Julkaistu

Kynttiläkastokurssi

Viikonlopun postauksissa lupasin aika monesta aiheesta oman postauksen, joten aloitetaanpa lupauksien täyttäminen viime tiistaisesta kynttiläkastokurssista, joka pidettiin Inkun ideapajassa Vantaan näkövammaiset ry:n jäsenille.

Meitä kurssilaisia oli viisi ja meitä ohjasi Inkku ja Saini. Hema oli mukanani ja hän vastasi valokuvaamisesta sekä huolehti siitä, että kynttilät tangolla pysyisivät tasamittaisina. Autteli minua muutenkin tarvittaessa.

Meille oli tehty valmiiksi kynttilöihin alut, joten valitettavasti aloitusta en osaa tässä kertoa, vaikka se meille sanallisesti kerrottiinkin. Ohi meni ja vihelsi mennessään. Sen muistan, että verhon nipsuja käytettiin painona. 😀

Meillä oli 12 kynttiläparia. Kastaminen steariini-parafiiniseokseen sujui täten tauotta. Kun rivin viimeinen pari oli kastettu aloitettiin rivi alusta. Uusin kerros oli siihen mennessä jäähtynyt riittävästi.

Yllättävän hyvin pysyi kynttilät oikeassa järjestyksessä ja ”orrelle” palautus sujui sähläämättä.

Kynttilöitä upottaessa steariini-parafiiniseokseen, välillä upottin niin syvälle, että sormet olivat kynttilämassassa. Oikeaa tekniikkaa joutui vähän hakemaan. Kaston piti tapahtua aika rivakasti, jotta edelliset kerrokset eivät sulaisi pinnasta pois. Toisaalta, jos kasto meni liian nopeaan kynttilästä tulee ymmärtääkseni hauraampi ja palaa nopeammin. Itse olin aika rauhalliseen tahtiin tekevä, joten kastaa sain monta monta kertaa.

Hiljalleen kynttilät alkoivat saada paksuutta.Mutta vielä tarvitaan muutama kerros ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä 🙂

Kynttilöihin oli mahdollista tehdä röpellys. Halusin röpellyksen noin kynttilän puoliväliin saakka. Ensiksi kynttilä kastettiin puoleen väliin steariini-parafiiniseoksessa, jonka jälkeen kastetut kynttilät siirrettiin lattialla olevaan pussiin. Pussissa kuivaa steariinia. Kynttilöitä pyöritellään pussissa ja näin ne röpelöityvät kastetulta alueeltaan. Lopuksi vielä koko kynttilän kasto.Jos kynttilät olisi halunnut värjätä, se oltaisiin tehty tämän jälkeen. Valkoisena kynttilät ovat kuitenkin kauniit ja röpellys tuo lisäystä siihen, joten jätin värit pois. Ja toiseksi meille alkoi tulla jo vähän hoppukin. Mutta eikös mulla ole aika mukavan näköiset kädet kaston jäljiltä?

Kynttilöiden päät siistittiin mattoveitsellä. Jostain syystä siistiminen tehtiin jo ennen röpellysvaihetta, joten sen joutui tekemään lopuksi vielä uudestaan 🙂

Kotiin lähdin 24 itse tehdyn kynttilän kanssa. Oli mukava keskipäivä. Oli hauskaa kokeilla uutta. Joskus lapsena olen kastanut kynttilöitä, mutta siitä on kovin kauan. Olen iloinen kun tämä kurssi järjestettiin. Kiitos Inkun ideapaja!

Julkaistu

Vaunupeitto

Joiltain messuilta olen ostanut punaisen Esito lenkkimohair-vyyhdin ja eräänä elokuisena päivänä pohdiskelin mitä langasta tekisin. Vyyhdissä lankaa 240 g, joten ei muuta kuin tutkimaan langalle sopivia ohjeita. Lankavan sivuilta löysin vaunupeiton ohjeen, ja koska olen pohtinut mitä voisin tehdä ystäväpariskunnan tulevalle vauvalle löytö oli täydellinen. Ymmärsin ettei vyyhdin lanka riittäisi, joten sovelsin alkuperäistä ohjetta, jonka löydät täältä.Tein peiton 60 silmukalla ja punaisella langalla. Sileän neuloksen osaan otin mukaan kulkemaan Novitan mustaa Säde-lankaa.

Lankatiedot: Esito lenkkimohair eaj käsittelyllä
(77% mohair, 18% villa, 5% nylon. tex 455 nm 2,2. Väri 313, erä 27899) Lanka on käsittelyn myötä erittäin pehmeä ja miellyttävä. Lankavan sivuilla sanotaan: ”Esito-lenkkimohairissa on ylellinen E-vitamiinia, AloeVeraa ja Jojoba-öljyä sisältävä EAJ-käsittely. Käsittely antaa langalle silkkimäistä pehmeyttä, miellyttävän tunnun ja hoitaa ihoa.
Puikot: nro 6 – 15 riippuen halutusta lopputuloksesta
Hoito-ohje: Suosittelemme langalle käsinpesua 30 asteisessa vedessä ilman huuhteluainetta. Tasokuivaus. Ei kaappi- tai rumpukuivausta. Muistathan, että villavaatteelle riittää useimmiten tuuletus.”

