Julkaistu

Stressi hälvenee

Istun tietokoneella kuulokkeet korvillani. Samalla kuuntelen maanantaiaamun kuuden-kahdeksan välillä nauhoittamaani ulkoäänitettä. Tarkoituksena leikata parhaat lintuäänet omiksi pätkikseen. Tätä olen nyt kesäkuun ajan harrastanut ja muutaman hienon otoksen saanutkin. Nyt kurjet huutavat hienosti, joten leikkaamaan 🙂 Täällä on useampikin upeasti laulava laulurastas sekä varsin aktiivisia lehtokerttuja. Minulla ei ole suuntamikrofonia, joten yksittäisten lintujen nauhoittaminen on hankalaa, mutta hiljalleen arkisto äänistä kasvaa. Ja vieraan äänen kohdalle osuessa lähetän ääninäytteet kahdelle lintujen ääniä tuntevalle Hannekselle ja Laurille. Huomaan systeemin olevan todella opettavaista.

Eilisaamuna heräsin ennen viittä, kuuntelin kirjan loppuun. Kahdeksan jälkeen nautiskelin aamupalaa ulkosalla ja odottelin vesisysteemin korjaajaa. Hän saapuikin kymmenen jälkeen. Ilmeisesti hiiret/rotat olivat tehneet maakaapelille tuhojaan, tai voihan se olla ihan aikakin. Joka tapauksessa kaapeli oli todella huonossa kunnossa ilmeisesti aiheuttaen ongelmat. Sisimmässä läikähti ilo kun kuulin hanasta tulevan veden 😀 Korjaajan lähdettyä innoissani latasin tiskikoneen ja pistin sen päälle. Soitin äidille hehkuttaen veden tuloa ja laitoinpa pari tekstiviestiäkin avokin kanssa puhelimessa puhumista unohtamatta.

Kun menin sisälle kuulin tiskikoneen piippaavan ja pahat aavistukset singahtivat mieleen. Menin vesihanan luo ja avasin sen. Ei tullut vettä! Se tunne oli sanoin kuvaamattoman karmea. Turhautti, harmitti, kiukutti. Soitin avokille, joka oli jo matkalla takaisin mökille. Raivoissani söin hapannappeja tuorejuustolla avokkia odottaen. Sulakkeet oli kunnossa, joten painekatkasiasta painallus ja vesi valui taas hanasta. Olin todella skeptinen toimivuudesta enkä millään meinannut päästä irti harmituksestani. Nyt vettä on siitä lähtien tullut hyvällä paineella, joten ehkäpä hiljalleen voi ottaa asian suhteen hiukan rennommin.

Harmitus ei vaan ottanut helpottaakseen. Pulahdimme lammessa ja vesi oli lämmennyt huomattavasti maanantaisesta pohkeiden uittamisesta. Iltateen kanssa herkuttelimme todella maukkailla mansikoilla ja tummalla suklaalla ensiksi istuttuamme pari tuntia nuotiolla sitrusvissytölkit juomanamme. Yritettiin pellon reunassa käydä nauhottamassa kiurun ääntä, mutta kiurut leuhottivat ehkä turhan kaukana. Toivottavasti pätkästä tuli kuitenkin niin hyvä, että linnun tunnistaa. Haluan nimittäin varmistaa olevani oikeassa. Iltateehetken jälkeen tuntui, että stressi on helpottamassa ja hilpasemassa kehosta muualle. Nukuin yön hyvin ja tänään olenkin ollut hyvällä mielellä sateisuudesta huolimatta. Aamupalaa nautiskelin ulkosalla, jonka jälkeen neuloskelin auringosta nauttien. Kokkasin meille kylmäsavuloh-kermaviilidipin, johon laitoin kalayrttiä, ruohosipulia, sitruunan mehua, hunajaa ja mustapippuria. Perunoihin mitkä valmistui grillissä laitoin Provencen yrttiseosta, suolaa, mustapippuria ja voita. Haaveilimme ulkona syömisestä, mutta sateli niin pitkään, että lopulta päätimme grillata perunat ja syödä sisällä.

