamaan, joten odottelimme kentän keskellä muiden nauttiessa laukan hurmasta.

Lopuksi vielä tölttiä ja ravia. Ei ollut enään yhtään kylmä. Loppukäyntien aikana jalustimet jalasta ja rentoillen. Siinä tepsuttaessamme mietin, että joskus oli kerta milloin ilman satulaa käynnissä tuntui pelottavalta, epävakaalta, horjuttavalta. Nyt siitä nautti ja pystyi pitämään jalkansa rentoina. Tunne oli aika huikaiseva. Lettu totesikin meillä tasapainon parantuneen mielettömästi, että nyt sen taas oikein tajuaa. Varmasti hän on oikeassa. Olisi jännittävää kokea nyt ratsastus sellaisena kuin sen alkuaikoina koki, miten paljon horjui ja jännitti. Kokemus saattaisi nykyseen verrattuna olla aika järkyttävä. Sen tajuaa itekin, että muutosta on tapahtunut. Eipä silti kehitettävää riittää jatkossakin, joten ei tässä voi ruveta liitelemään taitojen huumassa, mutta mielettömän hyvältä tuntuu kun kehittyy. Se tuo lisäintoa ja motivaatiota touhuun. Iso kiitos Letulle kun jaksaa työskennellä meidän kanssa kerrasta toiseen ohjaten, kannustaen, vaatien, rohkaisten.

Korutarvikeshoppailua

Tästä viikosta on tullut liikunnan osalta todella onneton. Maanantaina kävimme Oton ja Lauran kanssa kävelemässä reilun kahdeksan kilsan lenkin. Keskiviikkoinen pt-treeni peruuntui Jannan sairastuttua, ja päivän edetessä totesin ettei oma olonikaan paras mahdollinen ole. Sitä se ei ole vieläkään. Kolme päivää vetämätön, väsynyt, palelevainen olo. Tänään seuraan liittynyt päänsärky ja nokan kihelmöinti. Ei siis kunnon flunssaa, mutta veto veks, joten jäi eilisillan spinning-roller-pilates -kombo väliin, ei tänään uimaaan eikä huomenna spinningiinkään. Josko sunnuntaina ratsastus ja tandemlenkki voisivat jo toteutua. Inhoan tällaista puolikuntoisuutta.

Aikaani olen kuluttanut aika paljon tässä tietokoneella. Eilen innostuin shoppailemaan Helmikauppa.comissa. Koruiluinnostukseni sai uutta pontta kun rottinkikerhossa minulle esiteltiin helmikangaspuita ja tekniikkaa miten niillä kudotaan helminauhaa. Nyt haluan sellaiset puut, mutta en tiedä mistä, joten jos vinkkejä laittakaa kommentointiin. Toki minulla ei myöskään aavistusta miten onnistuisin luomaan loimen puille, joten toivottavasti löydän jonkun, joka asiassa osaisi minua auttaa. Ensiksi kuitenkin ne puut.

Aloitin tutkailemaan siemenhelmiä ja niitä oli valtavat määrät eri merkkisiä tms, enkä minä niistä hirveästi ymmärtänyt. Ostin kuitenkin yhden tshekkiläisen helmilajitelman siemenhelmiä sekä muita lasihelmiä.

Selaillessani sivuja ajattelin monta kertaa, että näöstä olisi varmasti apua. Millaisia ovat salpalukot, pyöreät lukot, vaijerilukot tms. Salpalukoista arvelin minulla olevan pari sellaista ja onneksi Laura Fb:n chatissa vastaili minun hölmöihinkin kysymyksiini. Sain ostetuksi sydämen muotoisia salpalukkoja, pitkulaisia kiinnityshelmiä, solmusuojia sekä joustolankaa, joka sopii mm. puuhelmikoruihin ja miksi ei lasihelmiinkin?

Apua olisi varmasti myös, jos osaisi paremmin korutarviketermistöä ja mitä milläkin tarvikkeella tai osalla tehdään. Mopo taisi taas vähän karata käsistä. Ehkäpä olisi pitänyt malttaa ja tehdä tilaus jonkun kanssa, joka koruista ja niiden tekemisestä tietääkin jotain. Noh, ostokset ostoskoriin ja kassalle.

Kaikki sujui hyvin kunnes pääsin maksutavan valintaan. Halusin maksaa verkkopankissa ja valitsin sen. Ei tapahtunut mitään, vaikka kokeilin useamman kerran. Valitsin myös tilisiirtovaihtoehdon eikä sekään toiminut. Huulilta pääsi kirous. Hiirellä klikkaamalla olisin hetkessä ollut verkkopankissani maksamassa, mutta en näppäinkomennoilla.

Päätin kuitenkin että en luovuta ja laitoin Helmikauppa.comin asiakaspalveluun sähköpostiviestin, jossa kerroin ongelmastani ja että mitkä tuotteet haluan ostaa. Ajattelin, että vastauksen saan ehkä seuraavana päivänä, mutta se tulikin alle tunnissa. Sain tilaustietoni ja maksutiedot, joten ei muuta kuin maksu maksamaan omaan verkkopankkiin.

Lopulta sain siis ostokseni tehdyksi ja se kai tärkeintä. Silti jotenkin harmittaa niin monien verkkokauppojen esteellisyys, eivät kertakaikkiaan toimi ruudunluvulla. Joskus ei onnistu edes ostoskoriin lisääminen. Joskus pääsee maksamiseen asti ja stoppi tulee vasta silloin. Muutenkin sivujen selaaminen on aika hidasta, olen tehnyt suuren työn löytääkseni haluamani tuotteet ja sitten en pääse tuotteita maksamaan. Se on uskomattoman turhauttavaa, suorastaan raivostuttavaa. Onneksi kuitenkin asiakaspalveluiden kautta yleensä asiat hoituvat ja välillä ostoksensa voi tehdä myös avustajan kanssa.

Nyt Katja Hiekkapellon kirja Suojattomat korville ja huivineulomus käsiin, hetki neuloen ja kirjaa kuunnellen. Sitten aika unien.

Spinning-maratonit

Luit otsikon oikein eikä siinä ole kirjoitusvirhettäkään. Nimittäin kahden vuorokauden sisällä osallistuin kahteen spinning-maratoniin: to 16.4. klo 17.30 2 h 15 min ja la 18.4. klo 12.45 2 h 40 min. Nyt toteat: ”HULLU!!!” ja pakko myöntää etten voi sinua siitä moittia. Toisaalta, kokemukset olivat huikeat ja ckaloreitakin paloi, torstaina 1378 ja lauantaina 1552.

Torstaina poljin Vidalla ekan maratonin. Edessä oli kolme 45 minuutin tuntia ja ekana ohjaajana meitä vei Ira teemalla rock, ja hyvät biisivalinnat Iralla olikin. Välillä teki mieli revitellä enemmänkin, mutta pakko oli hiukan himmailla ja tarkkailla jaksamista. Juotavaa oli molemmissa pullotelineissä sekä vielä kolmas varapullo pussukassa sarvesta roikkumassa. Juomat meni!

