Julkaistu

Terveiset takan lämmöstä

Takassa ritisee tuli, avokki kuuntelee Wilbur Smithin kirjaa Leobardi kulkee yössä. Itselläni menossa Sofi Oksasen esikoiskirja Stalinin lehmät. En ole aikaisemmin Sofin kirjoja lukenut, mutta päätin nyt lukea hänen kirjansa ilmestymisjärjestyksessä. Aloitin kirjan keskiviikkoiltana nukahtaen aina eilisiltaan asti muutaman minuutin jälkeen. Ei välttämättä johdu kirjan huonoudesta, pikemminkin raittiin ilman myrkytyksestä. Tultiin tänne mökille keskiviikkoiltana ja ollaan päivittäin käyty parin tunnin lenkeillä. Harmaakuono on saanut kirmailla vapaana ja nauttia lumesta. Lunta täällä on tosin huomattavasti vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Torstaina kuljimme päätietä pitkin lumisateessa, perjantaina poikkesimme auraamattomille sivuteille ja peltojen reunoille. Kävelyyn lumesta saatiin lisäraskuutta ja taivahalta pyrytti lisää. Eilisellä lenkillä sää oli tyyni ja paluumatkalla leijaili joitakin hiutaleita. Avokki pääsi testailemaan uutta otsalamppua, jonka turvin uskaltauduimme pimeässä ulkoilemaan.
Eilen teimme yhdessä ruokaa. Avokki kuori perunat ja siivutti ne. Lisäsin kerman, mausteet ja valkosipulin. Valkosipuliperunoiden kaverina valmistimme hirvipataa punaviinissä. Hirven lisäksi siihen tuli paprikaa, mustapippuria, valkosipulia, yrttejä ja pekonia. Pata lähes neljäksi tunniksi leivinuuniin paistumaan. On varmaan aika turhaa kehuskella, sillä ruoka oli herkullista. Alkupaloina söimme salaattia, jossa oli salaattisekoitusta, leipäjuustoa, paprikaa, tomaattia, kurkkua, viinirypäleitä, poromakkaraa, oliiviöljyä, mustapippuria. Sen kanssa kraavisiikaa. Pääruualle oli lisukkeena vielä äidin tekemää puolukkasurvosta, joten juhla-ateriamme koostui aikaslailla suomalaisherkuista. Juhlimme meidän 4v kihlapäivää (22.11. ja 5.12. 5 v yhdessä olonpäivää) kynttilöiden valossa. <3 p="p">
Mökkeilyyn kuuluu tietystikin myös saunominen. Saunatauolla ripein askelin ilkosillaan lumeen pyörimään. Pyörimisen jälkeen tuli hoppu takaisin saunan lämpöön. Kylmää lunta :O Mutta niin huippumahtavaa!
Viime viikot on olleet aikas tohinaa täynnä, joten tämä mökkeily on ollut paikallaan. Huomenna takaisin kaupunkiin ja puolentoista viikon rutistus kohden joulua edessä. Pari viikkoa sitten ollut viikonloppu meni nopeaan. Perjantaina järjestötohinoita, lauantai Silmukkasiskojen kanssa Porvoossa. Se oli ihana päivä. Ensin kiertelimme Porvoon pikkukaupoissa ostoksia tehden. Lankoja, kynttilöitä, jouluteetä tms oli kotiin tuomisina. Shoppailun jälkeen ajelimme yhden Siskon kotiin neulomaan ja nauttimaan pannarista kera hillon ja kermavaahdon. Turinaa riitti. Itse olin ehkä hiukan vaisuhko, sillä tuolla viikolla kärsin uniongelmista ja takana oli yksi huonosti nukutuista öistä. Neuloin ja kuuntelin mukavan leppoisaa turinaa.
Sunnuntaina suuntasimme avokin ja Harmaakuonon kanssa veljeni perhettä tapaamaan ja sieltä äidin luo. Kotiin viemisinä toimme pakkaseen lisää mustikoita, äidin tekemää puolukkasurvosta, puolukkahilloa, karpalohyytelöä jne. Mukavaa oli tavata kotiväkeä. Maanantaina taas töiden pariin.
Viikko sujahtikin töitä tehden, kaulaliinoja neuloen, kynttilöitä valmistaen. Tuolloin maanantaina avokki kävi ostoksilla tuoden Harmaakuonolle mökille vietäväksi lampaantaljan. Ja talja onkin ollut koiran suosikkipaikka.
Keskiviikkona käytin Harmaakuonoa eläinlääkärillä. Näytin rasvapatteja, jotka jäävät valjaiden vatsaremmin alle. Niitä ei aleta leikkaamaan, jos ei ala oireilemaan. Valjaisiin saan tarvittaessa opaskoirakoululta valjaisiin pehmusteita. Harmaakuono sai kehuja virkeydestään ja upeasta harmaantumisestaan. Palaute sai olon iloiseksi ja tyytyväiseksikin. Jos kaikki menee hyvin opastusaikaa voisi olla vuoden päivät jäljellä, mutta katsotaan miten käy. Jotenkin tuo lääkärikäynti taas toi Harmaakuonon lähemmäksi sydäntä.
Torstaina matkustin äidin luo, sillä voitin Outlet-messuilla Sarafaani-nimiseen vaatekauppaan 100 € lahjakortin. Siellä myytävät vaatteet ovat enemmänkin varttuneelle väelle, joten äidille oiva joululahja. Tosin kauppaan saapuessa hän totesi ””täällähän on todellakin vanhojen akkojen vaatteita”, ja menikin tovi ennen kuin löysi tarpeeksi nuorekkaita puseroita itselleen. Tuo kommentti vähän hymyilitti, sillä äitini täyttää 65v. Eihän se toki tarkoita, että on pukeuduttava ”mummovaatteisiin”. Päivä äidin luona meni nopsaan ja mukavasti.
Viikonloppuun mahtui Opaskoirakerhon pikkujoulut, tuubihuivin neulonta ystävälle joulumuistamiseksi, kynttilöiden valmistamista ja relailua. Alkuviikosta töitä jne, keskiviikkona joululahjaostoksilla, joten mökille tulo tuli parhaaseen mahdolliseen hetkeen. Nyt voisikin paistaa parit joulutortut omppuhillolla. Äidin luona maisteltiin omenahillolla täytettyjä joulutorttuja hyväksi todeten, joten avokki kiikutti kaupasta omenahilloa. Eipä siis muuta kuin naatitaan mökin rauhasta ja lämmöstä vielä tämä ilta.
Julkaistu

Kotiviikonloppu: siivousta ja vaihtohieronnat

On aika uskomatonta, että viimeksi olen viettänyt KOKONAISEN viikonlopun kaupungissa kesä-heinäkuun vaihteessa. Ehkäpä siis oli jo aika. Mökkielämästä on nautittu, mutta säiden huonontuessa on aika nauttia kaupunkielämästä. Tosin nyt viikonloppuna saimme nauttia myös auringon paisteesta ja sateettomista hetkistä.

Siivousinspiraatio iski yht’äkkiä meihin molempiin, joten eilen rauhallisen aamun jälkeen pölyrätti käteen ja pölyjen pyyhintää joka nurkasta ja tasolta, imurointia, mattojen pöllytystä, pyykin pesua. Ja mikä mukavempaa kuin yhdessä puuhaaminen.

Siivouksen jälkeen söin bataatti-porkkanasosekeittoa, johon on lisätty chiliä, valkosipulia ja yrttejä. Bataatti maistui ihanan makealta johon chili toi potkua juuri oikealla tavalla. Oli taas fiilisteltävä miten hyvää kasvisruoka voikin olla. Ihastuin myös kesäkurpitsaspakettiin tomaattikastikkeella. Siihen kastikkeeseen tomaatin lisäks basillikaa, aurinkokuivattua tomaattia, valkosipulia, punasipulia, mustaa pippuria. Kesäkurpitsa suikaloidaan spaketinauhamaiseksi ja höyrytetään. Kastikkeeseen paahdetaan vielä auringonkukan siemeniä. NAM!!! Perjantai oli tuo kokkauspäivä Aa:n kanssa. Lisäks pisteille merkattiin ostamieni lankojen värit. Samalla puhuttiin terveellisestä, kevyestä ruuasta ja fiilisteltiin keitoksiemme makua 😀 Siitä tuli niin hyvälle tuulelle.