Ehkä monesta tuntuu ihan hullulta moinen vesitressaus. Mulle on tärkeää saada juokseva vesi mökkiin. Ei johdu laiskuudesta hakea vettä kaivosta tms. Minusta tuntuu, että ilman juoksevaa vettä olen riippuvainen muista ihmisistä. Toki jaksan kantaa vettä, mutta epätasaisuuksissa varmasti läikyttelisin sitä pitkin ja poikin. Padasta kuuman veden ottaminen tuntuu minusta vaaralliselta ilman näköä jne. Siksipä olen nyt niin iloinen, että vesiongelmat vaikuttaisi nyt ratkenneen.

Julkaistu

Takkuisa loman alku

Perjantaina saapuessamme mökille minulla oli kolmen yön univelat niskassa. Olin nukkunut todella huonosti, joten uuvahdin päiväunille pariksi tuntia. En muista milloin olisin viimeksi nukkunut päivällä niin makeasti. Nukkuminen teki joka tapauksessa hyvää. Sillä välin sade loppui ja aurinkokin pilkisteli. Grillattiin uusia perunoita ja lohta. Lohen maustoin sitruunan mehulla, suolalla, sokerilla sekä kalayrtillä. Onnistui hyvin. Aterioinnin jälkeen avokki sytytti nuotioon tulet. Kuuntelimme lintukonserttia ja nautiskelimme siiderit/oluet. Kävin uittamassa pohkeita lammessa, jotta levottomat jalat rauhoittuisivat ja niin kävikin. Hiljalleen pilvisyys lisääntyi ja pieniä sadekuuroja saatiin niskaan. Ennen puolta yötä sade muuttui runsaaksi, joten sisälle. Olinkin valmista nukkumattia treffaamaan.

Lauantaina oli karmea keli. Vettä satoi ja tuuli kovaa. Ottaessani lasiin vettä veden tulo hiipui ja loppui kokonaan. Vasta pari kuukautta sitten kaivon vesipumppu uusittiin. Harmitus oli melkoinen. Sadepäivää vietimme siis tympeissä merkeissä. Onneksi edelliskerralta oli jäänyt avaamaton viiden litran vesikanisteri, joten pärjäiltiin yön yli. Aika meni kirjojen parissa ja taas nukuin huonosti.

Sunnuntaina sade vihdoin lakkasi ja avokin paineltua kaivon katkasioita vettä alkoi tulemaan. HELPOTUS, mutta pelko persiissä milloin veden tulo jälleen katkeaisi. Ja kyllähän se saunoessamme katkesi monta kertaa, mutta kaivosta napin painallus toi paineen takaisin. Selvää oli, että jotain vialla ja saunafiilis vähän kadoksissa. Pulahdettiin pari kertaa lammessa. Ennen saunaa istuin ulkona neulomassa.

Seuraavana yönä nukkumatti hylkäsi minut kokonaan. Kuuntelin kirjoja ja välillä koetin nukahtaa ilman kirjaa. Kävin kävelemässä ulkona jne. Neljältä vein nauhurin ulos nauhoittamaan lintuja ja nauhurin paikkaa vaihdoin kuudelta toiseen. Sitten vihdoin nukahdin herätäkseni parin tunnin päästä Oton oksenteluun. Ja kun tilanteen rauhotuttua päätin vielä hetken nukahtaa, tulikin ilmi ettei sähköt toimi. Ei virtaa jääkaappiin, uuniin, valoihin eikä pyykkikoneeseen. Olimme aamulla laittaneet lakanapyykin pyörimään. Jatkoroikalla saatiin pyykkikone jatkamaan pyörimistään ja jääkaapille löytyi onneksi toinen pitkä johto. Selvää oli, että nyt on jotain pielessä ja pahasti. Kaivosta taas nappia painamalla vesi ja sähkötkin palautui. Soitto paikkaan, josta keväällä korjaaja tuli vesipumpun vaihtamaan. Vika ei pumpussa vaan sulakkeissa, päävirranjakajassa. No eihän sulakepohjia/sulakkeita ollut, joten tänään aamupäivästä uudestaan. Sähköt saatiin toimimaan normaalisti, mutta jokin maakaapeli on vaihdettava, jotta vesipumppu ei rikkoudu, tai jotain sinnepäin. Eli, vettä ei tule edelleenkään. Korjaaja lupasi kuitenkin tulla kaapelin vaihtamaan ennen juhannusta.