Hanna olikin uusi tuttavuus ja hänellä teemana oli Suomi Pop. Välillä Hanna lauleli biisien mukana ja toi lisäilmettä treeniin. Tunnit meni vauhdilla ja pian oltiinkin viimeisessä Miisan osuudessa. Teemana 80-luku. Miisalla paljon tempomäkiä ja painon siirtoja seisten poljettaessa. Teimme myös punnerruksia, ”kävelyä” jäädytyksineen tms. kikkailuja. Kaikkea sellaista mitä tehtiin kymmenen vuotta sitten ja joista olen ymmärtänyt luovutun. Nyt niitä kuitenkin tehtiin Olen aiheesta lukenut mm. Facebook-ryhmässä Liikunta-alan ammattilaiset ja muistaakseni aiheesta on ollut myös Iiseen henkilökunnan blogissa. Mutta en ole asiantuntija enkä ammattilainen, joten en paneudu asiaan enempää. Mutta kyllä Miisa meistä ne loput mehut puristi tempomäissä ja loppuvaiheessa alkoi väsykin hiipimään jalkoihin. Maratonin jälkeen oli hyvä ja onnellinen olo.

Yöllä kärsin jonkin verran levottomista jaloista venyttelyistä huolimatta. Olin väsynyt, mutta uni antoi odottaa itseään. Lopulta kun nukahdin, nukuin sikeästi aamuun. Jaloissa oli kasvusäryn omaista särkyä pitkälle iltapäivään. Ekokampaajalla nautiskelin kauralämpöpakkauksesta harteilla ja etureisillä värin ollessa päässä. Se helpotti särkyä, joka iltapäivän mittaan katosi kokonaan. Jossain vaiheessa mietin pystynkö lauantaiselle urakalle, mutta sellaiset aatokset katosivat säryn kadottua.

Hyvin nukutun yön jälkeen reippaana kamat kasaan ja kohti Vuosaaren Fressiä ja vähän pidempää maratonia. Laskeuduttuani ensinmmäistä kertaa satulaan tunne persuksessa oli ikimuistoinen, kyllä tiesi torstaina pyörän päällä istuneen 😀 Siitä se kuitenkin lähti. Maratoni koostui kahdesta 45 minuutin ja yhdestä 55 minuutin tunnista. Tuntien väleillä oli viiden minuutin tauot. Tauoilla tarjolla mm. energiajuomaa, protskupatukan palasia, banaania. Vidalla saimme protskujuomat ja tauot olivat lyhyemmät. Fressissä ekan tunnin ohjanneen nimeä en valitettavasti muista. Teemana oli maiseman mukaan poljenta, eli videolta katseltiin erilaisia maisemia, pääasiassa vuoristoja ympäri mailman. Itse kun kuvia en näe, tuntui hiukan hassulta puheet siitä miten nyt ajetaan missäkin vuoristossa ja miten ohitetaan turistirysiä yms. Milloin poljettiin auringon laskuun, milloin lasketeltiin vuoristomäkeä jne. En osaa sanoa kuinka paljon tuollainen tuo treeniin lisämielekkyyttä, itselleni se oli leppoisaa sanahelinää joidenka välistä piti osata/jaksaa kuunnella ne minulle oleellisemmat asiat milloin poljetaan seisten, milloin vastuksen lisäyksiä tms.

Hennalla teemana oli Suomi-musiikki ja hän oli barmasti nähnyt vaivaa biisivalinnoissa. Ei ollut tuttuja ja turvallisia Suomi-popittajia vaan hän oli onnistunut löytämään monenlaisia erikoisuuksia eri gentreiltä. Mielenkiintoista! Hennan tunnilla olen ollut viimeksi lokakuussa ja kyllä taas tykkäsin. Selkeä, hyvä ohjaaminen. Tunti vastasi ilmeisesti Fressin tuntikalenterissa syke-spinning45 ja viimeinen oli Rikun ohjaama Syke-spinning55min. Ja kyllä näillä kahdella tunnilla eniten tehtiin sellaisia ajoja missä sykenostatuksia tuli roimasti. En hakenut maksimisuoritusta ja maksimisykkeitä. Onhan tosi asia, että poljin alle kaksi vuorokautta sitten edellisen maratonin. Yllättävän vähän se jaloissa painoi, mutta olihan se siellä taustalla.

Rikulla teemana 90-luku ja voi mitä nostalgisia biisejä, Haddawaysta Labusin hitteihin. Ja enpä ole tiennyt että jopa Meiju Suvaksen Pure korvaan mua voi toimia spinnutunnilla niin hyvin tai Ladyt lavalla -nelikkö sikermineen 😀 Pelkäsin, että Meijun biisi jää loppupäiväksi korvamadoksi, mutta ei. Labusin biisi sai minut haltioihinsa 😀

Tuntirakenne oli samantyyppinen kuin Hennalla, molemmilla Iisee-koulutus ja tuntirakenteet oli tunnistettavia. Siis en perusteella mitä Iiseen konseptista tiedän. Mielestäni tuntirakenteet ovat hyvät ja selkeät. Tykkäsin.

Riku puhui paljon, innostava iloinen ohjaaja. Välillä oli hankala tietää pitikö polkea istuen vai seisten. Joskus Rikun ääni hukkui jonnekin ilmeisesti äänentoistosta johtuvista syistä. Ääni vähän puuroutui joten joutui todella keskittymään mitä hän puhui ja milloin oli sellaista puhetta mihin oli tarkoitus reakoida. Eihän sillä nyt väliä, jos joku 30 sekunnin seisaalta poljenta menee ohi, ei se treeniä pilaa. Jotenkin sitä vaan haluaisi aina toimia ohjeistuksen mukaan, jos esim. seisonnassa poljennalle ei ole esteitä.

Torstaiseen tapaan aika meni nopeaan ja äkkiä oltiinkin loppujäähdyttelyissä. Viimeinen minuutti oli pitkä kun pyöritettiin vielä polkimia. Persaus alkoi olla hellänä satulassa istumisesta, joten tuntui aikas kivalta nousta pyörän päältä pois.

Että nyt olen sitten kokenut spinning-maratonin ja vieläpä kaksin kappalein. Kivaa ja kun tulee tilaisuus lähden ehdottomasti taas polkemaan. Ja torstaina pääsenkin taas Iran tunnille hikoilemaan, yes!

Kipeät jalat

Huh, kylläpä keskiviikkoisen pt-treenin jälkeen takareidet ja pohkeet kipeytyivät. Vasta tänään on tuntunut treenikivuttomalta, vaikka tosin eilinen ratsastus on jättänyt tuntemukset sisäreisiin 😀

Treenikivusta huolimatta ei tahti ole hidastunut. Torstaina hyppäsin polkemaan spinnupyörän päälle. Iralla oli uusi ohjelma ja aika hevivoittoisella musalla poljettiin. Mikäpäs siinä, hyvältä tuntui hikoilla. Välillä jalat yritti hyytyä kiihdytyksissä, mutta sitkistelin ja kuonat lähti liikkeelle, yes.

Rollerissa jalkojen käsittely tuntui erityisen hyvältä ja treenikipuakin helpottavalta. Etenkin jalkapohjien käsittely rentoutti mukavasti myös pohkeita. Silti treeniarkuus on seurannut mukanani päivästä toiseen.

