Julkaistu

Viikon teema KÄSITYÖT

Vaikka viikko on vasta puolessa on jo nyt selvää, että käsityöteemalla mennään. Työrintamalla on kovin hiljaista huomista lukuun ottamatta, joten on ollut aikaa paljon tehdä käsillään. Tosin eilinen meni vähän harakoille menkkavitutuksen ja harmaansään ahdistuksessa. Onneksi sain jonkin verran neulottua kauluria, joka menee pukin konttiin samalla kun kävin äänilehtiä läpi, mitä artikkeleita niistä haluan säilyttää ja mitkä menevät suorilta roskiin. Tarkotus oli tehdä mehiläisvahakynttilöitä, tumman vihreästä mehiläisvahasta kuusen muotoisia kynttilöitä. Maanantaina avokin ja Aa:n shoppaillessa tein hunajan värisiä keskipitkiä ja pitkiä kynttilöitä. Avasin ruokailutilan ikkunasta säleverhot ja nostin ne ylös, annoin auringon paistaa sisään. Tuli ihan kevättalvinen olo, vaikka marraskuun alkupuolella ollaankin. Oli kiva fiilis ahkeroida kynttilöiden parissa ja hunaja-levyt jo loppuivatkin. Nyt kuuset odottaa vielä tekiäänsä :D:D

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä loin silmukat tuubihuiviin, jossa neulon Yön sinisellä Teddy ja vaalean harmaalla -Säde -langoilla. Tuolloin alotin myös tuon pinkin kaulurin, joka menee lapsuuden ystävälle joulumuistamisena. Noiden kahden neuleen välillä olen näinä päivinä sitten vaihdellut. Tuubihan tulee nopsaan, koska Teddy on niin paksua lankaa ja mukana kulkee vielä toinenkin lanka. Kauluria väännän 3mm puikoilla, joten ei ihan niin nopsaan synnykään. Ja kyseessä on tuo Ambitus-kauluri, mutta vielä en ole levennyksissä. Kahdella aikaisemmalla kerrallahan olen niiden kanssa takunnut. Nyt jännittää miten käy. Joko olisin oppinut???

Jo kesällä neuloin ekan neuleen paperinarusta, joka tulee valokranssiin. Tein neuloksen 56 silmukalla ja 12 mm puikoilla aina oikeaa-neulosta kunnes neulos 50 cm korkea. Nyt viimeksi ollessamme mökillä sain aikaan toisen neuleen ja kolmattakin alotin. Siinä oli vaan vääränlaista paperinarua, joten se neulos ei toiminut. Joka tapauksessa olin tänään kaverini luona tekemässä kaksi valokranssia valmiiksi. Aika sujahti nopsaan ja mukavasti teetä hörppien ja käsitöitä tehden.

Ensiksi led-valot kieputellaan renkaan ympärille, tulee renkaan koosta riippuen kaksi tai jopa kolmekin kierrosta. Paperinarusta neulottu neulos taitellaan kaksinkerroin ja ommellaan käsin putkeksi renkaan ympärille. Ompeleen ei tarvitse olla kovin tiukka. Ja kun putki on valmis se venytetään renkaassa kohtaamaan päät ja ne ommellaan lopuksi yhteen. Led-valot, jotka kransseissa ovat toimivat paristoilla, 4 aa-paristoa. Tokihan kranssiin voi laittaa myös sähköllä toimivat valot. Kävin ostamassa valot heti lokakuun alussa ja silloin ei vielä kaikki jouluvalovalikoimat vielä olleet saatavilla. Avokki ja Aa toivat maanantaina oikeanlaista paperinarua, joten pariin kranssiin pitäisi vielä neulokset neuloa.

Jos alkuviikko on mennyt käsityöjuttujen merkeissä, niin menee loppuviikkokin. Huomenna ehtii ehkä vähemmän, mutta lauantaiaamuna matkaamme ihanien Silmukkasiskojen kanssa Tampereen Kädentaito-messuille. Eilisiltana kävin tapahtuman kotisivuilla ja kyllä taitaa olla luvassa paljon kaikkea ihanaa langoista ja uusista ideoista alkaen. Osaakohan sitä olla järkevä? Jos olisin fiksu, mutta kun en ole… En lähtisi koko messuille. Lauantaina järjestelin lankalaatikkoni ja totesin niitä olevan ihan kohtuullisen paljon. Järkeväähän olisi neuloa entiset pois ja sitten vasta harkita uusien ostoa, mutta kun… mennään messuilemaan, niin… Voih!!! Tää taitaa kuiteskin olla aika ihanaa hulluutta ja moni neuloosista kärsivä varmasti tunnistaa oireet???

Julkaistu

Kolmen ponchon kuukausi :)

Lokakuun aikana valmistui kolme ponchoa, joten eiköhän hetkeksi ole ponchoja neulottu riittävästi :D:D

Ystäväni pyysi minua jo kesällä neulomaan äidilleen joustinneuleponchon Talvella neuloin samoilla väreillä joustinneuleponchon Teddy-langasta. Nyt levennykset on neulottu punaliila-langalla. Työ aloitetaan 60 silmukalla ja levennykset tehdään viimeisestä oikeasta silmukasta ennen kahta nurjaa, ja jälkimmäisen nurjasta silmukasta. Eli, tuo kaksi nurjaa pysyy samana koko työn läpi. Oikeat silmukat lisääntyvät ja näin oikeasilmukkaraidat leventyvät.

Toinen ystäväni halusi puolestaan lapselleen ponchon, jonka neuloin samalla ohjeella, mutta alotus 52 silmukalla. Eikä mulla ollut tarpeeksi lyhyellä kaapelilla olevaa 8mm puikkoa, joten siirryin suoraan kaula-aukon ”tiukennukseen” vitosen pyöröllä. Nyt minua jännittää tuliko ponchosta sopivan kokoinen. En ole aiemmin tehnyt lapsen koon vaatteita. Tyttö käyttää 128 cm vaatekokoa, joten toivotaan parasta. Lupasin ystävälleni, että saa palauttaa, jos koko on mennyt vikaan.

