Julkaistu

Hormoonimyrskyn silmässä valoa näkyvissä

Ihan itseänikin inhottaa oma kiukuttelu. Olen ollut huonotuulinen enempi vähempi lauantai-illasta lähtien. Ja kukapa muukaan kuin avokki saa niskaansa koko ryöpyn. Tiedostan kiukuttelun pääsyyn olevan hormoonitoiminnassa, sillä viime yönä odotetusti alkoi naisten joka kuukautinen vuoto. Ihmettelen vain miksi (no onneksi) kuukausittain vaihtelee kiukkutaso niin paljon. Esim. juhannuksena en kiukutellut yhtään. Edellinen ”menkkavitutus” oli huhtikuussa ja toivottavasti seuraavaan menee taas kuukausia! Kyllä tämä sen verran paskamaista on. Haluan vain riidellä tai mököttää. Rätkytän aivan olemattomista asioista. Avokki painukin jo ennen kymmentä nukkumaan, kun ei kai jaksanut mua enempää tälle päivää. Ja tajuan kyllä miksi ja ymmärränkin sen. Tässä tilassa sitä ei voi kuitenkaan toiselle sanoa niin typerää kuin se onkin.
Sen kyllä sanoin, ettei ottaisi kauhean vakavasti mun urputusta, että todellinen syy on muualla kuin hänessä. Ja todella toivon sydämestä ja aidosti, että huominen olisi jo helpompi. Ei ole mieltä ylentävää potea jotain helvatun hormoonimyrskyä ja pilata koko viikon.
Meillähän piti tällä viikolla jatkua lomalaisten hieronnat. Viime viikolla olimme vielä siinä ymmärryksessä, että tämä viikko olisi yhtä kiireinen kuin edellinenkin. Totuus alkoi paljastumaan eilisaamuna. Soitettiin ettei avokille ole töitä ja minullekin yhtä kahta asiakasta päivässä, kuten myös kolmannella hierojalla. Todettiin hänen kanssaan ettei ole mitään järkeä molempien tulla hieromaan 1-2 asiakasta ja lähteä kotiin, joten meille tuli nyt sitten vapaa viikko. Toki täällä kotona on vähän töitä, mutta vasta iltaisin. Noh, tällä menkkavitutuksella ehkä on parempikin kun en ole ihmisten kanssa paljoa tekemisissä. Toisaalta, ammatillisuus on niin vahvana takaraivossa, että omat paskat fiilikset painetaan taka-alalle eikä niitä näytetä asiakkaille.
No ei tämä elämä näin kiukkuamisen arvoista ole ettei jotain hyvääkin 😀
Olen saamassa uutta pontta elämäntapamuutokseen ja sen myötä myös laihduttamiseen. Mökin tärkeimmät hankinnat on tehty, joten ei tarvitse iltojaan netissä kuluttaa etsimässä tietoa milloin mistäkin. Nyt ehtii hakemaan taas inspiraatiota, motivaatiota hyvistä kirjoituksista blogeissa ja ja ihan myös fakta-artikkeleista. Kyllä sillä vertaistuella vaan on tässäkin elämäntapamuutoksessa iso merkitys. Innostavat kirjoitukset, positiivisuus auttaa kummasti ja herää uinailutilastaan takaisin aktiivisempaan vaiheeseen.
Onneksi tämä uinailu ei ole aiheuttanut mitään katastrofaalista painon nousua tai herkuttelua, joten tästä on varmasti hyvä jatkaa eteenpäin.
Pari päivää sitten löysin Lappiksen bloginFit & Fab, jossa monta hyvää postausta. Blogin kautta päädyin lukemaan artikkelin Karppausinfo-sivulta
 Pitkähkö, mutta mielenkiintoinen katsaus ruokavaliosuosituksiin ja tutkimuksiin. Itse taivun aina vain enemmän ja enemmän sille kannalle, että jalostetut hiilihydraatit (pasta, riisi,puhdistetut jauhot/sokerit) on terveydelle pahasta. Järkevä ateriointi on jokaisen tietysti löydettävä itse itselleen. Opittava tuntemaan milloin olo on oikeasti hyvä jne. En edelleenkään sano itseäni karppaajaksi, mutta karppaus on oikein syötynä mielestäni hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Ja mikä ennen kaikkea tärkeintä, ruoka on aitoa, aidoista raaka-aineista valmistettua. Ei mitään rasvat korvattu jollain keinotekoisella moskalla. Aitoa sen olla pitää niin rasvoissa, proteiineissa kuin hiilareissakin!
Olen vuosikaudet kärsinyt kovasta vatsasta ja Lappiksen blogista luinfruktolaxista ja mielenkiintoni heräsi. Kävin tutustumassa tuotteeseen Hyvinvoinnin tavaratalon ja Luontaistuntija-verkkokauppojen sivuilla. Tuote on luonnon omista raaka-aineista valmistettu ravintolisä, jossa kuitujen ansiosta on laksatiivisia vaikutteita.
Jos jollakulla on tietoa tai käyttökokemusta tuotteesta, lukisin niistä mielelläni. Harkinnassa on nimittäin kokeilla tuotetta. Sitä löytyy kuutiona, joka pureskellaan sekä uutuutena myös pillerinä.
Että ei tämä elämä hormoonimyrskystä huolimatta ihan pylsällään ole ja tiedättekö
tänne postailu kohensi fiilistä. Avokki jo nukkuu, joten en voi mennä sovintohaleille. Aamulla sitten.
Julkaistu

Mökkiviikonloppu

Aurinko paistaa kuumasti, paarmat ja kärpäset surisevat, muurahaiset polttaa ajoittain jaloissa, silti olen onnellinen! Päätimme käydä ”päiväsaunassa” ennen kotiin lähtöä, joten savu tuoksuu saunan lämmitessä.
 Avokki ähisee ison kannon kimpussa saadakseen sen irti maasta. Itse olen tänään vähän kärsinyt turhautumisesta siitä etten osaa/pysty touhuamaan pihassa niin paljon kuin haluaisin. Nytkin naputan tätä postausta avokin rehkiessä. Eilen olin fiiliksissä kun pinoin heittokuutiollisen halkoja liiteriin. Ne pinottavat loppui vaan aivan liian nopeaan. Sen jälkeen keräsin vielä pari isoa paperikassillista syttöjä. Tunsin olevani hyödyksi ja avuksi. Puuhaaminen oli aivan mahtavaa!!!
Tultiin tänne perjantai-iltana avokin ja Aa:n kanssa. Grillasimme lohta ja kasvisnyyttejä. Söimme vasta kymmenen pintaan, joten oli jo liian kylmää ruokailla ulkona, valitettavasti. Mulle mökkeilyn kohokohtia on ruokailla ulkona ja muutenkin viettää täällä aikaani mahdollisimman paljon. Kotioloissa ehtii/joutuu olemaan sisällä ihan riittävästi.
Harmaakuonolla on hotspotti oikean lavan kohdalla, joten jätkällä uimakielto. Sen liikkumavapautta on ollut pakko rajoittaa, jotta se ei polskisi lammessa. Lähdimmekin ruokailun jälkeen pienelle kävelylle ennen saunaa. Tuolta läheltä löysimme peltoaaukeita missä laidunsi lehmiä, sonneja ja hevosia. Pari kertaa ollaankin kuultu tuossa tiellä menevän hevosia. Pitäisikin melkein selvittää millaset mahikset olis päästä ratsastamaan, joskus.
Saunoimme puolelta öin, lämmintä ulkona hurjat yhdeksän astetta, mutta avokin kanssa uskaltauduimme lampeen polskimaan. IHANAA!!! Rauhallinen iltayö jatkui vielä teemukillisten äärellä rupatellen ja hullaantuen gluteiinittomiin appelsiini-suklaakekseihin, joita olin tilannut Aa:ta varten Hyvinvoinnin tavaratalosta. Kello oli kolme ennen kuin hiljennyimme yöpuulle.
Eilen Aa laittoi häkä- ja palovarottimet paikoilleen, ruuvasi suihkuhuoneeseen naulakkokorin paikoilleen ja puuhaili kaikkea pientä mihin näköä tarvitaan. Iltapäivällä saapui kesäkuussa ostamamme vuodesohva, joka on väriltään meleratun sininen ja sopii täydellisesti mökin tunnelmaan. Ehkä se on vähän hienohko mökkisohvaksi, mutta eiköhän se ajan saatossa mökkeydy 😀
Sohvan kokoamisen jälkeen joimme kahvit ja teet. Ja vielä ennen Aa:n lähtöä avokki hieroi sen matkapöydällä mun istuskellessa ulkona kirjaa kuunnellen.
Ruokailu meni taasen niin myöhäiseksi, että ilta oli jo viilentynyt, joten söimme sisällä broileria, kasviksia ja perunaa. Nyt aamusta tein jauhelihapihvejä mihin laitoin sipulia, fetaa ja vähän tomaattia mausteiden lisäksi. Jäljellä muutama peruna, jotka pilkoin nyyttiin grilliin laitettavaksi. Nyt siis rentoutumista saunoen ja syöden. Ja perhana – tänään kyllä syödään ulkona!
Julkaistu