Pilateksessa oli jälleen hyviä harjotteita. Teimme myös yhden parin kanssa tehtävän harjoituksen. Vähän jännitti vieraan ihmisen kanssa toimiminen, mutta Ira ohjasi tilanteessa hyvin, joten toivottavasti parillenikin jäi hyvä mieli. Huomasin kuitenkin etten ”panikoitunut” kuullessani parin kanssa tehtävästä harjoituksesta. Vähän ujostutti ja mietin kokeeko parini tilanteen hankalaksi, jos joudun koskettamaan häntä päästäkseni oikeaan kohtaan tukiessani jaloillani hänen tehdessä liikettä. Nyt kuitenkin on taas yksi aita kaadettu, olen toiminut parityöskentelyssä ryhmäliikuntatunnilla vieraan ihmisen kanssa. Tuntuu varmaan aika typerältä, mutta minulle on aika iso asia.

Perjantaina kokoustamisen jälkeen lähdimme Lauran ja Hennan kanssa lenkkeilemään. Otto kulki pääsääntöisesti reippain askelin. Kuljimme meren rannassa nähden joutsenia ja hanhia. Tuuli oli aika vilakka, mutta meillä reipas askel. Taitoimme 10.44 km keskinopeuden ollessa 5.3 km/h. Lenkin jälkeen oli mukava istahtaa kahvilaan herkuttelemaan ja vielä jatkamaan rupattelua!

Lauantaiaamusta Hannan ohjaamalle spinningtunnille. Jalat olivat aika väsyneet, mutta sain kivasti tsempatuksi ja vaadituksi itseltäni tehokasta poljentaa. Sinne paloi lähes 600 kcaloria, yes! Hyvällä mielellä ostoksille Theehuoneelle ja Punnitse & säästä-liikkeeseen.

Eilen ratsastaessakin jaloissa tuntui jonkin verran menneiden päivien liikunnat. Kävelyt Oton kanssa ovat tehneet hyvää ja tämän päivän treenivapaa on varmasti myös palautumista helpottanut. Huominen käsityöteemalla, mutta keskiviikkona taas mennään Jannan kanssa treenaten, yes!

Jalkatreeni

Eilen Otto opasti loistavasti minut tuulen halki Vidaan. Välillä tuulen tuivertaessa ei kuullut yhtikäs mitään muuta, joten oli luotettava koiraan ja Otto oli luottamuksen arvoinen. Iloisena treenaamaan siis.

Crossailin 20 min levelillä 4 ja lopussa sykekahvoilla kädet ja syke nousi 170 bpm. Siirryimme yläkerran saliin ja aloitimme hack kyykky takanojassa vastukset yht 50kg. Alussa vastusta oli vähemmän, jotta totuin/opin oikean liikeradan. Liike tuntui jalkapohjissa holvikaarien kohdalta voimakkaasti poltteena. Tilanne parani siirrettäessä jalkoja levyn päällä hivenen ylemmäksi. Tod.näk. kipuilun aiheutti kannan nousu alustastaan. Tätä kirjottaessani tajuan ettei viimeisessä sarjassa tuntunut vasemmassa jalkapohjassa enään juuri ollenkaan.

Takareisi eli polven koukistus tehtiin laitteessa päinmakuulla jossa Vastus oli 20-25kg. Aluksi jäin laitteessa liian alas ja lantio jäi huonoon kohtaan. Tuntui venymisenä vatsalihaksissa 🙂 Ei ollut ehkä ihan tarkotuksen mukaista. Asennon korjauksen jälkeen alkoi sujumaan paremmin, mutta liike oli yllättävän raskas. Aiemmin vuosia sitten olen tehnyt takareisipenkissä, jossa tehdään puoli kerrallaan päinmakuuasennossa ja toinen vaihtoehto on ollut istuen. Istumalaitteissa tosin olen aina kokenut itseni liian lyhyeksi ja liikesuorituksen siksi vaillinaiseksi. Tämä mikä nyt tehtiin oli selvästi tehokkaampi ja sopivampi minulle raskaudestaan huolimatta. Viimesissä toistoissa sai jo tehdä ihan tosissaan töitä ja sittenkin liikerata meinasi jäädä vajaaksi.

Pohkeet tehtiin istuen ja painoksi laitettiin 20kg. Laitteessa istuttiin ja reisien päälle tuli tuki, jalkaterät oli levyn reunalla, siitä varvisteltiin, tuntemukset pohkeiden alaosissa. Viimeisten toistojen aikana ylhällä pieni pito ennen alas laskua. Tuntuhan se aika imakalta.

Viime kerrasta jo tuttu laite, alavartalon kierrot. Nyt vastus nostettiin 23 kilosta 29 kiloon. Siitä jatkettiin alataljasoutuun, jolla teimme leveällä otteella. Vastus 29kg-35kg. Hihiih, jalat saivat vähän huilia 🙂 ja lavat töitä. Nyt jonkin verran tuntemuksia lapojen ympäristössä. Tuntemuksia on myös pohkeissa, pakaroissa ja takareisissä, mutta illalla taas spinnupyörän selkään, rolleriin kehoa huoltamaan ja pilatekseen keskikroppaa treenaamaan.

Mutta vielä jaloille oli jäljellä Taljassa nilkkaremmillä tehtävät lonkan loitonnuksen ja lähennykset. Nyt vain 11kg, keskittyen mahd puhtaaseen tekniikkaan ja kehon hallintaan. Liikkeet eivät olleet raskaita, mutta keskittymistä vaati, että liikerata menee oikein, että jalka menee sivulle eikä takaviistoon tms. Hyvä kehon hahmotus, tasapaino, koordinaatiotreeni. Ja ehkäpä myös hyvä muistutus siitä ettei aina tarvitse olla tavoitteena mahd. iso vastus. On hyvä välillä hakea treeniltä muutakin, joka auttaa ihan käytännön elämässä arjen tohinoissa.

Lopuksi tovi crossarilla sutkutusta, suihkuun ja onnellisena aurinkoiseen, mutta tuuliseen säähän käpsyttämään Oton kanssa kotia kohden. Olo oli onnellinen niin treenistä kuin upeasti opastaneesta Otostakin. Siitä oli mukava aloittaa työpäivä positiivista energiaa pursuten.

Treenejä ja ystäviä

Viime viikolla minulla oli neljän päivän treeniputki, ja lauantaina spinningin jälkeen olinkin aika väsynyt; kropassa jyrän alle jäänyt olo, mutta silti olin onnellinen. Jannan kanssa tehty yläkroppatreeni tuntui lapojen välissä, rintalihaksissa, ojentajissa, kyljissä. Torstain pilates+spinning tuntui etureisissä, lonkan koukistajissa ja syvissä vatsalihaksissa.

Keskiviikkona olin pitkästä aikaa uimassa ja se oli tosi mukavaa. Sujuvuuskin aika mukavaa. Vauhti pysyi koko ajan tasaisena. Uin 75min 1400 m. Siitä oli hyvä jatkaa päivää mm. käymällä pankissa, Luontaistuntija-liikkeessä ja ostamassa uudelle avustajalle luettavaksi läjä lehtiä Ennen asiakkaita ehdin syödä salaatin, vähän polttoaineeksi koneeseen jaei muuta kuin asiakkaita hoitamaan.

