Vihdoinkin suksille

Silloin kun toivoisi töiden osalta hiukan rauhallisempaa viikkooa, toive ei tietenkään toteudu. Onneksi kuitenkin äidin kanssa ehdimme suksille. Hän tuli maanantaina ja lähti tänään. Maanantaina sateli vettä eikä suksille hypätty. Valmistin ruuaksi uunilohta kermassa, ja loppuvaiheessa päälle kirsikkatomaatteja ja katkarapuja. Lisukkeeksi avokin suosikkia katkiksia kremaviili-curry-tilli -kastikkeessa sekä vihersalaatti kera Monzarellajuuston. Jälkkäriksi marjaherkkua. En tiedä tuolle mitään nimeä, mutta laitoin purkin kuohukermaa, turkkilaista jogurttia reilusti, paljon mustikoita ja vadelmia sekä juoksevaa hunajaa. Marjat syöntivaiheessa puolijäisiä. Herkku maistui kaikille.

Mun tehdessä töitä avokki ja äiti kävivät kaupassa ostamassa mm. maksaa. Näin avokki sai jälleen äitini tekemää maksakastiketta. Eilen valmistui makkarakastike, joka oli myös avokin herkkua. Se oli tehty vehnäjauhoihin joten ite söin eilenkin maksakastiketta.

Illalla saunoimme, päättelin ponchon ja esittelin äidille käsitöitä. Ajoissa yöpuulle, jotta aamulla virkeinä hiihtämään. Alkuun tuntui, että sukset ei luista ja kaaduinkin ekassa alamäessä. Sitten en enään kaatuillutkaan! En edes mäessä, jossa olen aina ennen mennyt nurin. Vähänkö olin tyytyväinen. Toisella kierroksella varmuus lisääntyi ja kroppa lämpeni. Olisin hiihtänyt enemmänkin, mutta äiti väsähti. Lenkille tuli mittaa 4.5 km. Ensin meinattiin mennä tekemään vielä toinen lenkki, mutta lopulta äiti päätyi varovaisempaan alotukseen. Eilen sitten hiihdettiin neljä kierrosta, joten matkaa kertyi yhdeksän kilsaa. Yritin ehdotella viidettä kierrosta puolileikilläni, mutta äiti ei enään lähtenyt. Oli joka tapauksessa aivan mahtavaa, ja nyt tekee hirveesti mieli suksille. Aamupäivällä käveltiin kauppaan ennen äidin kotiin lähtöä. Aurinko paistoi ihanasti, teki mieli perua päivän työt ja lähteä suksille. Noh, eihän se kuitenkaan käynyt. Äiti kotiin ja minä töihin 😀

Töiden merkeissä meni myös tiistai-ilta. Eilen olin Opaskoirakerhomme tilaisuudessa, jossa vieraana oli Hus:in liikkumistaidonohjaaja, joka kävikin luonani pari viikkoa sitten. Maksusitoomus on kuulemma postitettu opaskoirakoululle, joten koiran vaihto etenee, huih…

Kotiuduttuani kerhosta tein äidille hemmotteluhoidon. Hieroin hänen kasvonsa ja de koltensa laventelilla tuoksutetulla suklaavoiteella. Taustalla soi rauhallinen -ehkä vois kuvailla sanalla- ”meditatiivinen” musiikki. Huoneessa paloi vain suolakivilamppu. Rentoutuksen jälkeen iltateellä istui väsähtänyt äiti, joka ei kuulemma yöllä herännyt kertaakaan.

Äitiä oli ihanaa nähdä ja hänen lähtiessään iskikin hetkellinen haikeus. Mistä lie johtui. Mutta onneksi puhelimet toimii ja keväällä viimeistään nähdään puutarhapuuhien merkeissä – ainakin alustavien suunnitelmien mukaan. Mut vielä eilisestä hiihtolenkistä…

Ekalla kierroksella tuntui jalkapohjien pikkulihaksissa, lähinnä ulkoreunojen puolella. En hiihdä kovin rennosti ja haen tasapainoa ahkerasti, ja sen kyllä alussa huomasi. Lihasten lämmetessä tuntemukset katosivat ja olisin oikeastikin voinut hiihtää vielä sen viidennenkin kierroksen. Eilen kaaduin kerran tutussa kaatumispaikassani. Siinä alamäen jälkeen lähtee heti ylämäki ja kolmannella kierroksella sukset lipsu mäissä ihan liikaa, joten aloin valua alaspäin ennen kuin ehdin haarakäyntiin. Turvalleen, mutta ei muuta kuin ylös ja matkaa jatkamaan.

