Keskiviikkona 14.9. järjestettiin Itäkeskuksen Ruohonjuuressa luento ”Hyvää yötä nukahtamisvaikeudet”. Puhumassa olivat Eevi Vepsä ja Mari Jäppinen, jotka molemmat tekevät valmennuksia Nlp-menetelmin niin yksityisille asiakkaille kuin isommille yrityksillekin. Luennolla teimme pari rentoutumisharjoitusta, jotka antavat parempia eväitä nukahtamiseen. Opettelimme tuntemaan miltä rentoutuminen tuntuu ja missä se kehossa liikkuu. Kuulostaa varmasti hassulta, mutta seuraavan kerran kun rentoudut, kuuntele/tunnustele missä rentous liikkuu, miten se liikkuu. Tässä tekstissä en itse harjoituksiin puutu kovinkaan paljoa, koska ne pitää kokeilla itse ja löytää oma tapa rentoutua ja tästä Nlp-menetelmästä voi olla siihen apua. Suomen Nlp-opistolla järjestetään kuukausittain avoimia valmennusiltoja, jotka ovat ymmärtääkseni ilmaisia. Lisäksi on pidempiä maksullisia nlp-koulutuksia. Opiston sivuilla voi käydä liittymässä postituslistalle ja vuoden loppuun mennessä liittyneiden kesken arvotaan 31.12.2011 yksi Licensed Practitioner of NLP kurssi. Palkinnon arvo on 1670 euroa. Voitte tutustua Nlp:n opiston sivuilla menetelmään
http://www.nlp-opisto.fi/ ja tässä tekstissä varmasti jotain sinne suuntaa mitä luennolta sain käsitystä. En ainakaan toistaiseksi ole ”höyrähtänyt” kyseiseen menetelmään, mutta en nukahtamisvaikeudet -luennon perusteella pidä sitä mitenkään humpuukinakaan. Omalla ajattelullamme on uskomattoman paljon merkitystä miten asiat sujuvat. Jos esim. nukahtamisvaikeuksista kärsiessämme koko ajan ajattelemme nukkumaan mennessä ”En kyllä nukahda” ”en mä kuitenkaan nukahda” ”Jos nyt en nukahda, mulle jää vaan viis tuntia uniaikaa” jne. Pitäisi ajatella ”Nukahdan ja nukun hyvät yöunet” ”Minä rentoudun ja nukahdan helposti” jne. Noh, eihän se noin yksinkertaista ole, ei ainakaan minun mielestäni. Vai taistelenko uudenlaista ajattelua vastaan, koska olen tottunut esim. univaikeuksien kuuluvan osana elämääni. Eevi korosti luennolla ettei univaikeudet ole normaalia, vaikka niihin tottuisikin. No ei tietenkään. Kyllähän silloin jossain jokin mättää. Johtuuko unettomuus stressistä, väärästä iltasyömisestä, negatiivisesta ajattelusta tai jostain terveydellisestä syystä. Liian usein uniongelmissa hoidetaan vain oiretta uni- ja nukahtamislääkkein, mutta eihän se ole ratkaisu ongelmaan. Ongelman aiheuttaja pitää löytää ja hoitaa kuntoon.

Ylipäätään erilaiset oireet päänsärky, vatsakivut, väsymys, uniongelmat, kivut jne. eivät ole normaalia olotilaa. Eikö normaalilta tuntuisi ennemminkin hyvä olo, joka kohentaa terveyttä. Ja sitä hyvää oloa, terveellisempää elämää kohdenhan me täällä monetkin tähtäämme laihduttaessamme, muuttaessa ruokavaliota lisäaineettomiin vaihtoehtoihin, laadukkaisiin ravinnonlähteisiin, lisäämällä liikuntaa jne. Meidän pitäisi oppia ajattelemaan juuri niin, että menemme kohden hyvää, kohden parempaa, eikä ”juosta pois päin” ns. pahoista asioista.
Eli positiivisuuden kautta muutoksiin. Juostaan mielummin kohti sitä hoikempaa kroppaa, kevyempää oloa, parempia yöunia. En tiedä osaanko selittää mitä tarkoitan ja mitä Eevi luennolla tähdensi.