Eilisiltana ennen saunaa hieroin avokin niskahartia-seudun. Ja oli aikamoinen jumitus. Ei ihme, että valitteli jo päänsärkyä. Hieronnan päälle sauna, joten uni sohvalla maistuikin makeasti. Viettelin myöhäisiltaa tässä tietokoneella mesetellen pitkäaikaisen ystäväni kanssa. Nykyisin ollaan yhteyksissä aivan liian harvoin, mutta kun ollaan, niin se olemassa oleva ystävyys ponnahtaa paikoilleen ja juttu jatkuu siitä mihin edelliskerralla on jäänyt.
Se tuntuu hienolta.

Tänään oli mun vuoro pötkähtää hierontapöydälle hierottavaksi. Edelliskerrasta olikin aikaa. Jumitus oli lähinnä ala- ja keskiselässä. Harteiden yläosat ja niska olivat yllättävän vähän jännittyneet. Pystyin jopa niskakäsittelystä nauttimaan, ja minun tapauksessa se on aika harvinaista.

Piipahdin Partylite -kynttiläkutsuilla. Ostin äidille lumipallokynttilät. Tiedän hänen pitävän niistä, ja se olikin suurin syy mennä kutsuille.Kotiin ostin isoja tuikkivia viherruoho tuoksultaan.
Kahvipöydässä oli tarjolla erilaisia piirakoita. Söin pienen palan vuohenjuusto-ananaspiirakkaa sekä omppupiirakkaa. Detoxin puhdistusviikot on lopuillaan ja huomenna alkaa ns. vakautusviikko/paluu normaaliin ruokailuun. Toki ei ole tarkoitus kiskaista kaikki pahikset heti kurkusta alas huomisesta lähtien, tai oikeammin tästä illasta… kun kerran söin jo ne piirakan palaset. Mutta todella toivon ja uskon, että tämä Detox on tuonut uusia kasvisruokareseptejä
 mitä syödä jatkossakin. Ja se on ehkä koko jutun paras juttu. Toivottavasti myös kuona-aineiden mukana olisi jotain ylimäärästä kemikaalia myös kehosta hävinnyt. Lisäks iloitsen painon pudotuksesta, vaikka se ei ole detoxin päätarkoitus, mutta kemikaalikuonien vähetessä kropassa, voi helpottaa kuulemma jatkossa laihtumista. Saa nähdä. Toki edellyttää sitä järkevää syömistä terveellisistä ruoka-aineista liikuntaa unohtamatta.

Huomenna olisi erittäin mielenkiintoinen keskustelutilaisuus mihin haluaisin mennä kuuntelemaan, mutta tällä hetkellä näyttää siltä etten saa ketään kaverikseni/oppaakseni.
Mutta, jos liikutte Helsingissä ja aihe kiinnostaa, tässä Facebookista napattu info tilaisuudesta:

Aitoja makuja… Mats-Eric Nilsson Helsingissä
8. lokakuuta 2012, 17:30 – 19:00
Kellohalli
Työpajankatu 2 rak. 1 e
00580 Helsinki, Finland
Mats-Eric Nilsson ja Noora Shingler keskustelevat lisäaineista, elintarvikealan huijauksista ja miten syödä puhdasta taloudellista ruokaa eri vuodenaikoina.
Nilssonin uusi kirja ”Aitoja makuja ympäri vuoden” on myynnissä kuten myös Aitoa ruokaa ja Vaara vaanii kattilassa.
Tulkaa mukaan kuuntelemaan uusinta uutta ”Aidosta ruoasta”
Vapaa sisäänpääsy.

Julkaistu

Paula Heinosen luennolla + Detox-kuulumisia

Olin eilen Espoossa Paula Heinosen yleisöluennolla Voitko hyvin – Energiaa ja voimaa arkeen. Asiaa tuli paljon. Tosin moni juttu oli jo minulle tuttua. On pakko ihailla Paulan positiivista energisyyttä, voimaa, intesiteettiä millä hän ottaa yleisönsä ja pistää itsensä täysillä likoon huumoria unohtamatta.

Yleisöstä suurin osa oli naisia, mutta oli paikalle jokunen mieskin eksynyt. Välillä auditoriossa raikasi nauru hersyvänä Paulan pistäessä parastaan. Hänen luennollaan ei jouda haukottelemaan eikä tylsistymään. Ehkä joidenkin makuun hän paasaa tai on liian paatoksellinen, mutta hänen luja usko parempaan terveyteen, terveyden hoitoon, ravitsemukseen on valtaisa. Se vaatii kuitenkin meitä kaikkia mukaan; tekemään niitä parempia valintoja. Hän kannusti syömään mahdollisimman paljon luomua, jättämään pois teollisuuden tarjoamat ateriat. Ei kuitenkaan pidä mennä paniikkiin, jos joskus kiireen tai jonkin muun takia syö valmisaterian. Tietysti aina parempi, jos on reissussa omat eväät(siemenet, pähkinät). Kunhan ei syö jatkuvasti eineksiä ja lisäaineilla täytettyä ruokaa. Leivistä suositteli olemaan tarkkana, yli 50% täysjyvää, kuituja yli kymmenen eikä paketissa saa lukea ”lisättyä gluteiinia” tai nykyisin on alotettu myös merkitsemään ”lisättyä vehnäproteiinia”, joka on gluteiinia. Suositteli jättämään väliin karppileivät tms. tuotteet.  Hän puhui myös hyvien rasvojen puolesta joita saa pähkinöistä, siemenistä, öljyistä, kalasta jne. Kovetetut kasvirasvat sai tuomion. Ei myöskään öljyistä sellaisia mitkä on lämpökäsitelty. Aina ja aina öljypullossa tulee lukea ”kylmäpuristettu”. Voin käyttö on ok. kohtuullisissa määrin. Jos on taipumusta korkeaan kolesteroliin, sen käytön suhteen kannattaa olla kohtuullisen tarkka.

Paula puhui myös suoliston hyvinvoinnin tärkeydestä, sivuutti useampaan eri otteeseen fuktionaalista lääketiedettä, jossa hoidetaan kokonaisuutta. Etsitään oireen aiheuttaja eikä hoideta vain oiretta. Esimerkkinä vaikkapa iho-ongelmat voivatkin johtua suoliston ongelmista. Fuktionaalisessa lääketieteessä otetaan testejä paljon tarkemmin ja syvemminkin. Erittäin mielenkiintoinen lähestymistapa ja varmasti sellainen suunta mihin terveydenhuollon pitäisi mennä. Testit ovat kuitenkin kalliita ja valitettavasti ei niihin ole mahdollisuutta läheskään kaikilla suomalaisistakaan.

Paula puhui myös positiivisesta ajattelusta ja siitä miten suuri merkitys on sillä mitä ajattelemme, miten asennoidumme. Jos on väsyttävä tylsä vesisade, se pännii kun koko ajan ajattelee sen olevan ärsyttävää. Entä jos ajattelisikin ”sataa vettä, ei haittaa. Täällähän on piristävää, mukavaa kävellä”. Pakko tunnustaa, että tuollainen vaatii meikäläiselle ainakin vähän harjoitusta 😀 Uskon kyllä siihen, että mitä positiivisempi pystyy olemaan sen parempi olo, mieli ja energiatasokin on.