Kiireisen viikon jälkeen lauantaina lähdemme viettämään talvilomaviikkoa omalle mökille. Tarkoituksena ulkoilla mahdollisimman paljon sekä tietysti rentoutua arvatenkin käsitöiden parissa. IHANAA!!!

Korvat pinnan alla musiikkia kuunnellen

Vietin ihanan ja rentouttavan illan parin tuttavan kanssa Flamingon Spaassa. Olen käynyt siellä kerran aikaisemminkin, reilut pari vuotta sitten. Saunoissa oli joitain muutoksia edelliskertaan verrattuna. Ja viime maaliskuisen Kanarialla käydyn kylpyläpäivän jälkeen Flamingo tuntui aika pieneltä, keinotekoiselta ja tylsältäkin. Jos haluaa, niin voi lukaista postauksen
täältä 
Kanarian kylpyläkäynnistä ja vertailla tähän 🙂

Flamingossa parasta oli allas, jossa oli poreita, ja jossa veden suolaisuus sai kellumaan. Ihana tunne olla selällään, korvatkin veden pinnan alapuolella ja kuunnella musiikkia ja veden solinaa. Poreissa oli taukoja, ja poreiden käynnistyessä uudelleen se kuulosti veden alla aivan ukkosmyräkältä. Mikä ehkä vähän hassua, se oli silti rauhoittavaa. Siinä oli hyvä maata ja antaa veden kuljettaa. Tuossa altaassa vierähtikin hyvä tovi rentoutuen.

Toisen altaan lämpötila oli 37 astetta ja syvyyttä puolisen metriä. Siellä vaan lilluttiin. Ei välttämättä mikään ihmeellinen kokemus. Tokihan siinäkin oli rento ja hyvä olla.

Saunojen läheisyydestä löytyi suihku, josta tuli vuorotellen kylmää ja kuumaa vettä. Hauska. Saunoista ehdottomasti pidin eniten rosmariinisaunasta. Siellä oli jopa ihan oikea rosmariininoksa vedessä tuoksua antamassa. Perinteisessä tervan tuoksuinen sauna oli tylsä. Sinne olisi kuulunut ehdottomasti puilla lämmitettävä kiuas jne. Biosaunassa istuttiin (muissa uimapuvussa) pyyhkeisiin kietoutuneina. Se erosi perinteisestä suomalaisesta saunasta lämpötilan alhaisuudella ja kosteammalla ilmalla. Siellä hiotutti mukavasti ja sen jälkeen olikin vesimuki paikallaan.

Siellä oli myös pari höyrysaunaa, toisessa tuoksui papaja ja toisessa myski. Kummastakaan en jostain syystä ihan hirveästi pitänyt. Höyrykone oli molemmissa liian kovaääninen ja tuoksut vähän tunkkaiset. Suolahuone oli myös vähän pettymys. Suolaa oli yhdellä seinällä ja sillä seinällä oli jonkinlainen valoshow, joka toi kuulemma hyvin keinotekoisen ja rauhattoman vaikutelman. Huoneessa soi sama musiikki kuin altaassakin. Huoneessa oli sohvia joilla istuttiin. En kokenut suolaisuutta samalla tapaa kuin Kanarialla.

Pidimme pari taukoakin. Nautiskelimme mansikkamargariitat pyyhkeissämme spaan baarissa ennen kellumis/musiikin kuunteluallasta ja ennen loppusuihkuja söimme tapaksia. Mansikkamargariitta oli hyvää. Siitä onkin aikaa kun viimeksi sitä olen juonut ja varmasti menee taas seuraavaan kertaan aikaa.
Tapakset oli tavanomaiset. Ei mitään luksushyvää eikä laatukamaa, mutta ihan syötäviä. Söin juustoa, aurinkokuivattuja tomaatteja, artisokkaa ja paprikaa.