”Ajetaan me tandemilla” – ihan huippumahtavaa

Vapaapäivän ihana aloitus
 33.9 km polkemista aikaan 1 h 39 min
Pilottini ajeli omalla pyörällään ensin 43 kilsaa kotoaan meille ja täällä tandemin selkään ja uudelleen matkaan.
Ja oli aivan mahtavaa!!!
Ajantaju meni enkä osannut arvioida ajettuja kilsojakaan.
Matka taittui mukavasti rupatellen ja välillä vettä hörppien.

Ja arvatkaapa mitä
– se pyöräilykärpäsen surina kuuluu nyt molemmista korvista
Tahtoo, tahtoo pian uudestaan!

En vaan ole saanut mitään vastauksia pyöräilyseuroista mihin muutama viikko sitten mailasin, HARMI!!!
Selvästikin pilotin etsinnässä on laitettava uusi vaihde silmään 😀

Ja onneksi tämän päivän pilotti lupasi lähteä toisenkin kerran. Kunhan sopivaa aikaa löydetään hänen treeniohjelmansa puitteissa.

Meillä on ollut aika rankka viikko lomalaisten hieronnoissa. Ei ehkä niinkään se fyysinen rasitus. Henkinen paine on aika kova ja väsyttävää hieroa hälyisässä tilassa tunnista toiseen. Kotona onkin aika mennyt koomaillessa ja hoitaessa oman firman asiakkaita. Alaselkä on vähän oireillut liian leveän hoitopöydän vuoksi. Eilisiltana mietinkin jaksanko hypätä pyörän selkään, mutta onneksi en päästänyt ajatusta sen pidemmälle.
Oli niin mahtavaa ajella ystävän kanssa rupatellen kesäisessä aamupäivässä. Se teki niin fyysisesti kuin henkisestikin hyvää.

Nyt on hyvä suunnata mökille viikonlopun viettoon. Huomenna saamme sinne vuodesohvan ja sitten isoimmat hankinnat onkin tehty. Viikolla pihaan on tuotu polttopuuta, kivituhkaa ja liuskekiveä, joten eiköhän vähäksi aikaa pihapuuhastelua riitä.

Julkaistu

Viikko itikoiden pistettävänä ja muiden öttiäisten purtavana

Viikko vierähti nopsaan Hartolassa mökkeillen äitin ja avokin kanssa. Tuota kesäistä viikkoa on mukavaa muistella nyt oman mökin edustalla saunan lämpiämistä odotellessa ja linnun visertelyä kuunnellessa. Avokki haravoi raivaamaansa heinää ja Harmaakuono pyörii ympärillä keppi suussaan. Päivällä kasattiin lammen rantaan kivistä nuotiopaikka. Pihapiirissä julmetusti kiviä, joten saadaanpahan ne hyötykäyttöön.

Mutta siis viime viikko vietettiin Hartolassa maanantaista maanantaihin. Tuon viikon aikana ei kertaakaan aterioitu sisällä yhtä iltateehetkeä lukuun ottamatta. Ruuatkin valmistettiin nuotiogrillissä perjantaisia broilerjauhelihapihvejä ja letun paistoa, perunoiden keittämistä, kanamunakastikkeen ja pinaattimuhennoksen valmistusta viikon varrelta laskematta.

Nuotiogrillissä valmistui herkulliset kasvisnyytit, lohifile, possupihvit, pikkusiiat. Mukana ei tietenkään ollut koko maustevarastoa, mutta pitkälle päästiin mustapippurilla, suolalla, barbequella, yrttimausteella, tuoreilla yrteillä, valkosipulilla ja sipulilla voita unohtamatta

Ensinmmäisenä iltana valvoimme pitkälle aamuyöhön. Saunomisen ja uimisen jälkeen istuimme mökin terassilla kesäyöstä nauttien ja innostuimmepa paistamaan nuotiolla vielä hirvimakkarat.

Etenkin alkuviikosta kärsittiin itikoista ja muista öttiäisistä. Nuotiossa pitämällä tulta saatiin niitä vähän karkotettua, joten tuli loimotti joka päivä myös ilman grillauspuuhia. Äiti ja avokki keräsivät pihapiiristä käpyjä ja heiniä, jotka toivat savua palaessaan ja öttiäiset pysyi vähän loitommalla.

Kun valmistin meille fetasalaattia, kannoin ainekset mökin terassin pöydälle ja ei muuta kuin kokkaamaan 😀

Ja sama juttu valmistaessa raparperi-mansikkapiirakkaa

Mökin rannassa oli soutuvene, joten kävimme melkeinpä joka päivä soutelemassa.
Toisen airon lavasta oli puolet pois, joten venettä oli vaikeaa pitää suunnassaan. Mun soutaessa pyörimmekin ympyrää 😀
Silti, kivaa ja hyvää liikuntaa 🙂

Avokki nautti soutelusta ja välillä innostui ottamaan homman puolittain treenin kannaltakin

Myös äiti ja Harmaakuono pääsivät nautiskelemaan venematkasta yhdessä ja eerikseen
 
Äiti halusi päästä onkimaan monien vuosien jälkeen, niinpä kävimme parina iltana soutelemassa järvellä ja onkimassa. Matoja ei löytynyt, joten ekalla kerralla meillä oli syöttinä katkarapuja. Salakat kyllä söi, mutta ei tarttuneet koukkuun.
Itse en ihastunut onkimiseen sinänsä. Koin sen vähän turhauttavaksi ja pitkävetiseksi puuhaksi. En tiedä olisiko ollut toisin, jos olisin nähnyt kohon liikkeet??? Nautin kuitenkin siitä rauhasta mikä järvellä vallitsi auringon laskun aikaan. Vesilinnut huutelivat, kalat hyppivät veden pintaan, järvi aivan tyyni. Siinä kyllä hermo lepää.
Toisella kerralla meillä oli matojakin, mutta edelleenkin salakat kävi syömässä eivätkä koukuttuneet. Äidillä oli tärkeä tehtävä veneessä huolehtia ettei onkemme mene sekaisin. Ja välillä olikin touhua, kun koukku tarttui kaisloihin tai lumpeisiin 😀 En tiedä miksi äidillä tässä näin tuima ilme, ehkä juuri on ollut tiukat paikat onkien kanssa 🙂
Ihan ilman kalaonnea ei jääty, sillä avokin onkeen tarttui ahven. Ehkä 10-15 cm. Eipä saatu nuotiolle kalaa tai kalasoppa-aineksiakaan, joten ahven pääsi takaisin uiskentelemaan.