Eilinen meni melkoisessa harmituksessa ja suunnattomassa väsymyksessä. Vietiin kuitenkin petauspatja, tyynyt ja peitot tuultumaan. Alkuillasta pedattiin peti. Uitin taas jalkojani lammessa, iltateestä nautimme jo kahdeksan jälkeen. Yhdeksän jälkeen olin jo unten mailla. Vetäsin lähes kellon ympäri. Nukkuminen teki kyllä hyvää. Tänään onkin ollut parempi olo. Avokki lähti kotiin hierontatöitä tekemään palaten huomenna käytyään kaupassa. Olen neulonut ulkona ja puhunut puhelimessa. Kohta onkin aika painua pehkuun, jotta aamulla olen reippaana päivystämässä joskos korjausmies saapuisi. Toivottavasti loppuloma menisi jo huomattavasti mukavemmin.

Julkaistu

pinaatti-broilerjauhelihapullat

Löysimme Yhteishyvästä herkulliselta vaikuttavan jauhelihapullaohjeen. Pidän niin broilerista, pinaatista kuin parmesaanistakin. Olemme tehneet pullia kahdesti mökillä. Olen tarjoillut niitä grillatun bataatin sekä kermaviilikastikkeen kanssa. Kermaviilikastikkeeseen olen laittanut tuoretta sitruunan mehua, hunajaa sekä mustapippuria. Mielestäni kastike on ehdoton broilerpyöryköiden kanssa. Niiden koostumus jää vähän kovaksi ja kuivakkaaksi. Kastike pehmentää ja tuo lisämakua. Mielestäni alkuperäisen ohjeen mausteet 3 kynttä valkosipulia, 1 sipuli, sitruunan raastettu kuori ei ole riittävä maustaminen. Itse lisäsin ekalla kerralla carryä, mustapippuria. Toisella kertaa juustokuminaa reilusti ja toista intialaista maustetta. Jälkimmäisellä kerralla pullissa alkoi olla jo makua, mutta ehkäpä vieläkin voisi käyttää vahvemmin mausteita. Sitruunaista hunajalla makeutettua kermaviilikastiketta suosittelen lisukkeeksi ja myös bataatti toimi pullien kanssa.

Broilerpulliin tulee siis alkuperäisen ohjeen mukaan: 1 pussi pakastepinaattia, 400 g broilerin jauhelihaa, 1 dl parmesan-raastetta, 1 rkl öljyä, 1 sipuli, 3 valkosipulin kynttä, puolikkaan sitruunan raaste/mehu, 1 tl suolaa. Pullat paistetaan 225 uunissa 15 min tai pannulla viitisen minuuttia. Suosittelen käyttämään mausteita rohkeasti ja intialaistyyppiset makuratkaisut toimivat mainiosti. Pidimme pullista, mutta koostumus voisi olla pehmeämpi ja koetankin keksiä miten ohjetta voisin vielä kehittää parempaan suuntaan. Lisämaustaminen toi jo paljon parannusta.

Julkaistu

Hurmaava kevät – puuhastelua ja luontoa mökkitunnelmin

Päivälleen kaksi kuukautta sitten Ykki matkasi tähtien kotiin, joten aloitetaan tämä valokuvapostaus kevään luonnosta ja mökkitouhuista Ykki-herran muistopensaan istutuksella.