Torstaina olin Iiriksessä myyjäisissä kymmenestä neljään, joten kodin kautta illan treeneihin. Iraa sijaisti Sanna. Spinningissä oli ehkä vähän kevyempi ohjelma, palautukset oli neliminuttisia tuntuen jopa vähän pitkiltä. Oli kuitenkin mukavaa polkea ja jättää arjen tohinat taakseen.

Rollerissa keskityttiin jalkojen rullailuun. Kävimme mm. pohkeet, etureidet, ulkoreidet, sisäreidet yksityiskohtaisesti läpi. Pysyin Sannan ohjauksessa hyvin mukana paremmin kuin spinningissä.

Pilateksessa käytimme joissakin liikkeissä mukana kilon käsipainoja. Liikkeitä tuli paljon lonkan koukistajille. Jotkut liikkeistä vaativat todella paljon koordinaatiota ja vartalon hallintaa. Pysyin mukavasti ohjauksessa mukana ja Sannan tarvitsi vain parissa kolmessa liikkeessä ohjata kädestä pitäen. Lopuksi oli loppurentoutus. Tuntui hyvältä kävellä Oton kanssa kotiin kiireisen päivän jälkeen.

Perjantaina totesin jalkojen olevan kipeät ja väsyneen tuntuiset, joten sovimme Jannan kanssa yläkroppatreenistä. Aloitin tutusti lämmittelyn crossarilla, jonka jälkeen menimmekin yläkerran saliin treenaamaan. Se oli mukavaa vaihtelua.

Tehdyt liikkeet:
(GPF-laitteet 3 sarjaa per liike, 10-14 toistoa
– Rintaprässi (liike kävi oikeaan ranteeseen ja Janna arveli sen johtuvan siitä, että pyrin laskemaan oikean käden kyynärpäätä liian alas ja ns taitoin rannetta sen takia turhan paljon) 23kg
kulmasoutu 35kg (ensiksi aloitin kevyemmällä, mutta liian helppoa, joten…)
pystypunnerrus 23kg ns pystyotteella kahvoista (Liikkeestä ei ole jäänyt mitään erityisempää mieleen)
pec deck suorin käsin 17kg veti oikeaan hauikseen jotenkin ja koitin taas kääntyä vasemmalle)
alataljasoutu 29-35kg (vaihtelimme oteleveyttä ja kapeimmalla otteella pystyi tekemään 35 kilolla hyvinkin, vaikka taljan vaapuntaa pitikin hallita eri tavoin)
ylätalja eteen myötäotteella leveällä otteella 23-35kg (eka sarja niskaan, mutta oikea puoli laahasi pahasti perässä. Eteen vedot sujui jopa oikeallakin kädellä huomattavasti paremmin)
vartalon kiertolaite istuen jossa alavartalo kiertyi 23kg (jostain syystä tykkäsin liikkeestä/laitteesta tosi paljon. Sain liikkeen tuntumaan hyvin kyljissä selän puolelta.)
ojentaja taljassa tangolla 29kg (Janna ”vartioi” ettei kroppa lähde heilumaan ja että kyynärpäät pysyivät vartalossa kiinni.)
Lopuksi hiihtoergolla loppuverryttely. Oli hyvä treenannut olo, joten suihkun kautta Liioliin luo. Kiitos Janna treenistä ja ens keskiviikkona pääsen taas hikoilemaan, yes!

Lähtiessäni Vidasta vesisade oli alkanut. Onneksi matka jatkui autolla, joten emme Oton kanssa kastuneet. Liioliin luona valmistimme salaatin ja täytettyjä paprikoita. Ruokailun jälkeen nautimme teetä ja appelsiinisuklaakakkua. Aika kului mukavasti rupatellen ja käsitöitä tehden. Sain Liiolilta ilahdutushaasteen myötä niinestä ja puuhelmistä itse tehdyn korun. Kiitos korusta ja mukavasta alkuillasta Liiolii!

Lauantaiaamuna reippaana sängystä ylös. Testailin olisiko sykemittari tehnyt ihmeparantumisen, mutta ei. Yritin vielä spinnusalissakin, mutta uskottava oli, ei se paska vaan toimi. Kotiin päästyäni postia taas valmistajalle, huoh! Joka tapauksessa oli kiva polkea ja yllättävän hyvin jalatkin jaksoi työstää, spurteissa oli vähän hyytymistä havaittavissa. Tanjan innostavalla ja hyväntuulisella ohjauksella oli kiva laskeutua hikoillen viikonlopun viettoon 😀 Päälle saunahetki rupatellen.

Iltaa vietimme ystäväpariskunnan luona. Söimme hyvän uunilohi kasvispedillä -aterian kera valkoviinin. Jälkkärinä kahvin ja teen kanssa omenapannaria ja vaniliajäätelöä sekä Liiolillekin viemää appelsiinisuklaakakkua. Ilta jatkui rupatellen pikkutunneille saakka vähän juomiakin maistellen. Aamulla väsy ja pienoinen jomotus päässä, mutta mukava rento ilta. Kiitos Ystäville.

Viikonloppuun mahtui pala myös kulttuuria, sillä kävin katsomassa Iiriksessä näkövammaisten nuorten tekemän Pihlan vuosi -musikaalin. He ovat käsikirjoittaneet esityksen, sanoittaneet, sovittaneet, säveltäneet esitetyt laulut ja musiikit itse. Esitys oli hyvä etenkin laulujen sanoitusten, sävellyksien ja soiton puolesta. Esityksiä tulevina viikkoina on ainakin Tampereella ja Turussa. Taisipa Iirikseenkin tulla vielä lisänäytöksiä tai ainakin lisänäytös.

Mukava loppuviikko siis johon mahtui niin treenausta kuin ystävienkin tapaamista. Siitä olikin kiva aloittaa uusi viikko, ja nyt ollaankin täällä mökillä nauttimassa ja näköjään myös sotkemassa unirytminsä totaalisesti :DD

Sykkeen nostatuksia

Mullahan on ollut sykemittarin kanssa ongelmia. Alkuun se ei pysynyt yhteydessä puhelimen kanssa ja nyttemmin sykelukemat ovat useimmiten olleet ihan kummalliset, vai mitä sanotte esim. torstain spinningissä keskisyke 109 ja maksimikin vain 147. Ei kuulosta kovin tehokkaalta treeniltä. Sitkeästi kuitenkin perjantaina puin sykevyön ylleni ja aloitin crossilla lämmittelyn omatoimisesti ennen Jannan tuloa. Ehdin Sports Trackerin mukaan sutkuttamaan 20 min. Janna oli hankkinut patterit lainasykemittariinsa ja koska omalla mittarillani lukemat ovat olleet kummallisia päätimme testata Suunnon mittarilla asiaa. Hyväpuoli oli myös se, että Janna pystyi näkemään ranteessa olleesta kellosta jo treenin aikana sykkeitä. Sykemittarin vaihdon yhteydessä totesimmekin omani olevan ihan sekaisin, sillä 94 oli keskisyke crossissa. Maksimi oli jo vähän uskottavampi 164.

