Kesäkuun lopussa loppui helteinen sää. Videolla kerromme linnunpöntöistä, lintukuulumisia ja näytämme, kuinka pihapiirin kukat ovat kasvaneet.
Illan edetessä taivas synkkenee ja sateet tekevät tuloaan. Kerron, miten koen matalapaineen, sekä korkeapaineen. Se on vaikea selittää, kuten myös se, miten sokea näkee, kun hän ei näe mitään… Kovasti koitan kuitenkin asiaa valaista.
Teksti julkaistu myös Näkemättä kaunis –Facebook-sivulla torstaina 9.6.2020.
”Uiminen kesäisin luonnonvesissä on ihanaa. Harvemmin kuitenkaan on mahdollisuutta uida matkaa, ei ainakaan sokeana yksin.
Kesäkuun hellepäivinä aloimme mieheni kanssa suunnitella mökkimme pihan lampeen uimarataa. Ostimme kelluvaa köyttä sekä verkko- ja katiskakohoja. Kiinnitimme pienempiä pitkulaisia kohoja viiden metrin välein köyteen ja köyden päihin isommat pallokohot merkiksi radan päättymisestä. Köyden pää sidottiin puuhun kiinni ja uimalla vietiin toinen pää radan toiseen päähän puuhun kiinnitettäväksi. Jatkoimme kelluvaa köyttä hiukan hamppuköydellä ja saimme näin 30 metrin uitavan alan suuntaansa.
-Ja voi sitä tunnetta kun pääsin uimaan matkaa!
Polskutin onnellisena useampana päivänä yli kilometrin. Nenään tulvi ihania kesäisiä tuoksuja: kuiva metsäkangas, mesiangervot, ruoho vain joitakin mainitakseni. Peipot liversi, pajulinnut lauloi ja minä uin onnellisena.
Nyt sää on viilentynyt eikä ole mitään asiaa uimaan lähdepohjaiseen lampeen matkaa. Pulahdus riittää.”
Videolla tunnelmapaloja ensimmäisestä uintiharjoituksestani milloin isojen pallojen välinen matka oli epävarmalla tiedolla. Seuraavalla uintikerralla siirsin pallot köyden päihin, joten 30 metrinen köysi mahdollisti suuntaansa uida tuo 30 metriä. Uin päästä päähän 20 kertaa ja viimeisellä kerralla kymmenen kertaa. Silloin vesi oli jo viilentynyt niin paljon, että alkoi tulla vilu.
Viime kesänä Pienen karhunkierroksen jälkeen syntyi idea lähteä vaeltamaan se Iso Karhunkierros. Syksyllä meillä olikin muutama harjoitusleiri ja matkaan oli tarkoitus lähteä kesäkuun puolessa. Mutta kuten niin moni muukin asia peruuntui koronan vuoksi, peruuntui myös Karhunkierroksemme. Oli kuitenkin ihana saada vieraaksemme osa porukastamme kesäkuun lopulla.
Harjoittelimme kiehisten tekoa, tutustuimme riippumattoon sekä mosquito domeen. Herkuttelimme täytettyjä tomaatteja sekä grillimakkaraa ja nautimme luonnosta. Reippailemaan emme lähteneet 30 asteen helteeseen.
Aurinkoisena alkukesän päivänä matkasin Nuuksion Pohjoiselle portille Vihtiin, jossa tapasin Metsähetken Marjon. Ajatuksena oli saada Marjolle harjoitusta näkövammaisen ohjaamiseen ja minulle onnistunut melontaretki. Molemmat tavoitteet täyttyivät ja vietimme mukavan melontaretken kasveihin tutustuen. Marjo kuvaili hienosti maisemia ja kertoi kasveista. Sain tunnustella vesistön kasveja.
Otto oli matkassa mukana ja viihtyi kanootissa hyvin.
Melonnan jälkeen Otto ilakoi rantavedessä ja me huljuttelimme varpaita Oton iloa seuratessamme. Yrttiteehetken jälkeen jatkoimme vielä hortakasveihin tutustumisella. Kuljimme taikaportaat, nautimme sireenien tuoksusta, tunnustelimme monia kasveja.
Aika meni aivan liian nopsaan.
Isot kiitokset Marjolle retkestä.
Ollaan jo kesäkuun puolessa. Aika menee vauhdilla, vaikka päivät eivät olekaan täynnä ohjelmaa. Olemme saaneet nauttia ihanan lämpöisistä alkukesän päivistä ja sateiden jälkeen lumoavista tuoksuista. Heti kuun alussa pystytimme teltan pihaan, jossa nukuin Oton kanssa. Purimme teltan kuitenkin sateiden tieltä pois ja nyt näinä helteinä se on aika pystyttää uudestaan.
Videolta voit katsoa miten teltan pystytys sujuu, millaisilla retkeilyvarusteilla olemme varautuneet ja miten minun ja Oton yö teltassa sujui.
Sateiden myötä metsäpalovaroitus ei ollut muutamaan päivään voimassa, joten viime keskiviikkona pääsimme kokkaamaan aterian nuotiolla parin viikon tauon jälkeen. Muutoin olemme tehneet aterioita grillissä. Sisällä hellan ääressä tai uuniruokien valmistaminen ei näillä helteillä houkuttele.
Teimme nuotiokokkauksista oman videon, jossa näet miten sokkona kasvisten pilkkominen sujuu, miten Rauno toimii nuotiomestarina, mitä viiniä nautimme aterian kanssa ja vilkaistaanpa lopuksi miltä kasvihuoneessa näyttää.
