Julkaistu

Pyöräilyä ja hydrospinningiä

Olen onnellinen kun voin kirjoittaa tällä viikolla päässeeni ajamaan tandemilla kahdesti kolmas kerta tulee sunnuntaina, YES!!! Mahtavaa!!! Poljettuja kilsoja on nyt yhteensä 18km+16.5km=34.5km. Keskiviikon illan lenkkiin meni aikaa karvan auki 80 min ja eilisellä jotain himpun yli tunnin. Polkiessa oli hauska kuulostella muiden kulkioiden kommentteja. Eräs mies kertoi lapselle kyseessä olevan tandemin, toinen taas lauloi ”ajetaan me tandemilla, melutaan ja syljeskellään” ja kolmas tarjosi mäessä työntöapua. Pilotti sähläsi ylämäessä vaihteiden vaihdossa ja pyörä lukittui hetkeksi, joten uusiksi matkaan ylämäkeen 😀 Mies tahtoi välttämättä työntää meidät liikkeelle ja mäkeä polkiessamme hän huuteli ”jaksaa, jaksaa polkea” 🙂

Molemmat pilotit löysin Facebookin kautta, ryhmistä Korso ja Liikunta-alan ammattilaiset. Molemmat ajelevat pyörällä aika paljon ja sen huomasi ajovarmuudesta, vaikka tandemilla mentiinkin. Molemmat totesi ajamisen olevan vähän erilaista yksikköpyörään verrattuna. Pyörän keula reakoi ohjaukseen ripeästi, mutta takapää tulee hitaammin mukaan 😀 Toisen kanssa pohdittiin myös kummalle polkeminen tulee raskaammaksi edessä vai takana ajavalle. En kyllä osannut sanoa miten se on, joten liityin pohdiskeluun mukaan.

Molemmilla polkukerroilla aurinko paistoi mukavasti, tosin illalla se ei enään kovinkaan lämmittänyt. Kylmä tuuli puhalsi molempina päivinä, mutta siitä huolimatta ajelu nostatti kevyen hien pintaan ja parissa ylämäessä vähän hengästyinkin. Eilen lähtiessämme hiukan edellisillan poljenta tuntui reisien ulkosivuilla ja istuinkyhmyissä. Yllättävän nopeasti kuitenkin kroppa taas tottui touhuun ja tuntu pitävänsä paikkansa sanonta ”kipu lähtee sillä millä on tullutkin”.

Tänään pyöräily jatkui sisätiloissa, mutta ei perinteisesti spinningissä vaan hydrospinningissä. Olen kerran aikaisemmin kokeillut lajia, mutta siitä on aikaa 8-9 vuotta ja muistikuvat oli aika erilaiset, tai ehkä nyt tuntirakenne oli erilainen. Nyt tunnista jäi hiukan kahtalainen olo. Oli kiva liikkua, mutta ehkä kokokemus ei kuitenkaan tuonut oloa, tahdon heti pian uudestaan.

Ensiksi puettiin uimatossut jalkaan, nostettiin pyörät veteen siten, että myös ohjaustanko oli veden alla. Käsiin laitettiin uimahanskat, jotta käsillä tehtäviin liikkeisiin saataisiin enemmän vastusta? Hanskani oli aivan liian isot. Ohjaustangosta oli melkein vaikea pitää kiinni. Hydrospinningissä vesi toimii vastuksena, joten vastusta tulee sen mukaan millä nopeudella poljet. Mitään ylämäkivastuksia tosin vedessä ei saa. Pari ekaa biisiä lämmiteltiin polkien rauhallisemmin ja samalla tehden käsin erilaisia liikkeitä veden alla. Lämmittelyn jälkeen vuoroteltiin sikanopeilla poljentaosuuksilla ja rauhallisimmilla osuuksilla missä tuli kädet mukaan. Nuo nopeat biisit oli ihan käsittämättömän nopeita, voisi sanoa melkeinpä olevan mahdotonta polkea niiden tahdissa. Jonkun nopean biisin aikana poljettiin takaperin, joka tuntui vaikeahkolta ja rytmissä pysyminen oli vaikeaa. Nopeiden kappaleiden aikana poljettiin myös seisten suorassa ja persaus takana satulan yllä. Hitaampien aikana tehtiin poljennan mukana käsillä vetoja vuorotahtiin, hauiskääntöjä, rintalihaksia yms. Pysyäkseen istuma-asennossa pyörän päällä oli oikeasti pidettävä vatsalihakset tiukkana. Viimeisen spurttibiisin jälkeen ennen venyttelyä tehtiin pyörän päällä vatsalihaksia. Jalat nostettiin ohjaustangon päälle ja varpaat sujautettiin sarvien alle ja siitä sitten suoria ja vinoja vatsoja 😀 Ihan lopuksi pienet venyttelyt pyörän sivulla.

Treeni kesti about 40 min, ilmeisesti aloitimme muutaman minsan myöhässä, joten treeni lyheni hiukan, joten oliskohan todellinen treeniaika ollut 35 min??? Jossain vaiheessa nopeiden osuuksien jälkeen kaipasin vesipulloa. Ei aavistustakaan miten nesteytys tuolla hoidetaan, vai hoidetaanko mitenkään. Vai olenko jotenkin ylijanoinen kun kaipasin juomaa tunnin aikana… Kokemus oli oli tosiaan hiukan kaksijakoinen, mutta kyllä ehdottomasti rehellinen oikea spinning vie kyllä voiton. Kiva kuitenkin kokeilla uusia lajeja. Ja sinne oikeaan spinnuunkin taidan päästä ens viikolla. Alkuviikolla onkin monta liikuntahetkeä luvassa, uintia, ratsastusta, vesijuoksua, spinninkiä, venyttelyä… Ja jospa pääsis edes kerran pyöräilemään kevätsäähän. Sunnuntaina onkin Naisten kympin vuoro – kävellen.