Neuloessa minua alkoi epäilyttämään tulisiko peitosta auttamattomasti liian pieni ja aloin tutkailla mistä voisin ostaa lankaa lisää. Tuota väriä oli vain kilon vyyhdeissä ja hinta sadan euron paikkeilla. Ei löytynyt 240 g vyyhtiä, joten kilo ihanaa lankaa jäi ostamatta tässä rahatilanteessa. Ja vaunupeitosta tuli hiukan pienempi myös pituussuunnassa. Toivottavasti peitosta on kuitenkin iloa perheelle minne se meni. Ja toivottavasti ei ole liian ”tyttöväri”, sillä lokakuun lopulla mailmaan putkahti poika.

Tänään tapasimme neliviikkoisen pikku ihmeen. Suloinen pieni vauva, joka heilutti käsiään ja jalkojaan joka suuntaan. Samalla vaihdoimme toki kuulumisia vauvan vanhempien kanssa ja ilmeisesti Tampereen Kädentaitomessuilta löytämälleni ruokalapulle on käyttöä ja tekstikin sopii pikku ihmeelle Maitoimuri 🙂 Ruokalapun lisäksi peitto pääsi vauva-arjesta nauttivaan perheeseen.

Julkaistu

Käsityövoittoinen marraskuu

Tänään kieputtelin valot ja päälliset kolmeen kranssiin. Viikolla aiemmin valmistui kaksi kranssia. Tampereen reissulla neuloin 2.5 kranssin päällistä. Viimeistä jatkoin luennolla istuessani. Sain sen valmiiksi tiistai-iltana äidin ollessa meillä kyläilemässä. Päivät meni nopsaan äidin hääriessä keittiössä ja meidän tehdessä hierontatöitä. Saunoimme, tein äidille suklaahieronnan ja vietimme rentoa eloa porukalla. Seurasimme miten Harmaakuono touhotti pirteänä äidin ympärillä. Mökkiviikonloppu tuntui tehneen vanhukselle hyvää, mieli virkistyneenä herra ollut koko viikon 🙂

Silmukkasiskojen kanssa tapasimme lokakuun lopussa. Tuolloin tein vuosi sitten Tampereen Kädentaitomessuilta ostaman mosaiikkikuusen. Tai siis, liimasin kuusen mosaiikit paikoilleen. Huomenna olisi tarkoitus saumata työ. Samaisena viikonloppuna ahkeroin kynttilöitä yli 30 kpl. Tarkoitus olisi jatkaa kynttilöiden valmistusta sunnuntaina ratsastuksen jälkeen.

Keramiikassa tulevana maanantaina on tälle syksyä viimeinen kerta. Keramiikka jatkuu tammikuun lopussa. Syksyn aikana tein n. viiden kilon möykyn verran mustasta savesta astioita. Toissa kerralla siirryin valkoiseen saveen. Iso tarjoiluastia meni nyt lasitukseen, ja parina kertana olen tuonut kotiin jo valmiita töitä. Ajattelin, että kirjoittelen keramiikkatöistäni jossain vaiheessa ihan oman postauksensa kuvien kera. Nyt kun on joulupukin apulaisena toimimispuuhaa, ei kaikkea voi tässä vaiheessa kertoa 🙂 Sen kuitenkin uskallan kertoa, että nautin keskusteluista mitä käydään ohjaajan Soilen kanssa väreistä ja töiden laadusta. Minulle ylikriittiselle ihmiselle tekee hyvää, että saan laajempaa näkökulmaa asioihin että en takertuisi johonkin yksittäiseen ”kuoppaan” tms. Että oppisin sen että työssä saa näkyä se, että on tehty käsin. Hiljalleen alan tajuamaan, että töillä on arvoa, vaikka käsin tunnustellen tuntisikin jonkin ”epämuodon”. tms. En välttämättä osaa asiaa selittää, mutta tod.näk. palaan keramiikkapostauksessani asiaan. Pysykää kuulolla 🙂

Kynttiläurakan jälkeen laitoin viikonlopun saldostakuvan Facebookiin ja se poiki heti muutaman kynttilätilauksen. Tuolla marraskuun ekalla viikolla toimitin myös pari valokranssia uusille omistajilleen. Rottingissa sain ison ovaalikorin valmiiksi, aloitin ns. margariinikoria, jonka letityksen jälkeen ehdin seuraavalla kerralla tekemään vielä pienen pyöreän korin. Äidin villapaidan tresorikin valmistui. Torstai-iltana ystävämme Maria vietti luonamme teehetken ja jaksoi kuunnella meidän valmistautumista Harmaakuonosta luopumiseen. Tuolloin todella tuntui, että siihen ei mene kauaa. Tällä viikolla on taas tuntunut toisenlaiselta, mutta eihän se rakas kuonokas nuorene.