Ja kun madot loppui katsottiin netistä onkitaikinan ohjetta ja löytyikin perusohje, jossa vettä ja vehnäjauhoa.
Äitihän sellaisen valmisti ja avokki istuskeli rantakivellä onkien kunnes turhautui. Kalat napsi taikinan 😀
Tässä kuvassa ei vielä ole turhauma iskenyt ja mäkin viivähdin kivellä tovin kunnes lähdin äidin kanssa uimaan.
”Välikommenttina” totean nyt olevan yön jo pitkällä. Saunoimme avokin kanssa reilusti toista tuntia lammessa pari kertaa polskutellen. Polttiaiset kiusasivat aika reippaasti. Saunan jälkeen perinteisesti iltateehetki ja tämän tietokoneen kanssa taistelua. Nettiyhteys ei ole kovin kaksinen täällä, joten tämänkin postauksen valmiiksi saaminen voi olla aika haasteellinen. Nyt kuitenkin jatketaan vielä Hartolan tunnelmissa, sillä huomenna en tänne kerkiä. Meille tulee yövieraita kahden koiran kanssa, joten huomisilta on pyhitetty muulle touhuamiselle 😀
Hartolassa uimme joka päivä ja viikon aikana vesi lämpeni hurjasti. Loppuviikosta järvessä olisi voinut uiskennella ja pelleillä ties miten pitkään. Myös Harmaakuono uiskenteli paljon. Herralla aina keppi suussa 😀
Vaikka valotus on vähän persiillään on ”pakko” jakaa järvestä myös pelleilykuvia 😀 Hauskaa!!!

Rakastan kesässä järvessä pulikointia ja nautin kun sain viikon aikana uida joka päivä monta kertaa. Vikana päivänä avokki souti mut laiturista ehkä 100 metrin päähän ja rantaa myöden uin laituriin. Se oli ihanaa.
Harmaakuonolle viikko oli myös lomaa. Työvermeitä ei juurikaan tarvinnut ylleen pukea ja kyllä herra naatiskeli. Keppi suussa juosten ja touhuillen.
Ja Harmaakuono hyvin aktiivisesti ruinusi, että sille heitettäisiin keppiä. Opaskoirille ei sitä paljoakaan tehdä, mutta olen tuosta säännöstä tinkinyt lomatapauksissa, sillä herra rakastaa saada hakea keppiä ja etsiä sitä! Silloin kun työvermeitä ei ole kuvioissa nauttikoon. Älkää kuitenkaan koskaan heittäkö opaskoiralle keppiä ilman käyttäjän lupaa!

Mökissä ei valitettavasti ollut sopivaa pannua millä letut paistaa nuotiolla. Äiti innostui viikon aikana kahdesti paistamaan lettuja ja olihan ne herkullisia tuoreiden mansikoiden kanssa. Valitettavasti lettupäivien iltoina meinasi levottomat jalat muistutella olemassa olostaan.
Mutta silti, herkullista 😀
Ja pitihän Harmaakuononkin saada omansa 😀
Ensin vaan täytyi odottaa lupaa
Ja tulihan se lupa vihdoinkin 😀
Ja kyllähän kesään kuuluu vihtominen, joten lähiympäristössä kävellessämme avokki ja äiti tekaisi kolme vihtaa. Jokaiselle oma 😀 Niillä sitten läiskittiin antaumuksella, avokin kanssa niin innokkaasti, että kärkilehdet irtoilivat 😀

Viikon aikana kuulimme monien lintujen ääniä. Valitettavasti kukaan meistä ei ole lintujen kovinkaan hyvä tunnistaja. Lokkien huudon tunnistaa lähes jokainen, joten mekin. Kuikka kajautteli iltaisin, pari kertaa joutsenet töräytti ja kävipä rannassa sorsaemo poikueineen katsastamassa keitä mökillä majailee 😀

Ja mehän siellä vietimme ihanan kesäisen lomaviikon. Sää vain parani päivästä toiseen.
Ja nyt rakkaat lukijat totean itseni melkoiseksi jääräksi… Enhän voinut kömpiä unille ennen kuin tämä tuli valmiiksi. Välillä kaatui ruudunluku ja useampaan kertaan nettiyhteys katkesi. Tässä tämä nyt kuitenkin on 😀

Julkaistu

Lomatunnelmissa

Vaikka takana on vasta yksi viikko lomalaisten hierontoja, loma on todella tervetullut!!!
Oli nimittäin henkisesti aika raskasta. Säätämistä ja epätietoisuutta yllinkyllin. Yrität siinä sitten toimia ammatillisen asiallisesti pinnan ollessa katkeamispisteessä. Ei kovin mieltä ylentävää kuulla lauseita ”no jos olisin/olisimme tienneet, että tämä maksaa, ei oltas varattu olleskaan aikaa”. Näkövammaisille lomalaisille maksetaan loman aikana kaksi hierontaa sieltä, joka on meidät työhön kutsuneet. Jos heidän avustajat tai omaisensa haluaa hierontaa, he maksavat sen itse. Tämä on neljäs kesä ja näin on ollut aina. No nyt yht’äkkiä väitetäänkin avustajienkin saavan hoidon maksajatahon piikkiin ja kun näin ei ollutkaan, melkoinen motkotus ja valitus. Sitä tunsi itsensä suorastaan pahaksi ihmiseksi vaatiessa asian selvittämistä ja työlleen korvausta. Oli suorastaan helpottavaa kun saimme torstaina tiedon, että 9. päivä alkava viikko on peruuntunut, joten jatkamme vasta 16.7 lomalaisten parissa. Tuleehan toki peruutuksesta rahallista menetystä, mutta mielummin pienempi tulo ja parempi fiilis kuin helvatinmoista säätöä ja taistelua. Mielestäni en ole herkkänahkainen, mutta tuntui aika loukkaavalta miten 4-5 ihmistä paasaa siitä miten halusivat tulla kun luulivat hoidon olevan ilmaista. Ja etteivät missään tapauksessa olisi tulleet, jos olisivat tienneet joutuvan maksamaan hoitonsa.

No en napise enempää tuosta viikosta, totean vain raskasta oli. Iltaisin oman yrityksen asiakkaiden hoitamista ja kotona koomailua 🙁 Keskiviikkona pääsin pienelle tandemlenkille, ja tuo lenkki herätti hirmuisen pyöräilynälän. Laitoinkin pariin pyöräilyseuraan postia kertoen pilottitarpeesta. Vastauksia en ole toistaseksi saanut.

Eilen kävin ostamassa mökille keittiötarviketta avokin käydessä hankkimassa pihatyökaluja. Samalla ostin tulevalle viikolle vähän juomia ja kuiva-aineita. Kotona tavaroiden lajittelua ja pakkailun alottelua. Alkuillasta ystävämme kävi istumassa muutaman tunnin. Kahvittelimme ja juotiin lasilliset valkkaria.