Julkaistu

1500 l multaa perunamaalle

Viikonloppu vietettiin (arvaattekos missä???) – missäpä muualla kuin – MÖKILLÄ. Ja viikonlopun teema oli multaa perunamaalle. Ja vielä sillä ajatuksella, että minäkin pääsin touhuamaan. Avokki lapioi säkeistä multaa kottikärryihin ja minä kärräsin sen perunamaalle. Kottikärryt tuotti välillä päänvaivaa tyhjentymällä renkaansa. Se oli rasittavaa ja hankaloitti puuhaa huomattavasti. Kärräsin välillä siis sisullakin avokin huudellessa suuntia. Ensiksi säkiltä suoraan (aina jouduin liikaa vasemmalle) ja käännös ylämäkeen tielle. Matka ei pitkä ollut, mutta minä onnellinen rehkimisestä. Tosin tiedostin senkin, että jos avokki olisi kottikärryt työntänyt työ olisi tullut nopeammin valmiiksi. Sitä ääneenkin murehdin, mutta avokista oli mukavaa puuhata yhdessä ja kun kiirettä ei ollut, niin mitä väliä. Ja olihan multaa n. 1500 litraa siirtynyt perunamaalle lauantaina jo hyvissä ajoin iltapäivästä. Kottikärryilyn jälkeen olikin aika maustaa siika ja bataatti. Niiden lisukkeeksi pinaattia ja valkosipulia.

Ruokailun jälkeen menimme istuskelemaan ulos, koska lintukonsertti oli huikaiseva. Kuulimme mm. käen kukkuvan ja taivaanvuohen määkivän 😀 Kevät tuoksui; kasvava nurmi, puhkeavat lehdet. Kuistin edustalla oli hyvä olla saunan läpiämistä odotella. Koska halusimme saunatauoilla olla ulkona otimme radion kuistille, josta seurailimme Euroviisuja. Kävimme yrittämässä jälleen lampeen menoa. Avokki uskaltautui, mutta minä jänistin. Hivuttauduin kolmannelle porrasaskelmalle, joten kastuin reisiä myöden, huih. Noh, päätimme mennä uudestaan, josko nyt uskaltaisin. Pimeässä avokki opasti minua kohden laituria, ja katos perkule löydän itseni lammesta 😀 Ensinmäinen asia mitä sanon ”pyyhe kastuu”. Rantavesi ei tuntunut laisinkaan niin kylmältä kuin laiturin päässä. Siinä onkin lähteitä. Myös avokki mulahti veteen. Hälle tuli sentään huoli, että emme satuta itseämme laituriin. Ilmeisesti jokin heijasti siten, että avokki näki väärin. Noh, kolmannella kerralla olimme taas oikeassa kohtaa ja laiturikin löytyi, mutta ei, en kyennyt kuin hivuttamaan reisiin asti. Avokki pulahti jälleen veteen. Seuraavalla kerralla kyllä minunkin on uskallettava kastautua, mutta nyt voin sanoa heittäneeni talviturkin, sillä kyllä molskahdin koko kropallani rantaveteen.

Ilta oli lämmin, kuljimme saunatauoilla pihalla vesisateessa ja olimme onnellisia. Euroviisuvoittokin meni Itävaltaan, mutta yli kahteen jaksoimme saunoa. Seuraava aamu valkenikin sateisena, joten mikäpä nukkuessa univelkoja pois. Iltapäivällä istuskelin tietokoneella kuistin edustalla tovin, mutta sade ajoi takaisin sisälle. Alkuillasta sää poutaantui ja saatiin kaunis aurinkoinen ilta. Syötyämme valmistamaani kanasalaattia sekä pekoniin kiedottuja parsoja menimme ulkoilemaan. Avokki poltti roskia nuotiossa ja minä leikitin koiria.

Viikonloppu meni nopeaan, maanantaina taas kaupunkiin. Ja tämän viikon teema on ollut Silmukkasiskojen Cafe neuloosi & purkoosi, joka löytyy lauantaina ravintolapäivänä Esban puistosta aikavälillä 10-15. Myynnissä pientä suolaista ja makeaa. Poikkea kojullamme 😀 Tervetuloa!

Julkaistu

Rauhallinen vappu

Tänään herättiin sateiseen aamuun kuten myös vappupäivänä. Mikäpä paremmin sopisi sadepäivän viettoon kuin teemuki ja blogin kirjoittaminen. Vappupäivänä en tosin blogannut enkä kirjoitellut mitään muutakaan. Ei johtunut vapun railakkuudesta. Silloin ei vaan tekstiä syntynyt, mutta nyt ”synnytyslaitoksella” on montakin aihetta tulollaan, joten saadaan tännekin reilun viikon tauon jälkeen uutta luettavaa.

Ei varmaan yllätä ketään vakiolukijoista kun kerron meidän viettäneen vappua mökillä. Lähdimme aattona sinne ja kotiuduimme sunnuntaina. Aattoiltana tapastelimme joidenka lisäksi innostuin paistamaan pannulla tankoparsaa, joka oli pekoniin kiedottu. Jätin parsat rapsakoiksi ja avokkikin tykästyi, YES! Takassa loimotteli tulet, koirat nautiskeli pihalla kirmailusta. Ennen puoltayötä koko porukka olikin jo untenmailla.

Eipä vappupäiväkään tuonut riehakkuutta tullessaan. Sateista ja kylmää. Iltapäivästä sade loppui ja avokki pääsi pihapuuhiin mun maustaessa kalan ja bataatin grilliin sipulinyyttiä unohtamatta. Illalla saunoimme oikein pitkään rentoutuen. Kävimme testaamassa lammen vedenkin polvia myöden. Ei vieläkään kyennyt talviturkistaan luopumaan 🙁 Mutta hyinen vesi tekee niin hyvää mun pohkeille ja rauhoittaa jalkoja levottomista jaloista, niin nytkin. Vasta kahden jälkeen painuimme nukkumaan.

Perjantaina teimme pienen perunapenkin saaduille varhaisperunoille. Avokki kärräs multaa ja minä levitin sitä. Levitys helpottui kun laitettiin laudat rajaamaan aluetta. Oli mukavaa osallistua pihapuuhiin. Meillä on kolme tuhannen litran multasäkkiä. Että pitäisi mullan hetkeksi riittää. Toisaalta mökin piha on kivikkoista ja epätasaista, joten mullan käyttö ei varmasti muodostu ongelmaksi. Kyllä se maahan hupenee.

Avokki teki perunapenkkiin kehikon, jotta koirat pysyisivät ihanan pehmeästä houkuttelevasta mullasta pois. Kehikko ei välttämättä kovin kaunis maisemassa ole, mutta näytti ajavansa asian mitä varten se laitettiin. Ja kyllä se helpottaa minunkin hahmottamista mitä on missäkin.

