Olen lisännyt veden juontia ja koettanut pitää riittävän tiheät ateriavälit. Paino jatkaa vain nousuaan ja mukaan on astunut väsymys. Olen pitkään jo jahkaillut pitäisikö kilpirauhanen tutkituttaa ja eilen varasin itselleni parin viikon päähän lääkärin. Rahan menoa se tietää, mutta saanpahan ainakin mielenrauhan siltä osin ja jos kropassani jokin mättää niin toivottavasti avun oli se sitten kilpirauhanen tai jokin muu.
Eilinen oli melkoinen ahdistuspäivä. Suretti kovasti ajatuskin siitä, että minulla on jokin parantumaton sairaus, joka vaatii loppuelämän seurannan ja lääkityksen. Olen kuitenkin alle 40-vuotias enkä vielä haluaisi aloittaa sairauksien litanijaa elämääni, mutta minkäs teet. Lueskelin Facebookin kilpirauhasryhmistä ihmisten kokemuksista eikä ne paljoa lohduttaneet. Oli pelkoja, ahdistusta, lisämunuaisten kanssa ongelmaa jne. Joskus olen kuvitellut, että oikealla lääkityksellä kilpirauhasen vajaatoiminta on ”helppo sairaus” elämän kumppanina, mutta ehkä olen kuvitellut omiani. Toki yksilöitähän me olemme ja varmasti monenlaisia sairauskertomuksia on kilpparijutuissakin.
Ja perhana, eihän kukaan ole minulla vielä mitään kilpirauhasen vajaatoimintaa diagnosoinut eikä edes passittanut kokeisiin. Voihan ongelmana olla jotain ihan muuta, jota en osaa edes kuvitella/pelätä.
Viikonloppua vietimme mökillä, mutta mökkijutuista tulee omat postauksensa. Ollaan keväällä ja nyt alkukesästä innostuttu kuvaamaan aika paljon, joten kuvallisia postauksia luvassa. Kuvat ovat tällä hetkellä kuvailtavana, joten malttakaa tovi 🙂 Joka tapauksessa mökkeily teki hyvää enkä painoasiaa stressannut. Kotiuduttuamme vaaka osoitti sellaisia lukemia, että ahdistus pongahti kattoon ja päätös tutkimuksiin menemisestä.
Täällä kaupungissa päivät ovat sujuneet rauhallisesti; töitä, ruuan valmistusta, netissä pyörimistä, ulkoilua koirien kanssa. Tänään pakottauduin siivoamaan vaatekaapin ja valitsemaan juhlavaatteet lauantaina olevia rippijuhlia varten. Toivottavasti en näytä ihan hirveän turpealta vaatteissani. En huomaa vatsani kasvavan, mutta reidet ja persauksen sivut on sitten oma lukunsa, tai sitten vaan kuvittelen.
No nyt kahteen viikkoon ei kuitenkaan tapahdu mitään ratkaisevaa. Paino elää omaa elämäänsä ja minä koetan jatkaa terveellisillä valinnoilla, vaikka just nyt turhauttaakin. Pidän kuitenkin monista terveysherkuista ihan oikeastikin, joten ei minun turhauman keskellä tarvitse syöksyä hampurilaisten tai pitsojen kimppuun. Mehulinko on ollut ihan huikean mahtava hankinta!(siitäkin oma postaus tulossa) Nyt pitäisi nauttia kesästä ja olla murehtimatta liikaa. Murehditaan vasta sitten, jos on tarpeen. Se kun olisi niin helppoa kuin se on kirjoittaa. Kulunutta viikkoa on vaan nyt varjostanut alavireys, alakulo ja jopa ahdistuskin. Siitä huolimatta kaikille oikein ihanaa viikonloppua. Huomiselle ja lauantaille on luvattu tänne etelään jopa yli 20 asteen lämpötiloja, joten nauttimaan kaikki kesästä, myös Hepa!