Nyt eteisessä odottaa lähtöä muutama kassi. Huomenna kaupasta vielä ruuat ja ei muuta kuin Hartolaa kohden viikoksi mökkeilemään järven rannalle. Ja lomafiilistä nostaa tuo auringon paiste ja lämmin sää. Ennen äidin tuloa grillattiin foliovuuassa paistosta, jossa tomaattia, bataattia, sulatejuuston jämät, punasipulia, valkosipulia ja pinnalle vähän juustoraastetta. Nam. Grillattiin paistos hiljaisella tulella ja sen kanssa syötiin pihvit. Tuntui aivan mahtavalta kun ulkona tarkeni kesämekossa vielä nautiskella teestä ja äidin leipomasta pullasta. En pidä erityisemmin pullasta ja sen syöntiä välttelen. Äidin pullissa on jotain mistä pidän.
En kuitenkaan syönyt kuin yhden 😀

Avokki osti eilen tomaateille tukikepit joissa on koukut mihin varren saa ohjatuksi. Äiti viherpeukalona laittoi ne paikoilleen 😀 Kävi takapihalla kitkemässä rikkaruohot. Nyt taas kelpaa.

Avokki on kömpinyt jo unille ja äitinikin tuhisee unihengitystä selkäni takana, joten taidanpa minäkin pistää kuulokkeet korville kuunnellakseni kirjaa matkalla höyhensaarille.

Kesäisen ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

Julkaistu

Pohdintaa/tilitystä – ruokavalio-liikunta-hyvinvointi-painonhallinta

Hyvät lukijat
ehkä joku jo miettii
–           missä ne laihdutus-liikunta-hyvinvointi-elämäntapa –postaukset oikein on – mihin ne on jääneet???
 Hepa taitaa olla jo ihan ”hunningolla”. Kirjoittaa kaikesta muusta kuin blogin ehkä pääasiasta.

Myönnetään
laihdutus ei ole sujunut toivotulla tavalla ja paino hiissaa 68-69 kilon välillä, joten onneksi ei ole lähtenyt nousuunkaan.
Ja liikkumiset ovat olleet lähinnä koiran kanssa lenkkeilyä
 keskiviikkoista lyhyttä tandemlenkkiä lukuun ottamatta. Lenkki oli turkasen lyhyt ja ajonälkä jäi hirmuinen!!! Pilottien löytyminen on inhottavan ongelmallista. Olen laittanut muutamaan pyöräilyseuraankin viestiä pilottitarpeesta, mutta toistaiseksi en ole vastauksia saanut. Toivottavasti tilanne paranee heinäkuun aikana ja pääsen punaisella pyörällä nauttimaan vauhdin hurmasta 😀
Syömiset menee pääsääntöisesti toivotulla tavalla. Juhannuksena herkkuina meni salmiakkia ja raparperipiirakkaa. Ateriat pysyi kohtuukoossa ja niissä oli paljon kasviksia.
Kasviksien määrään olen tyytyväinen ja siihen, että avokkikin on innostunut grillattavista kasvisnyyteistä. Mökillä nautin kun oli aikaa väsäillä joka päivälle hiukan erilaiset kasvislisukkeet.
Tämän kevään aikana on tapahtunut iso asia – mökin hankinta. Minulle se on suuri ja ehkä myös vähän outo ajatus olla mökkiläinen. Olen ikionnellinen, että jonkinlaisesta mökkiunelmasta on tullut totta, sillä viihdyn luonnon rauhassa, jos vaan puuhaa riittää. Ja vielä sitä riittää pitkään 😀 Tuo mökkijutska on vienyt paljon aikaa. Eihän sitä olisi ollut pakko istua netissä tutkailemassa kauppojen sivuilta tarvittavien tavaroiden/tuotteiden tietoja. Kuitenkin halusin ja haluan edelleenkin itse tutustua ja saada tietoa eikä olla vain toisten tiedon ja tiedon haun varassa. Ei se ei ole epäluottamuslause ketään kohtaan, pikemminkin halu olla itsenäinen. Ja kun innostus on valtaisa ajantaju menee ja tässä tulee nökötettyä ihan liikaa. Valitettavasti myös ruudunluku hidastaa etsintää ja monet sivut eivät ole ruudunlukuohjelmalle ystävällismielisiä kaikkine kuvakkeineen ja linkkiviidakkoineen. Jokin tiedon saannin kannalta oleva sivusto saattaa tuon takia jäädä lukematta ja tietoa joutuu etsimään muualta. En kuitenkaan vikise. Olen tottunut siihen. Kuitenkin minulla on ruudunluku, joka mahdollistaa paljon tietokoneella toimimista ja netissäkin pyörimistä. Jos ruudunlukua ei olisi – en uskalla edes ajatella…
Kyllä mua harmittaa vähän miten elämän muut tohinat ovat vieneet huomion laihdutukselta. Toisaalta, painon pudotukseni on äärimmäisen hidasta ja siksi välillä myös turhauttavaa.
Ei välttämättä huonoa pitää hetki vähän rennompaa
meinikiä asian suhteen. En ole hypännyt ystävällä/vihollisella vaa’allakaan päivittäin, kerran pari viikossa. Rennompi ote ei kuitenkaan tarkoita, että homma olisi lyöty kokonaan läskiksi. Ehkä olen antanut vaan muulle enempi tilaa.
En ole luovuttanut, olen päättänyt MINÄ LAIHDUN ja tavoitan vielä tuon alle kuudenkympin rajapyykin,  Minä pystyn siihen! Nyt on kai ollut ”hengenvedon” aika, ja sekin ehkä kuuluu tähän matkaan.
Vaikka nyt on elämän muut jutut vieneet huomion, en inhoa itseäni, en syytä. Harmittaahan se ettei potku vielä riittänyt kaiken samanaikaiseen hallintaan. Itseinholla en pääse eteenpäin. Minun on hyväksyttävä ja olen hyväksynytkin, että nyt on ollut rennomman vaihteen hetki. En kuitenkaan voi olla tyytyväinen liikunnan määrään ja siitä olen itselleni näreissäni. Miksi haluan pyöräillä ja uida, lajit mihin tarvitsen kaverin? Ja kun ei aina kaveria ole, tyydyn koiran kanssa kävelyyn… Voisin painua kuntosalille tai polkasta spinningpyörällä hikitreenitn, mutta…
turha rypistellä kun on peet pöksyssä.
Ehkä minussa on vikana, että innostun jostakin valtavasti ja panostan kaiken tarmon innostuksen kohteeseen ja muu jää vähemmälle. Ja liikunnan suhteen olen laumasieluinen, kaverin kanssa paljon hauskempaa 😀 Siinä mulle olisikin opettelun paikka, oppia nauttimaan liikunnasta yksinkin.
Toisaalta elämäntapamuutoksessa on jo paljon asioita, jotka eivät enää tunnu niin uudelta ja sen myötä hehkuttamisen arvoiselta. Mihinkään ei ole kadonnut lisäaineiden välttely tai luomun suosiminen. Tai miksi toistaa täällä etten syö nykyisin juurikaan leipää, tai minulle sopii ateriaksi paremmin ylikorostettu lautasmalli kuin annos missä on lisukkeena pastaa, riisiä tai perunaa.              Ne ovat nykyisin minulle ”normaalia” ja ne ei herätä samalla tapaa kirjoitushinkua kuin aikaisemmin. Olen huomannut mitä vähemmän syön vehnähöttöä, sokerisöttöä sen parempi olo minun on. Ja jos syön jotain ruuaketta fiilis siitä, että olen oikealla tiellä vahvistuu. Aito ja alkuperäinen raaka-aine on se mihin haluan panostaa ja nuo ruuakkeet saada minimoitua jopa ”siivottua” matkaruokailuista tms. Ruuakkeella tarkoitan esim. muovipaketissa olevaa tonnikalakolmioleipää.
Lisäaineiden välttely on johtanut siihen, että maistan natriumglutamaatin. En välttämättä tunnistanut sitä aijemmin, mutta nykyisin siihen törmätessä se hyökkää vastaan ja pahasti.
Ylipäätään keinotekoisuus maistuu karsealta. Ja siksipä minusta on tullut aika kranttu monien elintarvikkeiden suhteen, mehut, leivänpäälliset jne. Joskus en kaupassa ollessani tiedä mitä sieltä haluaisin ostaa. Liikaa kaikkea ruuaketta/sontaa, teollista moskaa. Onneksi niitä positiivisiakin yllätyksiä löytyyLuomu on lisääntynyt taviskaupoissakin ihailtavan paljon. Luomutuotteiden korkea hinta välillä ahdistaa. Onneksi kaikissa tuotteissa ei hinta moninkertaistu luomun myötä.  
Vaikka paino ei ole tippunut, olen loppujen lopulta jo päässyt eteenpäin tällä matkallani ja kun saan taas liikuntavaihteen päälle, painokin putoaa. Liikunnan myötä myös kaikki tarkentuu. On sillä vaan niin ihmeellinen vaikutus. Toki pelkkä liikunta ei ihmeitä tee, se on hyvä muistaa. Itselläni liikunnan myötä aineenvaihdunta paranee ja kropassa muhivat nesteet saa kyytiä.
Nyt on takana ensinmäinen viikko lomalaisten hierontoja ja ens viikolla vietetään lomaa. Vuokrattiin jo helmikuussa lomaviikolle mökki Hartolasta, joten ens viikko vierähtää siellä. Ehdimme maksaa sen ennen kuin tuo oma tuli kuvioihin. Ei kuitenkaan lähdetty säätämään ja vääntämään peruaksemme näin liki lomaamme varauksemme. Se olisi ollut kurjaa yrittäjällekin, joten päätimme omasta mökistä huolimatta lähteä Hartolaan järven rannalle rentoutumaan. Äitini lähtee mukaan. Toivottavasti sää lämpiää ja sen myötä järven vesi, sillä haluaisin uida paljon viikon aikana.
Kirjoituksissa olen sivunnut uniongelmia sivulauseissa.  Nukkumiseni vaihtelee yöstä toiseen suuresti ja univaje on aiheuttanut väsymystä
 ja siinä myös yksi selitys rennommalle vaiheelle. Taidan olla selittelyn mestari 😀
Kun nukkuu liian vähän, ei vaan kroppa ja mieli toimi halutulla tavalla. Ei vaan jaksa. Viime viikolla huomasin konkreettisesti fyysisesti miten kroppa kulkee hitaalla, vaikka kuinka tahtoisi toisin.
Onneksi levottomat jalat ei valvoskelusta huolimatta ole erityisemmin vaivanneet. Oireet tosin lisääntyy heti, jos yritän nukkua liian lämpimässä tai olen syönyt hiilaripitoisesti. Onneksi olen lukenut läksyni aika hyvin. Nukun vierassängyssä ikkuna auki ja saan olon näin riittävän viileäksi. En syö kovinkaan hiilarivoittoisesti. Leipä ja muu höttö kun on jäänyt pois, auttaa hirmuisesti. Aamuisin tällä viiklla olen syönyt luomumysliä ja sen kroppa sietää.
Kun levottomien jalkojen oireet pysyy poissa nukkuminen sujuu paremmin. Tosin kun melatoniini heittää vajaalle, on taas vaikeaa. Onneksi lääkekaapista löytyy melatoniini-purkki, ja auttaa pahemman yli. Joskus riittää kun syö pillerin iltana parina, sen jälkeen taas pärjää. Toisinaan viikon kuuri, joskus pidempään auttaa. Ja hirsimökissä nukun ja siksipä odotan mökkimme öitä toiveikkaana 😀 Hyvin nukkuminen auttaa myös suuresti painonhallinnassa, liikunnassa ja kaikessa elämän tohinoissa. Totuus vaan taitaa olla, että melatoniini-vajeesta tulen kärsimään enempivähempi aina. Sokeus kun siihen hormoonituotantoon vaikuttaa epäedullisesti ja kun ikääntyy melatoniinin tuotanto heikentyy muutoinkin. On vaan opittava tunnistamaan milloin tarvitsee apuja pillerin muodossa, oppia myös ettei kärvistele pitkään, valvo turhaan öitä. En halua käyttää mitään keinotekoisia unen lähteitä niin kauan kuin vaan voin sen välttää. Moni sanoo mulle, miksi en mene lääkäriin ja hae nukahtamislääkkeet. EN HALUA! Siihen kierteeseen en vaan halua, ja niin kauan kuin melatoniinilla pärjäilen kohtuullisestikin, sillä mennään.
Kello on hirmuisesti. Linnut laulavat jo aamukonserttiaan. Jäin mesessä ”näppäimistä kiinni” viesteillessäni nuoruuden ystäväni kanssa. Ja nyt on vielä vähän nälkäkin. Jos olisin unten mailla en tietäisi siitä mitään, joten tässä taas yksi syy miksi soisin öisin nukkuvani. Nyt kyllä oli hauska kirjoitella ystävän kanssa, joten ”kärsin” mielelläni. Ehkä menen hedelmäkorin kautta nukkumaan 😀
Julkaistu