Emme ole koko keväänä kyläilleet eikä meidän luona äitiäni lukuun ottamatta kyläilty. Nyt juhannukseksi saamme kuitenkin ystäväpariskunnan vieraaksemme. Haaveilimme rosvopaistin valmistuksesta, mutta metsäpalovaroitus on voimassa jälleen. Nyt jännitämmekin saadaanko ukkosien myötä riittävästi sadetta ennen juhannusta vai valmistuuko juhannusateriamme kaasugrillissä.
Vihdoin sää lämpeni ja poutaantui pari viikkoa sitten. Perjantaina oli mukava istutella yrttejä ja kukkia, illalla nauttia kiireettä nuotiossa tehdystä ruuasta lintuja kuunnellen. Viikonlopun aikana Rauno rakensi uutta kukkalaatikkoa lehtikuusesta. Pihalla oli ihana viettää aikaa touhuten. Ja mikä parasta viime viikolla saimme äitini vieraaksemme tiistaista perjantaihin.
Tiistaina ja keskiviikkona olikin ihanan lämmin. Molempina päivinä valmistimme ruuan nuotiolla. Tiistaina valmistui ahvenia joidenka kanssa parsakaalia, sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa, puikulaperunoita sekä katkarapudippi. Aterian jälkeen istuimme pitkään nuotiolla mailmaa parantaen. Nukkumaan maltoimme vasta lintujen alotellessa uuden päivän laulujaan.
Keskiviikon aterialla herkuttelimme halloumilla, pinaatilla ja valkosipulilla täytetyillä tomaateilla, pekoniin kiedotuilla parsoilla sekä puikula-perunoilla.
Keskiviikkona pihapuuhien lomassa kuvasimme myös videon, jossa esittelemme mökin pihan kasveja. Taidettiin olla vähän turhankin perusteellisia, sen verran pitkä videosta tuli.
Molempina päivinä toimin nuotiomestarina. Sain syttymään nuotion ongelmitta myrskytulitikuilla.
Torstaina oli selvästi koleampi ja tuulisempi päivä. Kulutimme aikaa kirjojen parissa äidin valmistaessa vuorostaan ruokaa -bravuriaan lihakastiketta. Illalla saunoimme ja rentoilimme.
Tuntui tavattoman hyvälle äidin vierailu hyvine keskusteluineen. Siitä oli hyvä ponnistaa uuteen kuukauteen.
Huomaan, että blogin päivitys on jäänyt, vaikka videoita onkin syntynyt. Jo pari viikkoa sitten tarinoin korona-tilanteesta ja linnuista auringon laskiessa mailleen. Puheideni lisäksi videolla voi nähdä valokuvia mm. metsäkirvisestä, peiposta, lehtokertusta, pajulinnusta ja kultarinnasta.
Takana on hyvin kolea ja sateinen viikko. Maanantaina satoi monta senttiä räntää ja sitä valkoista oli vielä seuraavanakin päivänä maassa. Räntä-, rae- ja vesikuuroja on ropsunut pitkin viikkoa eikä ole oikein keväiseltä tuntunut. Lisäksi on ollut asioita, jotka ovat mieltä painaneet, joten kulunut viikko ei ole ollut niitä parhaita.
Ne jotka ovat blogiani seuranneet jo pidempään ovat törmänneet teksteihin missä olen kirjoittanut mökin kaivon ongelmista. Neljä vuotta sitten sinne vaihdettiin pumppu, pari vuotta sitten korjattiin jokin sähkövika ja nyt taas pumppu on paskana. Tilalle asennetaan vesiautomaatti, jonka pitäisi nyt ongelmat lopettaa. Ei välttämättä tuo kuluerä ollut ihan tähän tilanteeseen tilauksessa, mutta minkäs teet. Toivottavasti kaivo vesiautomaatin asennuksen jälkeen pysyy pitkään harmia tuottamattomana.
Perjantaina sateen laannuttua lähdimme kiertämään meidän ns. ympyrälenkin lintuja kuunnellen. Mökkitiellä lintuja olikin mukavasti, mutta itse ympyrällä oli varsin hiljaista. Ympyrän loppupuoliskolla lähistöltä lennähti jokin suuri lintu meidät melkein säikäyttäen. Kieltämättä harmitti ettemme sitä nähneet ja niin jäi arvoitukseksi mikä lintu siinä otti kierroksia. Jo Oton päästyä valjaista mökin pihassa kävelimme vielä lähipellon laitaan kuulostelemaan töyhtöhyyppiä ja kuovia. Upean illan kruunasi nuotio ja lintujen kuuntelu hiljaisuuteen saakka. Sisälle tullessamme kello oli 23.30 ja ulkona asteita 1,3.
Viime viikolla tiistain jälkeen sää tuulistui, mutta pysyi mukavan lämpöisenä. Puuhastelua oli mukava jatkaa keskiviikkona ja torstaina. Rauno sai useamman istutuslaatikon valmiiksi ja minä pääsin kylvämään niihin ensinmmäiset siemenet. Kevääseen ja kesään kuuluu myös grilliruoka, joten toisena päivänä touhujen lomassa grillattiin. Heitetäänpä videolla teille lukijat ja kuuntelijat kysymyskin, joten olkaapa tarkkana. Ja mieluusti otamme videoistamme muutoinkin palautetta vastaan ja vastaamme kysymyksiin mielellämme.
Kolean vapun jälkeen olemme päässeet nauttimaan ihanista kevätpäivistä ja aloittamaan kunnolla pihapuuhat. Aamuisin olen nauttinut teestä ulkosalla ja sisälle ei oikein malta edes ruokaa laittamaan.
Tiistai oli kevään tähän mennessä lämpimin päivä. Videolla pääset seuraamaan miten se meiltä sujui