Hulluuksissani päätin soveltaa joustinneuleponchon ohjetta. Lopputulos on ehkä hiukan liian leveällä kaula-aukolla oleva poncho. Lanka: Drops Andes mix (65%villa 35%alpakka, puikot 9, 30 astetta)
Loin 8mm pyörölle 60 silmukkaa, neuloin 4 kerrosta oikeaa silmukkaa ja värin vaihtuessa tumman siniseen vaihdoin vitosen pyörön ja aloin neulomaan joustinneuletta *2o, 2n* Levennykset tein joustinneuleponchon ohjeen silmukkamäärillä, mutta nurjat tein oikeina. Ja ensinmmäisestä levennyksestä eteenpäin neuloin sileää neulosta harmaita raitoja lukuun ottamatta, jotka tein nurjin silmukoin viiden kerroksen raitoina.

Syyskuun puolella neuloin äidin ollessa mökillä seuranani tilaustyönä uusvillasta tuubihuivin. Toivomuksena oli ettei villa kutita, ja että huivi on korinpohjaneuloksena.
Lanka: Ara Dalegarn (100%villa, puikot 7-8, käsinpesu)
Neuloin kasin pyöröllä ja 120 silmukalla
Kerrokset:
1-4 *3o, 3n*
5-8 *3n, 3o*
Langan paksuus vaihtelee samaan tapaan kuin Novitan Sylvia-langassa, jota ei kai nykyisin ole enään saatavana. Lanka ja siitä tullut neulos tuntui pehmeältä ihoa vasten eikä onneksi saajaakaan kutita.

Mökillä ollessani joskus syyskuussa tein elämäni ensinmäisen kaulurin, johon tuli etu- ja takakappaleet ja tietystikin pääaukko 😀 Lanka: Drops You mix (50%alpakka, 40%villa, 10%pellava, puikot 9, 30 astetta käsinpesu)
45 silmukkaa
3 kerrosta oikein, jonka jälkeen jatkuu sileänä neuloksena.
Kaula-aukon kohdalla neulotaan 7 silmukkaa, päätellään 31 silmukkaa, neulotaan 7 silmukkaa
Seuraavalla kerroksella neulotaan 7 silmukkaa, luodaan 31 silmukkaa ja neulotaan 7.
Takaosa on pidempi kuin etuosa. Viimeiset kerrokset ennen päättelyä neulotaan oikealla silmukalla. Poimitaan silmukat kaula-aukkoa varten, Ensinmäisellä kerroksella tarvittavat kavennukset, jonka jälkeen joustinneule *2 o, 2n* jatketaan haluttuun korkeuteen.

Näin joulun alla tonttulassa on pakko miettiä tarkasti mitä uskaltaa julkaista ettei mahdolliset lahjan saajat vaan pääse näkemään lahjaansa ennakkoon, joten loput työt esittelyssä myöhemmin 😀

Julkaistu

Oirehtiva neuloosi varma syksyn merkki

Käsityökärpänen on surahtanut voimakkaasti ja neuloosioireet päässeet valloilleen. Pitkin kesää neuloskelin pieniä hetkiä, mutta viimeisimmän käsityöpostauksen jälkeen sain vasta eilen ekan työn valmiiksi, ambituskaulurin. Sen kanssa taas takkusin levennyskerroksilla, niin, että jouduin purkauttamaan kerroksesta 14 aina kerrokseen 8. Lopulta tein kasinkin levennykset uudelleen edelleen mokaillen, mutta mokan onnistuin piilottamaan ja pääsin jatkamaan. Ja kun homma vihdoin alkoi sujumaan neuloosioireisto ryöpsähti valloilleen. Viime sunnuntaina istuin mökin pihassa neulomassa vaille viidestä lähes kasiin. Oli ihanaa istua koirat jaloissa ja kuunnella luonnon ääniä. Ennen kahdeksaa milloin kuvakin on otettu, alkoi itikat häiritä ja ilma viiletä niin paljon, että siirryin pesemään koirat. Iltateen yhteydessä neulominen taas jatkui.

Neule on matkannut pitkin viikkoa mukanani. Mökiltä kotimatkalla, Silmukkasiskomiitissä, Kaisa Jaakkolan luennolla, eilisellä Riksun reissulla puikot esiin, joten eilen sain ambituksen päätellä kaverin kanssa iltaa istuessamme. Ja nyt on jo puikoilla uusi työ: korinpohjaneulekuviolla punainen tuubihuivi, jota minua on pyydetty neulomaan. Keskiviikkona Espoon Menitasta löysin siihen sopivaa lankaa, uusvillaa. Langan paksuus vaihtelee vähän tapaan kuin Novitan Sylviassa, jota ei kait enään valmisteta. Menitasta ostin lankoja toiseenkin tilaustyöhön ja muutoin sainkin ostohaluni hillityksi. Mulla on niin paljon lankoja, ettei niitä pitäisi ostaa. Tänään Wanhassa satamassa olleilla Kädentaitomessuilla itsehillintä petti. Ostin boncholangat ja langat pariinkin kauluriin :D:D Lisäks bambuset 9mm pitkät ja 80 cm kaapelilla olevan pyörön. Itsehillintä piti myös maanantaisessa Vantaan näkövammaisten käsityökerhossa olleessa Novitan lankaesittelyssä. Seiskaveikkaan on tullut uusina väreinä neonkeltainen, neonpinkki jne. Nalle-langoissa oli kaiketikin kivoja syksyvärejä. Esittelyssä näin helmineuleena tehdyn peiton, ja sellainen peitto voisi olla mökille päiväpeitoksi aika kiva. Noh, en osaa helmineuletta, vaikka ystäväni mukaan sen kyllä opin. No ehkä sitten joskus tulevaisuudessa…

Alkuviikosta jännittäessäni Harmaakuonon tilannetta neulominen toimi hyvänä mielen rauhoittajana, joten niin maanantai-iltana kuin tiistainakin otin puikot käsiin aina kun ahdistus painoi päälle. Onneksi uutiset Harmaakuonon suhteen olivat hyviä, neulominenkin saattoi jatkua iloisena tapahtumana eikä ahdistuksen poistajana. Mutta niin se vaan on mitä syksymmäksi mennään sitä enemmän käsityöt innostavat ja tulee aivan uudenlaista inspiraatiota, ja se on ihanaa se. Joten, nyt kun iltatee on nautittu ja suihkussa käyty voinkin istahtaa kuuntelemaan kirjaa ja neulomaan.

Julkaistu

Loppukevään ja kesän käsitöitä

Tänään avustajani napsi valokuvat uusimmista valmistuneista neulomuksista ja käsitöistä, joten pitkästä aikaan teksti saa lisämaustetta valokuvien muodossa.