Päivä Virossa Haapsalussa ja Tallinnassa käyden

Toissamaanantaina herätyskello soi 05.00
– KÄRSIMYS – HUOKAUS – HAUKOTUS 😀
Ei muuta kuin sängystä ylös ja suihkun kautta matkaan.

Satamassa tapasimme muun seurueen 6.30 ja laiva lähti tuntia myöhemmin. Aika kului rupatellen ja aamupalaa syöden. Söin broilersalaatin ja teetä 😀

Tallinnaan saavuimme ennen puoltakymmentä. Osa matkaseurueesta jäi Tallinnaan. Me avokin ja kuskin kanssa lähdimme ajelemaan kohden Haapsaluuta. Ajoaika oli vajaa pari tuntia. Ajelimme lehtimetsien ja peltojen ohitse. Monen viljelijän työt oli jäänyt kesken ilmeisesti kannattamattomana. Matkan varrella näimme paljon ränsistyneitä taloja, pikkukyliä. Haapsaluun saavuimme 11.30 ja ihmetystä herätti paikan hiljaisuus. Ketään ei missään. Kävelimme meren rannalla hiljaisuutta kummeksuen.

Totesimme kahviloiden ja ravintoloiden aukeavan kello 12.00, joka tuntui vähän hassulta. Niin se vain kuitenkin oli.

Kaupungissa talojen kunto oli vaihteleva. Toiset olivat hyvinkin ränsistyneitä, toiset taas vimpan päälle laitettuja.

Tuossa kuvassa kuvailijan mukaan olen ”edustavan” näköinen 😀 KIITOS, kiitos 😀
Ylläni on Kanarialta ostettu mekko ja kaulassa roikkuu käkikello ja pieni lintu. Ostin korun huhtikuun Outlet- ja kädentaitomessuilta.

Rantabulevardi

Rantakävelyn jälkeen hakeuduimme kahvilaan, jossa nautimme ananas-kotijuustopiiraat ja teen ystävänä iloisena yllätyksenä kahvilasta sai haudutettua teetä. Valikoimaa oli riittämiin. Join japanilaista Samurai-vihreää teetä 😀 Piirakka oli herkullista, ei liian makeaa.