Ruuaksi valmistin linssikeiton ja siemenrieskan. Illalla paistettiin vielä pannukakku, jota herkuteltiin kermavaahdon ja vadelmien kanssa. Koirat kuorsasivat tyytyväisinä päivän touhuista 😀

Lauantaina pihapuuhat jatkui. Pääsin surruuttamaan oksasilppuria. Silppusin huusin vieressä olleen oksakasan ja avokki haki kasvimaan laidalta toisen mokoman. Tykkään puuhasta hirmuisesti ja silputtava loppuikin ihan liian äkkiä. Siinä ei räntäkuurokaan pahemmin häirinnyt. Haravoitiin keskipihaa ja poltettiin roskia. Ruuan jälkeen kärrättiin silppu kasvimaalle, istuskeltiin ulkona kevään ääniä kuunnellen. Linnut oli aika hiljaa eikä sammakoiden kurnutustakaan isommin kuulunut. Kylmyyden myötä kevät otti selvästi takapakkia 🙁 Illalla vielä saunoimme taas ajan kanssa, lammessakin käytiin polvia myöden :D:D

Eli, vappu ja sen jälkeinen viikonloppu sujahti rennosti rentoillen ja vähän pihapuuhia tehden. Sunnuntaina taas kaupunkiin ja arjen tohinoihin, mutta johan huomenna taas mökki kutsuu 😀

Julkaistu

Reippailua keväästä nauttien

– 2 h 5 min/9.5 km (keskivauhti 4.5 km/h)
– 2 h 24 min/12.98 km (5.4 km/h)
Ennen pääsiäistä takuttiin Oton kanssa pahemman kerran. Liian pienien valjaiden vuoksi kulku ei maistunut. Nyt kun koriosa valjaista on vaihdettu ja poika mahtuu valjaissaan kulkemaan pitkin vetävin askelin vauhti on löytynyt. Ja siitä minä ja ystäväni nautitaan 🙂Eilen reippailimme täällä kotinurkillani tuon 9.5 kilsan lenkin. Oton vauhti jonkin verran vaihteli, mutta pääosin poika kulki reippaasti meidän ystävän kanssa parantaessa mailmaa.

Ensiksi suuntasimme kulkumme eräälle ulkoilualueelle, joka löydettiin kevättalvella iltapimeällä. Tuolloin jouduimme kääntymään takaisin, koska reitti oli superhyper jäinen. Nyt päästiin kiertämään lenkki, joka oli maksimissaan kolme kilometriä, mutta reitillä oli muutama napakka ylämäki. Mukava oli kävellä hiekkatietä pitkin.
Ulkoilualueella kävellessämme ihmettelimme missä kaikki ihmiset ovat. Kulkioita oli todella vähän ja kevätilta upeimmillaan. Matkaa jatkoimme asfalttiteitä pitkin. Innostuipa Otto edessä kulkevasta pennusta niin paljon, että alkoi uikuttamaan sen perään. Mieli teki varmaankin leikkimään kun pentu pomppi kutsuvasti luokseen 😀

Otto pysähtyi pääsääntöisesti suojateiden eteen hienosti 🙂

Loppumatkasta Oton kääntäessä päätään joku ulkomaan elävä miekkonen tarttui koiraa molemmista korvista. Ystävän kivahdus ”ÄLÄ KOSKE KOIRAAN”, oli paljon puhuva ja jatkoimme matkaa. Mitähän tuon ohikulkijan päässä mahtoi liikkua? Mutta, mun rakas opaskoira kulki lenkin pääosin reippain ihanin askelin, siitä olin onnellinen.

Tälle iltaa olin sopinut toiset lenkkitreffit Vuosaareen, jossa kiersimme Vartiolahden reiteillä. Paljon oli juteltavaa tämänkin ihanan ystävän kanssa. Otto kulki vielä eilistäkin reippaammin ja toisekseen reitillä ei montaakaan pysähdystä tullut suojateiden yms. takia, joten päästiin kulkemaan, yes! Välillä tosin Otto hidasti toiveikkaana ”joskos pääsisin nuuskuttelemaan uusia hajuja”. No kyllähän noita nuuskutteluhetkiäkin jokunen lenkille mahtui. Mikä oli ilahduttavaa poika hidastettuaan vauhtia lähti pienin komennuksin ja hihnasta nypytyksin taas jatkamaan reippaasti. Kyllä mä niin rakastan (ei varmaankaan ole vielä tullut selväksi :D:D ) reipasta kävelyvauhtia 😀

Ottohan on jonkin verran kiinnostunut linnuista. Silloin kun työt ei oikein maistu pää pyörii lintuja katsellen. Nytkin reippaasta kulusta huolimatta hanhet kiinnostivat.

Tänään sää ei ollut niin upea kuin eilen. Saatiinpa parit pienet vesikuurotkin. Ja meren rannassahan tuulee aina – ja tänään kylmästi. Alkuun pelkäsin, että olen pukeutunut liian kevyesti, mutta reippaalla tahdilla pukeutuminen osuikin aikas kohdalleen.

Olen onnellinen
Ihanaa kun saan olla Maria ja Laura teidän ystävänne 😀 Annatte niin paljon iloa ja upeita hetkiä yhdessä kulkiessamme 🙂 Olen saanut viettää ihanat iltalenkit teidän molempien kanssa. Mennäänhän pian uudelleen?
Olen onnellinen
Rakas opaskoirani Otto kulkee taas reippain askelin. Nyt voin nauttia vauhdikkaasta etenemisestä iloisin mielin.

Kesäkuun 7. päivä lähestyy, Kesäyön marssille ilmottauduttu ja osallistumismaksu maksettu – 40 km kävelyä kesäillassa/yössä on luvassa, yes!

Julkaistu

Ihana kevät – mökillä rentoutumassa

Takana on ihana pääsiäisloma 🙂 Ilma vain parani päivä päivältä. Vielä torstaina mökille lähtiessämme tuuli kylmästi muistutellen kevään raakuudesta. Toisaalta eipä tuolla niin väliäkään, sillä ilta meni uutta keittiötä järjestellessä. Ja voih, nyt on ihanan paljon työskentely- ja säilytystilaa, vaikka keittiön koko ei muuttunutkaan. Ratkaisevat tekijät, yhteneväinen työtaso, pieni hyllykkö takaseinällä, sopiva laatikosto tason alla, ylhällä pari kaappia ja jääkaapin päällä vielä yksi. Olen onnellinen nyt hyvin toimivasta keittiöstä. Valitettavasti ottamani kuvat ei siitä onnistuneet, mutta niitä tulee varmasti myöhemmin.

Avokki aloitteli loman aikana pihatyöt. Rantakanki heilui kun kivenmurikoita poistettiin tulevasta yrttimaasta. Ja lauantaina saapui tilaamamme multakuorma. Vappuna kääntyy perunamaa 😀 Perunat on nyt itämässä mökillä senkin päällä.