Käsityöharrastuksenihan on roihunnut nyt puolisentoista vuotta. Joskus aikaisemminkin olen jotain pientä neuloskellut töiden yleensä jääden kesken. Nyt niin ei enään kuitenkaan käy. Selvästi syksy ja talvi on aktiivisinta käsityöaikaa. Viime kesänä työt seisoivat keskeneräisinä ties miten pitkään, syksyn tullen into taas palasi ja samanlaisia inspiraatiokatkoksia ei ole tullutkaan. Toki välillä menee viikko tai pari ilman kosketusta käsitöihin, mutta tänä kesänä valmiitakin töitä on syntynyt.

Inspiraatio joskus katoaa vuodenajasta riippumatta, iskee alemmuuskompleksi. On olo etten osaa tehdä mitään hienoa, että työni on tavattoman yksinkertaisen tylsiä. Tuollaisen olon iskiessä on parempi hetki antaa töiden levätä ja palata niihin taas kun järkikin on palautunut päänuppiin. Halu oppia koko ajan jotain uutta on valtava, joten varmasti työnikin monimutkaistuvat ja monipuolistuvat. Olen joka tapauksessa onnellinen, että olen löytänyt käsillä tekemisen ilon, kokenut onnistumisia käsitöiden parissa, tutustunut ihaniin ihmisiin käsitöiden myötä jne.

Ennen keittiöremonttia harputtelin tuttavan pojalle sinisen pehmoisen kaulaliinan. Poika toivoi tuota pehmeyttä 🙂 Novita Rustika (51%villa 49%akryyli, puikot7-8, käsinpesu) Kaulaliina on tehty harpulla. Edellisestä harpulla tehdystä työstä olikin aikaa, sillä edellinen työ taisi olla marraskuussa tekemäni huivi.

Tuolloin huhtikuussa opettelin koirien vetolelun tekoa munkinnyöritystekniikalla. Ontelokude kävi käsiin, poltti hankautuessaan ihoon, joten vetolelun teko oli kovin hidasta. Nyörittelin aina muutaman solmun päivässä mökillä ihon parkkiintuessa tai tekniikan parantuessa, sillä lopulta kädet kestivät tehdä huomattavasti useampia solmuja kerrallaan kuin alkuunsa.

Kotiuduttuani Oton kanssa kurssilta rentouduin mökillä lammen rannassa istuen ja Wilbur Smithin kirjaa Valkoiset miehet kuunnellen. Samalla syntyi korinpohjaneuloksella tilaustyönä tuubihuivi. novita Sylvia (86%villa 14%silkki, puikot7-8, käsinpesu) 8mm pyörö/120silmukkaa/korinpohjakuvio 1-4 kerros: *3o, 3n* 5-8 kerros: *3n, 3o* Tein samanlaisen huivin tilaustyönä huhtikuun alussa ja sain toisen tilauksen esiteltyäni täällä huhtikuun postauksissa edellisen kerran valmistuneita töitä. Tuolloin huivista tuli ystäväni toivomanlainen, saas nähdä miten tämän käy.

Tein toukokuun opaskoirakurssilla tuubihuivin 8mm pyöröllä, sadalla silmukalla neuloen koko aika oikeaa ja mökillä kesäkuun alussa samoilla langoilla, mutta nyt tasona kasin puikoilla 31 silmukalla aina oikein. Lopuksi päät yhteen. Tällaisen tein viime jouluna lahjaksi ystävällenikin. Nyt minua kiinnostaa kumpi neulos miellyttää teitä lukijat enemmän? Jos kuvista nyt mitään pystyy sanomaan. yhtä aikaa neulottu novita Rose petroolinsininen (70%akryyli 30%villa, puikot 5) ja sinisenkirjava novita Silmu (36%mohair 33%polyamidi 31%akryyli, puikot 7 tai 8, käsinpesu)

Lisäksi olen kesän aikana näpertänyt jonkin verran kahvipussien parissa, neulonut valokranssiin neulomuksen, aloittanut Ampitus-kaulurin sekä mini bonchon. Ja nyt on keritty vyyhdistä lanka Revontuli-huiviin, joten syksy tulla saa 😀 Eilen tuntui ihan kauhistuttavan syksyiseltä :O, mutta tämän päivän aikana taidettiin saada kesä takaisin 🙂

Julkaistu

Viikonloppu Tallinnassa

Lauantaiaamuna 7.15 treffit satamassa, joten ennen kuutta sängystä ylös, vähän aamupalaa ja menoks. Menimme Lindalinella 90min Tallinnaan. Matka kului rupatellen ja teetä juoden.

Tallinnassa oli hirmuinen sumu, näkyvyys lähes olematon. Lähdimme kävelemään hotellille, jonne löysimmekin pienen mutkittelun jälkeen. Yksi huoneistamme oli jo valmis, joten matkatavarat saimme sinne säilytykseen. Nälkä kurni vatsassa, joten syömään. Olimme vanhasta kaupungista vähän sivussa, löysimme Matkahuollon, jossa söin kanasalaatin.

Aterioinnin jälkeen kävelimme paljon kehuttuun lankakauppaan Karnaluksiin, ja kyllähän se melkoinen paikka olikin. Hirveästi lankoja ja ihan liian paljon keinokuituisia keriä. Ei tullut sellaista ”ihania lankoja”-oloa. Angoralankaa ostin sekä kerän puhdasta paikallista villalankaa. Kiertelimme kaupassa reilu pari tuntia. Käytiin myös toisessa kaupassa, jossa lankoja oli vähän. Sieltä ostin Mohairia kolme kerää. Hintaakin oli jo Karnaluksiin verrattuna enemmän.

Kävelimme vanhaan kaupunkiin kahvilaravintolaan, jossa istuimme terassilla lämpövastuksien alla. Joimme pullollisen valkoviiniä viiteen henkeen ja nautiskelimme välipalaa. Itse söin Siskon kanssa juustoja ja mansikoita. Nam.

Sää oli ihmeellinen koko päivän. Sumun hälvettyä tuli sade, iltapäivällä taas lämmin ja lähtiessämme taas kiertelemään kohden satamaa kylmä viima.  Eräs Siskoista joutui ostamaan pitkähihasen. Käytiin ruokakaupassa, josta ostin sitrusvettä, paikallista suklaata ja pienen pullon valkkaria, jota ei illalla jaksanutkaan nautiskella.

Osa siskoista lähti viemään ostoksia hotellille ja me loput jäätiin vanhaan kaupunkiin yksille. Siinä vaiheessa satoi ja ukkosti. Hotellilta Siskojen palattua kävelimme illalliselle. Sää oli muuttunut aurinkoiseksi ja lämpimäksi.