Lisäravinteista hän suositteli ehdottomana lisänä D-vitamiinia. Jos muita lisiä ei voi, tai ei halua käyttää, mutta d-vitsku on sellainen mitä emme muuten saa tarpeeksi. Ylipäätään Paula korosti ruokavalion tärkeyttä. Lisäravinteilla ei korvata rempallaan olevaa ruokavaliota. Se kuntoon ja tarvittaessa tukena lisäravinteita. Ja tässäkin suositteli mittauttamaan mistä vitamiineista tai hivenaineista on puutos. Moni vaiva usein saa avun kun löydetään se mitä on elimistössämme liian vähän. Tässä taas tullaan kysymykseen mistä rahat käydä mittauttamassa nuo vitamiini- ja hivenainearvonsa. Tällä hetkellä kait d-vitamiiniarvon testi maksaa M vähiten 55 €, Terveystalossa lähemmäksi satasen. Ei pientuloisilla, eläkelläisillä, työttömillä ole tuollaiseen rahaa.

Olen menossa Helsingin Terveys- ja kauneus -messuille, jotka ovat parin viikon päästä. Paula luennoi myös siellä lauantaina.

Eilen alkoi Detox-kuurin nestepäivät. Aamiaiseksi marja-hedelmäsmoothies, mukaan mangosmoothies. Lähdin ennen puolta päivää Opaskoirayhdistyksenn hallituksen kokoukseen. Aikaa jäi parisen tuntia tapettavaksi ennen Paulan luennolle lähtöä. Kävin Aa:n kanssa ostamassa melatomiinia ja syömässä. Arvatahan se piti, ettei sopivaa ruokaa oikein löytynyt Detox huomioiden. Ostin sipulikeiton, joka maistui natriumglutamaatille 🙁 Ja josta tuli hetkellisesti todella huono olo, kuvotti. Siinä oli hyvä muistutus miksi puhdistautuminen elimistölle kaikesta kuonasta ja ylimääräsestä on paikallaan, ja miksi lisäaineita kannattaa vältellä niin paljon kuin mahdollista. Aa:lla ei mennyt paljoa paremmin. Hän osti uuniperunan kylmäsavulohitäytteellä. Täytteessä 2-3 dl majoneesia, pienenpieniä kalan paloja siellä täällä, hirmuisesti salaatinlehtien päällä salaatinkastiketta. Lautaselle jäi majoneesia lähemmäks pari desiä Aa:n ongittua kalat sieltä. Ja hällekin tuli huono olo 🙁

 Kotona mua odotti avokaado-parsakaali -kylmäsosekeitto 😀 Keitto oli hyvää, yllättävän hyvää ja vei hyvin nälän. Kun olen tämän kirjoittanut syön keiton loppuun. Sitten onkin aika valmistautua illan töille.

Tänään on ollut ns. kotipäivä. Aamupäivästä asiakkaita ja nyt viideltä työt jatkuu. Aamulla smoothiesta, nyt kohta keittoa ja illalla jälleen smoothiesta. Pitkin päivää olen lipittänyt sitruuna-inkiväärivettä ja aamulla Frantsilan Lähde-yrttiteetä, joka loppui. Näiden nestepäivien aikanahan on tarkoitus syödä ravinto nestemmäisessä muodossa, käyttää paljon vihreitä kasviksia, jotka ovat kehoa puhdistavia. Nestettä tulisi nauttia n. 4 litraa joista yksi litra vettä.

Julkaistu

Detox – puhdistautuminen ruokavalion avulla/fiiliksiä siirtymäviikolta

Viikonlopun vietämme taasen mökillä. Tänään olen valmistanut itselleni Detox-kuuriin sopivia eväitä. 
Siirtymäviikko alkaa olla lopuillaan. Keskiviikko-iltana söin tummaa vadelmasuklaata muutaman palan ja tarkoitus on ettei enää ennen puhdistusviikkoja menisi kurkusta suklaata alas.
Eilen söin ystävän luona Lidlin juustosämpylän ja tarkoitus on etten syö valkoista vehnää enää ennen kuin Detox-kuuri on kokonaan ohi. Aamuisin olen syönyt täysjyväspeltti-kaura-riisikakkuja ja mökille lähtee riisikakkuja täysjyvänä. Kakkujen päälle olen vielä laittanut ilmakuivattua kinkkua, jota varmasti tulen seuraavan kahden viikon aikana ikävöimään. Viikonlopun aikana se pitäisi jättää pois.
Aamuisin olen juonut sitruuna-inkivääri –juoman ja kakkujen lisänä luomuluonnonjogurttia luomuomenasoseella, jossa ei ole lisättyä sokeria.
Siirtymäviikolla kovien juustojen syönti on lopetettava, mutta en ole viime sunnuntaiaamun jälkeen niihin koskenut enkä enää koske. Raejuustoa olen tällä viikolla syönyt ja se onkin ollut sallittua. Puhdistusviikkojen aikana maitotaloustuotteet jää pois, joten uutta raejuustoa ei nyt osteta.
Siirtymäviikolla tarkoitus on jättää myös pois valmiseinekset, joka ei tuota ongelmaa. Sellaisia kun syön äärimmäisen harvoin. Aamuisin olen juonut mukillisen mustaa teetä, eilen yrtti- ja tänään valkoista. Muuten olen nauttinut pääasiassa vihreää teetä. Mustaa teetä aamuisin olen juonut enimmäkseen laiskuuden vuoksi. Se kun on ainoa tee mitä on pusseina ja aamulla en jaksa hauduttaa. Pakkasin mukaan Pyhä Olavin Kuningattaren yrttiteetä mökille ja siellä ei mustaa teetä taida edes olla, joten voinen todeta mustan teen jääneen jo pois.
Punaista lihaa (paitsi ilmakuivatussa kinkussa) en ole tiistain jälkeen syönyt. Silloin söin jauhelihafetapullia ja vihersalaattia. Kalaa ja kanaa saa vielä syödä ja tänään söinkin pari koipea salaatin kanssa. Keskiviikkona ja
 torstaina herkuttelin lohella ja uunikasviksilla.
Kurssimatskussa kehotetaan luopumaan myös ruokasuolasta, keinotekoisista makeutusaineista, makeisista. No meillä ei tuota ruokasuolaa edes käytetä. Kaapista löytyy vuori- ja merisuolaa. Valkoinen teollinen suola on ollut pannassa jo pitkään. Avokille joskus menee juomia missä keinotekoisia makeutusaineita, itse en niitäkään käytä, joten siirtymäviikossa on paljon poissa jo pahiksia ihan normi ruokavalionkin kautta. Eli, suunta on ollut oikea ja elämäntavat terveellisemmät mitä joitakin vuosia sitten. Tästä on varmasti hyvä jatkaa.
Tämän viikon aikana on ollut pyrkimys vähentää kypsän ruuan määrää ja lisätä raakaravinnon määrää vastaavasti. Jos syö isoja annoskokoja, niitä vähän pienemmäksi. Itse en ole juurikaan pienentänyt. Raakaravinnon määräkin nousee oikeastaan vasta nyt. Valmistin salaatin mihin tulee salaatinlehteä, avokadoa, papajaa(melooni käy myös)sekä krassia. Sitä ei lähikaupasta löytynyt. Salaattiin tein punaisen peston. Siihen tuli pinjansiemeniä, valkosipulia, basillikaa, oliiviöljyä, aurinkokuivattuja tomaatteja. Juusto jäi siis pois. Liotetut ja keitetyt kikherneet sekoitettiin pestoon ja ”mössö” salaattiin. Maistoin salaattia hiukan ja maistui herkulliselta. Siinä huominen ruokani mökillä. Avokki ei aio osallistua vaan tekee itselleen äijäkiusauksen. Ohjeen nappasin kurssimateriaaleista.
Keittelin pakuriteetä mihin lisäsin sitruunaa ja inkivääriä. Annoin sen jäähtyä ja pulloon mökille vietäväksi. Teestä saattoi tulla aavistuksen liian vahvaa. Kokkasin vielä hedelmä-marjajuoman. Siihen laitoin puolukoita(ohjeessa karpaloita), vadelmia, kiiviä, ananasta, sitruunaa ja greippiä. Lopuksi lisäsin vielä vähän vettä ja ei muuta kuin sauvasekottimella hedelmät mehuksi. Juomaa tuli vajaa litra ja se riittää mökillä mihin riittää. Sauvasekotinta en jaksa viedä möksälle, joten siksipä nämä etukäteiskokkaukset. Ens viikolla kotona saa sitten huristaa sauvasekottimen kanssa riittämiin.
Pakkasin mökille punaisia linssejä ajatuksena toisena päivänä keitellä linssikeiton. Avokki ei luvannut sitäkään maistaa. Se itse asiassa on vinoillut – hyväntahtoisesti tosin –
tästä mun Detox-kuurista. Kyllähän tämä kieltämättä vähän haastetta tuo, sillä syömme nyt kokonaan eri ruokia, mutta sovimme niin, että kumpikin valmistaa itse omansa.
Olen kirjoittanut tästä detoxista oikeastaan kokemuksieni ja tekemieni asioiden kautta. Ehkä voisi olla paikallaan myös aiheesta teoriapostaus faktoista. Tosin tämä kaikki mitä olen nyt ja
aijemmin viikolla kirjoittanut,  perustuu kurssilla saatuun tietoon. Mutta, jos kiinnostuneita ilmottautuu tämän postauksen kommentteihin, voisin yrittää laatia ihan ”kunnollisen” tekstin aiheesta. Nyt kuitenkin Harmaakuonolle ruokaa, kylmälaukun pakkaus ja matkaan.