Aterian jälkeen suihkuun ja pukeutumaan. Meinasi tulla vähän hoppu, koska allas- ja sauna-alue suljettiin 20.30 ja tuolloin juuri olimme saaneet ruuan eteemme. Kylpylä sulkeutui klo 21.00. Ja suoriuduttiinhan me vähän jälkeen ysi ulos 🙂

Onneksi pakkasin mukaan oman mikrokuitupyyheliinan, sillä tuolla sai vain yhden pyyhkeen. Ei oikein pesulla käytyään tehnyt mieli kuivata itseään pyyhkeeseen, jota oli käyttänyt saunassa ja siirryttäessä paikasta toiseen. Oli nimittäin aika kostea ja epämukavan oloinen pyyhe.

Nyt olo on ihanan rentoutunut ja raukea. Iltateestä nautittu ja kohta onkin aika kömpiä yöunille. Sitä ennen muistutan vielä arvonnasta. Osallistumisaika käy vähiin, joten hopihopi
TÄNNE!!!
osallistumaan. Aikaa huomisiltaan klo 22.00 asti.
Mahdollisuus voittaa itse neulomani huivi tai Opaskoiravuosikirja 2012, jossa mm. opaskoiran käyttäjien tarinoita koiran kanssa touhuamisesta tms. Löytyypä sieltä myös minun kirjoitukseni 😀

Luksusta ja rentoutumista – lomamatkalla Kanarialla

Tämä ”matkaraportti” tulee taasen osissa, sillä edelleenkään en osaa kirjoittaa lyhyen ytimekkäästi, joten toivottavasti jaksatte lukea näin pätkissä. 😀

