Kuntosalista käsityöhuone

Kun yhdeksän vuotta sitten muutimme tähän nykyiseen asuntoon yksi huoneista laitettiin kuntosaliksi. Alkuun siellä hikoiltiinkin ahkerasti, mutta viime vuosina huone alkoi muuttumaan varastoksi. Sinne oli hyvä tunkea kaikki ylimääräinen odottamaan aikaa parempaa samalla kuntosaliharjoittelun hiipuessa ja käsityövimman kasvaessa. Hiljalleen mieleen hiipi ajatus muuttaa kuntosalina oleva huone kädentaitotilaksi. Asiaa on mutusteltu pitkään, valehtelematta vuoden päivät. Pohdittu, mitä jos treenikärpänen purasee pahemman kerran… Sivumennen sanottuna sais kyllä purrakin, mutta käsityöhuoneesta riemuitsen.

Alkusyksystä teimme lopulta päätöksen muuttaa huoneen käyttötarkoitusta. Olemme hiljalleen pakanneet kuntoiluvälineet varastoon. Työhuoneen varastossa ovat helposti saatavissa kuntopyörä, kahvakuula, tasapainolauta, jumppakepit, tanko jne. Kahvakuulailemaanhan mahtuu vaikkapa olohuoneen lattialla. Kodinhoitohuoneen varastoon on pakattu käsipainot sekä tankoon laitettavat painot. Jos kyykkäys- maastaveto tai penkkipunnerrusvimma iskee joudutaan asioita miettimään jälleen uudestaan. Käsityöhuoneeseen jää ylätalja, koska se ei kertakaikkiaan mahdu mihinkään varastoon, sillä ulkovarastoon on laitettava telineet.

Toisaalta tuntuu vähän haikealta moinen muutos, toisaalta odotan innolla hetkeä milloin huone on uudelleen sisustettu ja kaikki käsityöjutut paikoilleen asetettu. Huomenna menen avustajan kanssa ostamaan mm. huoneeseen verhot ja maton. Huoneessa olleet kumimatot on rullattu ja viety ulkovarastoon.

Ehkäpä tämä on jonkinlaista uudistumista tämäkin. Jotkut ovat kyselleet missä avokkini nyt kuntoilee. Päätös oli yhteinen ja olenkin todennut avokinkin saattavan innostua käsitöistä. Toki toivon meidän molempien hyvinvoinnin kannalta, että innostuisimme vaikkapa kahvakuulailemaan. Aloittaminen tuntuu vain taas niin pirun vaikealta.

Käsityöhuoneen myötä pääsen paremmin tekemään esim. Ura käsillä -hankkeen kursseilla opittuja tekniikoita kuten huovutusta ja nahkatöitä. Vesipiste on parin metrin päässä, joten huovutuskin kotioloissa onnistuu. Tarkoitus olisi tehdä huovutettuja kasseja. Nahkatöiden puolella olen puolestaan kehitellyt kännykkäpussukkaa, jossa tassukuvio. Valitettavasti kuvien lisääminen ei edelleenkään onnistu, joten kuvia en saa laitetuksi katsottavaksi. Olen ilmeisestikin saamassa Kelalta myönteisen päätöksen uuteen tietokoneeseen ja pistenäyttöön. Toivottavasti tämä kuvien lisäämisessä ilmenevä ongelma poistuu ruudunluvun päivityksen myötä, sillä vaikka itse en kuvia näe, niistä on tullut oleellinen osa tätäkin blogia. Haluaisin nytkin näyttää kuvin lokakuisen nahkatyökurssin tekniikoita ja työvaiheita. Katsotaan josko uudella koneella aikanaan 🙂

Lauantaina minulla on tarkoitus käynnistellä mehiläiskynttilätehdas ja vielä se tapahtuu keittiön pöydän ääressä, sillä tulevassa kässähuoneessa on vielä telineet ja toinen kumimatto varastoon vientiä odottamassa. Myös ylätaljan paikka vaihdetaan. Nyt avokkini on kotipuolessaan viikonlopun, joten projekti jatkuu maanantaina. Toivottavasti löydän huomenna kuitenkin huoneeseen viihtyisät verhot ja maton. Taitaapa siis olla hiljalleen aika kömpiä unille, sillä shoppailun lisäksi tapaan LoveBaws -luomutassuvahan valmistajan. Tarkoituksenani olisi ottaa tuotetta myyntiin. Toimelias päivä tulossa.

Kotisalilla kahvakuulailua

Hierottuani viisi asiakasta söin lohta ja salaattia, jälkkäriksi vihreää teetä. Ja koska naisten riesapäiviä ei edelleenkään näkynyt vaihdoin treenivaatteet ja taistelin sykemittarin kanssa häviten taiston. En ymmärrä mikä mättää. Kastelen vyön kuten kuuluukin ja koetan saada sen paikoilleen mahdollisimman oikeaan kohtaan, jotta en joutuisi siirtelemään kosketuspintoja, mutta paskat yhteyttä tule. Jätin kuitenkin treenin ajaksi yhteyden auki ja sykemittarin ylle, mutta ei missään vaiheessa toivottua tulosta. Ei välttämättä hirveän kivaa, että ennen treeniä sykemittarin kanssa saa taistella yhden puoli tuntia ja sitten vielä hävitä taistelun.

Joka tapauksessa oli mukavaa treenata. Avokki ”määräsi” liikkeet ja antoi suorituksesta palautetta. Aloitin kahden käden perusheilautuksilla siirtyen heilautukseen, jossa kuula menee mahdollisimman pitkälle jalkojen väliin. Tämän jälkeen heilautukset siten, että liikesarja lähti vasemmalla kädellä, heilautus ja seuraava kahdella kädellä, kolmas oikealla, neljäs kahdella, viides vasemmalla jne. Neljännessä liikkeessä kuula lähtöasennossa olkapään korkeudella ja otettaessa askel eteen kyykäten kuula käsi suoristuu ylös. Vaatii tasapainoa ja keskivartalon hallintaa. Toistojen jälkeen kuula toiseen käteen ja menoksi. :DD Tein kaksi kierrosta ja kolmannella kierroksella askelkyykky vaihtui vauhtipunnerrukseen. Kokeilin tehdä myös punnerrusta lattiatasolla jalat ilmassa. Sain 20 toistoa, mutta jalat jäivät ehdottomasti liian koukkuun liikkeessä, mutta siitäpä niitä voi jatkossa koettaa saada suoremmaksi ja myöskin yläkroppaa alemmaksi. Kierroksien jälkeen tein vielä ylätaljalla vetoja eteen sekä kapealla otteella vastaotteella vetoja eteen ja alas. Jumppakepillä punnerruksia takaa ja edestä sekä kulmasoutua. Lopuksi verryttelyä ja ravisteluja. Oli kivaa!!!

