Kylläpäs tuo sää nopeasti muuttui; eilisiltana vielä huokailua kuumuudesta ja nyt jo joutuu pohtimaan suojatako yrtit ensi yöksi kylmältä. Tuo mennyt lämpöaalto käsittääkseni on kesäkuussa aikas harvinainen ilmiö täällä Suomessa. Rakastan kesää ja kesäpuuhastelua, mutta välillä helteillä iskee ahdistus/masennus omasta näkövammaisuudestaan. Ei voi vaan heittää sandaaleja jalkaansa ja lähteä rannalle tai hengailemaan jonnekin muualle. Tai no voi, mutta eihän se yksin ole mukavaa, tuskin näkevästäkään… No joka tapauksessa tuo ahdistusfiilari on kurja ja inhoan sitä. Onneksi en kärsi siitä kovin usein, lähinnä kuumina kesäpäivinä, jos en pääse toteuttamaan kesäpuuhailua ja purkamaan kesäenergiaani. Tälle hellejaksollekin tuo ahdistus ehti vierailulle pariinkin otteeseen, mutta onneksi positiivinen luonne vie yleensä voiton, ja pääsin nauttimaan kesästäkin. Tosin Harmaakuonon nivelrikkoepäily lisäsi paskaa oloa, mutta helpotus oli suuri epäilyn osottauduttua vain epäilyksi.

Toissasunnuntaina kävimme Hakaniemen torilla kiertelemässä ja shoppailemassa. Avokkini osti mm. säilykkeessä käristysporoa ja kauppias korosti ettei tuotteessa ole säilöntäaineita. Harmaakuono sai pari poron luuta joista onkin takapihalla nautiskellut meidän grillaillessa. Ostin luomupuolukkahunajaa, jota ajattelin kokeilla smoothieksiin. Kalakauppiaalta ostimme herkullista kylmäsavusiikaa ja Kivikylän pisteestä avokille maksamakkaraa ja savupalvia. Lopuksi ehdimme vielä istuskella ja nautiskella upeasta säästä ennen kuin matkajatkui. Avokki tuli kotiin ostoksineen ja me avustajani kanssa lähdimme Ruohonjuuren tapahtumaan Liiku itsesi iloiseksi-lenkille. Lähtö tapahtui Kampin Ruohonjuuren edestä. Ensiksi hivenen pyörittelimme kroppaa ja sitten matkaan. Kiersimme kahdesti Töölönlahden. En ole aikaisemmin sielä käynytkään ja tuntui aika hienolta löytää sellainen paikka ihan ytimestä. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja jotenkin ihana leppoisa tunnelma. Kahviloissa paljon väkeä. Harmaakuono olisi mielellään käynyt meressä viilentymässä, mutta eihän sinne saaste- ja rytyrantaan voinut poitsua laskea. Poika selkeästi kärsi kuumuudesta ja etenkin toinen kierros meni hissutellen. Tuolloin tietysti pohdin paljon tuota nivelrikon mahdollisuutta, johtuuko matelu siitä. Noh kuvauksien mukaan ei.

Palattuamme Kampin Ruohonjuureen pääsimme siellä maistelemaan kookosvettä ja erilaisia pähkinöitä. Kookosvesi maistui hyvältä. Ehkä se olisi ollut vielä parempaa, jos olisi ollut vähän kylmempää. Tapahtumaan osallistuneet sai Ruohonjuuresta tuotekassit joidenka arvo oli n. 50 euroa. Kassista löytyi mm. Ecoverin tiskiainetta ja yleispuhdistusainetta, Frantsilan kylmägeeliä, Quinoasuklaapatukoita, Mango-energiapatukoita, pikkupusseja erilaisia muroja, kookosöljyä, luonnonkosmetiikkanäytteitä, Auringonkukansiemenleipätaikina-aines(vähähiilarinen), spelttipuurojauhoannospussi jne. Maanantai-ilta menikin niitä merkkaillessa pisteille. Ostimme keittiöön uuden keittiölipaston. Sinne ”purkitimme” mun terveysruokatuotteet ja purkkeihin merkinnät pistekirjoituksella mitä missäkin on. Nyt on tosi kätevää avata vain laatikko ja lukea purkin kannesta mitä siinä on. Meillä on paljon sinänsä kaappitilaa, mutta kaapit ovat kapeita ja korkeita, ei siis kovin käytännöllisiä tälläselle pätkälle. Nyt ei tarvitse kurotella ja varmasti kaapit ja lipaston laatikot pysyy siistimpinäkin, ainakin toivon niin. On muuten aika hassua, mutta jotenkin tuntuu tärkeältä, että nuo terveysruuat ovat siistissä järjestyksessä 😀 No kyllä toki siisteys on muillekin tavaroille, esineille ja tuotteille ihan tervetullut juttu. No joka tapauksessa tuolloin sunnuntaina vielä ennen kotiin lähtöä kävelimme Stockmannin herkkuun, josta ostin kolmen litran pönikän kylmäpuristettua omenamehua, joka on täydellisen hyvää, suosittelen lämpimästi! Sorruin ostamaan myös Siemencroishantteja, joihin olen hurahtanut Thehuoneessa. Kotona olikin ihanaa istuskella ulkona herkuttelemassa sellainen teen kanssa ja rentoutua kirjan parissa. Luen tällä hetkellä pistekirjoituksella Nora Robertsin kirjaa Musta ruusu, joka on jatkoa kirjalle Sininen daalia. Ei mitään huippulukemistoa, mutta pihakeinussa menee kivasti 😀 Kun luen ulkona luen mielummin pisteillä kuin äänitteenä. Samalla on ihana kuulostella lintujen laulua ja muita kesän ääniä. Jos istuisin siellä kirja korvilla moni ihana kesä-ääni jäisi kuulematta 🙂 Ja se tuntuisi jotenkin epäsosiaaliselta. Nukkumaan mennessä kuuntelen aina kirjaa.