Ihanaa viikonloppua jokaiselle lukijalle!

Julkaistu

Loppukesän fiilistelyä

Oih, kesä tuli takas, ainakin hetkeksi! Tänään ja eilenkin on ollut ihanan lämmin. Viime viikon kylmyys tuntuu taas niin kaukaiselta 😀
Täällä mökillä on pihalaatotuksen ja terassin teko meneillään. Tänään on laatotusaluetta täytetty kivituhkalla ja tasoitettu sitä. Terassista on vanhat laudat irroteltu. Avokki ja Aa ovat olleet ahkeria. Itse käyttelin sirppiä mökin seinustalta viidakkoa poistaen. Ja ilmeisesti kohta tarvitaan Hepan olemattomia lihaksia kantoapuna isoja liuskekivilaattoja siirrettäessä paikoilleen. 
Lisäks olen huolehtinut taloustöistä. Ruuaksi valmistin täytettyjä tomaatteja ja paprikoita. Paprikoihin tuli pinaattia, jauhelihaa, sipulia, valkosipulia ja fetaa. Tomaateissa Feta vaihtui Monzarellaan 😀  Sitten vähän suolaa ja yrttimaustetta, ja mielestäni ateria onnistui hyvin. Jälkkärinä kahvit ja teet kera Petäjävedellä valmistetun 54%:n suklaan. Oli törkeen makeeta 😀 Avokki söi lisäks mun lauantai-iltana tekemää raparperipiirakkaa. Siitä tuli vähän kuivahkoa. Rahkaa eikä kermaviiliä ollut, joka olis vähän kostuttanut täytettä.
Raparperejä jäi yli piirakan verran. Keittelin nimittäin marmeladihilloketta 4 puolen litran purkillista. Ohjeessa 2 l raparpereja, 2-3 dl hillosokeria, 1.5-2 dl vettä. Ainekset sekasin ja kiehutus muutaman minuutin, sen verran että raparperit pehmiävät. Tein ekan satsin lauantai-iltana ja toisen sunnuntaina, joten neljä purkillista itse tekemää hilloketta, wouh!
Tuolloin lauantaina käytiin kävelemässä pitkä lenkki, nyt kilsoja taittui 15-16 ja meno oli reipasta ja ihanaa. Paluumatkalla tosin ohitsemme ajoi tuota mutkaista hiekkatietä pitkin joku helvatun kaahari/rallittelija. Melkein sydän pysähty, niin säikähdettiin ja avokin adrenaliinit nousi keskisormen näyttöasteelle.
Sunnuntaina oli tarkoitus ajaa tandem kotiin, mutta pilotin sairastumisen vuoksi pyörä on edelleen täällä. Jännittää mahtuuko se Aa:n autoon huomenna, toivottavasti! Torstaina kun olis mahdollisuus päästä tandemlenkille. Ja tää mun kilpapyöräilijä-kaveri on lähtenyt tänään pariksi viikoksi leireilemään, ja pelkäämpä pahoin ettei muita halukkaita löydy ajamaan pyörää kotiin, joten paree mahtua autoon 😀
Sunnuntaina hillokkeen valmistuksen lisäks nautittiin ihanasta kesäsäästä saunoen ja uiden. Syötiin ulkona se ainoa kerta viime viikon aikana. Kesä on niin lopuillaan, että jokaisesta tilaisuudesta on otettava kaikki irti. Illalla kotiin, sillä eilen oli töitä neljän asiakkaan verran sekä Opaskoirayhdistyksen hallituksen kolmituntinen kokous. Arki koettaa tulla ”häiritsemään” loppukesän nauttimisesta. Aa ja avokki kävivät ostamassa terassiin laudat tms. Illalla mökille ja ekaa kertaa poltettiin pesällinen minileivinuuni/takassa ja hyvin hormi veti.
Pitkästä aikaa olen saanut uuden lukijan! Jeee-jeee..:D Tervetuloa Sari joukkoon
Julkaistu