Vihdoin sain aikaseksi smoothieksen. Laitoin puoli litraa jäisiä vadelmia, yhden banaanin, pari lusikallista raakakaakaojauhetta, yhden lusikallisen Lucumaa, pari lusikkaa hamppuprotskua, 4dl vettä, kolme kukkuralusikkaa turkkilaista jogurttia. Treenin ajan vadelmat sai sulailla tehosekottimessa ja treenin jälkeen ei muuta kuin smoothies valmiiksi ja herkutellen. Laitoin jo aamuksi valmiiksi koneeseen mustikoita, ananasta, banaanin, protskujauhetta, kurpitsan siemeniä, raakakaakaota. Katsotaan uskaltaisinko lisätä vähän jäävuorisalaattia jogurtin ja veden lisäksi. En uskalla jättää aineiden blenderiin laittamista aamuun, silloin tod.näk. smoothies jäisi tekemättä. Nyt ei tarvitse paljoa tehdä kun herkku on valmis.

Sisäreisissä tunnen, että eilen olen ollut ratsastamassa, yes!!! Ja minulla on sellainen olo, että ehkä opin ravissa kevennyksen yhteydessä pohkeiden annon. Katsotaan olenko seuraavan ratsastuskerran jälkeen vielä samaa mieltä. Nyt kuitenkin tuntuu, että olen tehnyt töitä jaloilla. Kahvakuulan jälkeen avokki totesi tasapainoni parantuneen ja keskivartalon hallinnan. Ehkäpä ratsastuksesta on ollut hyötynsä ja muista treenaamisista, vaikka vähän epäsäännöllistä onkin ollut. Uskoakseni tästä on hyvä jatkaa matkaa parempaan kuntoon ja kevyempään olemukseen. Tsemppiä mulle ja kaikille treenaajille!!!

Positiivisia ryhmäliikuntakokemuksia

Ennusteet rankkasateista ja myrskyn jäämistä sai aikaan ratsastuksen perumisen tältä päivältä. Ajatus ratsastustunnista kaatosateessa, kovassa tuulessa ja muutaman asteen lämmössä ei houkutellut. Niin pajoa ratsastamisesta en tykkää ja taispa mukavuustekijätkin astua kuvaan. Tuossa säässä raha olisi mennyt täysin hukkaan, joten naatitaan nyt kirkasvalosta, yrttiteestä ja parista palaa suklaata. Samalla on kiva kirjoittaa kahdesta upeasta treeni-illasta torstailta ja perjantailta. Eilinen meni I love me-messuilla, joten ehkäpä rauhallinen relapäivä tekee välillä hyvää. Huomenna mennään taas!!! Yes! Aamulla on eka pt-treeni Jannan kanssa! Mä jo niin odotan ja melkein olen pakannut kamat kassiin :DD

Torstain liikkumistaito/reittiharjoittelu Vidaan peruuntui ohjaajan sairastuttua. Onneksi saatiin kuitenkin uusi aika sovittua seuraavalle aamulle. Aamuasiakkaan jälkeen oli hyvää aikaa siivota vaatekaappiaan ja laajentaa avustajan sijaisen etsintää. Pakkasimpa treenikassinkin jo yhden pintaan, vaikka vasta neljän jälkeen lähdin kohden Espoota Isonomenan Fressiä, jonne kaverini osallistuttuaan tyytyväisyyskyselyyn sai minulle ilmaistreenikerran. Päätimme kokeilla ohjattua kahvakuulaa ja polkea spinningtunnin. Ja kyllähän minua se kahvakuula vähän jännitti, vaikka avokin ohjauksessa olenkin kuulaa heilutellut. Ehkäpä syyslomien takia väkeä oli aika vähän. Puolen tunnin treeni tehtiin toiminnallisen harjoittelun alueella Laurin ohjauksessa. Ensiksi käytiin treenin aikana tehtävät liikkeet läpi ja lämmiteltiin. 20 min jäi varsinaiseen harjoitukseen. Yleensä kuulemma lämmittelyä ei alussa ole, ajatuksena ilmeisesti on, että väki tulee tunnille jo kropat lämpiminä. Minulle tuo lämmittely ja liikkeiden läpikäynti oli hyvä ensikertalaisena.

Tehtävät liikkeet olivat hauis/pystypunnerrus, askelkyykky, 45 sek. pito, kulmasoutu ja kahden käden heilautus. Tavoitteena neljä kierrosta 10 kerran toistoin 20 min ajassa. Itse pääsin kolme kierrosta ja neljänneltä ekan liikkeen. Oli kiva huomata Laurin kiertävän treenaajien luona ohjaten ja itsekin sain häneltä neuvot miten korjata liikettä paremmaksi. Hän uskalsi tulla lähelle ja koskea, joka ei aina ole itsestään selvää. Askelkyykyt tein ilman kuulaa. Tasapainoni on vähän mikä on ja koipeni onnettomat, joten ilman kuulaakin sain jalat kipeiksi. Huomautuksia sain, kuten odotinkin liian lyhyestä askeleesta ja selän taittumisesta. Kierros kierrokselta tasapaino parani ja askelkin piteni ja selkä pysyi paremmin suorassa. MAHTAVAA! Kulmasoudussa vedin ehkä hivenen liikaa ylös kun liike riitti lonkan sivustalle. Hauis/kulmasoutu-liike sujui yllättävänkin kivuttomasti. Ollaan sitä joskus avokin kanssa väännetty ja väännetty ja jotenkin en ole osannut jatkaa oikein hauiskäännöstä ylös, mutta nyt se onnistui. Ilmeisesti kuukausien makustelu alitajunnassa on tehnyt tehtävänsä :DD

Tuossa 45 sekunnin pidossa oltiin selinmakuulla, nostettiin ylävartalo/kädet ylös sekä jalat alaselän jäädessä tiukasti lattiaan. Vatsalihakset töihin ja pito! Yllätyin miten helposti jaksoin pitää itseni asennossa. Kahden käden heilautus olikin tuttua tutumpi ja siihen ei tullut korjauksia. Käsiliikkeessä minulla oli kuuden kulmasoudussa kahdeksan ja heilautuksessa 12 kilon kuulat. Heilautuksissa olisi mennyt varmasti painavempikin kuten kulmasoudussa. Ajattelin kuitenkin olevan parempi tutustua hommaan rauhassa ja totutella ryhmäliikkumiseen. Ja kyllä hiki tuli näinkin. Olihan vielä edessä 75 min spinning. Jälkikäteen on helppo todeta, että onneksi pidättäydyin noissa kuulissa, sillä Riian ohjauksessa otettiin kyllä mehut irti tästä akasta ja varmaan muistakin treenaajista.

Riialla oli superhyvät musiikit. Tunnilla oli kolme työosuutta, Aloitettiin kahden biisin lämmittelyllä, jonka jälkeen neljän biisin työosuus. Ajettiin mäkeä istuen, seisten, poljettiin satulasta vastatuuleen, poljettiin nopeampaan tempoon mäkivastuksella jne. En pysty enään muistamaan mitä tapahtui missäkin biisissä 🙁 Pienen palautuksen jälkeen homma jatkui viiden biisin työosuudella. Kolmas työosuus alkoi 7 min kappaleella, jossa jokainen ajoi oman halunsa mukaan joko seisten tai istuen. Ajatuksena oli, että ajettiin mäkeä ja että vastusta lisäiltäisiin matkan varrella. Riia kellottii kohdat 5, 4, 3 2.30, 2, 1.30 1 min ja 30 sek. Näissä kohdin ”ehdotti” myös vastuksen lisäyksiä”. Vielä oli jäljellä pari biisiä ja hiki virtasi, syke sykki korkealla, elimistö nautti! Jossain vaiheessa huomasin haaveilevani jostakin palautusjuomasta ja syömisestä :DD Ja olihan kotimatkalle ostettava protskujuoma sekä patukka 🙂 Riian tapa miellytti minua. Innostava, mutta ei liikaa höpöttävä tekopirteilijä vaan hyvä ohjaustyyli. Positiivinen, reipas, napakka, vaativa! Ei voi sanoa muuta kuin KIITOS!!!