Ruokailimme mukavassa vanhan kaupungin ravintolassa, jossa minunkin gluteeinittomuus osattiin huomioida oikein. Söin lammasta ja jälkkäriksi jäätelöannoksen. Paikka alkoi mennä jo kiinni kun saimme syödyksi. Ennen puolta yötä oltiin hotellilla aika uupuneina. Suomen Euroviisumenestyskin selvis vasta aamulla.

Aamupalan jälkeen kävelimme Kaupamajaan, jonka lankakaupasta löysin monisinisävylankaa, joka on täyttä villaa. Sitä ostin pari vyyhtiä. Luomukaupasta tarttui mukaan teetä, viinipullo ja suihkusaippuaa. Kiertelimme vanhassa kaupungissa, josta teekaupasta löysin ihania teelaatuja ja homma meinasi karata vähän lapasesta. Ostin nimittäin neljää eri teetä ja luomukaupan pari teetä siihen päälle. Noh, kovana teen juojana ei varmasti muodostu teet ongelmaksi.

Vielä ennen hotellille paluuta kävimme mm. pienessä keskiaikaisessa paikassa, jossa juomat ja ruoka tarjoiltiin saviastioista. Puolukkamehu oli hyvää savisesta tuopista eikä häränlihamakkarassakaan vikaa ollut. Piirakat olisi varmasti olleet myös herkullisia, mutta ei gluteeinittomia, joten kävin syömässä kanasalaatin lähiravintolassa.

Kotimatka sujui rauhallisesti. Ehkä hiukan väsymystä ilmassa kahden vilkkaan päivän tuloksena. Kotona purin kassin ja pakkasin uudelleen opaskoirakurssia varten. Samalla puhuin puhelimessa mikä ei ehkä ajatusten koossa pitämisen kannalta siinä väsymystilassa ollut ehkä fiksuinta. Vielä en kuitenkaan ole huomannut puuttuvan mitään oleellista.

Tallinnan tuliaisena sain jonkin pöpön. Kahdella Siskolla oli myös vatsan kanssa ongelmia. Heräsin yöllä hirveään vatsakipuun ja väänteeseen. Istuin vessassa hikoillen vajaan tunnin. Välillä sattui niin paljon, että oli pakko uikuttaa. En koskaan ole kokenut vastaavaa.Lopulta olo helpotti sen verran, että palasin sänkyyn. Pelkäsin etten pystyisi osaloittamaan opaskoirakurssia. Onneksi vääntö vaimeni kaiherrukseksi ja olo koheni. Aamulla pakkasin loput tavarat ja lähdin kurssille. Onneksi eilinen oli toiminnallisesti rauhallinen päivä, joten pärjäsin kaiherruksen kanssa, joka tosin alkuillasta muuttui närästykseksi. Siinä vaiheessa huumori oli kyllä koetuksella.

Mutta joka tapauksessa kiva matka Silmukkasiskojen kanssa Tallinnaan. Karnaluks vähän pettymys aidoista raaka-aineista pitävälle, mutta ehkä toisella kertaa löytyy muita lankakauppoja missä käydä. Nytkin oli useampi listalla, mutta Karnaluksin lisäksi vain pariin ehdittiin, toisaalta alkoi olla jo aikamoinen lankaähky sen Karnaluksin lankapaljouden jälkeen.

Julkaistu

Viimeisimmät valmistuneet neulomukset

Kahden ponchon neulomisen jälkeen minuun iski hetkellinen neuloosittomuus. Sukkia neuloskelin vähän eteenpäin ja koetin opetella patenttineulosta sitä oikein oppimatta. Noh, patentti muhii ja senkin aion vielä oppia 😀 Niin, ja virkkaamisen. Sitä pääsinkin viime viikolla kokeilemaan eikä se mahdottomalta vaikuttanut. Haluaisin virkata mökille istuinalustoja ontelokuteesta.

Pääsiäislomalla neuloosi teki paluun täydellä voimalla ja mökillä syntyi tämä vihreä pörröinen tuubihuivi

Lanka: Brazilia New Fashion (50%polyesteri, 50%polyamidi,  puikot 4.5-5.5, 30astetta hienopesu)
Täyttä keinokuitua siis. Ostin langan Riihimäen Vahinko-kaupasta viidellä eurolla paketti, jossa 10 50g kerää. Huiviin taisin käyttää vajaat kolme kerää. Silmukkamäärästä ei hajua, mutta huivi menee kaulaan kaksinkerroin. Neulos koko ajan oikeaa. Neuloin 3.5mm pyöröpuikolla ja neulos aika harvaa, ainakin minun käsialallani.

Ensinmäisestä ponchosta jäi Teddy-lankaa pari kerää, joten mökillä innostuin vielä alottamaan toisen tuubihuivin.

Tein huivin sadalla silmukalla 8mm pyöröpuikolla
1-2 kerros: *1o, 1n*
2-4 kerros: 100 o
Neulokseen tuli mukavan tuntuisia nypyjä 😀 Teddyhän on Novitan lankaa (45% villaa ja loput keinokuituja).

Novitan lankaDelissä shoppailun jälkeen syntyi korinpohjaneuloskuviolla tehty tuubihuivi. Eräs ystäväni tilasi minulta vaalean tuubin. Tapaan hänet viikolla myöhemmin. Saas nähdä tuliko huivista toiveiden mukainen.

Lanka: novita  Sylvia (86%villa, 14%silkki,  puikot7-8, käsinpesu)
8mm pyörö/120s/korinpohjakuvio
1-4 kerros: *3o, 3n*
5-8 kerros: *3n, 3o*
Langan paksuus vaihtelee, on mukavaa ja helppoa neulottavaa. Neuloin kasin pyöröllä. Taidan olla erikoistunut näihin kasin puikoilla tehtyihin neulomuksiin 😀
Lankadeliin menon syynä oli Crystal-lanka. Jo vuosi sitten harputtelin ihan liian paksua ja leveää kaulaliinaa, harjoittelin raitojen tekemistä, ja kas työn edistyessä langan paksuus muuttui täysin, siitä tuli huomattavan ohutta. Tuolloin en ollut vielä niin  tietoinen lankajutuista, joten työ laatikon pohjalle odottamaan aikaa parempaa. No Silmukkasiskomiitissä tuli aika parempi, esittelin lankaa ja lankadeliin vei Siskojen tie.  Viallisen tummanruskean langan tilalle sain punaista kaksi kerää. Ruskeaa kun ei enään ollut.  Käsissä pitkä pätkä kaulaliinaa, ei kuitenkaan tarpeeksi pitkä. Siskotpa keksi, että tekeleestä tulee kassi.
Lanka: Novita Crystal (51%akryyli 18%mohair 18%polyamidi 13%polyesteri,  puikot 10 tai 12, käsinpesu)
 Siskojen avustuksella kaulaliinasta tuli olkalaukku. Läppä on ohuempaa viallista Crystallia, olkahihna on virkattu. Laukkuun voisi vielä lisätä napin. Niitähän teimme maaliskuun alussa olleessa miitissä.