Loppukuun kuulumisia/liikuntakärpäsen surinoita ja mökkipuuhia

Viikonlopun helteistä nautittiin mökillä pihapuuhien merkeissä. Mäkin käyttelin sirppiä lammen rannan raivauksessa. Homma sujui ihan kivasti, paitsi vasurina sirppi oli vääränkätinen mulle. Ranteella joutui tekemään koukkauksen, jotta heinikko leikkaantui. Vähän mua alkuun jänskätti, telonko itseni sirpin kanssa. Viiltoliike kun tehdään itseensä päin. No kumisaappaat jalkan ja varovaisuutta, niin havereitakaan ei sattunut.
  Lammessa olevista lähteistä huolimatta kahlasimme rantavedessä kaislaa pois repien. Oli osaksi aika liejuisen ja ällön tuntusia, Mutta ainahan lampi pysyy parempana, jos sen rantoja jaksaa vaan siistiä.  Sää oli niin helteinen ettei lähdepaikatkaan saaneet palelemaan. Lammen pintavesi oli jopa liian lämmintä.  Ja varmasti sanomattakin selvää, pihatöiden jälkeen tuntui todella huipulta uiskennella lammessa.
Pihassa on jonkin verran kantoja ja avokilla meni puolipäivää eräänkin kannon kanssa. Juuret olivat levittäytyneet pitkälle, joten käsisaha avuksi. Siinä taistelussa rautakankikin vääntyi. Melkoisen ähinän, puhinan, kiroilun ja hikoilun jälkeen vihdoin kanto antautui avokille ja sekös riemastutti meitä 😀
Perjantai-iltana nautiskelimme kahdessa erässä tapaksista; aurinkokuivattuja tomaatteja, viininlehtikääryleitä, valkosipulimarinoituja paprikoita, kahta Koudaa, lihapullia ja prinssinakkeja. Ite söin varmaan kahta jälkimmäistä molempia kaksi ekalla kierroksella.  Ilta jatkui nuotion äärellä istuskellen ja rupatellen.
Lauantaina grillattiin lohta foliossa sekä bataattia. Onnistui molemmat tosi hyvin. Kalalle sitruunamelissa ja pinaatti antoivat herkullisen maun. Upeeta istua ulkona aterioimassa kaikessa rauhassa
 terveellistä ruokaa.
Illan saunomista ja uimista häiritsivät polttiaiset. Saunatauolla ei kauaa kärsinyt oleskella kun polttiaiset poltti iholla. Ajoituksemme ei paras mahdollinen siis. Niitä ötököitä taitaa olla eniten päivän painuessa mailleen, sillä sunnuntaina saunoessa ennen kotiin lähtöä ei polttiaiset häirinneet olleskaan.
Iltateetä juodessa korviimme kantautui ukkosen jylinä, joka voimistui hetki hetkeltä ja melkoista ilmaa se aika pitkään pitikin. Harmaakuono ei siitä paljoa välittänyt, tuhisi vain omalla paikallaan. Sunnuntai-iltana täällä kotona oli myös hurja ukkoskuuro. Sadetta tuli koko taivaan täydeltä ja ukkonen jytisti voimalla ja tuo nelitassu makasi olkkarin matolla unihaukkuen. Se tuntui jopa liikuttavalta siinä rajuilmassa.
Sunnuntaina avokin touhutessa pihassa valmistin meille herkullisen salaatin. Inspiroiduin Bregon vinkkauksesta kikherne-broilersalaatista, joten paistoin pannulla broilersuikaleet soija-voi-pippuri-carry-marinadissa. Pilkoin rasiallisen kirsikkatomaatteja, kurkun, puolikkaan jäävuorisalaatin,  
sipulin ja liotin kikherneet yön yli, lisäsin valkosipulin kynnen makua antamaan.
Kastike syntyi turkkilaisesta jogurtista, sitruunasta, avokadosta, pippurista ja Carrysta.
Sitten kaikki sekasin ja salaatti vetäytymään. Ja herkullista tuli!
Ennen salaatilla herkuttelua mökin siivous: imurointi, mattojen pöllytys ja pölyjen pyyhintä. Ruuan jälkeen matot lattialle ja ei muuta kuin saunomaan ja uimaan.
Nyt ollaan taas arjessa tiukasti kiinni. Viimeinen viikko lomalaisten hierontoja menossa, ja tällä viikolla on ollut töitäkin; eilen kuus, tänään neljä, huomenna ilmeisesti viis ja torstai vielä avoin. Avokki ahkeroi eilisiltana oman firman asiakkaiden parissa ja tänään on mun vuoro 😀 Mä eilen taas ”pommitin” eri tahoja pilottitarveviesteillä ja parilla tutulla on jotkut kaverit joita voisivat kysyä ja eräs ilmottautui suoraan minulle ja hänen kanssaan suunnitelmissa on lenkki perjantaiaamulle.
Aijemmin olen sopinut lenkin torstaille, joka varmistui eilen. Jos nyt kaikki menee kuten pitäis, mulla on kaksi pyörälenkkiä luvassa tällä viikolla. Mä olen ihan fiiliksissä.
Ja muutenkin kroppa huutaa liikuntaa/treeniä. Eli, nyt taitaa olla oikea hetki ”kiristää” tahtia niin liikunnan kuin painon pudotuksenkin suhteen. Ei poppakonstein, vaan liikunnan lisäys ja ruokavalion tarkempi syynäys 😀 Niillä jatketaan! Kirjoitinkin jokin aika siitä etten ole hypännyt vaa’allakaan paljoa, mutta nyt viime päivinä aamuvaaka on astunut taas matkaan. Ja huomisesta lähtien merkkaan taas painon ylös kerran kahdesti viikossa, riippuu miten mökkeilemme. Vaakaa en nimittäin sinne aio raahata! Elokuussa olisi tarkoitus viettää aikaa mökillä mahdollisimman paljon työtilanne huomioiden. Kuun lopussa on lähtö Lontooseen, joten paljon ihanuuksia tälle syksyä luvassa. Kunhan vaan saan pyöräilykavereita sekä uimaan samoin, olen ikionnellinen.
Julkaistu

Hormoonimyrskyn silmässä valoa näkyvissä

Ihan itseänikin inhottaa oma kiukuttelu. Olen ollut huonotuulinen enempi vähempi lauantai-illasta lähtien. Ja kukapa muukaan kuin avokki saa niskaansa koko ryöpyn. Tiedostan kiukuttelun pääsyyn olevan hormoonitoiminnassa, sillä viime yönä odotetusti alkoi naisten joka kuukautinen vuoto. Ihmettelen vain miksi (no onneksi) kuukausittain vaihtelee kiukkutaso niin paljon. Esim. juhannuksena en kiukutellut yhtään. Edellinen ”menkkavitutus” oli huhtikuussa ja toivottavasti seuraavaan menee taas kuukausia! Kyllä tämä sen verran paskamaista on. Haluan vain riidellä tai mököttää. Rätkytän aivan olemattomista asioista. Avokki painukin jo ennen kymmentä nukkumaan, kun ei kai jaksanut mua enempää tälle päivää. Ja tajuan kyllä miksi ja ymmärränkin sen. Tässä tilassa sitä ei voi kuitenkaan toiselle sanoa niin typerää kuin se onkin.
Sen kyllä sanoin, ettei ottaisi kauhean vakavasti mun urputusta, että todellinen syy on muualla kuin hänessä. Ja todella toivon sydämestä ja aidosti, että huominen olisi jo helpompi. Ei ole mieltä ylentävää potea jotain helvatun hormoonimyrskyä ja pilata koko viikon.
Meillähän piti tällä viikolla jatkua lomalaisten hieronnat. Viime viikolla olimme vielä siinä ymmärryksessä, että tämä viikko olisi yhtä kiireinen kuin edellinenkin. Totuus alkoi paljastumaan eilisaamuna. Soitettiin ettei avokille ole töitä ja minullekin yhtä kahta asiakasta päivässä, kuten myös kolmannella hierojalla. Todettiin hänen kanssaan ettei ole mitään järkeä molempien tulla hieromaan 1-2 asiakasta ja lähteä kotiin, joten meille tuli nyt sitten vapaa viikko. Toki täällä kotona on vähän töitä, mutta vasta iltaisin. Noh, tällä menkkavitutuksella ehkä on parempikin kun en ole ihmisten kanssa paljoa tekemisissä. Toisaalta, ammatillisuus on niin vahvana takaraivossa, että omat paskat fiilikset painetaan taka-alalle eikä niitä näytetä asiakkaille.
No ei tämä elämä näin kiukkuamisen arvoista ole ettei jotain hyvääkin 😀
Olen saamassa uutta pontta elämäntapamuutokseen ja sen myötä myös laihduttamiseen. Mökin tärkeimmät hankinnat on tehty, joten ei tarvitse iltojaan netissä kuluttaa etsimässä tietoa milloin mistäkin. Nyt ehtii hakemaan taas inspiraatiota, motivaatiota hyvistä kirjoituksista blogeissa ja ja ihan myös fakta-artikkeleista. Kyllä sillä vertaistuella vaan on tässäkin elämäntapamuutoksessa iso merkitys. Innostavat kirjoitukset, positiivisuus auttaa kummasti ja herää uinailutilastaan takaisin aktiivisempaan vaiheeseen.
Onneksi tämä uinailu ei ole aiheuttanut mitään katastrofaalista painon nousua tai herkuttelua, joten tästä on varmasti hyvä jatkaa eteenpäin.
Pari päivää sitten löysin Lappiksen bloginFit & Fab, jossa monta hyvää postausta. Blogin kautta päädyin lukemaan artikkelin Karppausinfo-sivulta
 Pitkähkö, mutta mielenkiintoinen katsaus ruokavaliosuosituksiin ja tutkimuksiin. Itse taivun aina vain enemmän ja enemmän sille kannalle, että jalostetut hiilihydraatit (pasta, riisi,puhdistetut jauhot/sokerit) on terveydelle pahasta. Järkevä ateriointi on jokaisen tietysti löydettävä itse itselleen. Opittava tuntemaan milloin olo on oikeasti hyvä jne. En edelleenkään sano itseäni karppaajaksi, mutta karppaus on oikein syötynä mielestäni hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Ja mikä ennen kaikkea tärkeintä, ruoka on aitoa, aidoista raaka-aineista valmistettua. Ei mitään rasvat korvattu jollain keinotekoisella moskalla. Aitoa sen olla pitää niin rasvoissa, proteiineissa kuin hiilareissakin!
Olen vuosikaudet kärsinyt kovasta vatsasta ja Lappiksen blogista luinfruktolaxista ja mielenkiintoni heräsi. Kävin tutustumassa tuotteeseen Hyvinvoinnin tavaratalon ja Luontaistuntija-verkkokauppojen sivuilla. Tuote on luonnon omista raaka-aineista valmistettu ravintolisä, jossa kuitujen ansiosta on laksatiivisia vaikutteita.
Jos jollakulla on tietoa tai käyttökokemusta tuotteesta, lukisin niistä mielelläni. Harkinnassa on nimittäin kokeilla tuotetta. Sitä löytyy kuutiona, joka pureskellaan sekä uutuutena myös pillerinä.
Että ei tämä elämä hormoonimyrskystä huolimatta ihan pylsällään ole ja tiedättekö
tänne postailu kohensi fiilistä. Avokki jo nukkuu, joten en voi mennä sovintohaleille. Aamulla sitten.
Julkaistu