Lähtöaamuna viimeiset pakkaukset ja auton vuokraamiseen liittyvien asiakirjojen tulostus. Ei muuta kuin lentokentälle itse suoritettavaan lähtöselvitykseen, josta turvatarkastukseen ja kahvilaan odottelemaan koneen lähtöä. Kone oli vähän myöhässä. Aikamme koneessa istuskeltua päästiin vihdoin matkaan. Matka oli aika meluisa; ympärillä paljon lapsia, jotka asiaan kuuluvasti intoilivat, välillä kiukuttelivat tai väsähtivät. Lasten mäikästyksen lisäksi ympäriltä kuului tiuhaan tahtiin ”tsipstsip” ja kulaus. Oluttölkit aukesivat ja usein nenään leijaili myös väkevempien tuoksu. Lensimme Norwegiananilla. Loppumatkasta ostimme itsekin avokin kanssa punaviinit ensin testattuamme koneessa olevaa langatonta internetyhteyttä. Se kuulosti niin uskomattomalta jotta oli kokeiltava; Facebookkiin päivitys ja tänne pikapostaus 😀
Plas Palmasin kentällä meidän isäntämme oli vastassa. Etsimme autonvuokraustoimistolla käytyämme vuokraamamme auton ja lähdimme ajelemaan kohden Sonnenlandia, joka sijaitsee Maspalomasin kupeessa. Ehkä vielä tutunpi paikka on Playa del Ingles, jonne matkaa reilut kolme kilsaa. Ajomatka kesti puolisentuntia, jonka aikana Canarian ilta hämärtyi.
Perille päästyämme saimme isännältä miltein heti lasilliset kuohuvaa espanjalaista Cavaa loman aloituksen kunniaksi ja tervetulomaljaksi. Istuimme pöytään ja nautimme herkullisen illallisen aloittaen paahdetulla gluteiinittomalla valkosipulileivällä. Pääsimme tutustumaan myös paikalliseen perunaruokaan ryppyperunoihin. Ne keitetään voimakkaasti suolatussa vedessä ja keitetään niin kauan että vesi loppuu. Perunat keitetään kuorineen, syödään myös. Hyviä olivat. Aterialla oli myös lihapullia, makkaraa, salaattia. Jälkiruuaksi tarjoiltiin vielä kauraomenapaistosta, nam. Ja kyllähän kuohuvan jälkeen nautimme vielä punaviinistäkin. Ja eihän yöpuulle sovi mennä ilman iltateetä 😀
Ekana loma-aamuna heräsimme Aaa:n syntymäpäivään. Isäntä toi kuohuvaa sankarille ja aamupalalla herkuttelimme suklaakinuskikakulla johon isäntä oli löytänyt kynttilän, jossa numeron tilalla olikin kysymysmerkki. Kerroimme myös synttäriyllätyksestä, luksuskylpylästä, jossa viettäisimme iltapäivämme.
Isäntämme lähti tekemään kuntosalitreeniä meidän kävellessä lähialuetta tutkaillen. Kävimme lähikaupassa. Minusta on aina mielenkiintoista tutustua paikallisiin ruokakauppoihin, niin tälläkin kerralla. Ostimme kevyttä lounasruokaa ja hiljalleen palailimme isännän luo. Hän asuu kaksikerroksisessa asunnossa. Yläkerrassa makuuhuone, kylpyhuone ja parveke. Alhalla olohuone, kapeanmuotoinen keittiö, jonka päässä wc ja pyykkikone. Asunnon edustalla on oma pieni laatoitettu piha, jota ympäröi verkkoaita, joka oli viheriöity. Pihassa muoviset puutarhakalusteet ja hiiligrilli. Tuolloin tuloiltana oli mukamas meidän mielestämme niin viileää ettei tarjettu ulkona 😀 Lämmintä jotain 15 asteen paikkeilla. Viikon edetessä illatkin kyllä lämpenivät. Olohuoneessa oli meille levitetty vuodesohvat, joten paljoa ei ylimääräistä tilaa jäänyt. Laukkuja säilytettiin sänkyjen alla ja vierillä viikon mittaan kertyneitä ostosnyssäköitä 😀
Lounastimme ulkona, jonka jälkeen lähdimme reilun parin kilometrin päässä olevaan kylpylään. Se oli erään hienon hotellin yhteydessä. Hotellin pihalla palmukujat ja isot suihkulähteet. Siellä ei mennä aamupalallekaan tavallisissa kesävaatteissa vaan puvussa. Joka tapauksessa kylpylä oli hieno kokemisen arvoinen paikka. En tiedä pystynkö edes muistamaan mitä kaikkea ihanaa siellä oli. Joka tapauksessa siellä oli neljä osastoa. 
Ensiksi kassalta saimme kengät, kylpytakin ja pyyheliinan. Pukuhuoneessa uima-asut ylle ja ei muuta kuin hemmottelemaan. Ensiksi menimme huoneeseen nimeltä Kohtu. Siellä oli pehmustetut seinät, keskellä iso kivi, josta hohti valoa. Vesisänkyjä oli kehämäisesti keskustan ympäröimänä. Sängyissä pötkötimme kuunnellen rauhoittavaa musiikkia ja linnun laulua. Vähänkin kun liikahti, vesi patjan sisällä lorisi 😀