Kotiin matkasi väsynyt mutta hyvinkin onnellinen nainen. Olin kokenut upean treeni-illan. Saanut hienon kokemuksen ryhmäliikuntatunnista ja nauttinut spinningin ihanuudesta. Olin aikaslailla valmista kauraa pehkuun!

Perjantaiaamuna aurinko ja kuiva keli, joten Otto opasteli Vidaan mukavasti saaden ovella herkkupalan :DD Meno oli aivan erilaista kuin tiistaina ja nyt reittikin hahmottui minunkin mieleeni paremmin, yes! Paluussa Otto vähän haahuili, joten huomenna vielä katsotaan tilannetta, ja huomenna kiusanamme taitaa taas olla sadepäivän jälkeiset lätäköt ja märkyydet. Huomisaamun aloitankin liikkumistaidon ohjauksella Vidaan, ja nyt harjoitellaan myös sisätilat. Ja kun ohjaaja on mukanani en ainakaan myöhästy haahuilun tai lätäköiden takia Jannan tapaamisesta. Koska liikkumistaidon ohjaajan työpiste ei ole kaukana, hän hurauttaa treenini jälkeen paikalle ja katsotaan miten kotiin paluu onnistuu. Onnistuuko paremmin kun paikassa ollaan tovi oltu. Otolla on nimittäin vähän takkuista samoja jälkiä pitkin paluut, jos paluu tapahtuu välittömästi päätepisteeseen saapumisen jälkeen.

Perjantainen reittiharjoittelu meni kuitenkin huomattavasti tiistaita paremmin, joten saatoin lähteä avustajani kanssa iloisin mielin ruokakauppaan maanantaita odotellen. Sitä ennen oli kuitenkin edessä perjantai-illan pumppi ja syvävenyttely Miisan ohjauksessa Vidassa. Etenkin pumppi tuntui jännittävältä ja kaverini Marin kanssa välineistöä kerätessämme tunnin alussa melkeinpä hirvitti :DD Kaksi eri painoista tankoa, käsipainot, kahvakuula, steppilauta, matto. Lämmittely alkoi kahvakuulalla kauppakassiotteella. Tunnin aikana tapahtui niin paljon etten millään pysty käymään sitä liike liikkeeltä läpi ja en aina ehkä kaikkea ihan ymmärtänytkään oikein. Varsinainen treeni alkoi joka tapauksessa meikäläisen murheenkryyneillä kyykyillä. Olihan koivet jo ennestään kipeät. Minulle oli outoja liikkeissä olevat kahden, kolmen ja neljän kerran pidot niin ylös kuin alaskin mentäessä. Uskon kuitenkin, että jos pumpissa käy säännöllisesti liikerytmityksen oppii eikä se enään tunnu niin oudolta. Logiikka ei kuitenkaan ihan täysin ekalla kerralla avautunut. Ehkä se johtui siitäkin, että jouduin ylipäätään keskittymään niin paljon siihen, että ylipäänsä ymmärrän mitä milloinkin tehdään. Ei siinä ehtinyt miettiä biisijakoja tms. Miisa kävi välillä luonani näyttämässä joitain juttuja ja se tietysti helpotti treenausta eikä Marinkaan panosta neuvomisessa sovi unohtaa. Kivaa oli ja hauska treenimuoto pumppikin. Toisaalta hieroja-minä vähän pohtii miten järkevää tuollainen pumppailu on. Olen tavannut työssäni monta asiakasta, jotka ovat jäätävässä jumissa käytyään pumpissa monta kertaa viikossa. On oikeasti todella tärkeää, että liikkeet tekee oikein, ja että oppii tekemään ne myös siten, että ei jännitä yläkroppaansa. Pumppi ei voi olla ainoa liikuntamuoto, jota tekee monta kertaa viikossa. Kerta kaksi liikkeet oikein tehtynä on varmasti ok. En toki ole mikään liikunnan ammattilainen ja omakohtaiset kokemuksetkin treenimuodosta vähäiset. Oli kuitenkin upeaa kokea pumppi ihan itsekin ja näin voi asiakkaitaankin ymmärtää paremmin. Ehkä tuo 4-5 kertaa viikossa pumpissa käynti-villitys on tosin vähän laimentunut, ainakin omia asiakkaitani ajatellen. Mutta, kyllä minä toisenkin kerran voin pumppiin lähteä. En toistaseks ehkä ilman kaveria, mutta kaverin kanssa joo, joten koskas Mari mennään treenaamaan?

Syvävenyttelyssä Miisalla oli todella hyviä venytyksiä ja mielestäni ilmaisi hyvin mitä milloinkin oli tarkoitus tehdä. Ohjatessa on tärkeää, että sanoo selkeästi mitä milläkin jalalla tai kädellä tehdään. Silloin sokkonakin pysyy hyvin kärryillä. Taisi olla yksi venytys, jossa Miisa kävi ohjaamasa minut oikeaan asentoon. Muuten pärjäsin hänen sanallisen ilmaisunsa ohjaamana. Venyttelytunneilla kävin säännöllisesti maanantai-iltaisin loka06-maalis07 aikavälillä ja siksi en venyttelytuntia jänittänytkään etukäteen. Arvatkaa vaan tekikö kipeiden lihojensa venyttäminen hyvää??? Suutarin lapsi on totisesti ne kenkänsä hävittänyt, joten tuonnekin on syytä hipsiä uudestaan!

Olen katsellut alkavan viikon kalenteria ja torstaina Vidalla olisi spinning ja pilates, jotka minua houkuttaisi. Saa nähdä uskaltaudunko yksikseni matkaan ja tunneille mukaan. Kun tämän tänne kirjoitan, ehkä se tuo lisärohkeutta. Myös lauantain spinnuun ehtisin eikä tuolle perjantaillekaan sovittuja menoja ole 😀 Tosin valuvikapäivätkin häämöttää ja silloin kaksi-kolme päivää menee ilman kovaa rasitusta, VALITETTAVASTI! Joka tapauksessa huomenna aloitetaan Jannan kanssa, Yes Yes ja vielä kerran YES!!!

Mutta isot kiitokset treeniseurasta Saana ja Mari sekä teille ohjaajille ohjauksesta Lauri, Riia ja Miisa!

Ps: Nyt myös blogillani oma Facebook-sivu Endorfiinista voimaa, käy tykkäämässä!

Kahvakuulatreeni

Ai miten kropassa onkin nyt hyvä treenin jälkeinen olo 🙂 Takana 90 minuutin treenisessio pääosin kahvakuulaillen. Sitä ennen reippailimme reilun viiden kilsan lenkin koirien kanssa, joten päivän liikuntasaldoksi ajallisesti tulee 2.5 tuntia, yes!