Seuraavana iltapäivänä iski armoton leivontavimma. Leivoin suklaapiirakan Frantsilan kasvisruokakurssilla olleen ohjeen mukaan. Tosin pistin piirakan piirakkavuokaan enkä pellille. Siinä se kohosi mahtavasti ja muistutti enemmänkin kakkua kuin piirakkaa. Hyvää siitä joka tapauksessa tuli.

Tuona viikonloppuna olin lauantaina kuuntelemassa Ladysave-kuoron juhlakonserttia Porvoossa. Kuorossa laulaa Silmukkasisko Jonnu. Kyllä on ihailtava kuorolaisten taitoa laulaa ja esiintyä. Nautin! Tauolla nautin teen kanssa herkullisen gluteeinittoman suklaamuffinssin. Muffinssi oli niin herkullinen, että ansaitsee tulla mainituksi. 🙂

Sitten lähestytäänkin Tampereen reissua. Messutunnelmista- ja ostoksista tulee oma postauksensa kunhan messusaalis saadaan kuvatuksi 🙂 Tampereella vietin neljä yötä ensin yöpyen lapsuudenystäväni luona ja toisen yön puolestaan pitkäaikaisen ystävän luona. Lapsuudenystävän kanssa vietimme rentoa keskiviikkoa jutellen ja minun samalla neuloen kranssin päällistä. Toisessa kyläpaikassa ilta meni myöskin rupatellen ja nauttien herkullista gluteeinitonta juustokakkua. Perjantaina kiertelimme Tallipihassa ja shoppailuni alkoi jo sieltä. Mutta jatketaan myöhemmin kuvien kera.

Tällä viikolla osallistuin keramiikan ja rottingin lisäksi Inkun ideapajassa olleeseen kynttilän kastokurssille, josta myös teen oman tekstin. Huh, olenpas nyt luvannut paljon postauksia. Kannattaa siis pysyä täällä lukemassa 🙂

Tämän kaiken lisäksi on toki myös asiakkaita hoidettu. Selvästi kuitenkin joulun lähestyminen alkaa jo vaikuttamaan. Monet jäävät jo joulutauolle. Avokin kanssa vietetty yhteisiä iltahetkiä telkun ääressä. Vauhti on kuitenkin ollut aika vinhaa ja sään harmaantuessa ja pimeyden lisääntyessä huomaan olevani todella väsynyt. Nyt kun Thyroxinin myötä olen saanut pirteyden takaisin ja innokkuuden touhuta kaikkea, meinaa vähän unohtua, että lepoakin tarvitaan ja aikaa palautumiseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että jatkan samalla annoksella millä lääkityksen aloitin. Lisäksi sain reseptin melatoniiniin. Nyt olen reilun viikon nukkunut reseptillä olevalla melatoniinilla, ja olen nukkunut yhtä yötä lukuun ottamatta todella hyvin. Heti kun tilanne vähän rauhoittuu on saatava liikunta/treenaus vahvemmin takaisin elämään. Jannan kanssa asiasta ollaan jo vähän viestitelty, mutta hektisyyden vuoksi aika pt-treeniin on jäänyt sopimatta, mutta kyllä mä täältä taas tulen.

Julkaistu

Loppukuun kuulumisia

Onneksi Thyroxinista on ollut apua, sillä takana on melkoinen puolitoistaviikkoinen. Syyskuun alun uupuneisuuden tilassa en olisi siitä selvinnyt.

Kun palasimme toissalauantaiaamuna mökiltä lähdin heti I love me-messuille ja siellä vierähti koko päivä. Väkeä oli hirveästi, paikasta toiseen siirtymisiin meni paljon aikaa. Ostoksia tuli tehdyksi aika vähän: kuivattuja suklaapäällysteisiä marjoja, pieni keittiövälinesetti, protskupatukoita, sokeroimatonta karpalomehua ja neuletakki. Vähäisiin ostoksiini syynä oli varmaankin se, että olin ennen lomaa ostanut Madaran alennusmyynnistä luontaiskosmetiikkaa ja vitamiineja Pilleri Oy:sta. Päivän mittaa kävimme kuuntelemassa Jaakko Savolahtea paleo-ruokavaliosta ja Jaakko Halmetojaa viherkasvien ravitsevuudesta. Molemmat mielenkiintoisia aiheita. Paleoon pitäisi joskus tutustua paremmin. Maistiaisia kohtasimme aika vähän. Ensi vuoden puolella myyntiin tulee gluteeinittomat proteeinikeksit, jotka olivat yllättävän maukkaita ja mukavia koostumukseltaan. Sitä en sitten tiedä miten lisäaineita ovat täynnänsä. Toivottavasti ei, mutta pahaa pelkään. Kyllä jotain muutakin maistelimme, mutta eipä näemmä ole jäänyt mieleen. Jossain vaiheessa nautiskelimme hyisen kylmät vihersmoothiekset, jotka olivat herkulliset.