Juhannus – rentoutuen ja kokkaillen

Avokki mietti joskus toukokuussa, että olisipa mahtavaa viettää juhannus omalla mökillä.
No tuo miete toteutui, sillä juhannusviikolla saimme mökin oleskelukuntoon. Itse tosin loistin poissaololla tiistaina avokin heiluessa pihapiirissä ruohoraivaussahan kanssa. Jäin kotiin tekemään töitä ja koomailemaan valvottuani melkein kokonaan edellisyön. Avokin kotiuduttua pakkasin parit kassilliset mökille vietävää. Olkkarin nurkka alkoi olla jo aika buukattu mökkitavarasta 😀
Keskiviikosta muodostui kaikille aika pitkä päivä. Alotin aamulla päivän työt hieromalla pari asiakasta avokin ja Aa:n lähtiessä ruokaostoksille.  Ystävä toi koiransa päivähoitoon ja työpäivä jatkui avokin ja Aa:n lähtiessä möksälle siivoamaan ja lajittelemaan tavaroita mitä jää sinne ja mitä hävitetään.  Iltapäivästä singahdin käymään Porvoon Onnimannista ostamassa kaksi mäntypuuta olevaa ekotuolia mökille ja samalla reissulla hain Hyvinvoinnin tavaratalosta tulleen paketin postista. Kotiuduttua koirien kanssa jalottelulenkille, itelle salaattia napaan ja työt jatkui vielä asiakkaan verran. Vaatteiden vaihto ja lähtö ratsastamaan. Kotona joskus puolkympin maissa ja hämmennys suuri kun avokki ei ollut vielä kotiutunut. VÄSYTTI!!!
Torstaina pakkailuja mökille lähtöä varten, viljelyksien kastelua ja leikkaamista. Otin juhannusruokiin rukolaa, sitruunamelissaa, pinaattia ja ruohosipulia.
Mökille saavuttaessa sänkymme ja astiakaappi saapuivat samaan aikaan, joten ruuat jääkaappiin ja sängyn kokoaminen, kaapin paikalleen laittoa jne. Valkoinen senkki on muuten edelleen mökillä ja se vaikuttais olevan aika hyvä säilytyspaikka tavaroille. Astiakaappi on tumma, joten senkin siistimisessä joutunee miettimään sen värjäämistä, jotta käy yhteen astiakaapin kanssa. Se on sellanen kantrihenkinen kaappi. Vetimet ovat hyvin samanlaiset kuin senkissäkin.
Juhannusruuat valmistui kätevästi muurikassa. Tuolloin torstaina laitoin lohta folion sisään. Maustoin sitruunamelissalla, pinaatilla, sitruunanmehulla, suolalla ja mustapippurilla. Foljon sisällä paistoimme myös uusia perunoita joihin laitoin Barbique-maustetta ja luomuvoita. Ja tein vielä pienen fetasalaatin, jota riitti aattoillallekin. Ruokailtiin lammen rannassa olevan pöydän ääressä luonnosta nauttien. Käytiin vähän kävelemässä ja pulahdettiin ensikerran lampeen.
Aamupalaa nautimme myös lammen rannalla aattoaamuna. Kyllä luonnon keskellä käen kukkuessa maustamaton jogurtti ja vadelmat maistuivat herkullisilta 😀 Ja teestä sai nautiskella kiireettä kesän tuoksuja tuoksutellen. Avokki innostui aamuhetken jälkeen ottamaan raivaussahan esille ja surruuttelemaan sillä tunnin verran sekä sen jälkeen haravoimaan jälkensä.
Aattona ensikertaa lämmitettiin mökin sauna. Se on kertalämmitteinen. Eli, saunan pesässä poltetaan pesällinen tai kaksi ja pellit suljetaan hiillosvaiheessa kun häkävaara on ohi. Heitetään häkälöylyt ja n. 20 minsaa ja saunominen alkakoon 😀 Kiukaan luukku aukaistaan ja kiville heitetään vettä normaaliin tapaan. Joku sanoikin tuollaista saunaa köyhän miehen savusaunaksi 😀
Harmaakuono oli vallan energinen. Kantoi keppejä pitkin pihaa ja halusi niitä heitettävän lampeen. Alkuun tullessaan lammesta muisti ravistaa matkalla, mutta innon ja kiihkon lisääntyessä ravistamiset jäi. Vinkunavolina oli melkoinen kun vanha herra oli mieliharrastuksensa parissa. Itekin pulahdettiin muutaman kerran lampeen. Pintavesi oli lämmintä, mutta syvemmällä todella kylmiä kohtia. Ja sellanenhan oli tietenkin laiturin päässä 😀
Aattoateriana meillä oli kaslerpihvit ja kasvisnyyttejä joissa oli perunaa, punajuurta, kevätsipulia, paprikaa, valkosipulia, luomuvoita. Punajuuri oli nyytissä vähän liian hallitseva. Sitä olisi pitänyt laittaa selkeesti vähemmän ja pienempinä paloina. Kauniista ja lämpimästä kesäillasta huolimatta aterian jälkeen oli pakko siirtyä sisälle hyttysiä, itikoita ja mäkäräisiä pakoon. HARMITTI. Ei auttanut hyttyssavu eikä kovasti mainostettu hyttyskarkoteranneke. No kuluhan se ilta sisälläkin rennosti rupatellen.
Lauantai oli kokkailupäivä, sillä meille tuli iltapäivällä vieraita juhannuskahville 😀 Olin jo aikasemmin päättänyt leipoa raparperipiirakkaa sekä karppiteeleipää. Oli siis kiva kun saatiin herkuille muitakin suita syömään kuin omamme 🙂
RAPARPERIPIIRAKKA (alkuperänen ohje)

Pohja:
150 g Voita tai margariinia
1 dl Sokeria
1 Muna
3,5 dl Vehnäjauhoja
1 tl Leivinjauhetta
(vähän vaniljasok jos haluu)

Täyte:
1 pussi vaniljakastikejauhetta
2 dl maitoa
1 purkki vanilja rahkaa
2 munaa
4 dl raparperiviipaleita