Kohdusta siirryimme suolahuoneeseen, joka oli hieno paikka. Huone oli suolaa. Istuimme suolakivipenkillä, penkkien alta hohkasi valoa suolakivilampuista. Iso lamppu oli tilan keskellä. Lattialla irtokiveä/suolaa. Tässä huoneessa ei ollut musiikkia. Tunnelma silti erittäin rauhoittava ja hengitystiehyeitä avaava.
Suolahuoneesta siirryime höyrysaunaan, jossa soi rauhoittava musiikki. Tuoksussa oli eucalyptysta, joten röörit sai lisähoitoa. Pidin tuosta saunasta turkkilaista saunaa enemmän.
Toisella osastolla pääsimme kävelemään kylmävesialtaaseen, jonka pohjalla oli jalkapohjia hierovia kiviä. Aluksi vesi tuntui kylmältä, mutta samalla elvyttävältä pohkeille, ja samalla tehokasta jalkapohjakäsittelyä kivien päällä kävellessä. Reunoilla kivet oli selvästi terävempiä missä oli vähemmän kävelty. Kylmävesialtaan vastapainoksi pääsimme lämpimään trooppiseen laguuniin 😀
Kakkososastolla vielä kylmä/kuuma-vaihtelut jatkuivat eri lämpötiloin olevin suihkuin. Yhdestä suihkusta räimi vettä ihan Suomen räntäsateen malliin. Vastapainoksi voikin mennä nojailemaan seinään, jota pitkin lirutteli lämmintä vettä. Vettä tuli seinästä vain nojatessa siihen.
Kolmannella osastolla päästiin turkkilaiseen saunaan, jossa tunnelmaa loi turkkilainen musiikki. Pesijät vain puuttuivat 😀 Saunasta matka jatkui rentoutushuoneeseen, jossa oli miellyttävä tuoksu(en tiedä mikä eteerinen tuoksu oli). Siellä soi rauhallinen musiikki ja lepäilimme lepotuoleilla.
Rentoutumisen jälkeen siirryimme Kuolleeseen mereen 😀 Vesi oli todella suolaista. Kyllä huomasi missä kohtaa kehoa oli näppylöitä tai naarmuja; kirveli mukavasti. Vedessä pystyi kellumaan selällään mainiosti. Uiminen oli todella vaikeaa. Ja jos yritti liikahtaa vähän, liikahti vaikka kuinka paljon. Oli todella jännä kokemus.
Suihkun kautta viimeiselle osastolle, jossa oli afrikkalainen sauna ja iglu. Sauna oli kuuma ja kuiva. Siellä lauloi savannien linnut 😀  Saunassa istuskelun jälkeen menimme igluun, joka ei tuntunut niin kylmältä mitä etukäteen kuvittelin. Tilassa oli seinillä jäätä joihin saattoi hieroa selkäänsä ja jäseniään. Tarkoitus oli vuorotella saunan ja iglun välillä pari-kolme kertaa.
Lopuksi menimme ulkoaltaille joissa oli erilaisia hierovia vesisuihkuja ja poreiluja. Aikaa oli vierähtänyt lähes neljä tuntia, aurinko oli jo laskemassa ja ilma viilentymässä. Viimeiseksi kävin isäntämme kanssa kylmävesialtaassa uimassa. Olo oli rentoutunut, onnellinen.
Upean päivän kruunasi herkullinen illallinen grillin äärellä. Istuimme ulkona syöden täytettyjä munakoisoja joihin jauhelihan lisäksi oli laitettu mm. pinaattia. Se antoi todella herkullisen lisämaun ateriaan. Munakoisojen lisäksi muistaakseni meillä oli salaattia johon oli lisätty paikallista juustoa. Ilta kului rattoisasti kuten kaikki muutkin illat. Juttua riitti laidasta laitaan ja rentoa yhdessä oloa.
Keskiviikkoaamuna isäntämme lähti ennen aamupalaa juoksulenkille ja hänen palattuaan nautimme aamiaista pihalla lämpenevästä säästä nauttien. Päivä meni kuitenkin enemmän sisätiloissa, sillä ajelimme ensin urheilukauppaan, jossa vierähti useampi tunti. Se oli ison tavaratalon kokoinen liike, ja siellä myytiin kaikkea mahdollista urheiluun/liikuntaan liittyvää.
En ollut ainoa, joka teki sieltä löytöjä. Kaikille tuli kassillinen tavaraa.
Urheilukaupasta ajelimme Atlanticoon, jossa vietimme tapashetken, jotta jaksaisimme vielä vähän shoppailla. Lopuksi käytiin ruokaostoksilla ja kotona oltiin aika myöhään. Pannulla paistettiin kalaa ja uuniin lykättiin ranskiksia. Iltaa istuimme puolille öin.
 Ostokseni olenkin jo esitellyt pari päivää sitten.
Ja nyt taitaa olla aika kömpiä avokin viereen yöunille, joten ”raportti” jatkuu taasen sopivan hetken tullen.                   