Päätimme vielä palata crossille testailemaan ja katsomaan miten sykekäyrä menee. Sutkutin 7 min 4-5 leveleillä ja huippusykkeeksi saatiin 191 Suunto sykemittarin yhteenvedon mukaan. Taulusta jo treenin aikana Janna näki 188.

Varsinainen treeni aloitettiin Smithissä kyykyillä. Ehkäpä taas turhaan arkailin painojen kanssa, aloitimme 20 kilolla, mutta näytti liian helpolta lisättiin viis kiloa 🙂 Ja ei se pahalta tuntunut. Eniten ehkä tuntui niskahartiaseudussa tanko, koska alue on ihan jökissä. Onneksi avokki vähän innostui hieromaan lauantai-iltana. Joka tapauksessa selkä- ja polvilinja pysyi kyykyn aikana oikeassa linjassa. Se vaan jaksaa minua aina yllättää. Loppujenlopulta kyykyissä taitaa olla meikäläisellä itseluottamuksen puutetta. Eiköhän sekin kasva tässä treenien mittaan. Tein kyykkyjä kolme sarjaa ja liikeparina oli vipunostot sivulle ja eteen (rollina ja loppuun vain sivulle.. Etenkin vasen käsi karkasi nostossa kovin helposti vartalolinjan eteen). Aluksi tuntui vaikealta hahmottaa missä järjestyksessä liikkeet tehdään. Eka sarja meni aikalailla tuhraamiseksi. Toinen sujui jo paremmin ja vasen käsikin pysyi himpun paremmin kurissa. Tein liikkeet kolmen kilon käsipainoilla. Viimeisessä sarjassa tein vain vipunostot sivulle.

Pakaralle lisää töitä: lonkan loitonnus 32+2.3kg selkä irti penkistä, sain liikkeen paremmin tuntumaan siellä missä pitää. Jotenkin minusta tuntuu, että olen aina väärän kokoinen melkeinpä kaikkiin laitteisiin, mutta onnistuihan tuo pienessä etunojassakin 😀 Onneksi tehdään harjotteita myös paljon ilman laitteita, haastavuus lisääntyy, mutta niin se pitääkin.

Vidaan on tullut uusi laite hiihtoergo concept2, jota pääsin testailemaan ja taasen sykettä nostamaan. Vastus 7/10 500m tasatyöntöinä. Oli aikas kiva ja tehokaskin, hyvää liikettä hartiaseutuun. Jatkoimme lattialla tehtäviin liikkeisiin joista ensinmmäisenä takareisi fitballilla (lantion nosto suorin vartaloin ja ylhäällä polven koukistus). Aluksi liike tuntui pohkeissa, koska asento vaappui ja tasapainoa joutui hakemaan. Aika nopeaan tuntemuksia alkoi tulla myös takareisiin. Viimeisissä toistoissa huomasi miten lantio alkoi tippumaan alas, joten keskiropan hallinnan kanssa töitä riittää jatkossakin. Olin kuitenkin iloisesti yllättynyt, että pystyin tekemään kolme sarjaa liikettä eikä jääty vain harjoittelemaan lantio ylhällä ja suorassa pysymistä. Tykkäsin liikkeestä 🙂

rotaatio 4kg ja 6kg pallolla selinmakuulla (nyt pää pysyi hyvin keskellä, kun viimeksi koitin koko ajan kääntää päätä vasemmalle). Minusta on ihan huippua kun Janna kiinnittää tuollaisiinkin asioihin huomiota ja antaa siitä palautetta! Kiitos 🙂 Ja vielä ehdittiin alavatsa selinmakuulla, ote Jannan nilkoista, suorat ja vinot alasviennit. Lopuksi vielä crossarille sykettä nostamaan. Jalat painoi ja Janna muistutti sen olevan korvien välissä, ja että kyllä ne liikkuu ja kun ottaa kädet avuksi, niiden on pakko liikkua 😀 Janna sai puhumisellaan/tsemppauksellaan vielä muhun liikettä niin paljon, että syke kävi 181. Hitto mikä fiilis treenin jälkeen, LOISTAVA!!! Sykemittarin yhteenveto 1h 3 min, keskisyke 143bpm, Huippusyke 191bpm. Kalorikulutus oli päälle 400, mutta mittariin ei ollut syötetty minun ikää, painoa, pituutta jne. Mut huippufiiliksillä suihkuun ja aurinkoisessa säässä Oton kanssa reippaasti kotiin. Poika opasti liki täydellisesti ja mulla virtasi kropassa endorfiini. Ihana olo! Kotona ruokaa, neulontaa ja fiilistelyä.

Ilmeisesti myös oman sykemittarini kummien lukujen syykin selvisi. Olen asettanut sykevyön liiaksi vasemmalle kun lähettimen paikka on rintojen välissä ja kontaktipinnat sen molemmin puolin. Itse olen laittanut sen enemmän vasemmalle ajatellen kai sydäntä. Onneksi pääsin heti lauantaina asiaa testailemaan. Olimme Marin kanssa pumpissa sekä spinningissä. Mä heräsin kahdeksalta lauantaiaamuna, jotta pääsen liikkumaan! Mulla täytyy olla kuumetta ja paljon!

Pumpissa ohjelma oli edelliskerrasta vaihtunut ja etukäteen vähän hartiajumin takia koko treenimuoto arvelutti. Päätin tehdä treenin aika kevyillä painoilla ja esim. kyykkybiisissä sarjojen välissä nostin tangon hetkeksi harteilta pois. Lisäksi teen monet liikkeet hartiat korvissa, joten ei todellakaan ainakaan helpota hartiajumeja. Ohjelmaan oli tullut ns yhdistelmäliikkeet ja minulta meni jokunen tovi tajuta mitä se tarkoittaa, mutta lopulta ymmärsin. Muutoinkin en koe vahvuukseni eri tempoilla liikkeiden tekemistä ja musiikin rytmistä nopeuden ottamista. Spinningissä se ei minua häiritse, mutta pumpissa tuntuu jotenkin hankalalta. Olen ajatellut, että teen omaan tahtiini ja otan rytmistä kiinni, jos saan. En kuitenkaan tee siitä kynnyskysymystä. Nyt mielestäni ymmärsin tehtävät liikkeet edelliskertaa paremmin. Tosin nyt ei ollut esim. liikkuvia askelkyykkyjä laisinkaan. Askelkyykyissä en kovin syvään uskaltautunut, suorat kyykyt meni paremmin ja tasapainokin piti. Penkkipunnerrus on tuttu ja sen vuoksi helppokin liike. Teimme myös ojentajabiisissä kapealla otteella penkkipunnerruksia kohden napaa ja liikeparina oli ranskalainen punnerrus. Käsiliikkeissä olen selvästi vahvemmilla, tai ainakin luotan itseeni ja tekemiseeni enemmän. Tokihan ohjelmaan mahtui soudut, maasta vedot, punnerrukset, suorat ja vinot vatsat, hauiskäännöt tangolla, pystypunnerrukset… Kyllähän se aika nopeaan sujahti. Ja nyt sain sykemittarillanikin jo vähän uskottavampia lukemia mitä esim. torstain spinnussa. Kulutus 375 kcal, keski127bpm ja maksimisyke158bpm. Ei siis mikään hurjan kova treeni, mutta eihän me siihen lopetettu vaan jatkoimme spinningtunnille. Tanja veti molemmat ja kiitokset hänelle innostavasta ohjauksesta. On se vaan mukavaa treenata ammattitaitoisten ohjaajien tunneilla. Spinningtunnilla oli kolme työvaihetta, kaikki taisivat olla 13 min mittaisia. Viimeisessä osiossa kaksi viimeistä biisiä oli nopeita, joten reipasta poljentaa mäkeen istuen ja seisten. Kiihdytyksiä otettiin myös. Nopeissa mäissä muistelin Jannan korvienvälijuttua kun jalat meinasi hyytyä. Hoin itselleni ”polje, polje”. Ja onhan sillä fiiliksellä ja musiikillakin uskomaton merkitys. Kyllä hiki virtasi ja endorfiini jylläsi. Ja nyt sykelukematkin alkavat kelvata mullekin: 553 kcal, keski153bpm ja maksimi181bpm. Ei muuta kuin hyvällä mielellä saunaan kera smoothieksen.