Siskot olivat ostaneet Kädentaito-messuilta kotiuunissa poltettavaa savea. Ehkä savelle on jokin hienompikin nimi. Meillä oli kuvioiden tekemiseen mm. pätkä ketjua, pitsiliina… Hauskaa oli, vaikka minusta tuntui nappieni olevan tylsän yksinkertaisia 😀 No nyt niitä mulla on tallessa polton jäljiltä ja toivottavasti ainakin osalle keksin tai keksitään käyttöä. Olkalaukku voisi olla yksi kohde 😀
En ole viime syksyn jälkeen tehnyt harpulla mitään. Eilisiltana aloitin sinisen kaulaliinan, jota ystäväni poika on toivonut. Valitettavasti ei taida keskiviikoksi valmistua. Silloin pääsen opettelemaan koiran vetolelun valmistusta.  Eli, koko ajan jokin käsityöprojekti on meneillään. Huolehdinkin jo, että keittiörempan aikana (purku alkanee 26.4.)  langat ja käsityötarvikkeet täytyy saada paikkaan mistä ne on helppo ottaa aina kun uutta lankaa tarvii. Eihän toki käsityölaatikot ole keittiössä, mutta joudumme suojaamaan pölyltä myös olkkarin kalusteet. Lattian laatottaja on onneksi löytynyt, nyt odotellaan sähkäriltä vastausta ottaako homman hoitaakseen. Näin etenee remppa-asiat mun neuloosihuuman keskelläkin 😀  Hieno homma!
Julkaistu

Näemmä joka päivä tapahtuu – mua taitaa jo vauhti hirvittää

Eilen mut haastateltiin johtavan kouluttajan toimesta ja tänään eräs kouluttajista soitti haluavansa tulla kokeilemaan minulle koiraa. Toki tiesin, että näitä ns. koirakokeiluja tod.näk. tulee, mutta että jo nyt! Huih!
Ja minusta on upea juttu, että koirakokeiluja tehdään mahdollisuuksien mukaan. Varmasti helpottaa, tai ainakin antaa laajempaa näkökulmaa päätettäessä kelle mikin koira valitaan.

Yhdeksän vuotta sitten tapasin Harmaakuonon ensinmäisen kerran juuri tuollaisella koekävelyllä. Kouluttajan kanssa käveltiin pieni lenkki, sain käskeä koiran istumaan ja maahan. Muistan miten kiltisti Harmaakuono totteli, vaikka en varmasti ollut siinä vaiheessa sille yhtikäs mikään. Oikea auktoriteetti oli takanamme. Ehkä se vaikutti 😀 Olin aivan myyty ja ihastuksissani iloiseen lappisurokseen. Kävellessämme potkaisin irtokiviä, jotka lähti pyörimään kadulla, Harmaakuono meinasi, että nyt pääseekin leikkimään. Nykäs valjaista pyöriviä kiviä kohti 🙂

Kävelyn jälkeen sain kuulla kouluttajilla olevan seuraavana päivänä palveri, jossa koiria jaettaisiin. Toivoin koko sydämestäni, että myös kouluttajan mielestä Harmaakuono on minulle sopiva koira. Meni pari päivää ja puhelu kouluttajalta sai minut ilahtumaan ja odotuksen nousemaan huippulukemiin. Kuukauden päivät vielä ennen yhteistyökurssia jouduin jännittämään ja odottamaan. Kansainvälisenä Opaskoirapäivänä Opaskoirakoululla vietettiin avointen ovien päivää. Tuolloin pääsin Harmaakuonoa tarhalla tervehtimään. Se vaan hyppi ja haukku päästessään kopistaan käytävälle. Ei todellakaan kovin koulutetun oloinen 🙂 Ja vielä muutama yö oli jaksettava odottaa kurssin alkamista. Iloitsin kovasti siitä miten pitkään kouluttaja jutteli tuolla kv-päivässä kaikesta siitä mitä tulossa oli.

Onko tuosta kaikesta todella jo YHDEKSÄN VUOTTA??? :O

Taitaa Harmaakuonon ulkonäkö kertoa, että ON.
Harmaata oli jo silloin kun sain pojan. Toki ihan vaan joitakin karvoja. Nyt harmaata on hurjasti paljon enemmän. Ja uni maistuu vanhoilla päivillä – ainakin rankkojen lumikenkälenkkien jälkeen. Mökillä useampana iltana Harmaakuono makas taljalla kuono pitkin taljaa syvässä unessa pitkiä aikoja.

Ja jos pysähdyimme lenkillä koira pötkölleen ja keppiä järsimään

No tulevana maanantaina tapaan kouluttajan ja jonkun koiran. En kysellyt etukäteen koirasta. Tein sen tietoisesti, jotta en kehittele ennakkokuvitelmia viikonlopun aikana. Vähän jännittää koko juttu, lähteä kävelemään jonkun oudon koiran opastamana. Onneksi kouluttaja on mukana 😀

No kuuluu tänne vähän muutakin. Tänään saimme Aa:n kanssa firman paperit (työlistat, kuitit, työhuonevähennyslaskelmat tms.) valmiiksi kirjanpitäjälle toimitettavaksi. Ihanaa, homma on nyt tehty. Nyt vaan vastailla kirjanpitäjän mahdollisiin kysymyksiin 😀

Mökkilomalla neuloin joustinneuleponchon

Poncho on ollut ylläni tällä viikolla luennolla sekä Silmukkasiskojen tapaamisessa. Kommentit ovat olleet tyyliin ”lämpimät värit” ”ihanan pehmeä” ”pehmeää lankaa” ”siisti neulejälki” jne. Olen kyllä itsekin tyytyväinen. Aa laittoi nuo hapsut, muuten olen neulomuksen tehnyt itse. Lanka ( KIM lang yarns: 68% villaa 29%alpakka 3%polyesteri, tehty puikoilla 8 (kaulaosa nro5), käsinpesu) on kohtuuarvokasta 6-7 euroa 50 gramman kerä. Sitä saa ainakin Lankatalo Priiman verkkokaupasta ja Helsingin myymälästä Mäkelänkadulta.