Ravitsemus

Ravinnolla on iso merkitys hyvinvointimme kannalta jase milloin ja mitä syömme milloinkin vaikuttaa moniin asioihin. On tärkeää syödä hyvin sulavaa ruokaa, jotta elimistömme ei joutuisi tekemään hulluna töitä yötämyöden ja käyttämään siihen paljon energiaa. Eevi suositteli aamuihin vihersmoothiesta, johon lisätään Maca-jauhoa, joka on myös hyvä hormoonitasapainottaja. Aamuisin hyvin sulava ruoka ei vie liian pitkää aikaa ja näin virkeys pysyy paremmin. Monen meistä taustalla on historia ruokavaliosta yhdistelmällä sokeri-vehnä-hiiva, joka aiheuttaa suolinukan tohjoontumista ja tällöin ravintoaineiden imeytyminen hankaloituu ja hidastuu. Monen ruuansulatusvaikeudet saattavat siis johtua suolinukan heikentymisestä, jota tuo edellä mainittu ruokavalioyhdistelmä mm. aiheuttaa. Ylipäätään olisi suositeltavaa syödä hiilaripitoiset ruuat ja proteiinipitoiset erikseen. Ei siis samalla aterialla esim. perunaa ja pihviä. Vatsassamme on erilaisia entsyymejä (proteiinit emäksisiä ja hiilarit happamia) ja hiilari-proteiini -yhdistelmässä ne neutralisoituvat aiheuttaen pitkäksikin aikaa ruuansulatuksen pysähtymisen, jopa 12 tunniksi! Ja kun illalla olet painumassa untenmaille tuo 12 tuntia on kulunut ja ruuansulatus aktivoituu ja kuluttaa energiaa, joten nukkumisesta ei välttämättä tule mitään.

Eevi suositteli ylikorostettua lautasmallia, kuten keväällä pitämällään luennollaan. Samalla aterialla proteiineja ja paljon kasviksia ja hyvälaatuisia rasvoja. Lihan jota syömme tulisi olla mahdollisimman käsittelemätöntä ja lisäaineetonta. Hiilaripitoisella aterialla myös paljon kasviksia ja hyviä rasvoja. Itse olen syönyt aika usein ison annoksen salaattia mihin lisätty siemeniä tai pähkinöitä ja sitten lihaa, kanaa tai kalaa. En ole kaivannut perunaa, pastaa tai riisiä. Ja ehkä tuollaisina aikakausina myös vatsani on toiminut paremmin.
Ruuan sulatusta helpottaa myös syöminen säännöllisesti kolmen neljän tunnin välein, ruuan pieneksi pureskelu helpottaa suoliston töitä.

Iltapalaksi Eevi suositteli parhaimmiksi vaihtoehdoiksi rasvaa ja kasviksia esim. avokaadoa ja salaattia. Ja mielummin proteiinia kuin hiilareita. Täydellä vatsalla ei kannata mennä nukkumaan, mutta ei myöskään nälkäisenä. On itse kokeiltava kuinka paljon ennen nukkumaan menoa iltapala kannattaa syödä. Toisilla tunti on hyvä, mutta itsellä se voi olla jotain muutakin. Kokeilemalla se selviää…

Ihmisen fyysinen palautuminen alkaa n. 22.00 maissa. Ja noin neljän tunnin kuluttua alkaa psyykkinen palautuminen. Entä mitenkäs vuorotyöläiset, Eevin mukaan se on luonnotonta ja sotkee hormonitoimintaa. Eevin kokemuksen mukaan naisilla, jotka ovat tehneet yötyötä kymmeniä vuosia vaihdevuodet tulevat 40-vuotiaina jaylipainoa on enemmän kuin säännöllisessä rytmissä elävillä.