Aloitin treenin kahdeksan kilon kuulalla tekemällä kaksi kierrosta 20 toiston sarjoilla kahden käden heilautus(olis mennyt painavempikin kuula), yhden käden heilautukset sisä- ja ulkokautta, pystypunnerrus ja kulmasoutu. Kierrosten jälkeen kyykkyjä kuula niskan takana sekä kuula edessä 20 toiston sarjat, toiset sarjat samoilla toistomäärillä leveää kyykkyä, josta olikin hyvä siirtyä maastavetoon. Tein kolme sarjaa, yhden 8 ja kaksi 10 kilon kuulalla 20 toiston sarjoina. Maastavetojen jälkeen olikin vuorossa minulle ehkä hankalin liike, kapealla asennolla maasta veto, joten selkä suorana, vatsalihakset tiukkana jne… Minun oli vaikea saada liike tehdyksi oikein. Selkä pyöristyi väkisin. Lopulta tajusin miten yläselkä on suorassa, silloin myös alaselkä ei pyöristy. Tein kaksi 20 toiston sarjaa kymmenen kilon kuulalla. Huoh, pisti huohottamaan ja päästä vippaamaan. Palautumisen jälkeen askelkyykkyjä kahdeksan kilon kuulan ollessa aina kyykkäävällä puolella. Askelkyykyt ei koskaan ole ollut mun parhautta, mutta sain väännettyä molemmille jaloille 20 toiston sarjat.

Kuula hetkeksi sivuun ja kulmatanko niskan taakse askelkyykkyjen jatkuessa 20 toiston sarjalla, huoh!!! Sitten pari sarjaa rinnalle vetoja ja kolmas sarja siten, että mukaan tuli työntö ylös. Kaikki sarjat 20 toistoilla. Kulmatangossa ei ollut lisäpainoa, joten tangon paino 7 kg, muistaakseni. Pakko tunnustaa, hengitys tihentyi :D:D Lopuksi taas kasin kuula käteen ja vatsoja jalat ilmassa ja kuulalla pystypunnerruksia tehden. Kasilla tein 20 toiston sarjat ja kolmannen 6 kilolla. Tarkoituksena saada jalat suoremmiksi ja yläkroppa alemmaksi. Jäin 15 toistoon, ja vatsalihoja/läskejä suorastaan poltti. HUOH, mutta ah niin ihanaa! Piti vielä ahnehtia pari kymmenen toiston sarjaa penkkipunnerrusta 20 kilolla, jonka jälkeen loppuverryttely ja venyttely. Avokki jo alotteli lämmittelyään omaan treeniinsä. Tuolla se nyt ryskää rautoj ähisten ja puhisten, joten kohta täällä on kaksi endorfiinihuuruissa euforiassa olevaaa ihmistä.

Suihkusta tultuani kaivelin kaapista vaatteet, mustan tunikan/mekon, jonka olen viime syksynä ostanut. Mekko on yläosastaan löysähkö, mutta nyt minusta se tuntuu ehkä jopa hiukan isolta 🙂 Ehkäpä tässäkin kropassa on jotain muutosta tapahtunut, vaikka se vaaka ei sitä pahemmin ilmaisekaan. Tosin nyt tällä viikolla se on suostunut antamaan jo lupauksia antavia lukuja, eilen 68.4 kg. Tällä hetkellä kirjaan tiistaisin ja perjantaisin painon ylös, ja on todella ilahduttavaa kun käyrä on selvästi laskusuunnassa. Ja kyllä kaverini väitti keskiviikkona vesijuoksussa, että olen kaventunut. Ehkäpä minun itsenikin on se uskottava.

Vietimme viikko sitten mukavan illan ystävien kanssa käyden ulkona syömässä ja sen jälkeen heidän luonaan iltaa istuen. Tänäänkin meillä on toisten ystävien treffausilta. Nyt ruokailemme ja saunomme kuulumisia vaihdellen, joten varmasti luvassa taasen mukava ilta. Välillä tuntuu, että ystäviään ehtii tapaamaan ihan liian harvoin, mutta onneksi nyt treffaus onnistuu. Eipä siis muuta kuin tuliaiset ja saunakamat kassiin ja menoksi.

Kuntosali/kahvakuulahehkutusta – treeni-into huipussaan!

En olisi uskonut, mutta… treenihuumassa päätin testata saanko tehdyksi 20 kilon kahvakuulalla kahden käden heilautuksia, ja SAIN! Tein 2 10 toiston sarjaa. Mieli teki rehkiä lisää, mutta olin jo tehnyt paljon paljon heilautuksia treenin aikana, joten eipäs innostuta liikaa. Oli kuitenkin ”pakko” kokeilla kulmasoutua ja neljä toistoa tuli aika helpostikin. Jäinkin treenin jälkeen miettimään, että olenko aloittanut treenaamisen turhan pienillä painoilla. Nyt kun tein treeniä 10 ja 12 kilon kuulilla mielestäni tekniikkakin pysyi paremmin kasassa ja mikä parasta lantiossa tapahtuu liikettä, joten ehkä en olekaan ihan toivoton tapaus :D:D

Eilen tein lämmittelyksi kahvakuulalla heilautuksia kapeammalla ja leveämmällä seisoma-asennolla sekä pienestä kyykystä. Heilautuksien jälkeen kyykkyjä 10 kilon kuula niskan takana ja etukyykkyä 8 kilolla. Molempia 3 15 toiston sarjaa. Vasemman jalkaterän ulkoreunaan sattui välillä helvetisti, liian pehmeäpohjaiset tossut. Varvistuksia 10 kilon kuulan kanssa. Oli oltava tarkkana, että ei hae vauhtia kropalla varvistukseen vaan että liike menee suoraan ylöspäin. Tasapainoilua siis samalla.

Kahvakuulat välillä huiluulle ja 17 kilon tangolla kulmasoutua 3 10 toiston sarjaa, jonka jälkeen sama 12 kilon kuulalla molemmin puolin. Ylätaljalla vedot eteen. Avokki laittoi painoa 15 kg, mutta lisättiin 20 kiloon ja taas mentiin 😀 Nyt 3 * 15 sarjoilla. Lopuksi pari sarjaa seisten vedot eteen. Ja vielä treeni-intoa jäljellä… Teimme syväkyykkyjä seisten vastatusten ja kyykäten samanaikaisesti avokin ohjatessa oikeaa liikerataa. Arvatkaa vaan meneekö entinen SM-tason voimannostaja syvään kyykkyyn??? No menee, ainakin jos multa kysytään ja mun onnettomilta etureisiltäni 🙂 Sitkeästi kyykkäsin pari sarjaa, jonka jälkeen innostuin vielä heilauttamaan kahvakuulaa ja endorfiinihuuruissa lipsahti käteen se 20 kilon kuulakin 😀 Siinä avokkia varmasti hymyilytti ja heilautellessani puolittainen hämmennys kuului äänestä miehen toistellessa ”hyvä”. Nyt tunsin liikkeen lantiossa, syvissä vatsalihaksissa, tai ainakin niiden paikoissa. Fiilis korkealla. Oli aika vaikea laskeutua normi oloon. Kello oli jo yli yhdeksän, joten oman jännityksen toi miten saisin nukutuksi. Alkuyö olikin vähän levoton, mutta ei niin paha kuin pelkäsin.