Nautin kokkaamisesta lomamme aikana suuresti uudessa keittiössämme. Perjantaina maustoin lohen grilliin. Laitoin siihen sidruunan mehua, savusuolaa, sitruunaista kalamaustetta ja tilliä. Perunoihin puolestaan mustapippuria, grillimaustetta ja voita. Avokaado-katkislisukkeeseen kermaviiliä, chiliä, tilliä ja sitruunan mehua. Jälkkäriksi söimme kaupan pashat. Ensiksi ajattelin, että kokkaisin pashankin itse, mutta luovuin lopulta ajatuksesta. Ruokaa jäi seuraavallekin päivää jolloin jälkkärinä itse tehtyä puolukkarahkaa. Sunnuntaina valmistimme valkosipuliperunat alusta alkaen itse. Kuusi kynttä valkosipulia, 10 isoa perunaa, 2 dl ruokakermaa, suolaa ja mustapippuria. Perunoiden kanssa valkosipulimarinoidut lammasvartaat. Ateriaa nauttiessamme ulkona lammen rannalla päätin rohkaistua joskus kokeilemaan lampaan marinointia ihan itse. Lammas oli kyllä pääosin herkullista nytkin, ja mikä parasta kevään eka ateria ulkona lammen rannalla 😀 Bortugalilainen punaviinikin toimi hyvin ja jälkkäriksi lauantailta jäänyttä rahkaa. Maanantaina valmistin vihersalaatin mihin laitoin artisokan sydämiä, keittelin porkkana-bataattikeiton, johon tuoretta chiliä. Nyt ei ollut tuoreita yrttejä eikä kermaviiliäkään, mutta hyvin maistui ilmankin. Innostuin leipomaan vielä siemenrieskankin ja tekemään jälkkäriksi lopusta kermasta, turkkilaisesta jogurtista, puolukoista, ananaksesta ja hunajasta jälkkärin. Kokkaaminen oli niin mahtavaa :D:D Ruokaa riitti vielä tiistaillekin 😀

Saunoimme pari kertaa ja sunnuntaina kävimme kokeilemassa lammen vettä. Laskeuduin veteen pohkeitani myöden, joten talvikengät on heitetty, turkista en kyennyt vielä luopumaan, mutta ehkäpä ens kerralla. Pohkeille tuo hyinen vesi teki hyvää 😀 Ja koirat kävivät pitkin päiviä kahlaamassa rantavedessä, myös Otto. Sehän ei tuollaisesta touhusta ole välittänyt. Harmaakuono tais kuitenkin viime kesänä olla aika hyvä opettaja.

Luonto on herännyt. Sorsia lenteli lammella, peipposet liversi, mustarastas soitti huiluaan ja sammakot kurnuttivat hurjasti. Sunnuntai-iltana saunan jälkeen istuimme puolilta öin nuotiolla kuunnellen melkoista sammakkokuoroa 😀 Avokki siisti parina päivänä myös kasvimaan laitaa lammen rannalta ja äitini puhelimessa pohdiskeli rantaan voitavan laittaa jotain kasvamaan. Ihmetellä täytyy Harmaakuonon energiaa, mistä sitä oikein riittää? Koira viihtyi päivät ulkona. Kuljeskeli pihapiirissä metsiköstä keppejä hakien. Pihassa olikin aika monta puoliksi pureskeltua oksaa. Ja aina kun tulit sisältä Harmaakuono vastassa kepin kanssa ja Otto vaan muuten toohottaen. Iltaisin uni maistui molemmille Harmaakuonon kuorsatessa äänekkäästi 😀 Ja kyllähän pihallakin oli välillä syytä levätä uupumuksen iskiessä.

Teimme koirien kanssa hurjan lenkin. Edellisessä postauksessahan kirjoitin Oton matelusta ja liian pienistä valjaista. Nyt iltapäiväauringossa marssimme 6.15km lenkin aikaan 67min. Alkuun Otto kulki varovaisesti tarkasti töitä tehdessä möykkysellä tiellä. Opastus tuntui kuitenkin maittavan ja koira lähti reippaaseen kulkuun. Ei jääty paljoakaan avokille ja Harmaakuonolle. En kyllä tajua miten Harmaakuono moisen rypistyksen jaksoi. Mökin pihassa vapauden koitettua herra heti keppien kimppuun. Lenkillä mä nautin vauhdin hurmasta. Sports Trackerin mukaan keskivauhti oli 5.4 ja olipa pätkiä missä vauhti on noussut jopa 7.3:een ja se tuntuu ihan uskomattomalta. Ilma oli lämmin, liikaa päällä ja kun vauhti oli tuollainen lenkin jälkeen oli suihku paikallaan 😀

Koska ilma oli niin ihana kuin oli, sisällä ei malttanut olla kuin kokkaamassa 😀 Avokin ahertaessa kivien kimpussa minä istuskelin mökin edustalla tehden yhden treenimusiikkisoittolistan, neuloen hörhelöhuivin melkein valmiiksi ja lukien kaksi sidosta kolmestatoista sidoksesta Dan Brown:in kirjaa Murtamaton linnake.

Ja lopuksi vielä hauska maisema kuva, jossa Otto tahtoo kuvaan mukaan :D:D:D 🙂

Julkaistu

Bataatti-porkkanasosekeitto ja sunnuntain treenaukset :D

En ole koskaan pitänyt keitetystä porkkanasta enkä ylipäätään keitetyistä juureksista. Kasvisruokia kohtaan kiinnostus on kuitenkin vuosien saatossa lisääntynyt ja monta herkullista ateriakokonaisuutta ruokavaliooni siirtynyt. Äsken söin esim. parsakaalia ja Kolmen viljan pihvejä joihin lisätty sipulia ja pinaattia. HERKULLISTA. Parsakaalin pinnalle hiukan oliiviöljyä ja mustapippuria, avot!

Kasvissosekeitot ovat aina menneet paremmin kuin juurekset paloina keittoruuissa. Bataattisosekeitosta on tullut minun suosikkikeitto ja kerta kerralta olen laittanut siihen enemmän ja enemmän porkkanaan. Ensinmmäisillä kerroilla riitti kaksi-kolme porkkanaa. Viimeksi tehdessäni keiton laitoin koko pikkupussillisen porkkanoita sekä yhden ison bataatin. Keittelin bataatin ja porkkanat pehmeiksi ja pistin monitoimikoneeseen keitinvesineen. Tuore chili joukkoon ja herkku soseeksi. Keiton päälle tuoretta pasillikaa ja kermaviiliä, namsk. Edelliskerralla laitoin tuoretta minttua silputtuna, ja sekin toimi loistavasti. Chili antaa ihanasti keittoon potkua, bataatti makeutta ja kermaviili kivasti pehmeyttä 😀 Suosittelen.

