Julkaistu

Viisi päivää ilman avokin seuraa

Onkohan tämä nyt sitä aa-luokan aikaa kun mies on reissussa?
Meillä tosi harvinainen tilanne; avokki pois kotoa useamman päivän.
Olen ollut keskiviikkoaamusta itsekseni ja rehellisesti sanottuna eka päivä meni vähän totuttelemiseen ja suunnattomaan harmitukseen, sillä pyykkikone sanoi yhteistyönsä irti hajoamalla kesken lakanapyykkiä. Olin aikas märkä kun vetisiä lakanoita väänsin kuivemmaksi vedestä näillä pikkukätösilläni. Noh nyt pitäisi selvittää onko esissä uuden koneen osto vai vanhan korjaus 🙁  Muuten päivä meni vähän hohhaillessa ja vasta illasta osasin relata istuen partsilla kuunnellen kirjaa, syöden minttusuklaata hurjat kaksi palaa ja juomalla vihreää teetä.

Taistelin myös tietokoneella, sillä yritin ladata Aim-ohjelmaa, jotta pystyisin keskustelemaan Facebookissa, mutta ei homma onnistunut. Latasin koneelle myös Audacidyn, jotta voisin jatkaa ikuisuusprojektiani siirtää c-kaseteilta äänikuvia, haastatteluja yms. materiaalia tietokoneelle. Audacity tarvitsee apuohjelman mp3-muotoon muokkaamiseen ja Lame on sellainen. Senkin sain ladatuksi, mutta taidot liittämiseen Audacityyn ei onnistunut. Skypen sain sentään toimimaan 😀 Nää kaikki on ollu koneellani toiminnassa ennen syksyistä kovalevyn hajoamista. Nyt vasta sain aikaseksi aktivoitua itseni palauttamaan ohjelmat. Aikasemmin lataukset suoritti mun atk-taitoiset ystävät. Nyt halusin olla itsenäinen, mutta huono kielitaito ja huonot atk-valmiudet päätti toisin 🙁

Keskiviikkoillan jälkeen päätin, että ohjelmien lataukset riittää mun saavutukseksi ja joku viisaampi saa neuvoa/auttaa mut eteenpäin. Tahdon vaan olla hätähousu, mutta en kuitenkaan halunnut jökkiytyä tähän koneellekkaan.

Torstaina piipahdettiin ystäväni kanssa markkinoilla, jotka olivat tuossa parin kilsan päässä. Paljon oli lakujen, muikkujen ja vaatteiden myyjiä. Löytyipä sieltä myös pöydät Sdp:ltä, Perussuomalaisilta ja Keskustalta. Johtuu kai syksyn kunnallisvaaleista. Ostin makeuttamatonta mansikkamehua ja Pajuniemen luomukinkkua. Rakastan tuota mansikkamehua, se on herkullista enkä kaipaa siihen sokeria!

Tapasin tuttavan, jota en ole nähnyt useampaan vuoteen. Nautiskelimme suolakeksejä, viinirypäleitä ja paria juustoa rupatellen parisen tuntia. Loppupäivästä seurailin Suomen lätkämatsia istuskellen samalla tietokoneella. Joskus nuoruudessa olen ollut armoton lätkäfani, keräsin c-kaseteille pelaajahaastatteluita, otteluraportteja jne. Erityisinä keräilykohteina olivat Tapparan pelaajat sekä Tshekit ja Slovakit. Haastatteluita löytyy aika monta kasetillista ja osan olenkin jo siirtänyt tietokoneella, eivätkä ne tuhoutuneet kovalevyn hajoamisen yhteydessäkään.
Samaa paloa ei lajiin enään ole, ei se vaan sytytä, vaikka kyllä kai sydämessä paikka kiekolle aina löytyy 😀

Avokin reissatessa on toki kotihommia puuhattava, joten perjantaille kaupassa käyntiä, imurointia, pölyjen pyyhintää jne. Vietimme pienimuotoista naisten iltaa muutaman tuttavan kanssa. Siihen kuului ruokahetki ja mukavaa yhdessä oloa. Vieraat lähtivät jo ennen kymmentä. Itsekin olin kohtuu väsynyt.