Lauantaina en treenissä päässyt laisinkaan samanlaiseen hurmioon. Välillä meillä on avokin kanssa vähän ongelmana kun ”painimme” niin eri sarjoissa treenien suhteen. Esim. jos mä nostan penkkipunnerruksessa 25-30 kilon treenipainoilla herralla lukemat on sadan molemmin puolin. Ja kun tilaa on vähän ja painojen jatkuva edestakaisin venkslaaminen rasittavaa… Avokilla voimatreenaus on niin verissä, että välillä se ”unohtaa” mun pikkutreenaukseni ja ”siirtelee” mua pois tieltään sen mukaan missä oma treeninsä on menossa. Tuolloin lauantaina odottelin tunnin verran, jotta hän olisi tehnyt kovimman vaiheen treenistään, mutta siitä huolimatta tuntu siltä, että olin vaan tiellä. Vähän tietysti siitä kiukuttelinkin. Parastahan olisi jos treenaisimme aina erikseen, mutta se ei vaan aikataulutuksellisesti ole mahdollista. Ei ainakaan aina. Eli, meillä on positiivinen ongelma, molemmat haluaa treenata ja tehdä hyviä tehokkaita treenejä. Eiköhän me vielä se toimiva tapa löydetä. Eilen meni jo paljon paremmin.

Aloitin treenin taasen kahvakuulaheilautuksilla, kahden käden, sisäkautta, ulkokautta, pystypunnerrus, kulmasoutu, hauis… Ylätaljalla vedot eteen ja taakse. Penkkipunnerruksessa tein 3 *10 sarjat 20 kg, 22.5 kg ja 25 kg sekä kasin sarjan 27.5 kg. Kapeaa penkkiä kolme 10 sarjaa 22.5 kilolla, pystypunnerrusta istuen 4 kilon käsipainoilla, hauikset seisten, kulmatangolla pystypunnerruksia eteen, kulmasoutua ja hauiksia. Käsipainoilla vipunostoja ja sitten olikin aika loppuverryttelyn ja suihkun. Lähdimme ystäväpariskunnan luo syömään. Siellä ilta kuluikin rattoisasti rupatellen.

Lauantaina kävelimme reilut yhdeksän kilsaa. Aamupäivällä lähdimme koirien kanssa lenkille. Sää tuntui todella keväiseltä. Vielä teiden pinnoilla oli jäätä, mutta tuoksui sulava lumi ja linnut visersi kevättä sydämiin. Sports Trackerin mukaan kävelimme 4.72 km keskivauhdilla 4.8 km/h. Harmaakuonokin jaksoi hyvin. Iltapäivällä salitreenin jälkeen kävelimme tuttavien luo n. 1.5 km ja illalla takaisin. Illalla käännyimme väärästä tienhaarasta ja saimme kotimatkaan pidennyksen, matka tuplaantui. Mikäpä siinä oli kävellessä hiljaisessa lauantai-illassa. Kotona kaksi väsynyttä koiraa, jotka tuoksui onnellisilta unikoirilta 😀 Harmaakuonon jaksamisesta olin erityisen iloinen. Ja siitä miten reippaasti se lähti sunnuntaiaamuna ulkoilemaan. Nyt tehtiin vain pieni lenkki. Vanhan herran täytyy palautua hyvin, sillä huomenna koettaa ihanuus – mökin pihalla kirmailu ja vapaana oleminen. Silloinhan Harmaakuononkin pitää olla voimissaan :D:D

Kahvakuulatreeni

Avokin treenatessa eilen yläkroppaa mä tein kahvakuulatreenin jalkapainotteisesti.

Liikkeet/toistot:
* Kahden käden heilautus 20
* Yhden käden heilautus sisäkautta 15
* Vauhtipunnerrus 15
* Kyykky kuula niskan takana 15
* Yhden käden heilautus ulkokautta 15
Tein kaksi kierrosta sekä kuuden kilon että kahdeksan kilon kuulilla. Minulla on ehkä hivenen turhan pehmeäpohjaiset treenikengät, joten jouduin vauhtipunnerruksessa hakemaan aika paljon tasapainoa kuten myös kyykyissä. Se tuntui jalkapohjan pikkulihaksissa tuskaisena poltteena, mutta sarjan jälkeen aina helpotti heti, joten kurja kärsi ja paina eteenpäin! Ylätaljalla tein vetoja eteen istuen sekä seisten kaksi sarjaa 20 kilon vastuksella, kulmatangolla (oliskohan se 6-8 kg hauiksia ja kulmasoutua ja pääpainon ollessa alakropassa vielä askelkyykkyjä. Lopuksi maitohappojen poljentaa pois pyörällä, ravistelut ja venyttelyt.
Ah mikä olo treenin jälkeen! Kyllä liikunta tekee hyvää niin kropalle kuin mielellekin. Treenin jälkeen maistuikin herkulliset linssi-kinoa -pihvit.

Nyt viettelen välipäivää ja huomenna mennään taas, YES!!! Työrintamalla on valitettavan hiljaista, joten nyt tulee ainakin levättyä kunnolla. Kolmen tunnin päästä pääsen vasta töiden kimppuun, joten taidanpa luoda silmukat seuraavaan käsityöhön. Niin, käsityöihmiset, neuloosi alkaa taas heräilemään ja etsimään paikkaansa treenikärpäsen surinan keskeltä.

Moni varmaan muistaa vielä kun täällä Bloggerissa pystyi ohjaamaan sähköpostiinsa jonkin postauksen kommentit. Oli kohta jossa luki tyyliin ”jatkokommentit lähetetään”… ja sen ruksittamalla, ruudunlukua ja näppäinkomenttoja käyttävänä enterillä aktivoitiin/ruksitettiin kohta ja postauksien kommentointeja pystyi seuraamaan sähköpostin kautta. Käytin toimintoa aina kun kommentoin johonkin blogikirjoitukseen ja halusin nähdä miten keskustelu kehittyy. Nyt homma ei enään ruudunluvulla onnistukaan. Juu, lukee kyllä ”ilmoita”, mutta kuuulemma vasemmalla puolella oleva laatikko, jossa ruksittava kohta, sitä ei minulle näy. Ilmeisesti kuvake, jonka aktivoituminen tarvitsee hiiren klikkaukset, huoh!!! Enterin painalluksista ei iloa, joten tuota seurantaa en saa enään päälle. Olen asiasta ärsyyntynyt, vaikka sinänsä pieni juttu!!! Lähetin asiasta palautetta Googleen, mutta tuskinpa yhden tai muutamankaan asiasta valitus mitään auttaa, harmien harmi!
Huoh, tulipahan nyt näin lopuksi tästäkin avauduttua 🙁

Hyvät fiilikset :D

Viimeiset hörpyt Valkoinen karhu-nimisestä teestä ja muutama pähkinä poskeen, on tämän illan herkut herkuteltu. Iltapalaksi aiemmin saunan jälkeen jogurttia ja mustikoita 🙂 Saunajuomana äidin tekemää puolukkamehua vissyllä lantrattuna. Saunoessa vierähtikin pari tuntia nautiskellen endorfiinisesta olosta ja kropassa olevasta treenin jälkeisestä rentoudesta. Tuon ihanan olon kun aina muistaisi silloin kun laiskottaa ja treenin aloitus tuntuu hankalalta. Eka saunahetki menikin hiljaisuudessa, molemmat kuunteli kroppansa ja mielensä hyvää oloa. Vasta saunatauon jälkeen alkoi juttua tulemaan, ja keskustelu pyöri aika paljon liikunnassa.