En taaskaan meinaa malttaa pysyä nahoissani. Olen lähdössä ystäväni kanssa kuntosalille ja vuoristospinningtunnille. Vielä on odotettava melkein tunti, pläääähhh. Ihanaa päästä taas hikoilemaan. Eilinen oli lepopäivä liikunnasta, meni töiden merkeissä. Jalat ja selkä aikas kipeät lauantain kahvakuulatreenistä. Sunnuntaina ennen ratsastusta kuvittelin vielä, että pääsin yllättävän vähällä, mutta niin vaan treenikipu hiipi kroppaan pikkuhiljaa pitkin päivää, huoh! Hevosen selkään kivutessa olo oli kankea ja raihnainen. Oli kuitenkin kiva ratsastaa taas pienen tauon jälkeen. Fengurilla oli vaan hätähousuinen päivä. Töltti oli melkoista tikutusta. Pieni tihkusade ei ratsastusiloa vienyt. Töltättiin, tehtiin pysähtymis- ja peruutusharjoituksia, ratsastettiin pienemmällä kehällä käyttäen painonsiirtoja jne. Kaverini myös laukkasi, mutta Fengurin hätäilyn vuoksi jätin laukat toiseen kertaan suosiolla.

Illalla lähdimme ystävän kanssa vielä lenkille. Otolla ei oikein menohaluja ollut. Alkuun se kulki pää riipuksissa ja kuulemma erittäin vittuuntuneen näköisenä. Eka kakkapysäys ei auttanut, toisella kerralla tilanne helpottui ja vauhtikin parani. Ja olihan riesana vielä märkä asfaltti tai hiekkatie, vesilätäköt. Tassut kastuu ja se on inhottavaa :D:D Käveltiin n. 7.4. km/1h40min, joten vauhti ei kaikenkaikkiaan päätä huimannut. Oli kuitenkin happirikasta ilmaa sateen jäljiltä ja kaunista lintujen liverrystä, Kevään tuoksu, joten varmasti oiva palauttava lenkki myös jalkaparkojani ajatellen 🙂

Ja kohta nää koivet saa taas kyytiä kun pääsen polkemaan, yes!!!

Julkaistu

Maaliskuu

Nyt en valitettavasti pääse hehkuttamaan treenimäärillä tämän kuun osalta. Alkukuu meni hyvin, mutta Tampereen visiitin jälkeen enempi ja vähempi pepulleen. Positiivista on kuitenkin, että olen huhtikuulle sopinut tähän mennessä yhdeksät liikuntatreffit ja enemmänkin tulossa kun aikatauluista saadaan sovituksi, joten maaliskuun paskan vaiheen ei anneta nyt lannistaa ja treeni-intoa lopahduttaa vaan tästä pötkitään nyt reippain mielin eteenpäin!!!

Alkuvuodesta olen tehnyt tosi vähän käsitöitä. Tänään valmistui neulottu myssy, aikaisemmin pelleriini, josta puuttuu vielä nappi. Kesken on myös ambituskauluri. Siihen alotin tänään ekan levennyksen. Nyt loppukuusta näköjään neulevimma palasi. Seuraavaksi ehkä aloitan topin johon langat olen ostanut jo viime keväänä. Koruja myös mieli hinkuaa tekemään. Olenhan tässä kuussa saanut jopa yhden kaulakorun valmiiksikin 😀

Loppukuusta ollaan väännetty yrityksen kirjanpitoa, veroilmoituksia, taloyhtiön kirjanpitoa jne. Paperihommia on riittänyt. Tänään ne kuitenkin saatiin valmiiksi, huoh! Nuo paperityöt ehdottomasti yrittäjyyden kurja puoli. Paperipuuhastelun keskelle saimme onneksi rentouttavan lauantai-illan ystäväpariskunnan vieraina. Ensiksi kävimme syömässä, jonka jälkeen nautimme jälkkäriksi jätskiä mansikoilla kera kahvin ja teen heidän luonaan. Ilta jatkui mailmaa parannellen ja viiniä nautiskellen. Kotona vasta aamuyön tunteina ja yöunet kellojen siirtämisen vuoksi jäi aika lyhyiksi. Ja vaikka krapulaa ei ollut eilinen meni aikaslailla pelastusarmeijalle. Keittelin sentäs bataatti-porkkana-sosekeittoa, pesin koneellisen työvaatteita, koirien kanssa ulkoilua ja illalla rentouttava sauna.

Nyt on sitten tämä maaliskuu taputeltu ja on aika huhtikuun. Nautitaan keväästä, liikunnasta, rakkaistamme ympärillämme ja tehdään tästä hyvä kevät!

Julkaistu

Taas mennään – masistelut taltutettu

Sitruunaista vihreää teetä ja pari palaa tummaasuklaata
hetki solmupipoa neuloen ja koirien kanssa puolen tunnin lenkki.
Nyt on hyvä olla. Kropassa liikunnan jälkeinen hyvä fiilis ja endorfiini sykkii suonissa. Tätä olotilaa tahdon lisää ja tätä olen kaivannut.
Vihdoinkin alavireys on taittunut ja into on taas täällä, YES!

Viikko sitten kävin täällä marisemassa huonoa fiilistä ja miten treenaus miniloman jälkeen ei päässyt vauhtiin ja miten avokin kanssa treenikuvioita ei saada toimimaan. Noh, ongelma ei ole ratkennut, mutta masistelupäivät on takana kuten niiden aiheuttajatkin 😀

Lauantaista maanantaihin vietimme aikaa mökillä äitini vieraana. Lauantaina nautimme auringon paisteesta ulkoillen. Ruuaksi tein lohifileen grilliin kera peruna- ja sipulinyytin. Lisukkeeksi salaattia ja äidin kokkaamia pekoniin kiedottuja tankoparsoja. Tuntui melkein kesältä, mutta emme sentään ulos syöksyneet ruokailemaan. Avokki lämmitti saunan ja saunoimme ajan kanssa tauoilla kuistilla istuskellen. Ja illan kruunasi vielä nuotiohetki nuotiomakkaroineen. Kahden pintaan maltoimme vasta unille. Huono fiilis oli tiessään.

Eipä sitä sunnuntainakaan näkynyt. Pilvinen sää, mutta harjasin molemmat koirat avokin tyhjentäessä huussia ja äidin täytellessä ristikoita. Ruokana äidin tekemiä broilerinjauhelihasta olevia pihvejä, keitinperunoita ja salaattia. Rentoa yhdessä oloa, lukuhetkiä ja telkan katselua.