Ja kun nyt opaskoirista jauhan laitan lopuksi pariin videoon linkit
Isona minusta tulee hyvä opaskoira – Tarvitsen hoitokodin!
Opaskoirakoulu – Sokeille opastajia ja kavereita
(Huomatkaa, juttu on 2-osainen, 2. osan linkki löytyy sivulta)
Opaspentu Jedan muistolle
(Valitettavasti joskus sairaus vie pikkupennunkin)

 Eilen pohdiskelin, että aloittaakko uus blogi teemalla opaskoirat ja saatujen kommenttien perusteella lukijoiden mielestä koirajutut mahtuvat  hyvin tämän nykyisen blogin sisältöön, joten jatketaan vanhaan malliin – ainakin toistaseks.

Julkaistu

Valmistuneet neulomukset

Kropassa on ihana liikkumisen jälkeinen olo. Päivä on ollut lähes täydellinen, juuri sellainen mitä talvimökkeilyltä haluankin. Puoleltapäivin lähdimme lumikenkäilemään. Kävelimme moottorikelkan ajamaa uraa pitkin metsässä. Harmaakuono hölkytti edellä uraa pitkin välillä tullen kepin kanssa vierelle tai taakse polvitaivetuntumaan tassuttelemaan. Selvästi huomaa, että koira välttelee upottavia hankia. Ennen ei menoa paljon hanget hidastaneet. Matkan taittuessa aurinkokin tuli pilvien takaa paistamaan. Lopuksi päätimme mennä pellolle kävelemään jonne Harmaakuono ei tullut, jäi tassuttamaan tien vierusta pitkin. Pellolla oli ojia ja humpsahdin sellaiseen. Ja arvatkaapa kuka kipitti luokseni hankea uhmaten, mun oma ihanuus Harmaakuono. Se läähätti ja tökki kuonollaan. Ylös pääsy oli hankalaa upottavan lumen vuoksi. Lopulta kuitenkin pystyyn ja matkaa jatkamaan. Harmaakuonoakin hanki upotti ja sille tuli hätä. Se olikin se mikä jättää pienen epätäydellisyyden päivään. Sydämestä riipaisi aika tavalla. Toinen niin surkeana alkoi vikisemään 🙁 Avokki auttoi Harmaakuonon pois hangen syleilystä ja saimmekin koira kävelemään meidän jälkiä pitkin. Jostain syystä avokki valitsi reitin, joka oli yhtä helvetin ryteikköä. Siellä oli vaikea kulkea upottavassa lumessa risujen, puiden keskellä samalla ankaran huolen painaessa mieltä Harmaakuonon jaksamisesta. Lopulta oltiin kuitenkin mökin pihalla ja arvatkaapas mitä Harmaakuono teki? — haki kepukan ja halusi sitä heitettävän.

Lohi savustuspussiin ja uuniin. Ennen lähtöä olin tehnyt ison salaatin, joten kalan paistuessa aloittelin uuden ponchon neulontaa. Edellisen sain viime viikolla valmiiksi.

Ohjeen löysin Novitan sivuilta nimellä Joustinneuleponcho.
Ensin luodaan 60 silmukkaa 8mm puikolle, neulotaan *2o, 2n* kunnes kaulaosa on halutun korkuinen. Vaihdetaan 5mm pyöröön ja jatketaan kunnes työ on n. 20 cm. Taas vaihdetaan puikko 8mm ja tehdään levennykset aina oikeilla silmukoilla oikean raidan molemmille sivuille. Levennyksien jälkeen jatketaan *4 o, 2 n*. Myöhemmin tulee vielä kaksi levennyskerrosta, eli neulotaan *6o, 2n* ja vikan levennyksen jälkeen *8o, 2n*. Ohjeessa on vielä, että voi tehdä alareunaan hapsut. Kuten huomaatte, en tehnyt 🙂
Lanka: teddy (45%villa 30%polyamidi 25%akryyli,  puikot 7-8, käsinpesu) Tiedot vyötteestä.
 
En ole vielä päättänyt mitä poncholle teen. Alkuun pidin Teddy-langasta, mutta nyt se tuntuu käteen ehkä vähän liian keinokuituselta. Kaikki, jotka ovat ponchon nähneet ovat pitäneet sen pehmeydestä ja ulkonäöstäkin. Tässä tuli samalla eka työ missä uskalsin tehdä raitoja. Oli mulla mittakin, mutta mittausperiaate oli vähän sinnepäin tyyppistä toimintaa.

Mun asiakas halusi punaisen tuubihuivin, joten neuloin tammikuun alussa hänelle sellaisen. Tämäkin on Teddyä.  Ensinmäinen ”virallinen” tilaustyö 😀

Puikko: 8 mm pyörö
116 silmukkaa
1.       kerros: *1o, 1n*
2.       2. kerros: 116 oikeaa
Ja vihdoinkin olen saanut avokin kaulurin valmiiksi. Sen kanssa tappelin huolella. Ja valitettavasti alussa levennyksistä ei tullut kovinkaan edustavia, ihan liian isoja reikiä. Ihme kuitenkin tapahtui ja muutama viimesin levennyskerros sujuikin paljon paremmin ja se näkyy työssä. Se myös tuntuu… Mutta kauluri siitä vihdoin syntyi, huoh!

No ehkä rumat levennykset ei kaulassa niin hirveästi näy. En tiedä oliko ponchon teosta apua. Tuli siinä treenatuksi leventämistä paksummalla langalla ja puikoilla, vai muutenko se vaan yht’äkkiä napsahti kohdilleen…

Lanka: Merino (100%merinovilla, 30asteen pesu, 3-3.5 mm puikot)

Kaulurin ohjehan löytyy Lankakomero-nimisestä blogista nimellä Ambitus-kauluri. Alkuperäisessä ohjeessa luotiin 116 silmukkaa, avokki halusi kuitenkin kaulurista napakan, joten lähdin liikkeelle 96 silmukalla.  Itselleni tuo on aivan liian tiukka. Inhoankin kaikenmailman kuristavia pooloja tms. Siksi ehkä nuo tuubihuivit sopiikin mun makuun paremmin. Haluan tehdä tuollaisen kaulurin kuitenkin toistekin, sillä haluan tietää kykenenkö tekemään levennykset siihen paremmin heti alusta lähtien.