Keskiviikkona treenasimme avokin kanssa yhdessä kotikuntosalilla. Ehkä hellepäivää voisi paremminkin viettää. Ei vaan, meillä oli tosi hauskaa ja treenin jälkeen ihana olo. Mä penkkipunnersin ihan perussettiä ja sit apuliikkeinä käsipainopenkkiä ja pystypunnerrusta. Ylätaljalla vetoja eteen myötä- sekä vastaotteella, kulmatangolla hauiskääntöjä, kahvakuulalla heilautuksia, kyykkyjä tanko niskan takana jne. Sainkin jalat treenistä tosi kipeeks. Ne onkin mun heikko kohta ollu aina. Ylipäätään vapailla painoilla treenaaminen on ollut mulle aina hankalaa, koordinaatio yms. Taitaa valitettavasti tällä näkövammalla olla osuutensa asiaan. Oikeastaan vasta avokin myötä olen oppinut paremmin ja yläkropassa koordinaatiota löytyykin aika kivasti ja penkkipunnerruksessa tekniikkakin toimii. Mutta ne jalat, jalat… Kahvakuula on kyllä oikeesti tosi mahtava treeniväline. Sen kanssa kehittyy koordinaatio, voima, kestävyys, kehon hallinta jne. Siinä on oikeastaan vain mielikuvitus rajana. Mut kun ne pirun jalat tulee niin pirun kipeeks 🙁 No kyllä se helpottaa kun treenikertoja tulee tiiviimmin. Ja treenikipu on tervettä, ei se tapa, vaikka portaiden nousu ja lasku onkin tuskaa. Joka tapauksessa treenin jälkeen oli niin huippufiilikset. Mulla oli brotskujuomana muuten smoothes, jossa oli hamppuproteiinia, raakasuklaata, parapähkinöitä, macajauhoa, vettä vuorisuolalla ja sitruunalla sekä mustikoita. Hunajaa siihen olisi voinut vähän heittää, olisi ollut ehkä vähän pehmeämmän makuista. Mutta muuten sotkotus oli ihan jees. Suihkun ja venyttelyn jälkeen grilli kuumaksi ja broilerfilepihvit paistumaan, jotka olin marinoinut soijahunajalla ja pippurilla. Lisukkeena salaattia, jossa rukolaa, jäävuorta, tomaattia, kurkkua, paprikaa, raejuustoa ja hunajameloonia. En ole oikein aikasemmin rukolasta tykännyt, nyt se maistui ihanan kesäiseltä, joten aika-ajoin kannattaa testailla makuja uudestaan mistä ei ole pitänyt. Niistä saattaa ruveta tykkäämäänkin. Mulle kävi kyl just näin rukolan suhteen.

Perjantaina kävelimme avustajani kanssa kauppaan ja ostimme grilliin munakoisoa, kesäkurpitsaa ja bataattia. Pintaan vuorisuolaa ja pippuria. Ja kalatiskistä ahvenfilettä, joka oli kallista kuin faaan… Teki kuitenkin mieli saada jotain muuta kalaa vaihteeksi kuin lohta. Kauppias kertoi kalan tulleen heille edellisiltana Oulusta, joten olihan se sen pari päivää vanhaa ja eihän se aivan tuoreelta enään maistunut, vaikka ihan hyvää olikin. Omista yrteistä kalaa maustamaan pääsi sitruunamelissa ja ruohosipuli. Jälkkäriksi ostimme mansikkahimossamme ruotsalaisia mansikoita, jotka oli kovia ja onttoja sisältä. Varmasti säilöntäaineiden kyllästämiä kemikaalikammotuksia eikä hivellyt kenenkään meistä makuhermoja.

Lauantaina kävimme retkeilemässä Kaunissaaressa pienellä porukalla koirinemme. Lauttamatka kesti tunnin ja lautta lähti Vuosaaresta. Itse Kaunissaarta ei ihan hirveästi valitettavasti kierretty, koska aika meni grillikatoksella lettuja- ja makkaraa paistaen.

Kuvaaja: Sini Merikallio

Letut puolukkahillolla olivatkin herkullisia pitkästä aikaa. Makkrasta en nykyisin oikein välitä. Jos syön makkaraa sen pitäisi olla jotakin todella laadukasta ja vähärasvaista. Ei kuitenkaan keinotekoisesti kevennettyä. Mutta ilman makkaraa pärjään loistavasti ja ehkä kerran parissa kuukaudessa voin syödä yhden makkarankin. Ehkä letuista huolimatta kuitenkin parasta oli kun koirat pääsi rentoutumaan ja uimaan.

Kuvaaja: Sini Merikallio