Eevin harjoitteissa harjoittelimme rentouden lisäämistä ja miten rentous liikkuu kehossa, minkälaisia mielikuvia, tuoksuja, ääniä rentouden tilassa on. Jokainen kokee rentoudentunteen omalla tavallaan. Jollekin äänet ovat merkityksellisiä, toiselle taas mielikuvat tai tuoksut. Toisessa harjoituksessa opettelimme poistamaan stressin tunteen. Kun on stressaantunut asioita pyörittää ja vauhti on vinhaa, mutta jos lähtisinkin pyörittämään stressiä vastakkaiseen suuntaan. Miltä se tuntuu, miten rauhoittaa jne. En tiedä, en välttämättä saanut siitä tunteesta kiinni miten asiat pyörivät toiseen suuntaan ja rauhoittaa minua. Uskon kuitenkin, että asiaa voi opetella.

Vinkkejä
– Laventeliöljyä muutama tippa pumpulille, joka tyynyliinan sisään. Rauhoittaa, toimii monella. Itse en erityisemmin pidä laventelin tuoksusta, joten ei varmastikaan toimi minulla.
– Jalkapohjahieronta, alueella paljon akupisteitä joita hieromalla hoidat koko kehoa. Toimii, voin todeta myös omasta kokemuksestani. Avokin jalkapohjahieronta tuo unen ihanasti, useimmiten.

Mari Jäppinen osuudessaan heitti muutaman kysymyksen

– Tiesittekö, että Suomessa jokainen ilta otetaan n. neljännesmiljoona unilääkeannosta?
– Jokainen arkiaamu liikenteessä 20.000 autoilijaa joilla veressä niin paljon uni- tai nukahtamislääkettä että ylittää rattijuopumuksen rajan
Ja tämä johtunee ihmisten tietämättömyydestä lääkkeiden varoajoista. Suomalaisen tutkimuksen mukaan esim. 65-vuotiaalla lääkärin määräämästä annoksesta on lääkejäämää veressä vielä 10 tunnin päästä.
Nuoremmilla maksa polttaa nopeammin lääkeaineen pois verestä, mutta useasti ensin pyöritään tuntikausia odottelemassa unta, ja kun uni ei tule pikkutunneilla napataan pilleri. Varoaika ei ole aamuvarhain töihin lähteissä vielä kulunut.
– Tiesittekö, että koulukiusaamisen ja unettomuuden välillä on selkeä yhteys? Asiaa on tutkittu Jenkeissä, unettomuuden hoito onkin käyttämätön keino koulukiusaamisen vähentämiseksi.
– Adhd-lapsilla australialaisen tutkimuksen mukaan kolmella neljästä on vakavia unettomuusongelmia. Unettomuutta hoitamalla monia oireita saatiin lievitettyä, joka paransi niin lapsen kuin koko perheenkin elämänlaatua.
– Unettomuudesta kärsivillä ihmisillä on useasti myös ylipainon kanssa ongelmia. Univaikeudet, univelka lisää sellaisten hormonien toimintaa, jotka kiihdyttävät näläntunnetta. Ja samalla vähentää niiden hormonien toimintaa, jotka vastaa energian kulutuksesta. Mari ei maininnut hormoneita nimeltä.

”Unikunto”
– pystyy nukahtamaan järkevässä ajassa
– pystyy nukkumaan tarpeeksi pitkään
– uni on riittävän laadukasta
– Tärkeintä on nukkua riittävän laadukasta unta. Ja laadukas uni puolestaan vähentää unen tarvetta.