Sunnuntaina vuorossa oli ratsastus, josta kirjoittelinkin oman postauksensa, joten siirrytään maanantaihin ja se alkoi tutusti keramiikalla. Tein ison matala reunaisen tarjoiluvadin. Kotiuduttuani pikainen välipala ja töitä tekemään iltaan saakka. Seuraavana päivänä tilitys ja ruokakauppa Heman kanssa. Tuolloin sain myös tilaamani led-valosarjat kransseihin ja iltapäivällä jo viimeistelin ekan kranssin ennen rottinkikerhoa. Siellä sain valmiiksi suorakaiteen muotoisen korin johon laitoin loimiin eri värisiä kuutiohelmiä. Ehdin vielä aloittamaan isoa ovaalikoria. Koripuuhien jälkeen saimme ystävämme iltateelle luoksemme ja pari tuntia jutellen meni hujauksessa.

Keskiviikkoaamulta peruuntui asiakas, joten sain rauhallisen aamun. Keskipäivästä iltapäivään istuinkin Opaskoirayhdistyksen hallituksen kokouksessa samalla tikuttaen äidin villapaitaa. Kokouksen jälkeen ilta sujahti töiden merkeissä ja seuraavana päivänä neulontaurakka jatkui istuessa Näkövammaisten käsityöläisten infopäivässä. Välillä lounastimme ja kahvittelimme. Ennen kotiin lähtöä Iiriksestä esittelin muutamalle kiinnostuneelle koirahierontaa tunnin verran. Täällä vietin mukavan iltahetken kaverin kanssa rupatellen.

Noina päivinä valmistui toinenkin kranssi, mutta en osaa enään sanoa missä vaiheessa 🙂 Joka tapauksessa perjantaina töiden jälkeen matkasin naisten iltaa viettämään. Ennen lähtöä ennätin pakata Frantsilan viikonloppua varten, josta kirjoittelen oman postauksen. Voin luvata, että sen testin kuvia katsellessa tulee nälkä 🙂 Mutta takaisin perjantaihin: Maaritin luona oli oikein mukavaa. Ensiksi meille esiteltiin amerikkalaista kosmetiikkasarjaa, jonka jälkeen söimme herkullisen päivällisen. Ruokana oli herkullista kasvissosekeittoa, mantelileipää, jossa karamellisoitua sipulia ja vuohenjuustoa sekä siemennäkkileipää. Maarit oli tehnyt kaiken itse. Jälkiruuaksi herkullista omenaherkkua. Pöydän ympärillä oli iloinen puheen sorina ja seurustellessa sekä syödessä nautiskelimme pari lasillista valkoviiniä. Yhdeksän jälkeen oli maltettava kotimatkalle, jotta seuraavana aamuna jaksaisi matkata Frantsilan kaksipäiväiselle kasvisruokakurssille.

Tällä viikolla vauhti on onneksi vähän rauhoittunut. Keramiikassa tein pari erilaista kulhoa. Kotona ennen töitä asioiden hoitoa yms puuhaa. Tiistaina töiden jälkeen tapasin ihanan Saanan teekupposen äärellä. Hän auttoi minua eräässä verkkokauppatilauksessa tilaamalla tuotteen ja nyt sain sen. Häntä oli oikein mukavaa treffata ja juttua olisi varmasti riittänyt pidempäänkin, mutta korikerhoon kiiruhdin. Siellä jatkoin ovaalikoria.

Keskiviikkona nautin rauhaisasta aamusta. Kävelin Oton kanssa nauttien hienosta säästä, nautiskelin teetä ja kieuttelin kransseja kuten edellisaamunakin. Tällä viikolla minulla on ollut aika levoton olo aamuisin. En meinaa malttaa syödä aamupalaa loppuun kun pitää aloittaa jo puuhaamaan jotain siinä samalla. Olenkohan nyt todella herännyt sumusta vai olenkohan jo liikatoiminnalla… Joka tapauksessa käsityöt edistyy mukavasti. Keskiviikkona tein myös kynttilöitä asiakkaiden lomassa. Alkuillasta sain vieraakseni pari kiinnostunutta käsitöistäni. Esiteltyäni työt istuimme sitrus-inkivääriteestä nautiskelemaan ja rupattelemaan.