Eilen juttelin hyvää mieltä tuottaneen puhelun Vantaan opaskoirakoulun johtavan kouluttajan kanssa ja sain häneltä loistavan neuvon miten saada koiraan vauhtia sen madellessa. Jo eilisellä iltalenkillä testasin. Käsivarsi pidetään suorana ja kyynärpää ”lukitaan” ojennettuun asentoon. Pysytään koiran takaosan kohdalla. Ei siirrytä koiran etupäätä kohden. Lähdetään kyynärvarsi lukittuna nopeuttamaan omia askeleita. Valjaisiin tulee väkisinkin pieni työntö, mutta koira lähtee liikkumaan reippaammin, ja heti kun askeleet nopeutuvat oma käsi rentoutetaan. On eleetön ja loppujenlopulta pienellä liikkeellä tehtävä juttu, ja mikä parasta se toimii!!! Eilisiltana olisin voinut tehdä pidemmänkin lenkin, niin innoissani olin. Tuntui mielettömän ihanalta painaltaa reippain askelin. Nyt oikeastaan ymmärsin miten hiljakseen ollaan liikuttu. Nautin jopa pienoisesta pohjekivusta oikeassa pohkeessa, hengästymisestä ja hikeytymisestä. Reipas lenkkeily on mahtavaa. Tänään lähdimme iltapäivästä koko perheen voimin lenkille. Reippailimme tunnin verran alkavassa lumisateessa ja nytkin kyynärpään lukitus toimi. Etenkin alussa kävelimme aika kovaa. Lenkistä tuli jo ihanan endorfiininen olo. Kotona oli pakko käydä pikasuihkussa ennen ruokaa.

Ennen saunaa oli sitten aika kahvakuulatreenin. Tekemäni soittolista toimi treenissä loistavasti. Aloitimme hyvällä fiiliksellä kahden käden heilautuksilla hakien lantiopotkua. Treenin aikana teimme myös yhden käden heilautuksia niin sisä kuin ulkokauttakin, vauhtipunnerruksia, hauiskääntöjä, yhden käden pystypunnerruksia jne. Ylätaljalla vetoja eteen niin istuen kuin seistenkin, käsipainopenkkiä, kyykkyjä ja askelkyykkyjä keppi edessä hartioiden korkeudella. Lopuksi verryttelyä, ravistelua ja venyttelyä. Painot eivät päätä huimanneet, mutta tärkeintä nyt olikin liikkeiden löytymyminen ja treenaamisesta nauttiminen. Ja kyllä me nautittiinkin. Nyt on tärkeää, että treenivimma säilyy ja kasvaa. Nyt ainakin tuntuu hyvältä ja tätä fiilistä tahdon lisää.

Uunilohta ja tillipestoa ekan kahvakuulatreenin aattona

Innostuinpa valmistamaan uunilohelle tillipeston. Ohjeen löysin jo joskus syksyllä netin syövereistä. Olin ehkä makuun hiukan pettynyt. Pestoon laitoin kaksi nippua tilliä, 1 dl parmesan-juustoa(käytin palaa, josta leikkasin kuutioita tehosekottimeen, jossa peston tein), 1 dl pinjan siemeniä, 2 dl oliiviöljyä, yhden sitruunan kuori raastettuna ja ripaus mustapippuria. Pestossa oli aavistuksen pistävä maku, josta kumpikaan meistä avokin kanssa ei pidetty.

Lohen kanssa syötiin katkarapusalaattia johon laitoin tomaattia, kurkkua, jäävuorisalaattia, paprikaa ja Koudaa, tiraus sitruunan mehua, jota kalan päällekin pirskottelin.

Illalla innostuin vielä tekemään iltapalaksi smoothiesta mihin laitoin turkkilaista jogurttia, mustikoita, hunajaa ja chian siemeniä, herkullista – nam! Ei sitä oikeastaan muuta tarvinnutkaan. Iltateen (Clipperin mustaherukka) kanssa kourallinen pähkinöitä 😀 Todella toivon, että Chia-siemenet auttaisi kovavatsaisuuteen ja ovathan ne muutenkin melkoinen terveyspommi. Ja olen fiiliksissä kun avokillekin terveyssmoothiekset ja ruuat maistuvat. Itse asiassa mies kokkasi keskiviikkona meille broiler-nuijien kanssa herkullisen salaatin.

Töiden jälkeen syötyämme marssimme alakertaan kotikuntosalin siivousta tekemään. Keittiörempan yhteydessä huoneesta tuli vähän varasto, ja kun treenirintamalla on ollut hiljaista huone on ollut käyttämättömänä. Joskus ennen joulua totesinkin avokille, että joko aletaan treenaamaan tai treenivälineet myydään. Mies tais säikähtää 😀 Noh nyt joka tapauksessa kuntosali on siivottu; pölyt pyyhitty, imuroitu, lattiat pesty ja treenivälineistö paikoilleen laitettu. Eikä niitä laitteita myyty! Yes, tästä se lähtee :O Huomenna (tänään) eka kahvakuulattelu. Avokki on jo suunnitellut viiden liikkeen kolmen kierroksen ohjelmaa meille. Nyt tämän innon on kannettava pitkään!!!

Kahden endorfiinin päivä

Meidän kotisalilla hiki haisi ja ilman kosteusprosentti oli varmana…. Noh, aikas paljon kun avokin kanssa siellä alkuillasta treenasimme. Mun treeniä haittasi huonovointisuus, mutta sitkistelin tunnin treenin. Kahvakuulalla kahdenkäden ja yhdenkäden heilautuksia, heilautuksia kahdella kuulalla, pystypunnerrusta, kulmasoutua, hauiskääntöä jne. Heilautuksissa syke nousi ihanasti ja vatsa ilmaisi olemassa olonsa vastalausein. Jouduinkin juoksemaan hotellihelpotuksessa, joka tietysti vähän häiritsi treeniä. Ei ole ensinmäinen kerta kun vatsa reakoi kahvakuulatreeniin. Olo ei ollut kovin endorfiininen vasta kuin jonkin aikaa treenin jälkeen. Oli ihanaa istua takapihalla mansikoita syöden. Ja vaikka treeni takkusikin huonovointisuuden vuoksi olen erittäin tyytyväinen etten luovuttanut kesken, ja että tuli ylipäätään treenatuksi. Huonovointisuus saattoi johtua myös liian vähäisestä nestetankkauksesta tai syömästäni kalasta ja bataatista. Ruokailusta oli tosin toista tuntia aikaa, mutta olen huomannut ennenkin kahvakuulailussa olevan aika tarkkaa mitä syö ennen treeniä ja miten paljon.