Maanantaina 30.5. puolen päivän jälkeen avokki kaivoi kuopan, jonka jälkeen otimme Ykkin uurnan. Kävelimme hiljalleen avokin kanssa ja heittelimme tuhkaa paikkoihin missä Ykki pihapiirissä viihtyi. Tuhkaa ripoteltiin mm. kuusen alle, tien laitaan, nurmikolle ja tietysti lampeen.Aluksi minua hiukan hirvitti koskea tuhkaan, mutta ei se lopulta pahalta tuntunutkaan. Laiturilla seistessämme ja tuhkaa lampeen ripotellessa tuhkan ripottelun ääni kuului veden pinnasta ja jaloissa tunsi miten tuhka lensi tuulen matkaan. Uurnasta tuhkaa meni ripotteluihin hyvin pieni osa, joten laskimme uurnan lammen puolelle kuoppaan.Jo silloin kun Ykin lähdöstä tähtien kotiin päätettiin ja siitä äidilleni kerroin, hän kertoi haluavansa olla paikalla kun tuhka levitellään/muistopensas istutetaan. Pitkällisen pähkäilyn ja tutkailun jälkeen päädyttiin lumipalloheisiin, jonka äiti istutti Ykin oikealle puolelle.Ja tässä vielä lumipalloheisi istutettuna Ykkin levätessä vierellä lähellä lampea, paikkaa mikä sai koiran intoontumaan 😀 Miten onnellinen ja kiitollinen olen siitä, että Harmaakuono oli elämässäni. Tassun jälki sydämessä 🙂

Äidin ollessa mökillä kanssamme, ehdimme touhuamaan muutamassa päivässä paljon. Pesin tuvan lattialla olevan ison villamaton suihkuhuoneen lattialla avokin tehdessä mansikkamaata ja äidin kylväessä kesäkukkasia ja herneitä.Innostuinpa pesemään pyykkikoneessa lampaantaljat sekä ikkunaverhot. Kun verhot pesin oli ikkunatkin pestävä. Äiti katsoi ettei jäisi raitoja minun pestessäni ja eihän sekään malttanut ihan olla osallistumatta.

Minun kokatessa raparperipiirakkaa sekä broiler-pinaattipyöryköitä avokki äitini kanssa kokosi Lidlistä ostetun kasvihuoneen. Aikaisempina päivinä oltiin jo istutettu taimet ruukkuihin.Toivottavasti nyt yrttikasvatukseni onnistuu. Kasvihuoneessa on kasvamassa mm. rukolaa, salaattia, minttua, carrynlehtiyrttiä, orekanoa, lehtikaalia, kesäkurpitsaa. Vanhaan yrttipenkkiin tehtiin kymmenen taimen mansikkamaa.Tuskinpa vielä tänä kesänä montaakaan mansikkaa saadaan, vaikka nyt viikonloppuna huomasimme muutaman raakileen.

Parina päivänä pöhisi myös hyötykasvikuivuri. Kuivasin nokkosta, koivun, vadelman ja mustaherukan lehtiä. Voikukan lehdet eivät jostain syystä oikein onnistuneet. Nokkosen riipiminen osottautui aika hankalaksi. Olisi pitänyt olla käsissä huomattavasti ohuemmat hanskat, samalla kuitenkin sellaiset hanskat joidenka läpi nokkonen ei polttaisi. Hanskat, jotka käsissäni oli todella hankalat. Niillä ei tuntenut mitään, joten äidiltä oli jatkuvasti kyseltävä onko tässä vielä lehtiä…

Ostin kaksi lopeliaa mosaiikkiruukkuun, jonka keväällä Inkun Ideapajassa tein. Ruukun valmistuksesta löytyy kerrontaa kera kuvien maalis- ja huhtikuun postauksista. Tässä nyt ruukku käytössä koristamassa mökin pihapöytää 🙂Tänäkin kesänä kuistiamme koristaa kerrottu miljoonakello. Nyt värimailma tummaa liilaa, valkoista ja fuksiaa.

