Kevään aikana Inkun Ideapajassa on näkövammaisille viisi käsityökertaa. Torstaina oli ensinmmäinen kerta. Osallistujia oli vaan harmillisen vähän. Lisäkseni vain yksi osallistuja.
Minulle keramiikka/savityöt on jonkin verran tuttuja ja olikin jännä huomata miten erilaisia ohjeistuksia on eri keramiikan ohjaajilla.
Iltapäivän aikana oli tarkoitus tehdä Savireliefi levytekniikalla. Minulle oli heti selvää, että halusin tehdä lyhdyn. Ja tästähän se lähti, palasta savea 🙂
Eipä sitten muuta kuin kaulimaan.
Kaulittuani tasaiseksi levyksi päätös minkä korkuinen lyhdystä tulisi ja sen mukainen leikkaus. Reliefin teko tapahtui työn ollessa vielä levynä pöydällä. Työn yläreunan leikkasin aaltoilevaksi.
Hetken jouduin hakemaan inspiraatiota mitä työhön haluan. Lopulta alaosaan kaulitsin vohvelipintaa, yläreunaan leikattuani aaltomaisen reunan, tussin korkilla painelin kukkia mukaillen aaltoa.
Halusin työhön vielä tulppaanin, joka syntyi kolmesta sydämen puolikkaasta. Tulppaani kiinnitettiin lietteellä levyyn. Ja tottahan lyhty tarvitsi reiät, jotta kynttilä loistaisi sieltä komeasti 🙂
Oli aika nostaa työ pystyyn ja siistiä halutunlaisiksi pintoja.
Levy hetkeksi rullan ympärille muotoutumaan ennen pohjan kiinnitystä työhön. Pohja kiinnitettiin liettämällä sisäreunaalaosastaan pohjan ulkoreunaan. Ennen lietteen laittoa molemmat pinnat karhennetaan. Samainen operaatio tehtiin lyhdyn saumauksessa.
Liettämisen jälkeen saumakohdan hävitys. Olen tarkka ettei sauma jää näkyviin. Vielä alareunan vohvelipinnan korostusta sekä kukkakuvion kohennusta. Siinä se sitten olikin. Nyt työ kuivuu pajalla ja parin viikon päästä se lasitetaan. Sitä ennen se käy kuitenkin läpi raakapolton. Savi on korkeapolton savea, mutta Ideapajan uuni nousee vain 600 asteeseen. En tiedä onko sillä miten vaikutusta saveen tai ei. Joka tapauksessa oli kiva oppia taas lisää keramiikasta. Tavallaan kaikkia tekniikoita olen aiemminkin käyttänyt, joten sinänsä ei tullut paljoakaan uutta. Ehkä ennemminkin tuli lisävarmuutta tehdä myös reliefitöitä enemmän jatkossa.
Minulla on jo jonkinlainen mielikuva millaisin värein työn haluaisin lasittaa, mutta saas nähdä mitä värejä pajalla on käytettävissä. Oikein mukavaa, että tälläinen käsityömahdollisuus on ja on mahdollista oppia aina jotain uutta. Vielä ennen pääsiäistä päästään mosaiikkin mailmaan. Huhtikuussa on teemana solmubatiikki. Se ei jostain syystä oikein sytytä minua. Toukokuussa päästään hopeakorujen mailmaan ja se taas kiinnostaa ja innostaa hurjasti.