Voimaunet

On olemassa väittämä, jonka mukaan olisi fysiologisesti parasta, jos nukkuisimme kaksi kertaa vuorokaudessa. Optimaalisimmat kellonajat nukkumiselle olisi aamuyöstä kahden ja neljän välillä ja iltapäivällä yhden ja kolmen välillä. Tutkimusten mukaan suurin osa hyötyisi ns. voimaunista, jotka otetaan keskellä päivää väsyn iskiessä. Normaaliin yöuneen kuuluu neljä vaihetta sekä remuni, jossa silmät tekevät nopeaa värvettä. Yön aikana pitäisi saada 3-4 90 minuutin unisykliä. Uninokoset sisältävät unisyklin kaksi ensinmäistä vaihetta silloin kun se tehdään oikein. Näihin kahteen vaiheeseen menee 20 minuuttia, jonka jälkeen olo on pirteä eikä tule ns. unihumalaa/pökkyräistä oloa. Jos unisykli siirtyy kolmanteen vaiheeseen, herääminen on vaikeampaa ja olo tuntuu nokosten jälkeen väsyneeltä ja vie yöunista ison osan. Länsimaissa ihmisten uniaika pienenee koko ajan, mutta fysiikkamme on aikalailla sama kuin ennenkin. Tarvitsemme enemmän unta mitä useimmat meistä nukkuu. Voimanokosista 15-30 min voisi olla apu. Tukholmalaisen tohtorin mukaan 15-20 min hyviä voimaunia vastaa kahden tunnin yöunta. Kyseisen tohtorin mukaan, jos nukumme yössä viisi tuntia ja päivällä vartin voimanokoset, se vastaa seitsemän tunnin lepoa.

Valo

Valo vaikuttaa erityisesti hormoneihimme ja erityisesti melatoniinin tuotantoon. Tämä unihormoni vaikuttaa vuorokausirytmiin ja ajantajuun. Mari käytti aika raflaavaa esimerkkiä, mutta antaa jälleen ajattelemisen aihetta. Tehokasvatetuille broilereille tehdään keinotekoisesti valoilla yhden vuorokauden sisällä kaksi vuorokautta ja broiskut kasvaa nopeammin teurastuskokoon. Että mistäs sitä luomukanaa saiskaan?

Snobitietoa väreistä

– Vitivalkoinen huone, apinat saavat skitsofreenisia oireita
– Vaaleanpunainen rauhoittaa ja vähentää ruokahalua
  (On todettu rauhoittavan mm. agressiivisia vankeja)
– Punainen, energisoiva, pulssia nostattava väri
  (Ruotsalaisessa vanhusten kylpylässä oli punaisia ja oransseja laattoja, asiakkaat saivat erilaisia stressikohtauksia. Kun väriksi vaihdettiin siniharmaat laatat, kohtaukset loppuivat.)

Sinisellä valolla on hoidettu Tanskassa depressioa sairastavia henkilöitä hyvin hoitotuloksin. Sininen valo on väreistä voimakkaimmin vaikuttava valon väri sisäiseen kelloomme. Tutkimusten mukaan sinisessä huoneessa ihmiset arvioivat ajan kulumisen hitaammaksi mitä se oikeasti on. Sininen huone koetaan myös viileämmäksi mitä se oikeasti on. Sininen vähentää ruokahalua ja sinisessä huoneessa, ihmiset puhuvat hiljempaa. Makuuhuoneessa suositeltiinkin käyttämään sinistä verhoissa, lakanoissa, yöpaidassa.

Marin ohjaamassa harjoituksessa haettiin rauhoittumista oman hengityksen tahdissa. Taustalla soi rauhoittava musiikki kuten itse asiassa koko luennon ajan. Ehkä luento antoi minulle eniten ajattelua siitä miten omaa ajatusmailmaansa voisi parantaa positiivisemmaksi. Kärsin jonkin verran univaikeuksista. Sanotaan melatoniinitason vaikuttavan asiaan yhdistettynä tämä sokeuteni. Tieteellisiä tuloksia on kai vähän, en tiedä minkä verran asiaa on edes tutkittu. Käytännössä kuitenkin tiedän monta, yllättävänkin monta sokeaa, joka kärsii univaikeuksista ja saa apua melatoniinista. Ja jos se auttaa minua aion käyttää sitä, koska se on luonnollinen hormoni eikä mikään synteettinen uninappi. Toki toivon voivani vaikuttaa asiaan myös elämäntavoillani ja opetella rentoutumaan entistä paremmin.