Tuon kauluri-projektin ollessa käynnissä mulla piti olla ”hätävaratyö” Neuloin huivin

Lanka: Rosarios4 Loopy (85%mohair 10%akryyli 5%polyamidi, käsinpesu, puikot7)
29 silmukkaa aina oikein

Että näin. Sukkaprojekti etenee. Toisessa sukassa on jo kantapää ja toisessakin vähän vartta. Täällä mökillä on tarkoitus tehdä joustinneuleponcho Lang yarns Kim-langasta. Mulle jäi suklaanruskeasta tuubista lankaa yli ja haaveilin jo tuolloin tehdä tuosta langasta ponchon. Käytiin Aa:n kanssa ostamassa mulle lisää lankaa, tummanruskeaa ja punaista. Sit seuraavaksi haluaisin opetella patenttineuleen. Ohjeita olenkin tutkinut, mutta luiseen kalloon ei mahdu langan nosto puikolle-jutut, mutta ehkäpä vielä senkin tajuan kun joku näyttää kädestä pitäen.
Vielä tästä päivästä. Lumikenkälenkille tuli mittaa Gps:n mukaan 10.8 km. Ryteikössä vauhti putosi surkeaksi, mutta ulkoilu on ihanaa. Illalla käytiin kävelemässä liki neljän kilsan lenkki tuota mökkitietä pitkin. Pakkanen kiristyi alkuillan aikana 12 asteeseen, joten sai pukeutua kunnolla talvikamppeisiin. Mutta loistopäivä on ollut: ulkoilua reippaillen, hyvää ruokaa, neulomista ja tietysti yhdessä oloa avokin kanssa.

Julkaistu

Järkyttävän neuloosin kuristuksessakin laihtuu

Otsikosta voisi päätellä mun seonneen, mutta ei se niin ole…
Ja eipä kai tuolla neuloosilla ole oikeasti mitään tekemistä painon putoamiseen, mutta nyt voin hehkuttaa kahta asiaa samassa postauksessa 😉

Kolme viikkoa sitten vatsataudin jälkeen painoni oli 67.1 kg ja sen jälkeen heilunut 67.2-67.7 kilon välillä ja viimesen viikon aikana pudonnut tämän aamun lukemiin 66.6 kg!!!  Ehkä gluteeinittomalla ruokavaliolla on vaikutuksensa. Olen tosin ajatellut, että en hirveästi herkkuja syö, mutta ehkä kuitenkin kaveritapaamisissa tms. niitä on tullut kuitenkin syödyksi. Nyt kun kakkupalat, piirakat on pois, painokin laskee.  Herkutta en toki ole ollut, sillä tänäänkin ostin tummalla suklaalla päällystettyjä riisikakkuja Lidlissä käydessäni. 

Painon lasku tuntuu vähän yllättävältä, sillä iki-ihanaiset  kuukautiset pitäisi tulla parin päivän sisällä, ja silloin yleensä paino nousee. Ja tuota tukisi myös nesteiden kertyminen. Avokki hieroi multa eilen selän. Alaselässä oli paljon nestettä, sitä on aina menkkojen läheisyydessä ja aikana.  Mutta piru vie, vaaka näyttikin nuo iloiset lukemat 66.6 kg. Suunta on oikea. Hitaasti, mutta varmasti eteenpäin kohti kevyempää minua 🙂

Vietimme rauhallisen kotiviikonlopun avokin potiessa flunssaa. Katselimme telkkaria, kuuntelimme kirjoja ja minä NEULOIN! Huoh… Alotin lauantaina iltapäivällä joustinneuleponchon neulomista. Nyt sitä on valmiina yli 50 cm. Ja mikä parasta, neulominen on sujunut virheittä. Aa katseli tekelettä tänään ja totesi sen siistiksi ja hyvännäköiseksikin. Olen laittanut ponchoon kahta väriä Yön sinistä ja Punaliilaa. Molemmat Novitan Teddy-lankaa.   Yön sininen on ns. pääväri, mutta mitä alemmaksi tullaan sitä leveämmät Punaliila-raidat ovat.  Viimenen levennyskerros tekemättä ja sitten vähän helmaa.

Syksyllä ihastuin tuohon Teddy-lankaan, sen pehmeyteen. Nyt mua on kuitenkin alkanut vähän tökkimään sen keinokuitusuus. Villaahan siinä on 45% ja loppu keinokuituja.  Haluan tehdä itselleni (en tiedä kelle tuo nyt tekeillä oleva menee)  tietystä langasta ponchon ja mennäänkin Aa:n kanssa ostamaan kyseistä lankaa. Samasta langasta olen tehnyt itselleni tuubihuivin väriltään suklaanruskea.

Avokin kauluri ei ole valmistunut vieläkään. Se alkaa olla oikea murheenkryyni, mutta taistelutahtoa ei puutu. Saan sen valmiiksi vaikka mikä olisi. Ensin ongelmana oli levennyksiin tulevat reiät, ongelma ratkesi. Pääsin neulomaan eteenpäin. Ilmeisesti lanka ei ole kovin hyvälaatuista, sillä se halkeilee. Olin ottanut puikolle vain puolet lankaa ja näin kadottanut yhden silmukan. Se toi ongelmia seuraavaan levennyskerrokseen, jonka jälkeen kuvio ei enään pysynytkään kuosissa. Torstaina ystäväni otti työn luokseen hoitoon, purki sen levennykseen ja sai onnettoman silmukan pelastetuksi. Sain työn eilen takaisin ja innokkaasti aloin leventämään. Noh, langan haituisuus teki tepposet ja levennyksen jälkeisellä kierroksella syntyi uusi virhe. Eilisiltana käyrä oli korkealla, mutta Tänään Aa sai homman ratkaistua ja ylimääräsilmukat haljenneesta langasta poistettua. Illalla istuin onnellisena neuloen kauluria aina kerroksen 20 loppuun. Siis tarkoitan siitä mistä levennykset alkaa. Jäljellä on 16 kerrosta ja muistaakseni kolme levennystä. Seuraava kerros olis taas levennyskerros, joten pitäkää peukkuja, että homma sujuu. Kyseessä on siis Ambitus-kauluri, jonka ohje löytyy Lankakomero-nimisestä blogista.

