Neuloosi kerää voimiaan

Viime viikkoina neuloosi on ollut rauhallisessa vaiheessa, mutta pakotti minut pakkaamaan kopallisen lankoja mukaan tänne mökille. Viestitti mulle, että tylsistyn, jos tekemistä ei ole riittävästi jne. No lankoja on montaa erilaista, joten fiiliksen mukaan voi vielä valitakin mitä seuraavaks alan neulomaan. Loppusuoralla on merinovillainen kaulaliina.

Edellisessä postauksessa kirjoittelin mehiläisvahakynttilöistä, ja siitä miten mukavaa on ollut antaa joulumuistamisena itse tekemiään kynttilöitä. Myös muutama huivi on kääräisty pakettiin. Torstaina treffasin ystävääni, joka oli jo pakettinsa aukaissut ja ottanut yönsinisen Teddy-langasta neulotun tuubihuivin käyttöönsä. Saamastani tekstarista päätellen hän oli iloinen lahjastaan ja tuo tunne vahvistui tavatessamme ja hänen esitellessään äidilleen huiviaan.

Tämän huivin postitin lapsuudenaikaiselle ystävälle

Babouska (52%villa 39%akryyli 9%nylon)
Toivottavasti on tarpeeksi pinkki, sillä hän pyysi minua tekemään pinkin huivin itselleen jo viime talvena.  En oikein löytänyt sopivaa lankaa silloin, mutta toivottavasti joulupaketti ilahduttaa. Huivi on harpulla tehty.

Marraskuussa Silmukkasiskojen kanssa vietimme mukavan päivän Messukeskuksessa Kädentaitomessuilla. Novitan ständiltä ostin  langat  tuubihuiviin petroolinsininen Rose (70%akryyli 30%villa) ja sinisenkirjava Silmu (36%mohair 33%polyamidi 31%akryyli). Neuloin ohjeen mukaan kasin puikoilla leveydellä 31 silmukkaa, koko ajan oikeaa.   Tuubihuivista tuli lyhyehkö, menee juuri ja juuri kaksinkerroin kaulan ympäri. On aivan makuasia onko se liian ahdistava kurkulla vai ei. Huiviin meni kerä Rose-lankaa ja kaksi kerää Silmua. Aan nähdessä huivin, ihastui siihen. Löysi itsensä lankakaupasta ja häneenkin on tarttunut neuloosi 😀 On tehnyt vastaavanlaisen punaisen tuubihuivin minkä itse tein sinisenä, on tehnyt myös tuubin oranssi-silmusta, ja ilmeisesti huiveja on syntynyt lahjaksi läheisilleenkin 🙂 Eli, varokaa ystävät hyvät, neuloosi saattaa olla hyvinkin tarttuvaa. Mutta tämän huivin saaja nauttii nyt etelän lämmöstä, mutta ehkä kotiuduttuaan täällä talvipakkasessa huiville on käyttöä ja toivottavasti ei ole liian ahdistava kurkulla.

Tultiin tänne mökille eilisaamuna ja kotiin palaamme vasta vuoden vaihduttua. On tarkoitus ulkoilla paljon, rentoutua, neuloa, viettää aikaa kirjojen parissa…
Nyt menee luomukinkku leivinuuniin yöksi paistumaan. Aattoyöhön kuuluu kinkun tuoksu 🙂 Ja odotukseni on korkealla kinkun suhteen: luomua ja leivinuunissa paistettua, sen on pakko olla herkullista :O 😀

Toivotan kaikille lukijoilleni ihanaa jouluaikaa. Rentoutukaa, nauttikaa läheisienne seurasta. Joulu on rauhan, rakkauden, hyvänmielen juhla.
Valitettavasti näin ei kaikkialla kuitenkaan ole. On monta yksinäistä, jota joulu kouraisee kipeästi. On niitä joidenka elämässä on surua eikä joulu onnea tuo. Tuntuu pahalta kun ajattelee Artun kohtaloa Ylöjärvellä. Perhettä on kohdannut hirmuinen suru eikä varmasti joulumieltä ole. Voimia sinne paljon, ja voimia myös kaikille muillekin joille joulu ei tuo rauhaa, hyvää oloa.

Kaulaliinoja ja frillahuiveja

Syksyn tullen taas neulominen ja harputtelu ovat innostaneet, ja moni ilta on venynyt liiankin myöhään käsitöiden parissa. Mukavaa se on ollut ja nyt ajattelin esitellä valmiita töitä.