Ohje:
Vaahdota voi ja sokeri
Vatkaa munat joukkoon
Lisää jauho- leivinjauhoseosja sekoita taikinaksi.
Painele taikina voideltun pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Sekoita vaniljavanukasjauhe maitoon ja anna turvota muutaman minuutin
ajan.
Lisää munat ja rahka ja kaada seos piirakkapohjan pinnalle ja tasoita
pinta.
Levitä raparperiviipaleet pinnalle.
Paista piirakkaa 200 asteessa noin 25-30 min
Olisin halunnut korvata vehnäjauhon vaikkapa speltillä, mutta ei ollut enkä ehtinyt etsimään viikolla karpimpaakaan ohjetta, joten pohja meni ohjeen mukaan. Täyte ei. Sekoitin purkilliseen maitorahkaa pakasterasiallisen mansikoita ja sokeria ehkä 3 rkl. Levitin taikinan päälle seoksen ja sen päälle kuoritut ja siivutetut raparperit. En lisännyt muniakaantäytteeseen.
Vyötärönmetsästäjän pizzapohja karppityyliin
1 prk maitorahkaa 
1 pss (150 g) juustoraastetta
2 kananmunaa
4 rkl jotain leseitä (vehnä/ruis/kaura tms.)
3 rkl ruisjauhoja
Sekoita kaikki aineet kulhossa sekaisin ja levitä leivinpaperilla ohueksi levyksi. Paista 200 asteessa uunissa n. 15min. Jos käytät pizzapohjana,paista ensin pelkkää pohjaa n. 10min. levitä sitten täytteeet päälle, ja paista vielä toiset 10min.
Mulla oli kauraleseitä, jauhoissa jouduin tyytymään sämpyläsiemenjauhoihin. En halunnut laittaa pelkkää vehnäjauhoakaan 😀
Lisäsin taikinaan vielä yrttimausteseosta ja tarjoilin luomuvoin kanssa.
Avokki innostui leivästä ja mietti jo miten hyvää pitsaa tuolla pohjalla saisikaan. Täytyy kokeilla joskus sitäkin.
Kahviteltiin hivenen tuulisessa säässä lammen rannalla vieraiden kanssa rupatellen.
Sitten olikin aika palata keittiöön kokkailemaan salaatti. Avokki halusi saada palan kylmäsavuporoa, joten tein salaatin johon tuli tuota kallista lihaa, leipäjuustoa, rukolaa, kirsikkatomaatteja, jäävuorisalaattia, viinirypäleitä ja kurkkua. Nyt nyytteihin laitettiin loput uudet potut, sipulit ja paprikat. Grillattiin ulkofilepihvit.
Grillaillessa ja saunaa lämmittäessä vesisade vei kauniin juhannussään, joten söimme sisällä. Vielä ennen saunaa keiteltiin teet ja syötiin piirakkaa. Sauna oli edellispäivää paljon kuumempi, joten taukoja pidettiin tiuhempaan. Käytiinpä uimassakin vesisateessa. Lammen vesi oli tasasen kylmää 😀 Vesisateessa kävely oli itse asiassa ihanaa!
Sunnuntaina siivoilimme, pakkailimme ja grillasimme broilerfilepihvit, jotka maustoin Barbiquella, soijalla ja luomuvoilla. Pihvien kanssa söimme lopun salaatin ja bataattia, namsk!
Takana erittäin rauhallinen, mutta rento ihana juhannus. Outoa oli ajatella sen mökin olevan meidän, että ei oltu vaan kylässä jossain… Harmaakuono nautti olostaan. Sai juoksennella vapaana, uida lammessa, olla ihan tavallinen koiraherra. Tänään muuten Ajankohtasessa kakkosessa tulee asiaa opaskoirista. Ohjelma alkaa klo 21.00 ja on varmaankin katsottavissa myös Areenalta jälkikäteen jonkin aikaa.
Julkaistu

Lihaa vähemmän, kasviksia enemmän

Alakerrasta kuuluu miten avokki lisää tankoon rautaa. Meillä ollaan siis vihdoinkin palaamassa liikunnalliseen elämään! Itselleni tulee vielä asiakas ja vatsassa sulaa lohiannos salaatilla, joten asiakkaaan saatua hierontahoidon, lähdemme koko perheen voimin iltalenkille, ihanaa! Tässä välissä kun ei ehdi rautaan tarttumaan avokin kaverina. En nimittäin kestä täydellä vatsalla treenaamista. Ja syömään ehdin vasta äskettäin. Iltapäivä meni opaskoirayhdistyksen hallituksen kokouksessa, joten alkukuun järjestöannos tuli hoidetuksi. Nyt sulattelen vihreän teen voimin lohiannosta salaatilla. Mulle sopii loistavasti ateria ilman perunaa, pastaa, riisiä. Nautin salaatista hurjasti, joten ehkä mun pitäisi vielä enemmän siirtyä tähän ylikorostettuun lautasmalli –syöniseen, koska se tuntuu hyvältä minulle.
Noh, lauantaina lennämme Kuusamoon, jossa hiilareiden välttely on lähes mahdotonta. Luvassa on lähiruokaa parhaimmillaan; oman maan perunoista perunamuussia, hirvikäristystä, pannulla paistettua siikaa tai lohta, kalakeittoa, hirvikeittoa, itse leivottuja kakkuja, piirakoita, pullia, ohrarieskaa jne… Aamupalalla montaa sorttia makeaa, leipää, kaurapuuroa. Päivän mittaan parit päiväkahvit ja lämmin ruoka, iltapala… Huih… Kyllä saa hiihtää ja paljon, että kalorit kuluu. Itsehän kontrolli on syömisistään pidettävä, mutta tuolla tahtoo olla vaikeaa, koska lautaselle ilmestyy kaikkea ennen kuin ehdit kieltäytymään, tai sanomaan yhtikäs mitään. Ollaan avokin kanssa suunniteltu puhuvamme olevamme dietillä ja että syömme aamiaisen ja iltapalan mökillä eikä kotitilalla. Saa nähdä miten onnistumme 😀
No Kuusamosta kotiuduttuamme on aika sitten ottaa tarkempaan syyniin oma ruokavalionsa sen oikean syömistavan löytämiseksi.
Viime päivinä olen asiaa pohtinut paljon. Huomaan itsessäni vähän nniuhottamisen piirteitä ruuan laadun suhteen. En niuhota siitä mitä minulle kylässä tarjoillaan, mutta kotona tehdessäni valintoja mitä kaupasta ostaa, välillä tuntuu todella hankalalta löytää mitä haluaa. Välillä kyllästyttää kaikki ja mitään ei oikein tee mieli mikä mistäkin syystä.
Avokki osti viikonloppuna maustamattomia broilerinkoipia, jotka oli järkyttävän suuria. Maustoin ne ja mielestäni maustaminen onnistuikin hyvin, mutta silti… en pitänyt broilerin lihan mausta. Se maistui jotenkin… En osaa kuvailla makua, mutta mitä lähempää luuta söi sitä voimakkaampi se vastenmielinen maku on. Liian isoksi kasvatettu on vaan liian isoa. Mielikuvituksissani ajattelin broilerin maistuvan tehokasvatetulta hormoonimössöltä. No tiedänkö oikeasti mille sellainen maistuu? Joka tapauksessa mulle tuli fiilis, että en halua syödä niin isoja koipia, enkä tukea ostopäätöksilläni tehotuotantoa. Eli, loppuuko broilerin käyttö ruuan valmistuksessa? Hm… Pakko tunnustaa, ei minusta ole niin radikaaliseen päätökseen. Vähentämään kyllä pystyn, mutta lopettamaan kokonaan en. Samahan se on muussakin lihatuotannossa. En haluaisi tukea sellaista ja aina kun mahdollista lihankin suhteen valitsen luomun. Se on vaan niin pirhanan arvokasta ja hankalasti saatavaa. Voin hyvästä laadukkaasta tuotteesta maksaa enemmän, mutta en kohtuuttomia kuitenkaan. Ja haluaisin aina, että tuottaja saisi rahani. Unelmani olisikin, että voisi ostaa kaiken tiloilta suoraan ilman välikäsiä, mutta… No unelmia saa ja pitääkin olla.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että haluaisin vähentää lihan syömistä tuntuvasti. Avokki ei ehkä ihan samaa mieltä asiasta, joten hankaloittaa asiaa. Sitä hankaloittaa myös oma sihtisuu esim. keitettyjen juuresten suhteen. Ne ei kerta kaikkiaan maistu minulle. Ehkä vielä uunissa paistettuna jotenkin, mutta ei houkuttele. Lanttu, porkkana, nauris, ÄH! Ja niistä kun saisi niin paljon hyviä kasvisaterioita ja lisukkeita ruokiin.  Pavut on myös ongelma, en pidä niiden koostumuksesta ja jollain kisareissulla sain papujen yliannostuksen. Ne ei vaan tahdo kelvata. Niitä ehkä voisin oppia syömään helpommin kuin juureksia, ehkä.
Pitäisi vaan lähteä rohkeammin kokeilemaan kasvisruokien valmistusta ja opetella pitämään niistä juureksista ja pavuistakin. Kasvisvaihtoehtojakin tulisi käyttöön paljon isompi repertuaari. Joskus kesäkurpitsat, munakoisot, tomaatit, bataatit meinaa kyllästyttää ja mielikuvitus loppua mitä niistä valmistaa. Vinkkejä otetaan vastaan!
Haastankin teidät lukijat laittamaan minulle kommentointiosaan kasvisruokaohjeita. Lupaan valmistaa niitä ja postailla miten onnistuvat minun keittiössäni. Pastaohjeita ei kannata laittaa, koska pastaa en kasvisaterioilleni taida kelpuuttaa 😀
Liikunta on onneksi tekemässä paluuta elämäämme. Sunnuntaina teimme kovavauhtisen kävelyn, matkan pituus hivenen arveluttaa, koska meillä meni aikaa vain 80min ja olimme laskeneet matkaksi n. 9 kilsaa. Nyt odotankin, että saisin erään ystäväni meille kylään, jonka kanssa kiertää lenkki matkamittarin kanssa. Haluan tietää kuinka pitkä se oikeasti on. En halua huijata itseäni enkä kanssaihmisiäkään. Joka tapauksessa kävelimme sen verran vauhdilla, että eilen tunsi jaloissa kävelleensä, enkä yleensä kävelystä kipeydy. Tuon 
sunnuntain lenkin kruunasi sauna. Oli ihanaa saunoa kaikessa rauhassa hyvän kävelyn jälkeen.
Uimaan tekee myös mieli, mutta nyt en oikein tunnu saavan ketään kaverikseni uimahallille ja se vähän harmittaa. Helmikuussa oli niin ihanaa käydä monta monta kertaa polskimassa, joten tahtoo uinnit takaisin viikko-ohjelmaan. Tällä viikollakin olen kysellyt pariakin kaveria, mutta taitaa käydä niin ettei ennen Kuusamon reissua uimiset onnistu. No kotiuduttuani alan taas ahistelun uimakavereilleni, soriiiii!!! Se että huhtikuun loppuun mennessä 20 kilsaa pitäisi olla uituna näytti jo ihan naurettavalta tavoitteelta kun maaliskuun alussa kasassa oli jo yli 15 kilsaa. Enään tavoite ei tunnu naurettavalta, koska aikaa on enää neljä viikkoa ja yksi viikoista menee Kuusamossa, joten kyllä perkule sen 20 kilsaa on mentävä rikki! Ja täytyyhän mun päästä testaamaan matkamittarini toimivuutta 😀
Nyt mun täytyy kuitenkin vaihtaa työvaatteet päälle ja valmistautua asiakkaan tuloon, joten siirryn tästä postauksesta takavasemmalle toivoen saavani paljon reseptejä J
Julkaistu