Maanantaiaamuna ennen kotiin lähtöä keittiön tyhjennys. Teemme mökille keittiörempan, koska keittiö on enemmän kuin epäkäytännöllinen. Säilytystilaa ei käytännössä ole, eikä oikeastaan työskentelytilaakaan kun tiskipöydällä on purnukka jos toinenkin. Itse asiassa tänään (eilen) keittiö on purettu ja ens viikolla itse remppa tapahtuu. Odotan jo innolla, että pääsen kokkailemaan uudistettuun keittiöön.

Kotiin paluu ja ahdistuksen paluu… Maanantai-ilta ja tiistai-ilta meni kiukkusena ja ärsytyksen vallassa avokin treenaukseen ja omani aikataulutuksen toimimattomuuteen. Huoh. Onneksi nuo päivät helpottui ja keskiviikkoaamuna nautin ekokampaajalla hiusten pesusta, värjäyksestä ja leikkauksesta. Illalla vielä tapasin rakkaan ystävän pitkästä aikaa. Hieroin hänen uutta opaskoiraansa ja herkuttelimme vähän suklaata kuulumisia vaihtaen.

Ja tänään liikunnallinen elämä palasi rytinällä. Odotin koko iltapäivän lähtöä treenaamaan. Menin ystäväni kotisalille, jossa tehtiin kuntosalilaitteilla treeni ennen 45 min spinnutuntia. En ole aikoihin treenannutkaan laitteilla, joten vastusten kanssa oli vähän hakemista ja tekniikoidenkin. Etureisiä tein 3* 10 sarjan 22.5 kilolla, takareidet samoilla sarjoilla, mutta 20 kilolla. En tiedä olinko laitteeseen liian lyhyt, en saanut tuntumaa takareisiin. Tuntui lähinnä pohkeissa 😀 Rintalihaksia tein 25 kilolla kolme 15 toiston sarjaa. Selkiä 25 kilolla kolme 15 toiston sarjaa, ylätaljalla 25 kg kolme sarjaa toistot 15, 12 ja 15. Kahden laitteen nimiä en muista, toisessa treenattiin yläselkää ja toisessa olkapäitä/rintaa. Testasin myös kylkilaitetta. Hauskaa oli ja treenaus tuntui mukavalta/innostavalta. Spinnutuntikin oli tuntina ihan ok. Ehkä vähän junnaava; lähes koko ajan ylämäkeen ajamista. Välissä olisi voinut olla spurtteja, kiihdytyksiä tms. Lisäks äänentoistossa oli ongelmaa. Ohjaajan ääni kuului mikistä todella epäselvästi. Onneksi ystäväni kertoili aina mitä piti tehdä. Ohjaajan puheesta kun ei välillä saanut mitään tolkkua. Hiki kuitenkin tuli ja se on pääasia. Vähän myös keuhkoissa tuntu treenin jälkeen, joten edelliskerrasta liian kauan. Poljinhan kotona ennen Tampereen reissua, mutta ei se samaa ole kuin ohjatulla tunnilla. Mutta sain kotitreenaukseen ohjatun tunnin jolla itsekin tammikuussa poljin, joten seuraava kotitreeni tehokkaasti kaverin ääni korvissa tsempaten 😀

Onneksi nämä alavireyspäivät ei ole kuitenkaan minua täysin lamauttaneet, sillä päätin ilmottautua testiryhmään mukaan. Testing Lab on suomalainen ja riippumaton liikunta-alan käyttäjälähtöinen tuotetestauskonsepti. He etsivät nyt ihmisiä testaamaan liikunta- tuotteita ja palveluja. Pongasin mahdollisuuden Facebookista kaverin seinältä. Ensinmäinen ajatukseni oli, että ihan huippujuttu, mutta kun en näe. Ajattelin testattavien asioiden olevan sellaisia mitä sokkona en pysty tekemään. Onneksi kaverin rohkaisemana laitoin viestin projektipäällikölle, joka kirjoitti, että ilmottautuisin vaan mukaan, että tällaista ei ole aiemmin tullut vastaan, mutta testiin osallistumispäätöksen tehdään aina testikohtaisesti. Noh, minäpä sitten ilmottauduin ja toivon pääseväni vammastani huolimatta johonkin testiryhmään mukaan. Lähde sinäkin mukaan, sen voit tehdä täällä

Lisäks osallistuin kilpailuun, jossa on mahdollisuus voittaa kolme pt-tapaamistatäältä!Pitäkää nyt peukkoja blogisiskot ja veljet, että arpaonni olis matkassa :D:D

Lopuksi
Hyvät lukijat, kertokaa mikä tai mitkä biisit tällä hetkellä kolisee parhaiten urheillessanne, vai onko hiljaisuus parempi? Itse kaipaan kotisalille uusia soittolistoja treenimusiikiksi, joten vinkit ja suosikkinne ovat enemmän kuin tervetulleita tämän postauksen kommentteihin 😀

Julkaistu

Treenikuulumiset :)

Ohoh, melkein viikko hujahtanut ilman blogipostauksia 🙁 Se ei onneksi kuitenkaan tarkoita sitä, että treeni-into olisi lopahtanut tms. Tosin kuluneella viikolla on tullut vähemmän liikuntaa ja rauhallisempaan tahtiin mitä etukäteen ajattelin. Keskiviikon vesijuoksu/uinti peruuntui kaverin sairastumisen vuoksi ja avokki valtasi kuntosalin omaan kovaan treeniinsä, joten mulle tuli liikuntavapaa 🙁 Pongailin netistä kaikkea mahdollista liikuntaan liittyvää kuten hydrospinningin, jota on ainakin Mäkelänrinteen uimakeskuksessa. Olen sitä kerran vuosia sitten kokeillut, ja nyt voisin mennä testaamaan uudestaan. Parin kaverin kanssa josko saataisiin aikataulut osumaan yksiin päästäs polkemaan vedessä 😀 Innostuin myös Fatima Witickin syvävenyttelytunneista. Olen Finnbodylla käynyt hänen pilatestunneillaan ja pidin hänen ohjauksestaan. Vaativa, tiukka nainen, mutta oikeudenmukainen. Keväällä kolmena perjantaina olis mahdollisuus syvävenyttelyyn, joten sinne ainakin kerran tahtoo päästä mukaan :D:D Lueskelin myös Kesäyön marssin järjestäjien sivuja. Tarjolla olis kävelyä 15, 30 tai 40 kilsaa. Eilen taidettiin päättää ystäväni kanssa lähteä kokeilemaan tuota pisintä, HUIH! Jännittävää, pelottavaa ja kiehtovaa… Sanoisin olevan aika vaarallista viettää noita liikuntavapaita istuskellen nettiä tutkaillen.

