Kuvien lisäämisongelmien vuoksi en ole viime vuonna valmistuneita rottinkikoreja esitellyt, joten korjataanpa tilanne 🙂

Alkusyksystä valmistui tämä pyöreä kori ja se ehdittiin parahiksi lakata ennen lokakuun myyjäistapahtumaa. Kori meni siellä kaupaksi.

Syksyllä jouduin olemaan monesta rottinkikerhosta pois milloin mistäkin syystä. Ja ne kerrat milloin olin paikalla tein ystävän koiralle nukkumakoria <3 Siinä oli kuitenkin sellaisia vaiheita milloin en päässyt etenemään, joten välityönä valmistui väritykseltään Suomi100-henkinen kori, joka etsii vielä omistajaansa.

Kyllähän sitä aina yksi sydänkori on syyskauteen punottava 😀

Nyt ystävän koiran nukkumakori on muotoilua ja lakkausta vaille valmis. Kuvassa olen tuonut korin pohjan kotiin, jotta pohja saatiin suoraksi. Pohja kostutettiin ja laitettiin kahvakuulia päälle.

Keväällä punoin isohkon hedelmäkorin, johon punottiin myös jalka sekä pujotettiin punoksen ulkoreunalle koriste loimet. Tämän yksilön olemme ottaneet omaan käyttöömme.

Keväällä halusin tehdä mahdollisimman erilaisia koreja, niinpä ohjaajamme ohjasi korin teon, jossa punoksen väleihin tuli ylenevästi tyhjää. Koria oli hauska tehdä. Harvaosuus on punottu neljällä rottingilla.

Kokeilin myös tähden tekoa. Minusta käteen työ tuntuu enemmän kukkaselta, mutta mene ja tiedä sitten. Koristeen voi laittaa esim. ikkunaan roikkumaan.

Tämä pieni ns. hääkori oli kovin sympaattinen ja sille löytyi ostajakin kevään myyjäisissä. Valaistus tekee rottingista hiukan kellertävämmän mitä se todellisuudessa on.

Myös pieni leipäkori sai onnellisen omistajan heti sen valmistuttua.

Lopuksi kori, joka valmistui jo vuoden 2016 puolella. En ole varma olenko sen jo silloin esitellyt, mutta edellisestä koripostauksesta on yli vuosi, joten jos toistoa tulee yhden kuvan verran, antanette anteeksi 😀

Nyt kevään kerhokerroilla minun on tarkoitus tehdä pääasiassa koreja missä myös pohja on punottu. Huhtikuun 17. on kevään viimeinen kerhokerta. Näillä näkymin jää joitakin kertoja väliin (äidin vierailu, talviloma ja teemaistelutilaisuus). Olen hiljalleen oppinut hyväksymään, että aina ei voi olla paikalla, joskus vaan muut asiat menevät edelle.