Eikä päivän liikunnat vielä siihen loppuneet, sillä iltapäivällä lähdimme avokin ja koirien kanssa lenkkeilemään. Oli upea auringon paiste, joten eihän sitä sisällä voinut kyhjöttää. Kiersimme Metsolan suon ja loppuosa lenkistä oli jään peittämä, joten toisella kierroksella tulimme oikotietä pitkin takaisin. Lenkille mittaa kertyi 5.40 km keskinopeuden ollessa 4.7km/h. Vauhtiin voi olla tyytyväinen, sillä jäätiköllä taiteilu kyllä hidasti matkantekoa jonkin verran. Kyllä lenkin jälkeen valmistettu fetasalaatti maistui broilerfileiden kanssa herkulliselta ja punaviinilasillinen kruunasi kaiken. Ilta hujahti rauhallisesti rentoillen. Seuraavana yönä nukutti ihanasti ilman melatoniiniakin. Treenistä tuleva väsymys on mielettömän hyvä tunne.

Keskikropan treeni + yhteenveto helmikuulta

Maanantaina oli Jannan kanssa vuorossa keskikroppatreeni. Ratsastuksessa kolhitun polven vuoksi oli otettava hiukan hillitymmin. Crossissa lämmittely 10 min, level nelosessa ja vitosessa. Syke kävi ainakin 165:ssä sykekahvojen mukaan. Loppuverra tehtiin vaihtelun vuoksi soutulaitteella hakien oikeaa tekniikkaa. Soututahti olisi voinut olla rivakampikin, mutta ensiksi tekniikka kuntoon. Samalla pohdimme syitä miksi monet vatsalihasliikkeet tuntuvat minulla niskassa ja kaulan alueella. Pääni on aikalailla eteenpäin työntynyt. Janna havainnollisti asiaa asettamalla kepin selkääni vasten. Kun yläkroppani oli suorassa minusta tuntui jo siltä, että olen pahasti takakenossa. Samahan tapahtuu ratsastuksessa ja ilmeisesti vähän kaikessa mitä teen. Olisikin tärkeää saada yläselän ja niskan ryhtiä paremmaksi, kiinnitettävä asentoihin todella huomiota treenatessa ja myös arkielämässäkin. On mielettömän hyvä, että tuollaiset asiat tulevat esille treeneissä ja saa palautetta. Kyllähän olen tiennyt, että olen yläkropaltani huonoryhtinen. Osaltaan siihen vaikuttanee myös sokeuteni. Olevinaan kai turvallisempaa edetä. Ja kun kuvittelee olevansa suorassa… Huoh, paljon oppimista siis oppia tunnistamaan milloin on oikeasti suorassa. On loistavaa kun Janna kiinnittää asiaan huomiota ja kun jatkossakin asentoa korjataan tarpeen mukaan, ehkä se selkä suorassakin asento löytyy ja minusta itsestänikin alkaa tuntumaan siltä, että olen suorassa enkä takakenossa.

Teimme aika monenlaisia liikkeitä treenin aikana, enkä kaikkia muista. En myöskään muista toistoja, ja osa tehtiinkin aikaa ottaen eikä toistoja laskien.
-selinmakuulla jalkojen nostot, suoraan ja viistoon. Pidin Jannan nilkoista kiinni ja selän oli tarkoitus pysyä alustallaan. Janna pukkas jaloille vauhtia ja vein ne lattiaa kohden koskettamatta kuitenkaan mattoon ja räväkkä palautus. Sain tuntemuksia vatsaan 😀
-sivutaivutus selkäpenkissä, rinnalla 5kg levypaino
-takanojassa sivuviennit/­vartalon kierto kuulalla/­levypainolla Meillä oli käytössä levypaino
-4kg pallolla istumaannousut ja alhaalla pallon ojennus suorille käsille Välillä käsien suoraksi vienti ala-asennossa jäi vaillinaiseksi. Tämä liike tehtiin mittaamalla aikaa. Tais olla 45 sek.
-polvien nostot roikkumalla leuanvetotangosta (roikuntatuilla, kun puristusvoima ei riittänyt roikkumaan tarpeeksi kauan) Hauska liike 🙂
-koukkuselinmakuulla­ ylävartalon ’pyöritys’ sekä vatsarutistus pitäen keppi suorilla käsillä vartalon jatkeena

Treeni oli edelliskerran yläkropan treeniä kevyempi: 1 h 20 min (520 cal, keski122 ja maksimisyke 168), mutta teki hyvää keskiropalle, joka toivottavasti kehittyy tulevien kuukausien aikana erimuotoisten treenien yhteydessä. Kiitokset taasen Jannalle mukavasta treenituokiosta. Tulevana keskiviikkona jatketaan!

Niin se helmikuu vain mennä hujahti, aika siis liikuntayhteenvedon. Liikuntapäiviä olisin toivonut enemmän, mutta toisaalta helmikuussa tuli muutama pidempi reippailu ja uutena lajina pilates. Huonot kelit ja tahmeasti kulkenut Otto on vähentäneet reippaita lenkkejä, sellaisia mitä haluaa kirjata ylös. Toivottavasti maaliskuun aikana liikuntamäärät ja päivät nousevat selvästi. Helmikuussa alkuperäisestä suunnitelmasta uinnin osalta toteutui vain kerta kolmesta ajatellusta. Maaliskuulle on sovittuna vasta yksi uintikerta, joten toivottavasti niitä toteutuisi nyt enemmän. Tässä kuitenkin helmikuun saldo:
7.2. 9.30 Pumppi 55 min (512 cal, keski120 ja maksimisyke 165)> 10.35 Spinning 55 min (551 cal, keski155 ja maksimisyke 178)
8.2. 14.00 Ratsastus 1 h
9.2. 9.45 Uinti 1400 m 75 min
12.2. 17.30 Spinning 55 min (525 cal, keski145 ja maksimisyke176)
18.35 Roller 35 min 19.15 Pilates 55 min
13.2. 11.00 Pt-treeni 1 h 20 min (636 cal, keski133 ja maksimisyke 179)
15.2. 13.40 Lumikenkäily 6.05 km 3 h (2km/h, 1427 cal)
16.2. 14.30 Lumikenkäily 5.8 km 2h (2.9km/h, 1121 cal, keski140 ja maksimisyke164)
18.2. 14.00 Pt-treeni 1 h 10 min yläkroppa
19.2. 17.30 Spinning 55 min (514 cal, keski140 ja maksimisyke172)
18.35 Roller 35 min 19.15 Pilates 55 min
22.2. 14.00 Ratsastus 1 h Lenkki 17.30 1 h 51 min 7.73 km (4.1 km/h)
23.2. 13.00 Pt-treeni Keskivartalo 1 h 20 min (520 cal, keski122 ja maksimisyke 168)
26.2. 18.20 Lenkki 1 h 30 min 7.27 km (4.8 km/h)