Eilinen oli taas aikas tiivis päivä. Aamulla verikoe ja yhdeksältä päivän eka asiakas, joten siitä se lähti. Töiden lomassa väänsin mieltäni kuohuttaneesta asiasta, jolle onneksi saatiin ratkaisu ja toivottavasti asiaan ei tarvitse palata. Töiden jälkeen laskujen maksua ja äänitallentimien toimintakuntoon saamisyritystä yms. tohinaa. Illalla meinasin nukahtaa uutisten ääreen ja tänään olenkin nauttinut rauhallisesta päivästä. Minulla oli vain yksi asiakas puolita päivin. Aika on sujahtanut kranssien ja kynttilöiden parissa sekä viestittelyn parissa ystävän kanssa. Ruuaksi tein bataattia ja lohta uunissa. Avokin kanssa katselimme Vain elämää minun alottaessa tresoria äidin paitaan.

Julkaistu

Syysloma

Viime viikon vietimme avokin ja koirien kanssa mökillä. Avokki lähti jo perjantaina iltapäivästä ja minä tulin perässä sunnuntaina oltuani kahden päivän yrttikurssilla. Päivät menivät vauhdilla ja pian oli lauantaiaamu kotiutumisineen. Sää oli täydellinen kylmine öineen ja aurinkoisine päivineen. Maanantaina avokki laittoi tulet nuotioon iltapäivästä ja upeasta säästä nautimme nuotion lämmössä tunnin jos toisenkin. Lammesta lähti jäät ja ne lauleli mennessään. Koirat riehkasivat pihalla ja meillä kaikilla oli hyvä olla. Välillä sentäs maltoimme sisälle syömään.

Hermanni-ulkovarasto saapui seuraavana aamupäivänä. Kolmisen tuntia meni sen asennukseen. Keväällä varasto on tarkoitus maalata. Nyt saamme avokin työkoneet suojaan, yes!Pitihän se heti aloittaa liiterin siistiminen ja varaston täyttäminen 🙂 Yhdessä ruuaksi valmistimme jauhelihaperunasoselaatikon. Ilta meni äidin villapaidan parissa telkkaria katsellen. Avokki otti muutamat iltatorkut 🙂

Keskiviikkona avokin järjestellessä työkoneitaan varastoon minä käynnistin kynttilätehtaan tehden vihreitä ja harmaita kynttilöitä. Samalla kuuntelin Robin Cookin kirjaa Kooma.Vielä ennen saunaa innostuin tekemään kaulakorun. Toisen korun tein edellisiltana.

Torstaiaamuna saimme tilaamamme halot, joten rauhallisen aamuhetken ja broilerin rintafileiden maustamisen jälkeen halkoja liiteriin avokille pinottavaksi. Neljä heittokuutiollista kannoin pinottavaksi ja puiden loputtua olin miltein pettynyt kun työ jo loppui. Olin hikinen, mutta onnellinen. Ihmettelette kenties miksi minä teen raskaimman työn 🙂 Tein sen omasta halustani. Tykkään puuhasta valtavasti ja avokki saa halkopinoista haluamansa laisia, joten työn jako on oikein hyvä.

Rehkimisen jälkeen ruoka maistui herkulliselta. Suunnittelimme vähän iltanuotiohetkeä, mutta lopulta rentoilimme sisällä ja minä taas neule käsissä 🙂 Jäljellä vielä yksi kokonainen mökkipäivä. Nostelimme pihavarastoon pihakalusteet, avokki lämmitti saunan. Saunatauoilla nautimme auringosta kuistin edessä. Illalla paistoimme vohveleita ja nyt neuloin kranssin päällistä. Villapaita oli pakko laittaa tauolle kun ohuet puikot olivat rei’ittäneet etusormen ihon rikki. Eihän sitä kuitenkaan tyhjin käsin voinut istua 😀 Villapaidan vartalo-osaa päivien aikana tuli neulottua aikas paljon. Neuloin vartaloa jo yrttikurssillakin.

Aika meni taas mökillä siivillä, on kulunut fraasi, mutta tälläkin kerralla niin totta. Luonnon rauhassa syksyn tuoksuja tuoksutellen mieli lepää. Nyt en oikein tiedä milloin seuraavan kerran pääsen mökille akkuja lataamaan. Lähes jokaisena viikonloppuna on jotain sovittuna, joten ehkäpä vasta jouluna. Huih, ajatuskin hirvittää. Onneksi kuitenkin avokki pääsee sinne koirien kanssa minun luuhatessa muualla; tulevana viikonloppuna Frantsilassa ja vajaan kuukauden päästä Tampereella.

Julkaistu

Koreja, koruja ja huiveja

Tähän postaukseen olen koonnut valmistuneita käsitöitä, sellaisia töitä, jotka ovat onnellisilla omistajillaan ja töitä, jotka jäävät itselleni.