No onneksi viikkoon mahtuu jotain ihan oikeaakin toimintaa, mm. kaksi yläkropan treeniä, lenkkeilyä ja ratsastusta. Tein yläkropan treenit maanantai- ja lauantaiaamupäivinä. Oikeastaan tuo sopii minulle hyvin. Ei tarvitse ”odottaa” koko päivää treeniä. Avokki on selvästi taas alkuillan treenaaja. Mullekin se sopii, jos päivällä on ollut sopivasti puuhaa. Ajattelin etten kirjoittaisi täällä joka päivä treenattuani, mutta taitaisi kuitenkin olla parempi kirjoittaa. En nimittäin kunnolla enään muista maanantain tekemisiäni. Lämmittelyt tutusti kahvakuulalla, penkkipunnerrustreeni apuliikkeineen. Aikaa meni 75 min. Loppupäivä sujahtikin avustajan kanssa touhutessa.

Eilinen treeni on sentäs vielä mielessä. Tein lämmittelyn jälkeen penkkipunnerrussarjat:
20 kg 20 toistoa
22.5 kg 15 toistoa
25 kg 12 toistoa
27.5 10 toistoa
30 kg 6 toistoa (piti tulla kasi)
35 kg (ei tullu mitään, pää ei kestänyt)
eipä sitten muuta kuin pudotus 25 kiloon jolla 15 toiston sarja. Samaisella 25 kilolla kapeaa penkkiä jalat ilmassa 10 sarjoja. Pystypunnerrus makuulta kahdella kädellä 12 kg kahvakuula, yhdellä kädellä 6 kg kuula, toistot 15 ja pari sarjaa. Samat istuen, jonka jälkeen ylätaljalla vedot eteen 20 kilolla. Leveällä otteella oli pakko ottaa kiloja pois. Sama seisten. Lopuksi kahvakuulaa hyödyntäen vatsalihaksia joita tehtiin myös maanantaina. Kahvakuulavatsat tuli mukaan toissaperjantaisessa jalkapainotteisessa treenissä. Hyvä lisä hommaan.
(Nyt koirille ruokaa ja sitten spinning-pyörän selkään. Saunan jälkeen jatketaan postausta.)
(Nyt mukissa kamomillateetä ja kropassa ihana treenin jälkeinen olo. Tunnin polkaisu teki kyllä hyvää!)

Perjantaina kävimme ystäväni kanssa lenkillä. Tällä kertaa kävelimme hyvin rauhalliseen tahtiin karvan auki kuus kilsaa. Tiistain ja torstain paiskin töitä, joten liikkumiset jäi koiran ulkoilutuslenkkeihin. Ja koiran omistajana voin sanoa, että olen ihan kypsä noihin kurakeleihin. Kuraa tulee sisälle, vaikka kuinka putsaa koirat ennen sisälle tuloa. Ja voi huh-huh eilisaamun lenkkiä Oton kanssa. Räntäkerros inhotti Ottoa ja kulku oli helvatunmoista haahuamista. Päivän aikana kuitenkin tiet kuivui tuulen ja auringon myötä, joten iltakävelyt meni reippaaseen tahtiin kuten tänäänkin. Harmaakuonon jaksamista täytyy ihailla, se sipsuttaa innokkaasti tuon karvan auki kolmen kilsan lenkin, joka tehdään pari kertaa päivässä.

Tänään käytimme tunnin ratsastuksen maastossa liikkumiseen. Minulla oli jotenkin kuvo-olo retken aikana enkä tohtinut laukkaan. Kärsin kovavatsaisuudesta ja tänään on ollut melkoinen päivä sen suhteen. Liike hevosen selässä ei vaan tuntunut kovin mukavalta. Tölttäsin kuitenkin, vaikka eipä sekään vatsassa riemastuttanut. Ratsastaessa tunsimme hetkittäin auringon lämmön kasvoillamme, mutta samanaikaisesti puuskainen kevättuuli muistutteli kevään petollisuudesta. Linnut visersivät ja olisi voinut olla yhtähyvin huhtikuun päivä. Nyt onkin hepostelussa neljän viikon tauko, voi miten siitä selviydynkään.

Vatsa ei onneksi spinning-treenin aikana pahemmin möyrinyt, joten sain tehdyksi hyvän hikitreenin. En ollut tehnyt erikseen spinningtreeniin musalistaa, joten menin aika tunteella, mutta pääsääntöisesti poljin joka toisen biisin seisten ja joka toisen istuen. Siinä polkiessa mietin onko missään myynnissä spinning-treeniohjelmia äänitteenä kotona polkeville? En ole koskaan sellaiseen törmännyt enkä youtubesta löytänyt. Tosin en ole kovin aktiivisesti edes etsinyt. No hien sain pintaan ja hyvän treenin jälkeisen olon tuota vatsaani lukuun ottamatta.

Julkaistu

Viikon liikuntakuulumiset :D

Viikon liikuntasuoritukset tiivistetysti
– Kahvakuula/kuntosali-jalkatreeni 90 min (kirjoitettu oma postauksensa)
– Lenkki 2 h 30 min (mainosten jakoa alkumatkasta ja myöhemmin Oton maleksintaa)
– Uinti 75 min 1500 m (Kipein jaloin sujuvuus hyvää)
– Lenkki 1 h 45 min 6.2 km (möykkelikköistä metsätietä pitkin Oton jumittaessa)
– Lenkki 67 min 2.2. km (Metsässä rytyämistä)
– Ratsastus 1h (uutena asiana pohkeen väistöt)
– Yläkropan treeni 1 h (hiukan tahmeaa)