Kuumakivihieronta

Räntää räimii kasvoillesi kävellessäsi kiireisen päivän jälkeen kotiin. Olosi on stressaantunut; pää täynnä kesken eräisiä asioita. Pitäisi vielä muistaa sitä ja tätä. Vähän vituttaakin päivän palverin kulku. Kropassa tuntuu stressi, hartiat korvissa, lihakset jumissa. Kohta poksahdat…
Päivä vaihtuu ja stressi jatkuu. Missä sitä omaa aikaa oikein on? Lopulta muistat ystäväsi, jolta sait lahjakortin kuumakivihierontaan. Sehän kuulostaa ylelliseltä ja ihanalta, mutta koskaan ei raski itselleen sellaista hemmottelua ostaa, ja eihän moiseen ole aikaakaan. Mutta, lahjakorttihan pitää käyttää.
Päätät varata ajan hemmotteluhoitoon ja selaat kalenteriasi milloin voisit itsellesi moisen sallia. Lopulta saat ajan varatuksi ja pääset rentoutumaan.
Olen valmistautunut hoitoosi. Laittanut laavakivet lämpiämään tarkoitusta varten olevaan termoskattilaan. Hierontapöydälle olen asettanut suojapaperin päälle froteepyyheliinan, pään paikalle tyynyn ja jalkopäässä on viltti sinua varten. Saavuttuasi kerron hoidon kulusta ja kyselen mahdollisia ongelmakohtia; sovimme hoidon päämäärästä. Saat valita mieluisaa musiikkia hiljaa taustalle soimaan. Pidätkö enemmän valaiden äänistä vai delfiinien piipityksestä, entä meren kohina tai lintujen viserrys taustanaan rauhaisa musiikki? Kattovalo voi tuntua liian kirkkaalta ja niin halutessasi sammutan sen. Huoneeseen jää palamaan suolakivilamppu, joka luo tunnelmallista ja rauhoittavaa valoaan.
Riisudut ja käyt hierontapöydälle selinmakuulle. Peittelen sinut ja lähden hakemaan kiviä viereisestä huoneesta. Asettelen ne selkärankasi molemmille puolille,  saat kivet myös hartioiden ja niskan alle. Kun kivet ovat aseteltu paikoilleen ja olosi on hyvä. Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Voit sulkea silmäsi ja antaa kivien lempeästi hoitaa ja rentouttaa itseäsi. Kivien lämpö ja kosketus tuntuu iholla miellyttävältä, rentouttavalta. Haen lisää kiviä ja asetan kolme rintakehäsi ja vatsasi päälle. Annan käsiisi pienet kivet. Niitä voit pitää nyrkissäsi, hypeltää, hipeltää niitä tai antaa vain olla. Varpaiden väleihin laitetaan vielä pienet varvaskivet.
Musiikki soi hiljaa taustalla ja suolakivilamppu luo himmeää valoa huoneeseen. On rauhallista. Sinun kehosi ja mielesi rentoutuu. Minä hoidan sinua, annan kivien lempeästi koskettaa ihoasi. Aloitan hoidon jaloista. Käytän käsissäni lämpimiä kiviä joilla sivelen pitkiä sivelyitä rauhalliseen, hitaaseen tahtiin. Voin välillä tehdä rentouttavaa pyöreää liikettä. Vaihtoehtoisesti voin myös hieroa klassisen hieronnan menetelmin ja antaa kehollesi laitettujen kivien hoitaa tehtäväänsä. Hoitoon voi yhdistää myös lämminsuklaahieronnan. Rentouttavat sivelyt ja pyöritykset tapahtuvatkin väliaineenaan suklaaöljy johon halutessasi on voitu lisätä pari tippaa eteeristä appelsiiniöljyä. Näin ihosi saa ihanan appelsiinisuklaisen tuoksu. Suklaaöljy hellii ihoasi kosteuttaen ja hoitaen sitä.
Olet täysin rentoutunut, mielesi on tyhjentynyt kaikesta stressistä ja kiireestä. Tämä aika on sinun ikioma aikasi. Ei tarvitse sännätä mihinkään, ei muistaa mitään. Voit vaan rentoutua ja tuntea miten kivet lämmittävät hoitaen kehoasi. Kuumakivihieronta vilkastuttaa kehosi aineenvaihduntaa ja näin kuona-aineet saavat kyytiä. Se parantaa myös lynfakiertoasi ja ääreisverenkiertoasi. Kipeytyneet lihakset saavat lievitystä kipuun, lihas rentoutuu ja stressi katoaa. Kuumakivihieronnalla sanotaankin olevan myönteisiä vaikutuksia mm. unettomuuteen ja erilaisiin stressitiloihin.
Hoito on edennyt kasvoihin ja niskaan. Olet jo aikaa sitten lakannut puhelemasta. Olet hiljaa.
Et ehkä edes tässä huoneessa.
Ajatukset liitävät hyvissä asioissa
tai ehkä rentoutuminen on onnistunut niin hyvin ettet ajattele mitään. Hengityksesi on ainakin hidastunut ja pääsi tuntuu painavalta kun käsittelen rauhallisin rentouttavin ottein niskaasi. Jospa ne loputkin stressihiput saataisiin pois lentämään.
Hemmottelu on lopuillaan, mutta ei hätää. Voit hetken levähtää nauttien rennosta ja lämpimästä olostasi.
Hiljalleen alan keräämään kiviä varpaiden väleistä ja päältäsi. Ja kun tunnet olevasi valmis nousemaan,
nouset hitaasti venytellen raukeudesta naatiskellen. Tunnet olosi ehkä vähän rentoutumisesta väsyneeksi, mutta hyvällä tapaa.
– Maistuisiko vielä mukillinen vihreää teetä tai lasillinen raikasta luomumehua?
Tämä hetki oli sinun omaa aikaa, aikaa itsellesi. Nyt jaksat taas arjen kiireissä ehkä paremmin vähemmällä stressillä.
Tervetuloa uudestaan!