Yläkroppatreeni Jannan ohjauksessa

Tänään olen viettänyt liikunnasta vapaata päivää käyden shoppailemassa. Theehuoneelta kolmea eri teetä: iltayrttitee, kermaisa vihreä tee sekä matea, jossa ginsengiä. Lankakauppa Snurresta tarttui ihana petroolinsininen pörröalpakka, josta teen kuohkean huivin 😀 Punnitse & säästästä ostin kaurapatukoita, mansikka- ja karpalomehua, jotka ovat kylmäpuristettuja eikä niissä ole lisättyä sokeria. Lisäks mukaan tarttui tummalla suklaalla päällystettyjä manteleita, kurpitsan siemeniä ja omenarenkaita 😀 Kävimme tovin istuskelemassa rauhallisessa kahvilassa herkulliset salaatit syöden. Lopuksi vielä ostamaan kopiopaperia, apteekkivisiitti sekä ruokakauppa. Sää on ollut harmaa ja väsyttävä. Aamulla tuntui etten käynnistyisi laisinkaan. Toki kropassa saattaa olla hiukan treeniväsymystäkin, joten ehkäpä tämä välipäivä on ihan paikallaan.

Keskiviikkona mulla oli treenit Jannan kanssa. Koska olin lumikenkäillyt ja seuraavana päivänä menossa spinnuun, keskityimme olakroppaan. Haluttiin sinne edelliskertaa enemmän tuntemuksia. Ja kyllä kiitos, niitä saatiin. Rintalihakset ovat tätä kirjottaessakin aika arat. Tuntemuksia myös vähän (ei tarpeeksi :DD ) ojentajissa ja lavoissa. Treeni aloitettiin tutusti Crossilla, jolla sutkutin 11 min pää osin vitos levelillä speedin noustessa parhaimmillaan 16.1. Loppusykenostatuksessa treenin jälkeen yrityksestä huolimatta ei speed noussut paljoa yli 14 🙁

-ylätalja 3*10toistoa vastus 25+2,3kg ns välikiekko Aloitimme 32 kilolla, mutta veto jäi vähän liian ylös, joten pudotettiin vastusta hiukan.
-Pull over koukkuselinmakuulla penkillä 7kg käsipainolla suorin käsin Oli minulle uusi liike. Aluksi vaihdoimme 7 kilon käsipainon 6 kiloon, mutta liian helppoa, joten takaisin seiskaan. Ja kyllähän se sujui. Liike tehtiin niin pitkälle kuin alaselkä pysyi alustassa ja kädet suorina. Alkuun painon hallinta tuntui haastavalta, mutta koko ajan vapina ja vaapunta väheni. Tuollaiset treeniliikkeet tekee kyllä meikäläisen kropan hallinnalle ja koordinaatiolle hyvää.
-penkkipunnerrus 3*8toistoa 30kg Minulle tuttu liike, mutta silti yllätti positiivisesti, sillä eka kympin sarja 25 kilolla meni helpolla oikean liikeradan löydettyä. Näytti helpolta, joten Janna latasi viisi kiloa lisää ja kolme kahdeksan toiston sarjaa. Kahdessa sarjassa parissa viimeisessä Janna vähän auttoi, mutta silti. En olisi uskonut tällä hetkellä nostavani noinkin monta kertaa noin paljon 🙂
-Rinta käsipainoilla penkillä koukkuselinmakuulla 5kg käsipainot (viparina sivulle miltei suorin käsin) Hyvä liike ja pysyi hyvin hallinnassa, yes!
-ojentajat taljassa narulla 18kg Tuntui tehokkaammalta kuin tangon kanssa. Liikkeessä meni enemmän alas ja kääntyi sivulle. 18 kg oli tarpeeksi 🙂 Odotin kyllä ojentajiin ennemmän jälkituntemuksia, sillä lopuksi vielä
-ojentajat kahvakuulalla 6kg seisten pään takaa. Jos käsiliikkeitä ei olisi ollut takana noin montaa ehkä kahdeksan kilon kuulallakin olisi mennyt. Nyt kuitenkin kuuden kilon möykky oli riittävästi kolmeen sarjaan.

Lopuksi paluu crossariin kymmeneksi minuutiksi. Speed pysyi 14 tuntumassa levelin ollessa vitosessa. Kovasti yritin Jannan kannustamana päästä sinne 16 speedin tuntumaan, mutta ei vaan onnistunut. Leveliä pudotettiin hetkeksi ja sutkutus jatkui ja huohotus lisääntyi. Janna muistutteli miten mahtava fiilis tulee kun homma on ohi, ja etten nyt halua luovuttaa. Ihana piiskuri, kiitos Janna! Puolivälissä kymppiminsaa pidin hetken kiinni crossin sykekahvoista ja tuolloin syke oli 168, mutta taatusti lopussa paukkui maksimit uusiksi. Valitettavasti omassa sykemittarissa oli jotain feelua, kenties liikkunut treenin aikana, sillä maksimiksi näkyi 142 ja se ei totisesti pidä paikkaansa eikä vain reilun kolmen sadan kalorikulutus. Harmi, kun en saanut todellisia lukemia, mutta sain mahtavan treenin! Ja eihän sitä voinut luovuttaa kun oli niin huippu piiskuri vieressä kannustamassa. Janna vain varmisti, että ei ole paha olo tai kipuja, että on kyse vaan väsymisestä. Treenin jälkeen endorfiini jylläsi aurinkoisessa säässä Oton kanssa kävellessämme. Pinna tosin kiristyi kun alikulkua koira ei välittänyt näyttää ja homma meni haahuamiseksi. Onneksi kuitenkin avokki löysi meidät ja ehdin syödä ennen asiakkaita.

Eilen jännitti lähteä matkaan, märkäkeli on tuonut jumittelevan Oton takaisin. Ehdimme kuitenkin ajoissa Vidaan. Tosin Otto olisi vienyt minut Leppäkorven koululle välttääkseen tiellä olevan vesilätäkön. Onneksi kuulin junan äänen ja onnistuin vaatimaan meidät oikeaan suuntaan. Portaiden ohikin koetettiin hiipiä, mutta huomasin. Vidassa kuitenkin ajallaan. Lipukkeet tunneille, koira toimistoon ja minä alakertaan kamoja vaihtamaan. Spinnusalissa olin hyvissä ajoin ja ehdin kaikessa rauhassa säätelemään pyörää. Oli kivaa polkea, vaikka jalat ehkä vähän väsyneet. Caloreita paloi 514. Ai-ai, taas lukema putosi. Seuraavalla kerralla täytyy pistää itsestään vielä enempi likoon. Keskisyke 140 ja maksimi 172.