Teehetken jälkeen kiertelimme jonkin aikaa Haapsalun vanhaa kaupunkia käyden parissa putiikissakin. Ostettiin mökille puiset pannunaluset ja puulasta. Löysin myös lankoja, joita tuli pussillinen ostettua. Tosin näin kesäaikaan neulomis- ja harputtelukärpänen on aikas hiljakseen, mutta syksy ja talvi tulee kyllä. (johan viime yönä Saariselällä on tuntureilla saatu maa valkoiseksi) Ostin mm. frillalankaa, jossa verkko on huomattavasti pienempää ja lanka on vähän pörröisempääkin. Ilmeisesti tuota Suomesta ei oikein saa mistään, ja jos saa maksaa PALJON. Rakastan Merinovillaa, joten ostin sitäkin muutaman kerän 😀

Aikamme kierreltyä menimme syömään. Söin lohta kera peston ja tutustuin romanialaiseen punaviiniin lasillisen verran. No punaviini ei ylipäätään sovi kovinkaan hyvin kalan kanssa, mutta tuo ei toiminut lainkaan. Oli ehdottomasti enempi jälkiruokaviini. Menihän lasillinen kuitenkin alas 😀

Kolmen pintaan lähdimme ajelemaan takaisin Tallinnaan. Käytiin vielä ostamassa viiniä ja löydettiin englantilaista luomusiideriä kolmen litran tetra 13 euroa, ja pitihän sellainen ostaa. Tetra on vielä korkkaamatta, joten mausta en pysty sanomaan. Aa:n mukaan on ainakin tunnettu merkki ja sen perusteella pitäisi olla myös laadukasta.

Sitten olikin aika koota ryhmä rämä ja tuo kolmikko, joka päivän Tallinnassa vietti olivatkin hilpeässä tilassa. Nauru ja laulu raikasi odotellessamme auton laivaan siirtämistä 😀 Seuraavana päivänä ei kuulemma ollut raikannu enään 😀 Hiljaista oli ollut 😀

Kotimatkalla söimme karmaisevat tonnikalakolmioleivät, kun oikein muutakaan ei ollut 🙁 En niitä nykyseltään harrasta ja tuon makuelämyksen jälkeenpäätös vain vahvistui.  No tuon syömishetken jälkeen piipahdettiin kaupan puolella, josta ostin eestiläistä tummaa suklaata, jota en ole vielä maistanut.  Kaupassa vanha herkkusuu heräsi ja ostettiin salmiakkikaloja ja autoja 😀 Ne on mussutettu…

Kotona oltiin puolyhdentoista maissa väsyneinä ja vähän nälkäisinäkin. Kotimatkalla haettiin Harmaakuono hoidosta. Väsy oli melkoinen, silti valvoin yli kolmeen sängyssä pyörien.

Päivän aikana sää oli aurinkoinen ja tuulinen. Tuuli tuntui Haapsalussa välillä aika raa’an kylmältä. Tuulettomissa paikoissa taas aurinko porotti kuumasti. Pukeutuminen päivään osui aikaslailla nappiin.

Kaikenkaikkiaan rento mukava lomapäivä 😀

Julkaistu

Juhannus – rentoutuen ja kokkaillen

Avokki mietti joskus toukokuussa, että olisipa mahtavaa viettää juhannus omalla mökillä.
No tuo miete toteutui, sillä juhannusviikolla saimme mökin oleskelukuntoon. Itse tosin loistin poissaololla tiistaina avokin heiluessa pihapiirissä ruohoraivaussahan kanssa. Jäin kotiin tekemään töitä ja koomailemaan valvottuani melkein kokonaan edellisyön. Avokin kotiuduttua pakkasin parit kassilliset mökille vietävää. Olkkarin nurkka alkoi olla jo aika buukattu mökkitavarasta 😀
Keskiviikosta muodostui kaikille aika pitkä päivä. Alotin aamulla päivän työt hieromalla pari asiakasta avokin ja Aa:n lähtiessä ruokaostoksille.  Ystävä toi koiransa päivähoitoon ja työpäivä jatkui avokin ja Aa:n lähtiessä möksälle siivoamaan ja lajittelemaan tavaroita mitä jää sinne ja mitä hävitetään.  Iltapäivästä singahdin käymään Porvoon Onnimannista ostamassa kaksi mäntypuuta olevaa ekotuolia mökille ja samalla reissulla hain Hyvinvoinnin tavaratalosta tulleen paketin postista. Kotiuduttua koirien kanssa jalottelulenkille, itelle salaattia napaan ja työt jatkui vielä asiakkaan verran. Vaatteiden vaihto ja lähtö ratsastamaan. Kotona joskus puolkympin maissa ja hämmennys suuri kun avokki ei ollut vielä kotiutunut. VÄSYTTI!!!
Torstaina pakkailuja mökille lähtöä varten, viljelyksien kastelua ja leikkaamista. Otin juhannusruokiin rukolaa, sitruunamelissaa, pinaattia ja ruohosipulia.
Mökille saavuttaessa sänkymme ja astiakaappi saapuivat samaan aikaan, joten ruuat jääkaappiin ja sängyn kokoaminen, kaapin paikalleen laittoa jne. Valkoinen senkki on muuten edelleen mökillä ja se vaikuttais olevan aika hyvä säilytyspaikka tavaroille. Astiakaappi on tumma, joten senkin siistimisessä joutunee miettimään sen värjäämistä, jotta käy yhteen astiakaapin kanssa. Se on sellanen kantrihenkinen kaappi. Vetimet ovat hyvin samanlaiset kuin senkissäkin.
Juhannusruuat valmistui kätevästi muurikassa. Tuolloin torstaina laitoin lohta folion sisään. Maustoin sitruunamelissalla, pinaatilla, sitruunanmehulla, suolalla ja mustapippurilla. Foljon sisällä paistoimme myös uusia perunoita joihin laitoin Barbique-maustetta ja luomuvoita. Ja tein vielä pienen fetasalaatin, jota riitti aattoillallekin. Ruokailtiin lammen rannassa olevan pöydän ääressä luonnosta nauttien. Käytiin vähän kävelemässä ja pulahdettiin ensikerran lampeen.
Aamupalaa nautimme myös lammen rannalla aattoaamuna. Kyllä luonnon keskellä käen kukkuessa maustamaton jogurtti ja vadelmat maistuivat herkullisilta 😀 Ja teestä sai nautiskella kiireettä kesän tuoksuja tuoksutellen. Avokki innostui aamuhetken jälkeen ottamaan raivaussahan esille ja surruuttelemaan sillä tunnin verran sekä sen jälkeen haravoimaan jälkensä.
Aattona ensikertaa lämmitettiin mökin sauna. Se on kertalämmitteinen. Eli, saunan pesässä poltetaan pesällinen tai kaksi ja pellit suljetaan hiillosvaiheessa kun häkävaara on ohi. Heitetään häkälöylyt ja n. 20 minsaa ja saunominen alkakoon 😀 Kiukaan luukku aukaistaan ja kiville heitetään vettä normaaliin tapaan. Joku sanoikin tuollaista saunaa köyhän miehen savusaunaksi 😀
Harmaakuono oli vallan energinen. Kantoi keppejä pitkin pihaa ja halusi niitä heitettävän lampeen. Alkuun tullessaan lammesta muisti ravistaa matkalla, mutta innon ja kiihkon lisääntyessä ravistamiset jäi. Vinkunavolina oli melkoinen kun vanha herra oli mieliharrastuksensa parissa. Itekin pulahdettiin muutaman kerran lampeen. Pintavesi oli lämmintä, mutta syvemmällä todella kylmiä kohtia. Ja sellanenhan oli tietenkin laiturin päässä 😀
Aattoateriana meillä oli kaslerpihvit ja kasvisnyyttejä joissa oli perunaa, punajuurta, kevätsipulia, paprikaa, valkosipulia, luomuvoita. Punajuuri oli nyytissä vähän liian hallitseva. Sitä olisi pitänyt laittaa selkeesti vähemmän ja pienempinä paloina. Kauniista ja lämpimästä kesäillasta huolimatta aterian jälkeen oli pakko siirtyä sisälle hyttysiä, itikoita ja mäkäräisiä pakoon. HARMITTI. Ei auttanut hyttyssavu eikä kovasti mainostettu hyttyskarkoteranneke. No kuluhan se ilta sisälläkin rennosti rupatellen.
Lauantai oli kokkailupäivä, sillä meille tuli iltapäivällä vieraita juhannuskahville 😀 Olin jo aikasemmin päättänyt leipoa raparperipiirakkaa sekä karppiteeleipää. Oli siis kiva kun saatiin herkuille muitakin suita syömään kuin omamme 🙂
RAPARPERIPIIRAKKA (alkuperänen ohje)