Työhuoneemme roskakori alkaa olla tullut tiensä päähän, joten rottinkikerhossa tein uuden. Meni työhön kaksi kerhokertaa. Hema petsasi korin.Ennen roskakorin tekoa tein ovaalikorin, jota kuvaushetkellä ei ole vielä petsattu.Syksyn kolmantena korina valmistui pieni pyöreä kori, jossa mukana ruskeaksi värjättyä rottinkia. Kori on vielä kuvaamatta. Viime kerralla aloitin suorakaiteen muotoista koria mihin laitan punoksen puoleen väliin kuutiohelmiä, jotka ovat eri värisiä. Korikerho jatkuu joulukuun yhdeksänteen saakka, joten aika monta koria taidan vielä syksyn mittaan ehtiä tekemään.

Heinä-elokuussa mökillä ollessamme innostuin tekemään koruja. Avokin surruuttaessa kiviporaa käsissäni syntyi kovasti kehuttu kaulakoru, joka meni välittömästi kaupan ja poiki tilauksen ”Mä haluan tuollaisen kans”. Ja kyllähän valokuvia paljon kuvaillut minulta sellaisen sai.Ja tässä tuo tilattu koruEräänä kesäiltana syntyi tämä rannekoru. Muiden korujen kuvia en vielä julkista, koska eivät ole tulevilla omistajillaan vielä. 🙂

Kädentaito-messuilta ostin lisää helmiä ja Helmikauppa.comista lukkoja, helmiä ja koruvaijeria. Toissaperjantaina merkkasimme Heman kanssa helmet ja muut korutarvikkeet. Lopuksi järjestelimme ne. Ainakin hetken pysyvät järjestyksessä 😀

Alkukesästä neuloin ison kolmiohuivin, joka löysi omistajan viime perjantaina olleilla Evelace-kutsuilla. Lanka Studio Lang Yarns, 773.0068 21205 Wool for felting, 87% merino extrafine, 12% Polyamid/nylon, 1% elastin- nrot 4,5-5. Hoito-ohje: käsinpesu, silitys 1 piste.

Musta frilla on kulkenut pitkään käsityökorissa kodin ja mökin väliä. Se ei vaan ole inspiroinut, mutta elokuun lopulla vihdoin sain aikaseksi tehdä loppuun.
Petrooli lenkkialpakka-lanka on mun suursuosikki. Huivi on tehty harpulla jo vuosia sitten kaksinkertaisella langalla. Tuolloin aikanaan päättelyssä oli jokin ongelma ja huivi jäi kaverille. Nyt kesällä hänen muuttaessa se löytyi 🙂

Julkaistu

Taideteos – linnunpesä

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n keramiikkaryhmän näyttely Sanasta lintu, savesta lintu oli Joensuun Parafestien yhteydessä Taidekeskus Ahjossa esillä elo-syyskuun vaihteessa. Ryhmäläiset tekivät hyvin erilaisia lintuaiheisia töitä. Valitettavasti kuvamateriaalia ei ole kuin tästä omasta tekeleestäni. Moni upea työ kyllä ansaitsisi tulla esitellyksi, mutta näillä mennään mitä on.

Itselleni tuntui aika vieraalta tehdä työ sillä ajatuksella, että se menisi johonkin näyttelyyn esille. Teen mieluiten keramiikassa tarve-esineitä enkä niinkään taideteoksia. Olisin toki voinut tehdä lintuaiheisen astiankin, mutta päätin lopulta yrittää saada aikaseksi koriste-esineen tms.

Rakastan mustarastaan laulua, joten mielsin heti aiheekseni mustarastaan. Minulla ei todellakaan ole aavistustakaan millaisen pesän se rakentaa, tai kuinka monta munaa siellä yleensä kerrallaan on. Munat värjäsinkin ihan tietoisesti eri väreillä, jotta en liiaksi jäljittelisi todellisuutta, todellisuutta josta minulla ei tietoa.

Teos on värjätty raakapolton jälkeen sormin tunnustellen. Lasituspoltossa on käytetty kirkasta lasitetta. Työtä tehdessäni ideat ja suunnitelmat elivät koko ajan ja lopulta pesä sai vielä oksan sitä kannattelemaan.

Toin nyt linnunpesän kotiin, mutta ilmeisesti näyttely uusitaan ensi vuoden puolella Kulttuuripalvelun tiloissa Iiriksessä Itäkeskuksessa. Tällöin minunkin pieni työni palaa muiden näyttelyteosten seuraan.

Hemalle suuret kiitokset teoksesta otetuista valokuvista syyspäivän tunnelmineen pihapiirissämme.