Äiti napsasi kuvat vielä keltaisesta kivikkokasvista, jota kasvaa laatotuksen vieressä olevalla kivellä, ojassa kukkivista kulleroista sekä violeteista kevään varhaisista kukkasista joidenka nimeä ei muistanut.

Istuimme nuotiolla äidin vierailun viimeisenä iltana. Itikoita oli järkyttävän paljon. Ei savut eikä vaatteet tuntuneet pärjäävän sitä itikkalaumaa vastaan. Nuotiohetkemme jäi valitettavan lyhyeksi. Loppuviikosta avokin kanssa istuimme pidempään ja itikoitakin oli vähemmän. Tuolloin nauhottelimme lintujen laulua. Tässä nuotiokuva 5.5. illalta.Tuona pidennettynä viikonloppuna nauhoittelimme luonnon ääniä ja teimme puuhommia. Lauantaina sahailun ja klapittamisen jälkeen sauna maistui luonnon ääniä tauoilla kuunnellen.Tuntui niin hyvältä sään lämpeäminen ja kevään räjähtäminen. Yht’äkkiä puissa oli lehdet, tarkeni syödä ulkona, sammakot kurnuttivat ja linnut lauloivat.

Kahtaviikkoa myöhemmin 20.5. oli voikukat vallanneet nurmikentän 🙂Hieno kevätsää helli meitä tälläkin kertaa. Siksipä oli nostettava televisio ulos, jotta pystyimme grillatessa seuraamaan jääkiekkoa Suomen välieräottelua.Edellisiltana kuljeskelimme nauhurin kanssa lintuja nauhotellen. Saimme hyvän pätkän mm. töyhtöhyypän, lehtokurpan ja laulujoutsenien äänistä. Istuimme nuotiolla puolille öin ja lauantaina avokki paukutti puita minun potiessa alaselän kipua. Pitihän Otto-herran tarkkailla puukasan kasvamista.

Nyt menen keittämään teetä, katan parvekkeelle kupit ja mansikka-vuohenjuustopiirakan palat lautasille. Nautiskelemme kesähetkestä avokin lopetettua työt. Minulla on odotukset piirakasta korkealla, tuollaisista raaka-aineista ei voi tulla kuin hyvää. Tosin laihduttajan evästä se ei ole.

Julkaistu

Alkukevään tunnelmia valokuvin

Nuokkuvat viime vuoden kasvien jäänteet ja väsynyt vanha koira kertovat paljon siitä millainen meidän huhtikuumme oli. Sydän täynnä tuskaa ja surua, mutta sittenkin elämä on jatkunut ja paljon mukavia asioita tapahtunut. Ehkäpä yllä oleva kuva kuitenkin ilmentää aika hyvin niitä huhtikuun alun päivien tunnelmia. Yksi aikakausi elämästämme oli päättymässä ja toinen alkamassa. Tuona huhtikuun ekana viikonloppuna saimme kuitenkin vielä nauttia Ykkin läsnäolosta, ja kyllä Ykkikin tuntui nauttivan meidän sahatessa ja pilkkoessa puita.

Olen erittäin onnellinen kun meillä oli mahdollisuus viettää vielä kerran viikonloppu yhdessä mökillä, ja sääkin oli suosiollinen. Haikein mielin palasimme sunnuntaina kotiin, mutta rakas Harmaakuono sai vielä viettää ulkoillen lähes koko lauantain.

Kahta viikkoa myöhemmin ei enään Ykki ollut luonamme. Ikävä ja suru oli suunnaton. Lauantaina kuitenkin reipastuimme puuhommia tekemään. Yksi oli joukosta pois. Sen aisti koko ajan. Puuvarasta ei ollut luonamme. Toisaalta fyysinen rasitus teki niin mielelle kuin kropallekin hyvää. Puutyöt ei vaan sujuneet yhtä tehokkaasti kuin paria viikkoa aiemmin. Kuusipuu oli kovaa ja oksaista, joten avokin voimia tarvittiin klapittamiseen.