Pohja:
150 g Voita tai margariinia
1 dl Sokeria
1 Muna
3,5 dl Vehnäjauhoja
1 tl Leivinjauhetta
(vähän vaniljasok jos haluu)

Täyte:
1 pussi vaniljakastikejauhetta
2 dl maitoa
1 purkki vanilja rahkaa
2 munaa
4 dl raparperiviipaleita

Ohje:
Vaahdota voi ja sokeri
Vatkaa munat joukkoon
Lisää jauho- leivinjauhoseosja sekoita taikinaksi.
Painele taikina voideltun pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Sekoita vaniljavanukasjauhe maitoon ja anna turvota muutaman minuutin
ajan.
Lisää munat ja rahka ja kaada seos piirakkapohjan pinnalle ja tasoita
pinta.
Levitä raparperiviipaleet pinnalle.
Paista piirakkaa 200 asteessa noin 25-30 min
Olisin halunnut korvata vehnäjauhon vaikkapa speltillä, mutta ei ollut enkä ehtinyt etsimään viikolla karpimpaakaan ohjetta, joten pohja meni ohjeen mukaan. Täyte ei. Sekoitin purkilliseen maitorahkaa pakasterasiallisen mansikoita ja sokeria ehkä 3 rkl. Levitin taikinan päälle seoksen ja sen päälle kuoritut ja siivutetut raparperit. En lisännyt muniakaantäytteeseen.
Vyötärönmetsästäjän pizzapohja karppityyliin
1 prk maitorahkaa 
1 pss (150 g) juustoraastetta
2 kananmunaa
4 rkl jotain leseitä (vehnä/ruis/kaura tms.)
3 rkl ruisjauhoja
Sekoita kaikki aineet kulhossa sekaisin ja levitä leivinpaperilla ohueksi levyksi. Paista 200 asteessa uunissa n. 15min. Jos käytät pizzapohjana,paista ensin pelkkää pohjaa n. 10min. levitä sitten täytteeet päälle, ja paista vielä toiset 10min.
Mulla oli kauraleseitä, jauhoissa jouduin tyytymään sämpyläsiemenjauhoihin. En halunnut laittaa pelkkää vehnäjauhoakaan 😀
Lisäsin taikinaan vielä yrttimausteseosta ja tarjoilin luomuvoin kanssa.
Avokki innostui leivästä ja mietti jo miten hyvää pitsaa tuolla pohjalla saisikaan. Täytyy kokeilla joskus sitäkin.
Kahviteltiin hivenen tuulisessa säässä lammen rannalla vieraiden kanssa rupatellen.
Sitten olikin aika palata keittiöön kokkailemaan salaatti. Avokki halusi saada palan kylmäsavuporoa, joten tein salaatin johon tuli tuota kallista lihaa, leipäjuustoa, rukolaa, kirsikkatomaatteja, jäävuorisalaattia, viinirypäleitä ja kurkkua. Nyt nyytteihin laitettiin loput uudet potut, sipulit ja paprikat. Grillattiin ulkofilepihvit.
Grillaillessa ja saunaa lämmittäessä vesisade vei kauniin juhannussään, joten söimme sisällä. Vielä ennen saunaa keiteltiin teet ja syötiin piirakkaa. Sauna oli edellispäivää paljon kuumempi, joten taukoja pidettiin tiuhempaan. Käytiinpä uimassakin vesisateessa. Lammen vesi oli tasasen kylmää 😀 Vesisateessa kävely oli itse asiassa ihanaa!
Sunnuntaina siivoilimme, pakkailimme ja grillasimme broilerfilepihvit, jotka maustoin Barbiquella, soijalla ja luomuvoilla. Pihvien kanssa söimme lopun salaatin ja bataattia, namsk!
Takana erittäin rauhallinen, mutta rento ihana juhannus. Outoa oli ajatella sen mökin olevan meidän, että ei oltu vaan kylässä jossain… Harmaakuono nautti olostaan. Sai juoksennella vapaana, uida lammessa, olla ihan tavallinen koiraherra. Tänään muuten Ajankohtasessa kakkosessa tulee asiaa opaskoirista. Ohjelma alkaa klo 21.00 ja on varmaankin katsottavissa myös Areenalta jälkikäteen jonkin aikaa.
Julkaistu

Kesäkuun hepostelu – kesäilta nautiskellen

Huh, olen järkyttynyt tajuttuani, että viimeisimmästä postauksesta on jo yli viikko. Viime viikko oli aika kiireinen ja jos aikaa olisi ollut, väsymys voitti. Kärsin jonkin verran uniongelmista, joten ei jaksanut kirjoitella. Torstaina lähdimme juhannuksen viettoon mökille, ja siellä en saanut mokkulaa toimimaan, joten tietokoneella ei hirveästi tullut majailtua. Se ei varmastikaan ole yhtään pahasta.

Keskiviikkona olimme ratsastamassa; tunti maastossa ja puoli kentällä. Ihanaa oli tälläkin kertaa ja hevoseni, jolla ratsastin oli menopäällä, joten pääsin naatiskelemaan pitkät pätkät töltistä, joka välillä muuttui pompottavaksi raviksi. Paineltiin myös laukkapätkä, jonka puolessa hevonen meinasi hyytyä, mutta sain sen uuteen vauhtiin. Oma valvomiseni tuntui kropassa, joten en ehkä saanut itsestäni kaikkea irti ja kroppa toimi vähän hitaalla. Edellisyönä unitunteja oli kertynyt 2-3 ja sitä edellisenä samat, vaikka maanantaiaamuna olimme heränneet viideltä, viettäneet päivän Virossa unimatti antoi odotuttaa itseään lähemmäksi neljää, joten eipä kai ihme ettei olo virkein hevosen selässäkään.
Silti nautin siitä touhusta paljon ja puolitoistatuntia sujahti aivan liian nopeaan.  Nyt kun olimme ensin ratsastaneet maastossa kentällä ei mennyt aikaa käyntijolkotteluun vaan päästiin tölttäämään lämpimin hevosin 😀 Ja mikä mahtavaa, hevonen totteli mua ja mun käskyjä pääsääntöisesti. Seuraavalla kerralla saan kokeilla jotain toista issikkaa. Nyt olen ainakin neljä viimesintä kertaa ratsastanut samalla. Ja tämä hiukan laiskahko heppa on kevään mittaan piristynyt ja liikkuu hyvin ja rivakasti. Ratsastuksien vetäjänä on ollut nyt neljä kertaa todella huippu tyyppi. Hän on innostava, positiivinen ja osaa ohjata hyvin sanallisesti miten toimia hevosen selässä. Nyt halutaankin aina hänet vetämään meitä ja seuraava ratsastus on sovittu elokuulle. Odotan sitä jo innolla ja mieleen on hiipinyt kannattaisiko hankkia oma kypärä yms. Toisaalta ratsastuskerrat ovat ehkä aika harvakseltaan. Musta vaan alkaa tuntumaan, että innostun kertakerralta siitä enemmän ja enemmän.