Rentoa elämää

Kuu vaihtuu ja Hepa ja avokki ryhdistäytyy! Huomiselle suunnitteilla pitkä lenkki, joten nyt maaliskuun laiskottelut on laiskoteltu!

Vaikka liikunta on jäänyt luvattoman vähälle, ollaan vietetty mukavia iltoja. Tänään kävimme ystävien kanssa syömässä ja elokuvissa. Alkupaloiksi popsin friterattuja tiikerinkatkispyrstöjä ja chilikastiketta, pääruuaksi herkullista kuhaa ja salaattia. En halunnut piparjuuriperunamuhennosta. Jälkkäriksi sorruin ottamaan valkosuklaatuorejuustokakkua ja vadelmamelbaa, nam. Ruokajuomana talon valkoviini, jotain yhdysvaltalaista kuivaa juomaa. Ei ollut kovin erikoinen viini.

Elokuvana katsoimme Vares ja uhkapelimerkit. Siitä onkin pitkä aika kun viimeksi olen katsonut mitään elokuvaa ja vielä kauemmin kun olen ollut elokuvateatterissa. Oli hauskaa ja elokuvakin ihan ok. Ei ehkäänikään helmi, mutta ei tarvinnut katuakkaan.

Eilisiltana samaiset ystävät olivat luonamme treenaamassa perinteistä jäsenkorjausta. Tällä kertaa hoidettiin selkä kokonaisuudessaan. Nyt alaselässä on pientä arkuutta, mutta samalla tuntuu jumien lieventyneen. Selän hoidossa asiakkaalla on aktiivinen rooli hoitoa tehtäen. Useammassa vaiheessa hoidettava liikkuu eteen-taakse suunnassa hoitajan painaessa hoitokohdista. Yläselkään tultaessa asiakas vetää lapaluita lähemmäksi toisiaan. Lavan lihaksistoa hoidettaessa, asiakas pyörittää rauhallisin laajoin liikkein harteitaan hoitajan painellessa lapaluun lihaksistoa. Rintalihasten jumeja helpotetaan tukemalla lihaksen runkoa toisella kädellä ja toisella kädellä pyöritetään asiakkaan yläraajaa. Sanoisin, tehokasta!

Hoitojen jälkeen istuimme ruokapöytään. Meillä oli kahta eri salaattia. Olin valmistanut feta-aurinkokuivatutomaatit-salaatin ja ystävämme puolestaan vihersalaatin, jossa oli mm. punasipulia. Jälkkäriksi syötiin rahkaa. Laitoin siihen rahkan ja kerman lisäks raakakaakaojauhetta, lucuma-jauhetta, vadelmia, mansikoita, yhden banaanin ja pinnalle tummaa minttusuklaata. Oli, vaikka itse sanonkin aika herkullista. Kukaan ei kaipaillut sokeriakaan 😀

Torstaina olin sauna illassa, jonka kutsussa sanottiin mm. näin:
”Kantavina teemoina ovat luonnonmukaisuus, alkuperäisyys ja puhtaus.
Tuulahduksen Italiasta iltaamme tuovat ekokampaaja Virpi Niinistö
Vipamaniasta ja Monditaly.” Ja voin sanoa illan olleen mielenkiintoisen ja ihanan. Alkumaljoiksi meille tarjoiltiin itse tehtyä omenaraparperimehua. Saunassa saimme käyttää vihreäsavinaamiota, pestä hiuksemme saman sarjan shamppoolla ja käyttää hoitoainetta. Saunan jälkeen saatiin valita tuoksullinen tai tuoksuton voide. Itse kun rakastan tuoksuja, valitsin tuoksullisen. Vielä seuraavanakin päivänä iho tuoksui ihanan raikkaalta ja puhtaalta.

Kaikki tuotteet olivat 100% luonnollisia eivätkä sisältäneet mitään kemikaaleja, ja tämä oli erittäin tärkeää ekokampaaja Virpille, jolta tuotteita sai myös ostaa. Hän kertoi myös työstään ekokampaajana ja sisälleni jäi kutina ”haluan kokeilla”, joten ehkäpä vielä joskus täälläkin saatte lukea aiheesta enemmän.

Tarjoilut oli vallan herkulliset ja ylelliset. Luomuteemaa noudatettiin pääpiirteittäin myös syömisissämme. Italialainen salaatti, jossa oli makaroonia ja artisokkaa maistui herkulliselta. Olen artisokan suhteen ollut vähän epäileväinen, mutta salaatissa ainakin pidin siitä.

Maistelimme paria juustoa, josta toinen oli luomua ja erittäin herkullista. Ei kyllä toisessakaan mitään vikaa ollut 😀 Tarjolla oli myös luomusuklaata, tyrnimakeisia, pähkinöitä, Kaarinassa valmistettua luomusiideriä, ruisnappeja, aurinkokuivattuja tomaatteja jne.

Keskustelut pyörivät paljolti luonnonmukaisuudessa, kemikaalien haitoissa, elämässä jaksamisessa jne. En tuntenut kuin järjestäjät ja yhden muun vieraan ja kaksi muuta olin tavannut viime syksynä luennolla. Olen iloinen, että sain olla illassa mukana, kiitos!