Julkaistu

Sahausta ja pilkontaa

Syyskuun viimeiseksi viikonlopuksi suuntasimme mökille. Oltiinhan sitä jo yksi viikonloppu vietetty kaupungissa 🙂 Mökillä meitä odotti purettu ulkopöytä, joka viikonlopun aikana muuttui polttopuuksi käsissämme.

Energisyydestäni ja paremmasta olostani kertonee, että perjantaina kauppareissun jälkeen ahkeroin mehiläisvahakynttilöitä Avokin hieroessa asiakkaitaan. Hema kietoi kynttilät kauniisiin paketteihin maanantaina.

Ennätinpä vielä ennen mökille lähtöä pätkimään työhuoneeseemme tulevasta rottinkisesta roskakorista ylimääräiset rottinkipätkät pois. Hema petsasi korin maanantaina. Halusin petsauksen tekevän näkevän henkilön, jotta aines tulisi tasaisesti koriin, ja jotta kori näyttäisi siistiltä työhuoneemme nurkassa.

Mökille saavuttuamme takkaan tulet ja mukiin kuuma kaakao 🙂 Siitä oli hyvä aloittaa mukava ja rento viikonloppu. Pihalla ihailimme syksyistä luontoa ja hämmästelimme miten upeassa kukassa vielä keväällä istutetut ruusut ovat. Illalla neuloin kranssin päällisen loppuun ja aloittelin uutta. Samalla seurailimme Vain elämää ja nautiskelimme pullon punaviiniä.

Hyvin nukutun yön jälkeen oli aika käydä ulkopöydän kimppuun. Tosin avokki testaili jo edellisiltana sähköistä ketjusahaansa, joka toimikin tyydyttävästi. Itse ketju ei ilmeisesti paras mahdollinen ollut, joten tällä viikolla oli hankittava sahaan varaketju.

Minun työnäni oli pilkkoa puut helppohalkojalla, puuha josta tykkään hurjan paljon. Helppohalkoja on turvallinen myös sokean käyttää. Puu asetellaan pölkylle, terä nostetaan haluttuun kohtaan ja punnuksella paukutetaan terä läpi puun. Pilkoin lähes koko pöydän, vain muutaman puun kanssa avokki auttoi. Tosin selvästi miehen teki mieli paukuttaa enemmänkin, mutta en antanut. Halusin tehdä itse, joten avokin tehtäväksi jäi pinota puut liiteriin ja minä nautin työstäni.Puita rakastavan Harmaakuonon piti toki seurata touhujani tarkasti kera puun 🙂

Reilun parin tunnin rehkimisen jälkeen aloin valmistamaan meille ruokaa avokin lämmittäessä saunan. Ilta kuluikin saunoen ja kranssin päällistä neuloen. Helppohalkojalla paukuttaminen tuntui vähän käsivarsissa vielä seuraavanakin päivänä, mutta se tekemisestä tullut lihaskipu tuntui aikas mukavalta.

Sunnuntaina avokki leikkasi koirilta kynnet ja meikä harjasi poikien turkit. Kyllä molemmista lähtikin karvaa ihan kauheat kasat. Avokki ajeli varmastikin viimeistä kertaa tälle syksyä nurmikon. Mökissä siivoilua ja rentoilua. Illalla oli aika palata kaupunkiin. Puhelu ystävän kanssa mehiläisvahakynttilöitä tehden. Iltapalaksi kaurarieskaa ja teetä.

Julkaistu

Piristymistä havaittavissa

Se tunne kun koko päivänä ei iske uupumuksen/väsymyksen hyöky läpi koko ihmisen.
Se tunne kun huomaan jaksavani päivän tohinat.
Se tunne kun huomaan innostuvani,
ja se tunne kun toivo herää
vielä väsymyksen syövereistä noustaan.

Tätä kirjottaessani särkee päätä jonkin verran ja hiljalleen väsymys hiipii, mutta kellokin on jo paljon. Näinä menneinä päivinä olen kokenut huomattavaa olon kohentumista. Sunnuntaina nautin ratsastuksen huumasta pitkästä aikaa. Etukäteen vähän jännitin miten jaksan, ja tuleeko outoja tuntemuksia. Ei tullut, aurinko paistoi ja tunsin riemua. Eikä ratsastuksen jälkeenkään tullut pelkäämääni kaiken nielevää väsymystä. Ruuan jälkeen tein mehiläisvahakynttilöitä ja loin silmukat äidin villapaitaan. Käytiin myös koirien kanssa kävelyllä.

Eilen keramiikassakin päästiin itse asiaan. Tein tuikkukupin nyt toivottavasti riittävän isolla suuaukolla 😀 Kotona ruokaa ja asiakkaita. Alkuillasta puhelu äidin kanssa, neulomista, telkun katsomista ja Harmaakuonon hoitamista. Jälleen vähän ihottumaa.