Päivän aikana Otto innostui pari kertaa kirmaamaan, mutta enimmäkseen poika oli tavattoman vaisu meidän surumme huomaten. Hiljalleen kuitenkin Otto tuli tökkimään kuonollaan ja ilmaisemaan olevansa läsnä.

Illalla puuhommien jälkeen saunan lämmitessä löysin käsityöinspiraation ja pujottelin tukka sekaisena lasihelmikaulakorun 🙂

Vietimme mökillä myös synttäriviikonloppuni äidin ollessa vieraana. Häneltä ja Riihimäen tuttavilta sain kauniin neilikkakimpun.Vietimme mukavan ja rauhallisen viikonlopun. Oli todella kylmää, harmittavan kylmää. Rentoilun lisäksi teimme taasen avokin kanssa vähän puuhommia äitini kokatessa maksakastiketta kera perunoiden ja toisena päivänä lettuja kera mansikkahillon.

Hiihtolomaviikolla täysi kuu möllötti tiistai-iltana meidän käydessä pulkkamäessä 🙂Luntakin oli niin paljon tuolla viikolla, että avokki pääsi lumitöihin.Otto täytti viisi 27.2.

Julkaistu

Pyöräilyä ja ratsastusta viileissä kesäilloissa

Jahas, Suomen vuoden 2016 eka kesä sitten tuli oli ja meni , mutta lööppien mukaan juhannuksena ei tarvitse pukeutua toppatakkiin. Noh saa nähdä miten käy, nyt tuntuu ainakin kylmältä kovine tuulineen. Eilen jouduin todella pohtimaan mitä laittaisin pyörälenkille päälleni. Lopulta pukeutumiseni taisi osua aika nappiin. Trigoot alle ja ohuet tuulihousut ylle. En vaan erityisemmin välitä tuulihousuissa pyöräillä leveiden lahkeiden vuoksi. Pelkään koko ajan niiden jäävän polkimiin tai pinnojen väliin. On siis todettava ettei minulla ole hyvää viileän sään pyöräilyvarustusta. Mutta pyörälenkillä Jukin kanssa oli todella mukavaa.

Lähdettiin ennen seitsemää luotani ajelemaan. Jukin pihassa pyörä sai pikahuollon: renkaisiin ilmaa, ketjuihin öljyä, matkamittariin paristo ja matka jatkui. Kiersimme Tuusulanjärven. Alkumatkasta puskimme kovaan vastatuuleen. Tuuli lenkin aikana tyyntyi, mutta ei palatessa tuuletontakaan ollut. Kiva oli ajella ja rupatella koirista, mehiläisistä, linnuista, elämästä. Reilu kaksi tuntia ja 39 kilsaa meni yllättävän rivakasti siitäkin huolimatta, että oma kuntoiluni on ollut heikolla kantimella viime aikoina. Kotiuduttuani olin onnellinen.

Tänään oli eilistä kylmempi päivä ja tuulikin puhalsi pontevasti. Matkalla ratsastamaan ropsautti sadekuuronkin. Tuulesta ja kylmyydestä huolimatta vietimme onnistuneen ratsastustunnin. Ratsastin Fengur-papalla. Se on jotenkin niin symppis vanha herra. Virtaa löytyy, vaikka liikkuu välillä vähän jäykin jaloin. Töltti löytyi herralta helposti ja hyvin. Ravia ei tullut, tuli nopeaa tölttitikutusta, joka ei välttämättä hirvittävän mukavaa ollut. Laukka oli epämukavan kulmikasta. Toiseen suuntaan laukatessamme pappa innostui ja sinkosi laukkaan isoin askelin. En halunnut laukata kenttää ympäri, tällä kertaa riitti muutama laukan nosto. Muutoin tunti sujui hyvin. Tölttiä tuli paljon, kiemuran tekeminenkin onnistui töltissä. Edelliskerralla Airan kanssa ei onnistunut. Kiemuraa tehdessä töltti katosi. Nyt sain onnistumisen siinäkin. Fengur myös pysähtyi suoraan töltistä ja lähti suoraan tölttiin. Töltistä käyntiin herra ei meinannut aina malttaa siirtyä.