Huomenna kantapäätreenit jatkuvat. Olen nyt tehnyt kantalappua niin pitkälle, että ilmeisesti alkaa kavennukset. Toisen sukan silmukat on luotu ja vartta himpun valmiina. ”aivot narikkaan”-huivi valmistui torstaina. Mulla oli huivi ihan vaan hätäneulomuksena. Jos tulee vastoinkäymisiä ja tarvii silmiä, työ odottamaan ja ”aivot narikkaan” -työ esille. Nyt sellaista ei ole, mutta tällä viikolla on monena päivänä mahdollisuus silmälliseen apuun tarvittaessa.

Näistä mun tekeleistä/suurista neulomuksista tulee kyllä myöhemmin kuviakin 😀
Nyt kuitenkin yöpuulle, sillä ensin aamu töitä ja sitten sukan neulontaa on huomiselle ohjelmoituna.

Julkaistu

Yltyvä neuloosi

Vuoden vaihtuminen ei tuonut yhtään helpotusta neuloosiin, päinvastoin. Nyt on hirmuinen hinku kerätä erilaisia helpohkoja neuleohjeita ja saattaa ne pistekirjoitukselle. Olen ”ruinannut” ohjeita Facebookissa ja jopa avoimella opaskoiraihmisten listalla. Jonkin verran olenkin ohjeita saanut, joten pääsen niistä kohta valitsemaan. Tuon opaskoiralistan kautta sain yhteyden henkilöön, joka on tehnyt käsitöitä koko ikänsä ja on halukas auttamaan ohjeiden metsästyksessä. Lisäksi hän lupasi opettaa minulle sukkien ja lapasien neulomista. Oon ihan fiiliksissä ja melkein jo ostamassa sukkapuikkoja. Itse asiassa huomenna käyn ostamassa avustajan kanssa 3mm ja 3.5mm pyöröpuikot. Tarvitsen ne avokille tulevaan kauluriin. Sen teon yhteydessä pääsen harjoittelemaan levennyksien tekoa. Avustajani löysi
Ambitus-kaulurin
-ohjeen Lankakomero- nimisestä blogista, jossa sen kirjoittajan tekemistä käsitöistä paljon kuvia ja jonkin verran myös ohjeita. Kauluria varten mulla sattui olemaan pari kerää merinovillaa. Teinkin nelosen puikoilla koevedoksen neulomalla 30 silmukan leveän ja 30 kerrosta korkean koepalan sileää neulosta. Todettiin neuloksen jäävän vähän liian harvaksi. No pyöröjen osto on edessä joka tapauksessa, koska 5mm olis ollut jo ihan liian paksu. Samallahan voisin ostaa ne sukkapuikotkin, niin sitten voisi sopia treffit lapas/sukkaopetukseen.

Eräs tuttavani vinkkasi minulle käsityötarvikeverkkokaupasta
Kartanon Aitta
Kävin sivuilla tänään ja ilahduin kovasti, että esim. lankojen värit kerrotaan sanoin, ei värikoodeina tms. Vielä en tilannut tuotteita, joten en tiedä toimiiko sivu ruudunluvulla maksamiseen asti ongelmitta, toivottavasti.

Lauantaisen käsityömiitin jälkeen kävin tutustumassa toiseen verkkokauppaan
Poppeli.net
Vaikutti myös vaaralliselta paikalta 😀
Sielläkin ruudunluku vörkki aika mukavasti.

Lauantai-iltapäivä hujahti mukavasti neuloen. Aloitin punaisesta Teddy-langasta tuubihuivia. Alkuvaiheessa kiepautin pyöröt jotenkin niin, että huiviin tuli kierre. Kuulemma on ohjeita missä kierre tehdään tietoisesti, joten ajattelin sen voivan olla Siskojen kannustamana. Jatkoin neulomista vielä kotonakin. Huivi tuli lähes valmiiksi. Mitä pidemmälle ehdin sitä hankalempaa neulominen oli kierteen takia. Se väänsi pyöröäkin jotenkin hassusti. Sinnittelin kunnes pudotin pari silmukkaa. Ja sitten se purkoosi iski ja hetken päästä ei ollut enään lähes valmista huivia, oli vain iso kerä lankaa. Ei muuta kuin uudelleen silmukoita luomaan. Nyt huivia on tehty liki kymmenisen senttiä.

 Viime viikolla päättelin elämäni ensinmäisen työn pyöröpuikoilla
Suklaanruskea kauluri, joka menee ympäri kahdesti

Lanka: Lang yarns Kim (68%villa 29%alpakkaa 3%polyesteria käsinpesu)
Vyötteessä ei ollut puikkosuositusta, mutta muistelisin myyjän suositelleen 10mm puikkoja. Mökillä kokeilin 12mm ja pocho-villitys iskikin siitä. Jotenkin neulejälki oli niin pochoon sopiva. Noh, lopulta päädyin tähän kauluriin.
Tein sen 120 silmukalla ja joustinneuleella *4o, 2n* kasin puikoilla. Ehkä kauluri on ennemminkin paksuhko tuubihuivi. Tuo lanka on aivan ihanan tuntuista. Onneksi sitä on vielä jäljellä ja ehkä hankin sitä lisääkin…

Mökillä valmistui  tämä tummanvihreä huivi

Lanka:

Sublime (96% merino 4%nylon 30astetta hienopesu puikot5 ½)

 Tein huivin kutosen puikoilla
Leveys 35 silmukkaa
1 ja 2 kerros *1o, 1n, 1o* kerros loppuun
3 ja 4 kerros 35o

Neuloosi on ihana, mutta valitettavasti silläkin on myös huonoja oireita. Hieronut olen monta neuloosista innokasta ihmistä. Tuntenut käsieni alla ne jännittyneet lihakset joihin on kertynyt jännittyneisyyden myötä kuonaa, kuunnellut kärsityn päänsärystä, hartia- ja olkavarsikivusta jne. Nyt olen kokenut tuon kaiken myös omakohtaisesti. Avokin tekemä hierontahoito eilisiltana oli enemmän kuin tarpeen. Ja tänään olenkin hillinnyt neuloosia, olen tehnyt vain neljä kerrosta (116 silmukkaa/kerros) tuubihuivia. Huomenna pääsen aloittamaan tod.näk. avokin kauluria. Siinä onkin totuttelemista kun lanka on niin ohutta. Haasteet on kuitenkin tervetulleita!