Tänään minulla ei asiakkaita ollut, joten ennen rottinkikerhoa kynttilätehdas käyntiin. 😀 Rottinkisen roskakorin sain tänään valmiiksi. Uutisten aikaan neuloin kranssin päällistä 🙂

Nyt kun olo on ollut parempi alkaa treenikärpänenkin kutitella, mutta koska lääkitys kilppariin on vasta aloitettu ja kaikki vähän hakusassa en uskalla vielä aloittaa kuntosalitreenausta tai spinningiä. Ehkä olen vähän ylivarovainen, mutta ehkä parempi niin kuin saada kroppansa entistä sekaisemmaksi.

Lääkityksen aloittamisen jälkeen kuivasilmäisyys on vähentynyt. Pahimmillaan pudottelin neljäkin kosteustippaa päivässä, nyt olen pärjännyt yhdellä-kahdella tipalla. Akillesjänteen jäykkyys ja arkuus ei ole kadonnut. Mutta en ole kuvitellutkaan, että kaikki oireet katoaisivat muutamassa päivässä. Ennemminkin olen hämmentynyt miten väsymys on lientynyt. Ehkäpä oikeasti saan vielä takaisin energisen minäni. Tänään jaksan siihen uskoa. Viime viikolla epäilin vahvasti.

Julkaistu

Käsityösuunnitelmia

Näinä väsymyksen viikkoina osa minusta on tapellut vastaan treenitauosta, osa minusta syyttää laiskuudesta, osa tiedostaa kropan olevan sekaisessa tilassa. Onneksi on käsityöt ja niiden parissa aika kuluu mukavasti aina silloin kun niitä jaksaa tehdä. Ja vaikka ei jaksaisikaan suunnitelmia syntyy. Hiljalleen alan hyväksymään tilanteeni ja käsityövimma herää voimiinsa. Enhän minä nyt ihan aloillani voi olla, paitsi silloin kun väsyttää niin painostavasti ja kaiken nielevästi ettei kertakaikkiaan jaksa mitään.

Maanantaina alkoi keramiikka. Ensinmmäisellä kerralla ei päästy vielä asiaan keramiikkatilaa kohdanneiden muutoksien vuoksi. Avokki on toivonut, että tekisin kalalle tarjoiluastian. Lisäksi ajatuksissani on tehdä tuikkukuppeja. Tilasin sekä mustaa että valkoista savea.

Rottinkiryhmämme on kokoontunut kahdesti. Olen saanut jo valmiiksi ovaalikorin ja työhuoneeseemme uusi roskakori on jo 20 centin korkuinen. Jossain vaiheessa minun pitäisi tehdä toinen sienikori, mutta ehkäpä sen vuoro tulee vasta kevätpuolella.

Torstaina kävimme Heman kanssa kässäilytarvikeostoksilla. Ostin kolme vyyhtiä (2 tummaa ruskeaa ja 1 turkoosi) ontelokudetta, josta tarkoitus virkata ruokailuryhmän tuoleille uudet päälliset. Ja olihan se vähän neulelankojakin hiplattava 🙂 Löysin äidin ylösalasneuleeseen liukuvärjättyä punasävyistä lankaa ja piru vie en päässyt paperilankojen ohi: 2 valkohopeaa ja 1 punasta vyyhtiä lähti matkaan 😀

Tänään Kädentaito-messuilla ostelinkin hillitysti: vain yhden liukuvärjätyn harmaasävyin langan tilaustyöhön, helmiä, puikot ja korvikset. Silmukkasiskoja oli mukavaa treffata pitkästä aikaa. Muutama tunti hujahti vauhdilla messuhulinassa. Messuilla oli jonkin verran uusia näytteille asettajia, joka oli virkistävää messutarjonnalle.

Kohtahan talvi- ja jouluvalot tulevat myyntiin, joten sitten pääsen kokoamaan neulevalokransseja. Päällisiä onkin tullut neulotuksi aika kasa, joten jos haluat itsellesi tai ystävällesi valoilla olevan kranssin ole minuun yhteydessä. Otan mielelläni tilauksia. Käsityöt-tunnisteella löydät valokuvia viime joulun alla valmistuneista kransseista. Minulta voi kysellä myös mehiläisvahakynttilöitä. Tässä vielä linkki Facebook-kansiooni myynnissä olevista valmistuneista töistä:
https://www.facebook.com/heidi.koivunen.7771/media_set?set=a.10153491912216100.1073741834.791246099&type=3

Ehkäpä joku vielä muistaa kahvipussijuttuni? Pusseja on isot kasat säästössä ja nyt vihdoin sekin projekti etenee pussien leikkaamisen ja pesun muodossa. Jossain vaiheessa pääsen suikaleita taittelemaan ja valmistamaan kahvipussikassia, yes! Niin, että enhän mä kohta muuta ehdikkään kuin käsitöitä 😀