Treenin jä lkeen koin suurta onnistumisen riemua. Tein tilauksen Dermoshoppiin. Aikaisemmin sieltä on saanut tuotteet myös laskulla, nyt ei saanut, joten verkkopankkiin. Mulla on ollut vasta jonkin aikaa avainlukulista pisteillä, joten en ole aikaisemmin täysin itsenäisesti verkkopankkia käyttänyt. Yleensä avustajani hoitaa laskut ja muun rahaliikenteen. Joskus olen maksanut jotain niin, että hän on vierestä katsonut homman onnistuvan. Nyt jännitti vähän, mutta kaikki onnistui hienosti. Ei ole itsestään selvää, että saa tuon avainlukulistan pisteillä. Pitkään luulin omassakin pankissa sellaisen olevan mahdotonta. Kuulin kuitenkin, että sellaisen saa kun tarpeeksi vaatii. Meninkin asennoituneena taistelemaan asiasta konttoriin. Yllätys olikin todella suuri ja positiivinen kun pankkivirkailija esitettyäni asian sanoi hakevansa listan minulle varastosta. Kiitin häntä hyvästä palvelusta. Kerroin varautuneeni siihen, että joudun selittämään asiaa juurtajaksaen tms. Hän naureskeli ja sanoi, että he ovat tilanneet keskuskonttorilta niitä varmuuden vuoksi, että aina joskus joku niitä kysyy. Tuosta tuli tosi iloinen ja hyvä fiilis. Ja itsenäisestä toimimisesta vielä mahtavempi olo.

Tänään siis kaksi syytä endorfiiniin, vaikka talviturkki jäi yhä heittämättä. Toivottavasti alkavalla viikolla pääsen myös uimaan, se kuuluu niin kesään! Huomisaamuna kuitenkin lomalaisia hieromaan kuuden asiakkaan verran. Enpä ole siis pahoillani, jos sää hivenen viilenee kuten on ennustettu.

Helleviikon kesäpuuhat ja ruoka

Kylläpäs tuo sää nopeasti muuttui; eilisiltana vielä huokailua kuumuudesta ja nyt jo joutuu pohtimaan suojatako yrtit ensi yöksi kylmältä. Tuo mennyt lämpöaalto käsittääkseni on kesäkuussa aikas harvinainen ilmiö täällä Suomessa. Rakastan kesää ja kesäpuuhastelua, mutta välillä helteillä iskee ahdistus/masennus omasta näkövammaisuudestaan. Ei voi vaan heittää sandaaleja jalkaansa ja lähteä rannalle tai hengailemaan jonnekin muualle. Tai no voi, mutta eihän se yksin ole mukavaa, tuskin näkevästäkään… No joka tapauksessa tuo ahdistusfiilari on kurja ja inhoan sitä. Onneksi en kärsi siitä kovin usein, lähinnä kuumina kesäpäivinä, jos en pääse toteuttamaan kesäpuuhailua ja purkamaan kesäenergiaani. Tälle hellejaksollekin tuo ahdistus ehti vierailulle pariinkin otteeseen, mutta onneksi positiivinen luonne vie yleensä voiton, ja pääsin nauttimaan kesästäkin. Tosin Harmaakuonon nivelrikkoepäily lisäsi paskaa oloa, mutta helpotus oli suuri epäilyn osottauduttua vain epäilyksi.

Toissasunnuntaina kävimme Hakaniemen torilla kiertelemässä ja shoppailemassa. Avokkini osti mm. säilykkeessä käristysporoa ja kauppias korosti ettei tuotteessa ole säilöntäaineita. Harmaakuono sai pari poron luuta joista onkin takapihalla nautiskellut meidän grillaillessa. Ostin luomupuolukkahunajaa, jota ajattelin kokeilla smoothieksiin. Kalakauppiaalta ostimme herkullista kylmäsavusiikaa ja Kivikylän pisteestä avokille maksamakkaraa ja savupalvia. Lopuksi ehdimme vielä istuskella ja nautiskella upeasta säästä ennen kuin matkajatkui. Avokki tuli kotiin ostoksineen ja me avustajani kanssa lähdimme Ruohonjuuren tapahtumaan Liiku itsesi iloiseksi-lenkille. Lähtö tapahtui Kampin Ruohonjuuren edestä. Ensiksi hivenen pyörittelimme kroppaa ja sitten matkaan. Kiersimme kahdesti Töölönlahden. En ole aikaisemmin sielä käynytkään ja tuntui aika hienolta löytää sellainen paikka ihan ytimestä. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja jotenkin ihana leppoisa tunnelma. Kahviloissa paljon väkeä. Harmaakuono olisi mielellään käynyt meressä viilentymässä, mutta eihän sinne saaste- ja rytyrantaan voinut poitsua laskea. Poika selkeästi kärsi kuumuudesta ja etenkin toinen kierros meni hissutellen. Tuolloin tietysti pohdin paljon tuota nivelrikon mahdollisuutta, johtuuko matelu siitä. Noh kuvauksien mukaan ei.

Palattuamme Kampin Ruohonjuureen pääsimme siellä maistelemaan kookosvettä ja erilaisia pähkinöitä. Kookosvesi maistui hyvältä. Ehkä se olisi ollut vielä parempaa, jos olisi ollut vähän kylmempää. Tapahtumaan osallistuneet sai Ruohonjuuresta tuotekassit joidenka arvo oli n. 50 euroa. Kassista löytyi mm. Ecoverin tiskiainetta ja yleispuhdistusainetta, Frantsilan kylmägeeliä, Quinoasuklaapatukoita, Mango-energiapatukoita, pikkupusseja erilaisia muroja, kookosöljyä, luonnonkosmetiikkanäytteitä, Auringonkukansiemenleipätaikina-aines(vähähiilarinen), spelttipuurojauhoannospussi jne. Maanantai-ilta menikin niitä merkkaillessa pisteille. Ostimme keittiöön uuden keittiölipaston. Sinne ”purkitimme” mun terveysruokatuotteet ja purkkeihin merkinnät pistekirjoituksella mitä missäkin on. Nyt on tosi kätevää avata vain laatikko ja lukea purkin kannesta mitä siinä on. Meillä on paljon sinänsä kaappitilaa, mutta kaapit ovat kapeita ja korkeita, ei siis kovin käytännöllisiä tälläselle pätkälle. Nyt ei tarvitse kurotella ja varmasti kaapit ja lipaston laatikot pysyy siistimpinäkin, ainakin toivon niin. On muuten aika hassua, mutta jotenkin tuntuu tärkeältä, että nuo terveysruuat ovat siistissä järjestyksessä 😀 No kyllä toki siisteys on muillekin tavaroille, esineille ja tuotteille ihan tervetullut juttu. No joka tapauksessa tuolloin sunnuntaina vielä ennen kotiin lähtöä kävelimme Stockmannin herkkuun, josta ostin kolmen litran pönikän kylmäpuristettua omenamehua, joka on täydellisen hyvää, suosittelen lämpimästi! Sorruin ostamaan myös Siemencroishantteja, joihin olen hurahtanut Thehuoneessa. Kotona olikin ihanaa istuskella ulkona herkuttelemassa sellainen teen kanssa ja rentoutua kirjan parissa. Luen tällä hetkellä pistekirjoituksella Nora Robertsin kirjaa Musta ruusu, joka on jatkoa kirjalle Sininen daalia. Ei mitään huippulukemistoa, mutta pihakeinussa menee kivasti 😀 Kun luen ulkona luen mielummin pisteillä kuin äänitteenä. Samalla on ihana kuulostella lintujen laulua ja muita kesän ääniä. Jos istuisin siellä kirja korvilla moni ihana kesä-ääni jäisi kuulematta 🙂 Ja se tuntuisi jotenkin epäsosiaaliselta. Nukkumaan mennessä kuuntelen aina kirjaa.