Eilen tapasin shoppailun merkeissä luennoilla käyntikaveria. Meillä oli mukava päivä ja kaverini löysi melkein kaiken etsimänsä. Päivän mittaan juttelimme paljon hyvinvointiin, ruokavalioon, ravitsemukseen liittyvistä asioista. Ruohonjuuressa syynäsimme tuotteiden tuoteselosteet tarkasti jne.  Olimme kaupan viimeiset asiakkaat. Kun poistuimme ovet lukittiin samantein 😀

Kuten aina tai ainakin lähes aina… Ruohonjuuresta tuli osteltua kokeiluun kaikenlaista luomujutskaa; vähän tummaa suklaata, Falafel-jauhoseosta, paria mehua koivun mahlaa, teräksisen juomapullon, pakurijauhetta, vuorisuolaa… Toki kävimme muissakin kaupoissa. Itse ostin mustan puseron, jossa sivuilla halkiot ja jossa ruskeita raitoja puseron yläosassa. Oli 70%:n alennuksessa maksaen 12 €
Käytiin syömässä kreikkalaisessa ja ateriointiinkin vierähti melkein pari tuntia. Juttua taisi olla niin paljon ettei ehtinyt syömään 😀

Päivä jatkui vierailulla ystävän luo. Koirat pääsivät revittelemään koirapuistoon, tosin tuo meidän vanhus keskittyi revittelyn sijaan enempi haisteluun ja rapsutusten hakemiseen 😀 Kahden nuoren koiran kirmailua oli ihanaa seurata ja samalla muistella haikeana miten Harmaakuonokin aikasemmin paineli menemään.

Ystävän luona nautimme herkullista ja tuoretta karppiteeleipää kera voin. Nam-nam. Sain ohjeen, joten itsekin täytyy sitä joskus valmistaa. Teeleipää mussuttaessa kului pari mukia teetä. Ja tietysti herkuttelun ohessa juttu lensi 😀

Aamulla matkasin äidin luo. Käytiin Riksun Yrittäjänaisten järjestämillä markkinoilla. Siellä oli paljon käsitöitä/koruja, tyrnimehun myyjiä. Itse ostin lappilaisilta makeuttamatonta karpalo- ja puolukkamehua. Sorruin ostamaan heiltä myös elintarvikelikööreitä karpalokonjakki ja kaarnikka-suklaaminttu -liköörit. Kaarnikka tutummin variksenmarja 😀

Äidin luona söimme herkullista kotiruokaa; kasleria, perunaa, salaattia ja kermaviilikatkislisuketta, nam. Suomen peliä seuraillessa teetä ja kaurakeksi 😀 Päivä hujahti vauhdilla kuten loppujenlopulta tämä koko yksinolokin. Avokki tulee huomenna kotiin kotipuolesta, mutta ehtinemme vasta illalla paremmin kuulumisia vaihtamaan.  Huomisestakin nimittäin tulossa aika kiireinen päivä.

Iloinen on kasvattanut lukijoideni määrää ja toivotankin sinut riemumielin tervetulleeksi lukemaan näitä meikäläisen jorinoita. Täällä nämä jutut kulkevat laidasta laitaan 😀

Ja kiitos Toppis, Blueberry, Jenni ja J.B 11-kysymyksen haasteesta. Kysymyksenne on tallessa ja sopivan inspiraation iskiessä otan ja vastailen niihin.
Nyt mua kuitenkin kutsuu Tamara ja Perintöosa… Ehkä myös unimatti 😀

Julkaistu

Shoppailupäivät

En ole mitenkään erityisen muotitietoinen ihminen, enkä ostele kulloisenkin hetken muotiasusteita. Vaatteeni ovat aika ajattomia, ei silti välttämättä ihan tylsiä, mutta ei myöskään sellaisia mitkä on muodista muutaman kuukauden päästä pois. No perjantaina olin avustajani kanssa shoppailemassa ja saatiin ihan huippuhyvää palvelua Jumbon liikkeissä. Ja vielä mikä edesauttoi shoppailuövereitä oli hyvät alennukset.

Niin, että mihin nyt sitten höyrähdin? Varmasti osa teistä järkyttyy pahemman kerran kun kerron. Ostin nimittäin karvaliivin, sellaisen missä on edessä tummanruskeaa karvaa, sivujen kangas tummaabeikeä, karvaa myös selkäosassa. Myyjän mukaan erittäin naisellinen, tyylikäs asu. Samainen myyjä löysi aivan ihanan petroolinsinisen mekon, joka sopii minulle täydellisesti. Eli, mustat lekkingsit, Azoreilta ostetut siniset mokkanahkaiset kengät, alle musta tiukka paita, mekko ja karvaliivi, avot. Avustajani oli aivan tohkeissaan kun pidin kotiuduttuamme asustenäytöstä 😀 Nyt vaan tarviis ne juhlat/bileet mihin pukeutua 🙂

Toinen muotiostos oli lekkareiden päälle laitettavat armeijanvihreät shortsit. Ne on mulle vähän pitkät, kun oon tällänen töppöjalka.