Alkuviikosta jalkani maanantain treenistä olivat aika kipeänä. Palautumista ei tietenkään helpottanut tiistaina kuuden asiakkaan työpäivä, mutta illalla lähdimme ystäväni kanssa viikottaisellemme lenkille. Mukaan pakkasimme nipun yritykseni esitteitä, joita jaomme n. 120 postilaatikkoon lenkin alkuosassa. Koirat olivat moisesta hiukan ihmeissään. Tuolloin vielä Otto liikkui kohtuullisesti, mutta päästyämme mainoksista eroon Oton menohalut hiipuivat. Eteneminen oli melkoista maleksintaa ja kärsivällisyys oli todella koetuksella. Lätäköt oli todellisia hirvityksiä, mutta kun jo varmuudeks piti maleksia, alkoi jo tympäsemään. Aina ei saa uusia huippulukemia mittariin, ja aina ei kai tärkeintä kova vauhti ja kertyvät kilometrit. Sen kun muistais ja osaisi nauttia joka tapauksessa ulkoilusta ja liikunnasta, vaikka se ei aina täydellä teholla tapahtuisikaan. Lenkille mittaa tuli kuitenkin 8.7 km, joten eihän se nyt ihan surkeastikaan ollut. Ja olihan mun jalat aika kipeätkin :D:D

Seuraavana aamu hyppy uima-altaaseen. Olin varma, että uinnista tulisi tahmeaa ja eteenpäin pääsy olisi tuskaisaa. Uinti lähti kuitenkin sujumaan hyvin etureisissä olevasta treenikivusta ja jumista huolimatta. Itse asiassa vesi teki jaloille todella hyvää, maitohapot lähti liikkeelle ja treenikipu hiipui miltein kokonaan. Uinti toimii todella hyvänä palauttavana liikuntana ja uiminen toimii myös laihduttamisessa. Valitettavasti seuraavista uintitreffeistä ei ole tietoa, mutta toivottavasti pääsen taas mahdollisimman pian polskuttamaan.

Vietimme miniloman mökillä keskiviikosta eiliseen. Avokki kolasi lammen jäältä sohjot ja vedet pois, jotta päästäisiin luistelemaan. Pakkasta ei kuitenkaan tullut riittävästi. Avokki eilisaamuna luisteli muutaman minuutin, mutta jää oli niin möykkyistä, että en uskaltautunut tasapainoilemaan sinne. Jäipä luistelut tältä talvea, kuten näyttäisi jäävän hiihtäminen ja lumikenkäilykin. Alkavalle viikolle luvattu jopa kahdeksan asteen lämpötiloja, joten talvi taitaa olla taputeltu. Eilen kuulin mustarastaan visertävän, joten aikaista kevättä kohden mennään.

Torstaina ja perjantaina käytiin lenkkeilemässä. Metsäautotie oli todella jäinen ja möykkelikköinen. Välillä kulki kapeita renkaiden uria, mutta Oton oli todella vaikea ymmärtää mistä minua opastaa. Vielä kun jäiset lätäköt hirvitti, meno oli melkoista matelua. Torstaina kuljimme alun matkaa koirat valjaissa, mutta pääsivät kirmailemaan sellaisella ympyrälenkillä. Mulla ei tietenkään sauvoja mukana, joten taiteilin avokin perässä. Tuli kunnon tasapainotreenausta ja hermostolle rasitusta. Matkavauhti ei päätä huimannut, mutta etenkin torstaina lenkin jälkeen olin hiestä märkä. Käveltiin 1 h 45 min ja 6.2 km. Perjantain lenkki jäi lyhyemmäksi 2.2. kilsaan. Tuolloin rämmimme metsässä ja meikäläisen pinna meinasi välillä katketa kokonaan 😀 Koirat nauttivat vapaudesta koko reilun tunnin ajan. Vetivät keppiä murraten ja kirmaillen. Ei kelit oikein lenkkeilyä ajatellen kovin kaksiset olleet. Onneksi kuitenkin ulkoiltua tuli. Muuten aika kuluikin olympialaisia seuratessa, saunoessa ja ihan vaan rentoutuessa.

Tänään viikon liikunnat jatkui ratsastuksella ja yläkropan treenillä. Ratsastustunnilla ratsastin Airalla. Kenttä oli todella kuranen ja osittain jäinen. Ravattiin jonkin verran ja kevennys ravissa sujui tälläkin kertaa hyvin. Nyt keskityin siihen etten pitäisi ravissa satulan reunasta kiinni siinä aika hyvin onnistuenkin. Tunnilla uutena juttuna tuli pohkeen väistöt. Välillä se onnistuikin, mutta välillä vedin ohjasta liikaa tai muuten vain törin. Kuitenkin välillä osasin tehdä väistön niin, että Aira kuunteli mitä pyysin ja vieläpä tottelikin. Alkutunnista neiti vaikutti todella laiskalta ja sainkin raipan käteen. Heppa kuitenkin piristyi ja meni kivasti ravia. Lopputunnista piti tietystikin kokeilla voiskos loppukaartoon jo hipsiä vähän aiemmin :D:D Kyllä tunnista jäi taas vaan niin huippuhyvä mieli. Mieletön tunne huomata kehitystä tapahtuvan ja tapahtuneen.

Viikon viimeinen liikuntasuoritus oli alkuillasta tehty yläkropan treeni, jota valitettavasti hillitsi kuukauden pakolliset päivät. Mieli halajasi kovempaa treeniä mihin olotila kykeni. Ristiriitainen tunne ja todella ärsyttävä. Tunnin treenin väänsin ja nyt minulla on kauhea nälkä. (Ihan pakko oli välillä käydä syömässä, joten jatketaas postaus loppuun.) Lämmittelin kahdeksan kilon kahvakuulalla, tein ylätaljalla vetoja eteen ja penkkipunnerruksessa 10 toiston sarjoja kolme niin 20 kuin 25 kilollakin. 27.5 kilolla meni yks 9 sarja ja yks seiskan sarja, joten painot 22.5 kiloon ja kolme kympin sarjaa kapeaa penkkiä. Sen jälkeen ylätaljalla ojentajia kolme sarjaa ja vielä vedot eteen 20 kilolla. Lopuks kulmatangolla kulmasoutua, hauista ja pystypunnerrusta ja verryttelyksi vähän kahvakuulailua. Kiva treenata, vielä kivempi olis ollu, jos menkat eivät olisi häirinneet. Onneksi ovat loppusuoralla ja ens viikon suorituksiin niillä ei ole enään vaikutusta.

Helmikuu alkaa olla lopuillaan ja olen onnistunut säilyttämään tämän liikunnallisen elämän, yes! Tästä on hyvä jatkaa. Tänään minulle sanottiin, vaikka jalassani ratsastustamineet ”hei, sä olet tainnu laihtua”. Vaaka ei valitettavasti sitä osoita kuin hieman, mutta ilmeisesti kiinteytymistä on jonkin verran tapahtunut, joten jatketaan valitulla tiellä. Ei pelkästään kiinteytymisen, hoikentumisen tähden vaan myös helkkarin hyvän olon tähden. Nyt treenipyykit pyykkikoneesta kuivumaan, yes!