Keskiviikkona treenasimme avokin kanssa yhdessä kotikuntosalilla. Ehkä hellepäivää voisi paremminkin viettää. Ei vaan, meillä oli tosi hauskaa ja treenin jälkeen ihana olo. Mä penkkipunnersin ihan perussettiä ja sit apuliikkeinä käsipainopenkkiä ja pystypunnerrusta. Ylätaljalla vetoja eteen myötä- sekä vastaotteella, kulmatangolla hauiskääntöjä, kahvakuulalla heilautuksia, kyykkyjä tanko niskan takana jne. Sainkin jalat treenistä tosi kipeeks. Ne onkin mun heikko kohta ollu aina. Ylipäätään vapailla painoilla treenaaminen on ollut mulle aina hankalaa, koordinaatio yms. Taitaa valitettavasti tällä näkövammalla olla osuutensa asiaan. Oikeastaan vasta avokin myötä olen oppinut paremmin ja yläkropassa koordinaatiota löytyykin aika kivasti ja penkkipunnerruksessa tekniikkakin toimii. Mutta ne jalat, jalat… Kahvakuula on kyllä oikeesti tosi mahtava treeniväline. Sen kanssa kehittyy koordinaatio, voima, kestävyys, kehon hallinta jne. Siinä on oikeastaan vain mielikuvitus rajana. Mut kun ne pirun jalat tulee niin pirun kipeeks 🙁 No kyllä se helpottaa kun treenikertoja tulee tiiviimmin. Ja treenikipu on tervettä, ei se tapa, vaikka portaiden nousu ja lasku onkin tuskaa. Joka tapauksessa treenin jälkeen oli niin huippufiilikset. Mulla oli brotskujuomana muuten smoothes, jossa oli hamppuproteiinia, raakasuklaata, parapähkinöitä, macajauhoa, vettä vuorisuolalla ja sitruunalla sekä mustikoita. Hunajaa siihen olisi voinut vähän heittää, olisi ollut ehkä vähän pehmeämmän makuista. Mutta muuten sotkotus oli ihan jees. Suihkun ja venyttelyn jälkeen grilli kuumaksi ja broilerfilepihvit paistumaan, jotka olin marinoinut soijahunajalla ja pippurilla. Lisukkeena salaattia, jossa rukolaa, jäävuorta, tomaattia, kurkkua, paprikaa, raejuustoa ja hunajameloonia. En ole oikein aikasemmin rukolasta tykännyt, nyt se maistui ihanan kesäiseltä, joten aika-ajoin kannattaa testailla makuja uudestaan mistä ei ole pitänyt. Niistä saattaa ruveta tykkäämäänkin. Mulle kävi kyl just näin rukolan suhteen.

Perjantaina kävelimme avustajani kanssa kauppaan ja ostimme grilliin munakoisoa, kesäkurpitsaa ja bataattia. Pintaan vuorisuolaa ja pippuria. Ja kalatiskistä ahvenfilettä, joka oli kallista kuin faaan… Teki kuitenkin mieli saada jotain muuta kalaa vaihteeksi kuin lohta. Kauppias kertoi kalan tulleen heille edellisiltana Oulusta, joten olihan se sen pari päivää vanhaa ja eihän se aivan tuoreelta enään maistunut, vaikka ihan hyvää olikin. Omista yrteistä kalaa maustamaan pääsi sitruunamelissa ja ruohosipuli. Jälkkäriksi ostimme mansikkahimossamme ruotsalaisia mansikoita, jotka oli kovia ja onttoja sisältä. Varmasti säilöntäaineiden kyllästämiä kemikaalikammotuksia eikä hivellyt kenenkään meistä makuhermoja.

Lauantaina kävimme retkeilemässä Kaunissaaressa pienellä porukalla koirinemme. Lauttamatka kesti tunnin ja lautta lähti Vuosaaresta. Itse Kaunissaarta ei ihan hirveästi valitettavasti kierretty, koska aika meni grillikatoksella lettuja- ja makkaraa paistaen.

Kuvaaja: Sini Merikallio

Letut puolukkahillolla olivatkin herkullisia pitkästä aikaa. Makkrasta en nykyisin oikein välitä. Jos syön makkaraa sen pitäisi olla jotakin todella laadukasta ja vähärasvaista. Ei kuitenkaan keinotekoisesti kevennettyä. Mutta ilman makkaraa pärjään loistavasti ja ehkä kerran parissa kuukaudessa voin syödä yhden makkarankin. Ehkä letuista huolimatta kuitenkin parasta oli kun koirat pääsi rentoutumaan ja uimaan.

Kuvaaja: Sini Merikallio
Siinä vilistikin iloisesti neljä koiraa veteen lotraamaan. Ja varmasti helteisenä päivänä vesi viilensi oloa mukavasti. Ainakin paluumatkalla Harmaakuono nukkui tyytyväistä ja onnellista koiraherran unta. Lepäily jatkui kotona takapihan nurmella piehtaroinnin merkeissä mun lukiessa kirjaa keinussa. Mukavan kesäpäivän iltaan kuuluu grilli ja näin tälläkin kerralla. Possun ulkofilepihvit chilitahnalla ja valkosipulilla marinoituna sekä salaattia, jossa mm. rukolaa, appelsiinia, kurkkua, tomaattia, kurpitsan siemeniä, montsarella-juustoa. Ulkona on ihana vain istua kuunnellen lintujen iltakonserttoa ja nauttia muki teetä herkullisen illallisen jälkeen. Ai joo: lauantaiaamun smoothies: yksi avokado, pari pikkumittaa hamppuproteiinia, lusikallinen pellavansiemenrouhetta, 2 dl mustikoita, pari lasia vettä, jossa suolaa ja sitruunan mehua, kurpitsansiemeniä… Piti nälän hyvin loitolla. Lettukestien alkaessa mulla ei ollut vielä edes nälkä. Smoothieksen vetäsin ennen ysiä ja lettuja söimme kahden paikkeilla. Että hiljalleen alkaa löytyyn eri tilanteisiin toimivia smoothiessekoituksia. Se on kyllä ihan huippujuttu! Mut nyt taitaa olla aika lopettaa taas tämä ruuasta jauhanta. Onkohan mulla kohta yhtäkään lukijaa???