Kun ostoksille lähdettiin tarkoitus oli käydä ostamassa juoksupaitoja ja sellaisiakin löytyi parilla kympillä. Avustaja innostui ostamaan kengät ja jotain housuja itselleen. Samalla reissulla vietiin hajonnut sauvasekotin takas ja sain tilalle uuden kympin kalliimman laitteen. Toivottavasti nyt pysyy ehjänä.

Ja shoppailuöveri sai tänään jatkoa Tikkurilan maalaismarkkinoilla. Olin mun pitkäaikaisen ystävän kanssa kiertelemässä oikein ajan kanssa markkinoilla kojujen tarjontaa tarkkaan syynäten. Ostoksiakin tuli siis tehtyä, itse leivottuja karjalanpiirakoita, omenapiiras, mansikka- ja karpalomehua makeuttamattomana, puolukkahilloa, pambusukkia, Harmaakuonolle pari lelua, säilykkeenä lisäaineettomat hirvi- ja poronkäristelihat. Luomujuttuja ei nähty kuin jokin luomukukkamyyntipiste. Tämä ystäväni on miehensä kanssa aloittanut karppaamisen ja kiinnostus lisäaineettomuuteen herännyt, joten tenttasimme mehu- ja hillomyyjiltä myös lisäaineista. Sorruin ostamaan hollantilaisia juustoja ihan pienet maistiaispalat: valkosipuli, pesto ja saksanpähkinä. Jokaista sai myös maistaa. Eräs myi lisäaineettomia karjalanpiirakoita joihin oli lisätty pekonia. Jäin miettimään onko heillä ollut todella käytössään myös lisäaineetonta pekonia… Maistiainen oli todella rasvaista, joten en ostanut. Vaihtoehtona oli myös aurajuustolla maustettuja tai sitten ihan taviksia. Laku- ja karkkimyyjiä oli paljon kuten hunajaa myytiin melkein joka kojulla. Katseltiin myös hienoja puutöitä; leluja, jotka tehty puusta. Lampaantalja tuntui kädessä ihanalta sekä lampaan- tai poronnahasta olleet hansikkaat/lapaset. Paljon myytiin myös erilaisia koruja, jotka ei tosin oikein sytyttäneet. Ja tietysti muikkuja paisteltiin joka kulmalla 😀 Eli, paljon kaikkea mahdollista ja vähän mahdotontakin. Aurinko paistoi melkein koko ajan. Välillä tuuli vähän kylmästi. Oli kuitenkin ihanaa kierrellä ja katsella kaikessa rauhassa tuotteita ja samalla vaihtaa kuulumisia ystävän kanssa.

Lokakuu aloitettiin reippaalla lenkillä avokin ja Harmaakuonon kanssa. Aurinko paistoi ja syksyinen ihana sää siivitti menoamme n. 7 kilsan verran, ja taasen on iloittava koiraherran reippaudesta. Lenkin jälkeen suihku ja uusi lähtö. Kävelimme vajaan parin kilsan päässä olevaan ravintolaan syömään. Valitettavasti ruokailu ei ollut täydellisyyttä lähelläkään. Tilasin naudanpihvin parilalla ja tylyhkö tarjoilija tuli jossain vaiheessa ilmoittamaan ettei nautaa ole, koska se on umpijäässä. Otin sitten karitsaa valkosipulikastikkeella ja lohkoperunoilla. Noh, valkosipulikastiketta ei ollut. Lisukkeena olikin vuohenjuustoa kauhea köntti, joka maistui paikotellen aurajuustolle 🙁 Avokin maksa maistui kananmunalle ja jotenkin epäsiistille. Edellisen kerran käydessämme joskus helmikuussa ystäväpariskunnan kanssa samaisessa paikassa, palvelu oli todella ystävällistä ja ruokakin hyvää. Oltiinpa siis aika pettyneitä. Paluumatkalla kävimme lottoomassa kuten varmasti aika moni muukin suomalainen eilen teki. Nyt täytyy jännätä tiistaihin onko voittoa. Silloin tapaan avustajan ja saa tarkistaa rivimme.

Koska eilen olimme syömässä sunnuntaiateria oli tällä kertaa vaatimaton; kinkkukiusaus avokin tapaan. Paljon kermaa! Olo on täysi juuri syötyämme, mutta ei tarvinnut syödä paljoa 😀 ja koska aavistuksen viluttaa keittelen teetä ja maistamme pienet palaset omenapiirasta ennen tuon töllön ääreen asettumista. Pitäähän se nyt katsoa itsekin mitä sitä helmikuussa oikein tuli höpötettyä lumesta 😀