Viikonlopun treeni ja työ

Viikonloppuun mahtui niin töitä kuin relaamista ja treenaamistakin. Tänään meni pari tuntia kotisalillamme hikoillessa. Vuorossa oli yläkropan treeni. Lämmittely 4 kg:n ja 8 kg:n kahvakuulilla. Sen jälkeen penkkipunnerrusta aina 38.5 kg:n asti. Ennen apuliikkeisiin siirtymistä tein 20 kg jalat ilmassa 2 x 15 sarjat. Pystypunnerrusta, ylätaljaa, kulmasoutua jne. Loppuverryttely.

Avokkini on nuoruudessa ollut kilpavoimanostaja ja haaveena oma kotikuntosali. Ja tuosta haaveesta tuli toissatalvena totta. Salilta löytyy yhdistelmäteline, jossa voi tehdä kaikki punnerrukset, kyykyt ja maastavedot. Lisäksi ylä-alataljayhdistelmälaite, jolla voi tehdä myös ojentajia. Avokin uusin innostus on nuo kahvakuulat ja niitä löytyy aina 16 kiloon asti. Tilauksessa on 20 kilon kuula 😀 Itse sain viime jouluna lahjaksi nuo 4 ja 8 kilon kuulat.On kyllä erittäin hyvä treeniväline; pystyy kehittämään niin peruskestävyyttä kuin voimaakin. Mielikuvitus on oikeastaan rajana. Itselläni on paljon töitä keskivartalon hallinnan kanssa, ja lantioon tarvitaan jämäkkyyttä. Auttaisi varmasti myös maalipalloheitossa; heitto rullaisi paremmin tukijalan yli jne. Mun ehdoton heikkous itse asiassa on jalat. Kyykyt on tervanjuontia ja kipeydyn niistä tosi paljon ja palautuminen on hidasta. Tasapainoni ei ole mailman huipuin, johtunee osittain sokeudestani. Koordinaatiota vaativat jutut ovat myös hankalia. Avokin myötä olen kuitenkin oppinut vapailla painoilla treenaamista ja yläkropan koordinaatio onkin parantunut.

Treenin jälkeen endorfiini jylläsi; aivan mahtava treenin jälkeinen hyvä olo, ja sen kruunasi avokin jalkapohjahieronta 😀

Lauantaisin en tee vakituiseen töitä, mutta tarvittaessa aina kannattaa kysyä. Eilen kävin tekemässä polttarisankarille suklaahieronnan. Tuo suklaahieronta on oikeesti tosi mahtava juttu polttaripäivään. Suosittelen! Sankari saa hetken relata polttarihuumassa. Itse teen suklaahieronnan hemmotteluhoitona. Hierontaotteet ovat rauhallisia, rentouttavia, pehmeitä. Taustalla käytän rentouttavaa musiikkia, jonka asiakas saa valita itse. Voidaan olla myös hiljaisuudessa. Joskus melusaastetta riittää niin paljon kiireisessä elämässä, että on ihana olla hiljaisuudessa ja rentoutua. Hemmotteluhoitoa on myös rentouttavaa tehdä. Itsekin tuntee miten kiire ja tohina valuu pois; hoitavat kädet asiakkaan iholla luo rauhaa ja rentouttaa.

Yleensä hemmotteluhoidoissa asiakas hiljenee hoidon edetessä. Minulle on tärkeää että keskustelu tapahtuu asiakkaan ehdoilla. Jos asiakas haluaa puhua juttelen mielelläni, mutta arvostan myös hiljaisuutta. Monella työelämässä riittääkokouksia, puhelimessa puhumista tms. Varmasti on joskus ihana olla hiljaa ja vain rentoutua. Ja siihen minun hoitajana täytyy antaa asiakkaalle mahdollisuus.