Viime talvena tutustuin frillahuivin neulomiseen. Alkuun se tuntui tuskastuttavan vaikealta. Lanka meni hirvittävälle kierukkeelle, tai isosilmäisen verkkolangan silmut putosivat puikolta. Työn jouduin purkamaan aika monta kertaa, mutta vihdoin huivi valmistui. Lanka on Novitan Frillaa (100%akryylia)

Sittemmin olen tehnyt Haapsaluusta ostamasta langasta pienverkkoista frillaa. Pidän neuloksesta enemmän, mutta työ etenee hitaasti, koska lankaa on leviteltävä ja todella etsittävä se ulkoreunimmainen verkon silmu. Mökillä ja viimesimmissä käsityömiiteissämme olen työn parissa ahkeroinut, mutta ei ole vielä ihan valmis.

Alkusyksystä ennen Lontoon matkaa parissa illassa tein tämän mustan isosilmäisen frillan.

Syyskuun lopulla teimme Silmukkasiskojen kanssa visiitin Oulunkylän Lankamailmaan. Ja samana iltana aloitin tämän liukuvärjätyn frillan.

Langan toisessa reunassa kulkee verkkorivi ja loppuosa on toiseen suuntaan olevia lankoja, jotka ovat kiinni langan toisessa reunassa. (Embla 85%akryyli 15%polyesteri)

Tämä mustanyppylankafrilla tuotti pään vaivaa. Yleensä teen frillat kahdeksalla silmukalla, mutta tästä sai vain kolmella silmulla edes jotenkin järkevän mittaisen. Olen oppinut, että yksi kerä on yksi frilla. Voihan se olla toisinkin, mutta luulisi huivista tulevan aika ruma, jos siinä on paljon välisolmuja… No tästä tuli tylsä liuruke.

Ihastuin (Rosarios 85%mohair 10%akryyli 5%polyamidi) tähän. Tuntuu kädessä ihanan pehmoiselta neulokselta. Mulla on vähän se ”vika” että lankoja valittaessa otan sellaisia mitkä tuntuvat käteen erityisen hyvältä, ja siksipä kai työni sitten on usein pörröjä 😀

Tänäsyksynä on valmistunut myös tämä Novitan langasta, (Rose mohair 65%akryyli 35%), jonka ostin Haapsalusta.


 
Viime keväänä Kuusamossa ollessamme harputtelin avokin äidin sydämiin 😀

Hänelle oli harppu täysin uusi tuttavuus ja myös se että sokea voi ja osaa tehdä käsitöitä. Hän oli vaikuttunut myös, että tein huiviin hapsut. Lanka on keinokuituaLidlistä (Papillon 70%akryyli 30%polyamidi). Ei suosikkini, mutta tulipahan ostettua ja harputeltua.

Käsityökorissa odottaa vielä lisää tummaalilaa Mohairia, josta teen vähän leveämmän kaulaliinan, Kaksilla puikoilla on frilla, sekä suunnitteilla harputella Merinovillasta harpulla huivi. Sitä ostin edullisesti kesällä Haapsalusta. On ihanan pehmeää ja kutittamatonta villaa.