Ehdin nyt hyvin rolleriin. Rullailu teki lihaksistolle oikein hyvää. Tosin yö oli levoton kuten ekan rollerkerrankin jälkeen. Silloin jalkoja särki ja olivat todella levottomat. Nyt särkyä ei ollut, mutta epämääräistä levottomuutta. En tiedä onko rollerilla mitään tekemistä. Kärsinhän muutenkin levottomista jaloista aika-ajoin. Tuo on kuitenkin vähän erilaista. Vaikea selittää. Tykkään kuitenkin rullailusta ja siitä miten tuntee siitä saatavan hyödyn.

Jatkoin pilatestunnille, jossa käytimme monessa liikkeessä kuminauhaa ohjaamassa liikettä samalla havainnollistaen liikesuuntia yms. Osa liikkeistä oli tuttuja viime kerrasta, osa täysin uusia. Osassa ymmärsin sanallisesta ohjauksesta, osassa taas Iran tarvitsi tulla ohjaamaan. Liikesarjat oli ehkä haastavimmat. Piti koettaa muistaa mitä missäkin vaiheessa tehdään ja vielä se hengityskin mukaan. Uskon kuitenkin, että siitä on vähän apua kun vuosia sitten olin Fatiman pilateksessa Finnbodylla. Siellä tosin ei taidettu koskaan olla seisoma-asennossa, istuma-asento oli varmastikin korkein mitä minun käyntiaikana oli. Eikä tuolloin käytetty mitään palloja tai kuminauhoja. Pilates on kuitenkin mielenkiintoista ja haastavaa, varmasti myös kehittävää niin koordinaatiolle kuin keskivartalon hallinnallekin. Aion kyllä käydä jatkossakin. Pidän kovasti Iran tavasta ohjata ja ohjata ihmisiä – muitakin kuin minua – henkilökohtaisesti. Että Ira joutunet kattelemaan mua jatkossakin torstaisin spinning-roller-pilates ketjussa 😀

Avokki tuli Harmaakuonon kanssa vastaan ja tottahan toki silloin Otto opasti minut alikulkuun ja portaiden luota löytyi avokki. Litsislätsiskelissä kulku rauhallista, mutta tyystiä jumia ei tullut, huoh!!! Kotona suihku ja iltapalaa. Sänky kutsui luokseen aika rajusti, vaikka uni ei lopulta kovin nopeaan tullutkaan.

Hepostelua tuulen tuiverruksessa

Sunnuntaina oli kolmen viikon tauon jälkeen aika hypätä issikan selkään. Ratsastin Plesillä ja lähdimme maastoon. Harjoituskenttä oli kovin möykkelikköinen ja huonokuntoinen. Eihän maastossa sen paremmat olosuhteet olleet, mutta ehkä siellä saimme tunnista enemmän tasapaino- ja keskivartalotreenin myötä. Maastolenkkiin tuli lisäjännitystä kovasta tuulesta, joka vei ajoittain kuuluvuuden ja siten ympäristönsä hahmottamismahdollisuuden lähes kokonaan. Kulkiessamme pienen matkaa maantien laitaa ei pystynyt kuulemaan missä tien sivu on, onko tie ylitetty. Oli vain luotettava hevosen kulkevan edellä kulkijan perässä. Maastoon päästyämme melkein heti lähdimme nousemaan jyrkkää mäkeä ja viima vain harjan päälle päästyämme yltyi ja kuuluvuus katosi. Olin todella poissa mukavuusalueeltani ja ratsastin jäykin käsin. Lettu muistutteli meitä keskikropan tiukkana pidosta. Ei siellä hevosen selässä ilman tasapainoilua ja keskikropan jämäkkyyttä olisi pysynytkään, sen verran epätasaista menoa. Siitä huolimatta selvisimme niin ylä- kuin alamäistäkin. Otimme myös ravipätkän ja se oli aika jännittävää. En uskaltanut paljoa hoputtaa Plesiä joten kuljimme hitaanlaista ravia. Välillä tarvoimme hangessa missä lunta oli hevosia polviin. Välillä lumi petti kavioiden alta, joten tyhjiä askeleita tuli paljon. Hiljalleen tuohon epätasaiseen menoon tottui ja pystyi ratsastamaan rennommin ja rennommin. Toinen ravipätkä menikin jo vauhdikkaammin ja rennommin. Sillonkaan en kokonaan uskaltanut irrottaa käsiä satulasta.

Ratsastaessamme harjujen välissä kuuntelimme tuulen puhallusta kauempaa. Aurinko lämmitti, tuli hyvä olo, onnistumisen riemu. Mä uskalsin ratsastaa kovassa tuulessa epätasaisessa maastossa, vaikka toinenkin aisti oli melkein pelistä pois. Epävarmuus katosi eikä tuulen tuiverrus tuntunut enään niin pahalta. Matkalla tallille takaisin asiaa pystyi jopa analysoimaan tien viertä kulkiessamme.

Kyllä seuraavana päivänä tiesi ratsastaneensa möykkelikkömaastossa, sillä jalat olivat kipeät. Toki ne oli kipeät lauantain pumpistakin, mutta kyllä sisäreidet oli saanut osansa. Eilisaamuna hyppäsinkin kipein lihaksin uima-altaaseen. Kaikkein eniten tuntui rintalihaksissa ja olkavarsissa ojentajapuolella. Ensinmmäiset sata metriä oli tuskaa, mutta hiljalleen tuska väheni ja uinti tuntui kipeissä lihaksissa hyvältä. Polskutimme 75 min, uin 1400 m.

Vieläkin käsivarret ovat kipeät. Viime yönä en oikein tiennyt missä asennossa nukkuisin, koska sattui olkavarren alaosiin ojentajapuolelle. Tämän päivän aikana kipu on muuttunut paikallisesta kasvusäryn tuntuiseksi tuntemukseksi. Eiliset kuusi asiakasta ei varmaankaan helpottaneet palautumista. Tänään asiakkaita oli kolme, mutta käsille riitti puuhaa keramiikassa ja rottingissa. Sienikorin kanssa taistelu jatkuu. Kohta kori on sellaisessa korkeudessa, että väliseinät ovat riittävän korkeat ja niistä kun pääsee eroon, homma helpottuu huomattavasti.

Keramiikassa tein pikarin ja lautasen. Edelliskerralla valmistui muki. Lasituspolttoon menivät tänään tekemäni lautanen, koiramuki ja kulho. Ens tiistaina onkin vain rottinki, sillä keramiikka on hiihtolomatauolla.

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry järjestää blogikirjoittamisen verkkokurssin. Ilmottauduin ja mahduin mukaan. Torstaina saamme ensinmmäiset materiaalit/tehtävät. Kurssi kestää toukokuulle. Saas nähdä mitä uutta siellä opin ja miten se kenties vaikuttaa blogiini.