Mulla on hirmuiset sympatiat vanhoja eläimiä kohtaan. Ehkä inhimillistän tai jotain, mutta Fengurissa on jotain Ykkimäisyyttä. Se energisyys ja määrätietoisuus millä asioita tehdään. Viisaus, ymmärrys yhdestä sanasta tai liikahduksesta, haluttu asia tapahtuu. Ihanaa kun sain ratsastaa papalla. Varmaan kun on Fengurin aika lähteä heppojen taivaaseen ja kun kuulen siitä, tulee surullinen olo. Ei nyt kuitenkaan sellaisia murehdita.

Eilen ennen pyörälenkkiä Heman kanssa käytiin läpi hänen minulle kirjoittamia neuleohjeita. Minähän en kaavapiirroksista mitään irti saa, joten ne on avattava minulle sanallisesti ja nyt minulla on täällä muutama kiva ohje kesäprojekteina saada neuleeksi. On vähän haastavempaa ja sitten aivot narikkaan-tyyppistä neuletyötä. Topin etuosaa koetan ahkeroida, mutta neuloksesta tulee ärsyttävän harvaa, joten se ei jotenkin nyt inspiroi pätkän vertaa. Huomenna on pitkästä aikaa Silmukkasisko-tapaaminen, josko siellä toppi edistyisi edes hiukan. Nyt viime viikkoina olenkin tehnyt käsitöitä todella vähän. Nyt mielenkiinto on ollut linnuissa. Haluaisin kovasti lähteä kuuntelemaan yölaulajia, vielä kun ne laulavat, mutta kaverin löytäminen onkin todella hankalaa. Nyt tulevalle viikolle olen etsinyt kaveria, joka jonain iltana voisi lähteä kuuntelemaan, mutta ei. Ehkäpä ensi kevääseen mennessä tutustuu johonkin lintuharrastajaan täällä pk-seudulla tai mökkimaisemissa. Se olisi todella mahtavaa.

Julkaistu

Kuulumisia reilun kuukauden varrelta

Niin ne viikot vierii ja kevät on taittunut kesäksi. Hiljaiseloon täällä blogissa ei ole mitään erityisempää syytä, ei vaan ole tullut kirjoteltua 🙂 Elämä on kuitenkin ihan mallillansa, joten eiköhän tämä kirjoitustahtikin tästä taas tihenny. Nyt kuitenkin ajattelin hiukan katsella viikkoja taaksepäin kertoillen tärkeimmät kuulumiset 🙂

Huhtikuun viimeinen viikko meni oikeastaan valmistautuessa helatorstaina olleisiin Made in Korso-myyjäisiin. Tein omenan vihreitä ja hunajan keltaisia mehiläisvahakynttilöitä, pari kaulakorua lasihelmistä. Valmisteluihin kuului tietysti myös tuotteiden valokuvaamista ja hinnoittelua. Myyjäisiä edeltävänä maanantaina avustajani teki valmiiksi hierontalahjakortteja, esitteitä yms. Valitettavasti itse myyjäiset oli asiakkaiden osalta todella hiljaiset. Käsityömyynnin lisäksi hieroin toisen korsolaisen hierojan kanssa lyhyitä hierontoja. Meillä oli ilmeisesti vilkkainta. Lisäksi minulta meni kolme pakettia kynttilöitä.

Vappuaattona matkasimme veljeni 50-vuotisjuhliin, ja kyllä olikin hauskat juhlat. Mukavan kokoinen porukka ja rento meininki. Nautiskelimme juhlaherkkuja, vietimme aikaa yhdessä rupatellen ja nauraen. Ennen puolta yötä oli maltettava kotiin Oton luo 🙂 Vappupäivänä lenkkeilyä, takapihan ja parvekkeen siistimistä.