Jos olin viime viikolla kuollut väsymyksestä, olen sitä myös nyt. Alotimme tänään työt lomalaisten hierontojen parissa. Tuntuu henkisesti aika raskaalta työskennellä samassa tilassa toisen hierojan kanssa, sermi erottaen. Kaikki äänet kuuluvat selvästi ja hälinä on melkoinen, joten taitaa taas vaatia hienoista totuttautumista. Olen nuokkunut pitkin iltaa ja suihkun ja iltateen jäljiltä hienoisesti piristynyt. Otin kuitenkin melatoniinin ja magnesiumsitraatin varmistaakseni hyvät yöunet unohtamatta kortisonirasvausta itikan ja muiden öttiäisten puremiin. Viime yönä heräsin kolmasti helvetilliseen kutinaan 🙁 Sitä se mökkeily teettää.

Nyt kömmin peiton alle, kello soi seitsemältä ja postailen toivottavasti tällä viikolla ahkerammin  viime viikon kuulumisista ja tulevan viikon touhuista 😀

Julkaistu

Meidän oma relauspaikka – M Ö K K I :DD

Tässä se nyt sitten on 🙂

Keskiviikkona ajelimme Mäntsälään kaupoille. Myyjäpariskunta oli synpaattinen vanha pariskunta. Kertoivat oma-alotteisesti kaikkea mökkiin liittyvää leppoisaan tapaan.
Ehkä hiukan haikeutta ilmassa, olihan yksi elämänvaihe heillä ohi.  Sanoivat kuitenkin olevan helpottavaa saada mökki uudelle omistajalle, niin mökki ei jää hoitamattomaksi.

Kaupoilta jatkoimme mökille. Pysähdyimme Sivasta ostamaan siiderit (Alkoa kun ei osunut kohdalle, joten kuoharin siaan oli tyydyttävä tölkkiin siideriä 😀 ) ja viinerit 😀

Harmaakuono oli mukanamme ja heti auton takatilasta päästyään nappasi maasta kepin suuhunsa. Sen jälkeen herra sinkoili pitkin pihaa ja hoksattuaan lammen siellä kastautuminen, maassa piehtaroiminen oli erityisen ihanaa.  Koira oli aikas märkä ja multainen 😀

Mökin rakentaminen on aloitettu 1997 ja lopputarkastus tehty 2001. Mökin hirret on höylätty pihapiirissä omin käsin. Lisäksi mies on tehnyt mökkiin pirttikaluston.

Keittiössä on aivan liian vähän säilytystilaa ja ehkä jossain vaiheessa (ei tänäkesänä) remontoimme sen

Makuuhuone/soppi
Arvaatte varmaan, että tuo sänky vaihtuu 🙂

Minileivinuuni/takka, jota aion opetella käyttämään.
Päällä levyt, voi keitellä vaikkapa avokille pannukahvit 😀

Sähköbio-wc

Pihapiiristä löytyy myös siisti puusee

Pariskunta oli jättänyt jonkin verran kalusteita, astioita ja muuta rompetta. Niitä käytiin vähän läpi ja valitettavasti aika paljon menee kyllä poistoon poltettavaksi tai kierrätyskeskukseen. Pirttikalusto jää. Se pitää höylätä ja siistiä jossain vaiheessa. Tuvan laveri ja senkki= joutuvat myös poistoon. Eilen kävin shoppailemassa mökkitarpeistoa: sänky, vuodesohva, astiakaappi. Ikeasta löytyi kivisarjan (en tiedä sarjan nimeä, mutta näyttävät ja vähän tuntuvat myös käteen kiveltä) mukit, kulhot (keitot, aamumyslit, jälkkärit), isot lautaset ja pienet lautaset. Kulhot ja isot lautaset luonnonvalkoiset ja mukit ja pikkulautaset sinisävyiset, isohkot juomalasit joissa sinistä, viinilasit, metalliset aterimet jne. Ikean hinnat jaksavat aina kummastuttaa. Kuuden viinilasin settikin maksoi viis euroa, lautaset alle kaksi, aterimet kuudelle 9.95. Huonekalut löytyi Askosta ja niistäkin saimme roimat alennukset, joten shoppailemaan osuttiin hyvään aikaan.

Sängyn saamme sopivasti juhannukseksi torstai-iltana, joten avokin toive oman mökin rauhassa juhannuksen vietosta toteutuu, ja kyllä minustakin se on ihanaa. Suunnittelen jo mitä kaikkea herkkua voisin siellä valmistaa 😀

Valokuvat jäi valitettavasti ottamatta saunatilasta. Siellä on kertalämmitteinen kiuas. Lämmityksen jälkeen nostetaan kansi ylös ja heitetään ns. häkälöylyt, jonka jälkeen varsinainen saunominen voi alkaa. Siinä vaiheessa pesään ei enään puita lisäillä ja peltikin suljetaan.

Tuvan pöydän ääressä nautimme juhlajuomamme ja viinerimme 😀
Sitten siirryimme hyttysten syötäväksi ulos. Niitä pirulaisia oli ihan hirveästi, ja meikäläisen veri tuntui olevan suurta herkkua. Ja olinpa fiksusti lekkareissa, joten jalat sai melkoisen hyökkäyksen. Mökkifiilistely sai pienen kolauksen. Kuulemma tänä kesänä niitä inisiöitä on erityisen paljon ja pahin on kuulemma vielä edessä. HARMI! Noh, karkotusoperaatioita apuun, eiköhän oleskelumukavuus lisäänny.

Mökin terassin aiomme uusia. Terassilaudat ovat kovin irtonaiset ja jopa vähän vaaralliset sen vuoksi. Myös mökin julkisivua kohennetaan, katto putsataan, räystäät samoin…

Piha on aikas hoitamaton ja kasvusto päässyt reuhahtamaan aika hurjasti. Raivaussahalle riittää töitä. Tänään avokki kävi ostamassa sellaisen ja mieltäni hiukan rauhoittaa turvavaljaiden, housujen osto sahan lisänä. Avokki oli myös niin tunnollinen että osti kuulosuojaimet 😀

Pariskunta kertoi lammen veden olevan pehmeää, uimakelpoista. Pinta lämpenee hyvin auringosta, mutta syvemmällä on kylmää 😀  Syvin kohta on kuulemma kolme metriä..

Suunnitelmissa on, että lammen rannalle tulisi kesäkeittiö, mutta tapahtunee ensi keväänä/kesänä.

Pihapiirissä on isoja tasaisia kiviä, jotka ruohon alta ei näy kunnolla, joten tekee liikkumisen näkevällekin hivenen haasteellisemman.
Ajatuksena on tehdä pihaan polut mökistä ainakin lammelle, kasvimaalle ja varastolle Tod.näk. liuskekivistä.

Mökki on talviasuttava ja ilmeisesti maatalousoppilaitoksen kanssa on sovittavissa talviaikaan teiden aukaisu.

Kyllähän sitä
kaikkea touhua riittää mökillä kunnostamistöistä sisustamiseen. Onneksi kiirus ei ole mihinkään, joten suunnitelmat toteutuu hiljalleen. Ja pitäähän sitä välillä myös tienata, jotta tuo kaikki
suunnittelu voi muuttua todeksi 😀

Että näin tämä blogi taisi saada uuden aiheen muiden aiheiden joukkoon. Mökkijuttuja tulee varmasti jatkossakin 🙂