Uusi ”valtaus” – Frillasta ehkä joskus huivi, jos selviän verkkolangoista

Harpulla neulominen on yksinkertaisen helppoa verrattuna Frilla-huivilangalla neulomiseen!
Nyt ainakin tuntuu siltä.
Tai eihän se varsinainen
 neulominen…
Mutta miten saa aina sen juuri oikean verkkosilmun mukaan?
Kun huivi aloitetaan, puikolle nostetaan verkkolangan uloimmat silmut puikolle (8) ja neulominen tapahtuu oikeaa silmukkaa tehden. Eli, puikolle kiepautetaan aina uloin seuraava verkkosilmu. Lankaa täytyy levittää aina etukäeteen, jotta verkon silmut tulevat esille.  Ja tuon verkon ulkoreunan seuraaminen tuntuu pirun vaikealta, huiviin kun tulee sellasia jänniä kerrostumia/rypytyksiä ja välillä ei tiedä mikä on valmista työtä ja missä lanka kulkee. En osaa selittää. Käsin on jotenkin (vielä) hankala tuntea miten verkkolanka kulkee työssä. Ja siksi en oikein osaa edes selittää miten valmis neule muodostuu 😀 Ostin eilisessä käsityöillassa kaksi kerää lankaa, joten perhana soikoon, aion oppia tuon! Tällä hetkellä saan tehdyksi noin 10 cm työtä kun yht’äkkiä en enää löydäkkään langan ulkoreunaa mistä verkko pitäisi ottaa, kiertyy pirulainen jotenkin, äh!
Lohduttavaa on, että lanka on äärimmäisen helppoa purettavaa, ei tarvi kuin vetää työ purkaantuu vaivatta.
Käsityöillassa oli Novitalta henkilö esittelemässä kevään uutuuksia. Itse rakastuin Mohair-lankaan, josta olenkin valmistanut tummansinisen kaulaliinan. Moniin Novitan lankoihin on tulossa uusia värejä ja ilmeisestikin aika kirkkaina/raikkaina. Vihreää oli aika paljon eri sävyissä, erityisesti mieleeni jäi tekonurmenvihreä. Se ”kuulostaa” jotenkin aika voimakkaalta, jos muistan oikein tekonurmen värin lapsuudesta 😀
Tapahtumassa saimme Novitan paksun ohje/mallisto –lehden. Täytyy pyytää jotakuta katsomaan sieltä niitä helpohkoja ohjeita mistä tällänen tyhmempikin vasta-alkaja voisi saada jotain aikaan. Lisäks saatiin alennuskumongit (15%) Novitan liikkeeseen, joten maaliskuun loppuun mennessä on otettava suuntia lanka/käsityötarvikeshoppailuille 
Tänään jatkettiin Aa:n kanssa käsityöteemalla. Merkattiin (väri ja mistä helmi valmistettu) pistemerkinnöin mun helmilajitelmat, puikkojen koot, lankojen värit sekä helmilankojen värit. Aikaa meni yllättävän kauan, mutta nyt kaikki käsityötarvike on siististi kahdessa Ikeasta ostetussa laatikossa. Laatikoihin mahtuu mukavasti myös keskeneräiset työt. Niitä on tällä hetkellä kolme: petroolinsinininen leveä huivi (niin ohutta lankaa, että harputan kahdella kerällä), kapeampi pinkkikaulaliina (lapsuudenystävän tilaus, ja ohut lanka tässäkin, joten kahdella langalla mennään. Ja lanka sileää, joten pienimmätkin mokat paljastuu heti) sekä puikoilla musta kaulaliina merinovillalangasta. Tällä hetkellä Frilla ei ole puikolla, koska ennen tämän kirjoittamista purin aikaan saannokseni, joten jälleen homma lähtee alusta. Jee-jeee… Mä oon sitten huippu – ainakin mitä tuhraamiseen tulee. No vielä Frillakin valmistuu!
Nyt on vihdoinkin Lontoon matkan majotusasiatkin kunnossa. Viime viikolla löysimme kohtuuhintaisen (1400 euroa 11 vuorokautta) asunnon, jonka sijaintikin oli suht hyvä. No varauksen yhteydessä piti kertoa miksi matkustamme Lontooseen. Noh, rehellisenä ihmisenä Aa mainitsi paralympialaiset. Noh, saimme vastauksen, jossa varauksemme hyväksyttiin ja kerrottiin, että varausjärjestelmässä on jotain vikaa, että tuolloin paralympialaisten aikaan hinta on euroissa 2000 paikkeilla. Noh, oli järjestelmässä vikaa tai ei, emme ottaneet. Ja kun Aa oli tuon viestin saanut, kävi katsomassa varausjärjestelmää, jossa hinta oli ”korjattu”. No emme alkaneet väittelemään siitä olisiko tämän vuokraajan pitänyt vuokrata asunto sillä alkuperäisellä hinnalla vai ei. Onneksi oltiin katsottu varavaihtoehtoa, joka on vähän halvempikin. Sijainti ei ole niin hyvä, mutta nyt emme maininneet paralympialaisista mitään ja hinta pysyi siinä mikä se järjestelmässä oli (1100 e 11 vrk). Meitä majoittuu neljä asunnossa. Siellä on kaksi makkaria missä parisängyt, keittiö ja pieni puutarha. Lento- ja majoituskulut ovat multa 532 11vrk, joten Lontoon hintatasoon verrattuna voinen olla todella tyytyväinen. Olin aika varma, että kulut nousevat lähemmäksi tonnia, mutta onneksi ei. No toki siellä eläminen maksaa, mutta niin se maksaa täälläkin.
Helpotus on joka tapauksessa suuri nyt kun myös majotusasia on selvä.
Olen saanut uuden lukijan, mukavaa!
Tervetuloa Paprika!
Toivottavasti viihdyt mukana.