Toukokuun ensinmmäisenä viikonloppuna vietettiin aikaa mökillä torstaista sunnuntaihin teemaksi nousten puuhommien lisäksi linnut. Niiden ääniä kuuntelimme innokkaana ja vähän nauhottelimmekin. Talviturkit heitettiin 7. päivänä, eikä se vesi niin hurjan kylmää ollutkaan.

Seuraavaan viikkoon mahtuikin paljon: valomaalauskokeilu, kevään ensinmmäinen tandemlenkki, ratsastus, iltateehetki ystävän luona, kaverin vierailu luonani, Lintujen yö ja Hanami. Ehdin tekemään vielä töitäkin 😀

Koska minulla oli hiljainen työpäivä 16.5. aloitimme Heman kanssa lankainventaarion. Merkkasimme pisteille merkinnät puuttuviin lankoihin sekä listattiin omaan tiedostoonsa kaikki langat. Mulla on 50 eri lankaa. Puolustuksekseni sanottakoon, että mukaan on laskettu myös jämälankoja. Täytyy myöntää, että olin vähän järkyttynyt 😀 Tällä hetkellä minulla on aivot narikkaan-työnä kolmiohuivi pörrölangasta ja vähän vaativampana topin etuosa. Hema on ahkeroinut mulle lisää ohjeita, eli kirjoittanut kaavoja sanalliseen muotoon. Olen onnistunut valitsemaan haasteellisia projekteja, mutta hyvähän se on. Toivottavasti ainakin osajo olemassa olevista langoista saisin käytettyä ohjeisiin 🙂 Uusiakin tietysti tekisi mieli 😀

Kävin ostamassa muutaman päivän pähkäilyn jälkeen hyötykasvikuivurin Prismasta ja se on jo testattu. Hyvin toimii! Samalla reissulla marssin rautakauppaan sähkökäyttöisen moottorisahan ostoon. Sokea nainen toisen naisen kanssa ostamassa moottorisahaa :O Varsinaiset asijantuntijat 😀 No oli minulla paperi, jossa oli avokin merkinnät mitä hän haluaa. Ostospäivän ilta meni Teeseremonia-luennolla. Markku Peltola oli kertomassa meille japanilaisesta teeseremoniasta. Nyt tulevana lauantaina keramiikkaryhmäläisten kanssa mennään Suomenlinnassa olevaan japanilaiseen teehuoneeseen kokemaan ihan käytännössä teeseremonia. Luento oli mielenkiintoinen.

Ette varmaan ylläty kun kerron viikonlopun sujuneen mökillä. Perjantaina kuljeskelimme illalla nauhurin kanssa lintuja nauhotellen. Saatiin mm. töyhtöhyypän, lehtokurpan, laulujoutsenen äänet upeasti. Teetä nautiskeltiin nuotiolla. Viikonlopun aikana avokki hakkas puita mun potiessa selkää. Neuloin kranssin päällisen, seurailtiin jääkiekkoa.

Sitten olikin aika taimihössötyksen. Kävimme Heman kanssa ostoksilla. Ostettiin mansikan, carry-yrtin, mintun, valkosipulin taimia sekä miljoonakello amppelissa, Ykkin muistopensas lumipalloheisi jne. Ystävältäni ostin tomaattia ja lisää erilaisia yrttejä. Äiti toi kurkkua ja kesäkurpitsaa kesäkukkien ja herneen siementen lisäksi. Viime viikko meni siis mökillä puutarhapuuhissa ja kevätsiivousta tehdessä. Loppuviikosta taas lintuhörhöilyt otti osansa.

Valokuvia on tulossa kunhan tulevat kuvailusta 😀 Elikäs palailen vielä tarkemmin joihinkin kuulumisiin ja tekemisiimme. Linnuista ei kuvia ole, mutta niistä varmasti kirjoitan jatkossa lisää. Nyt on kuitenkin syytä painua yöpuulle.