Lauantai oli ihan huippupäivä. Aamulla yläkropan treeni, jonka jälkeen matkasin erään Silmukkasiskon luo Koruilu-miittiin. Siellä meitä muutama Sisko vietti hauskan iltapäivän korujen valmistuksen merkeissä. Ja kyllähän helmien keskellä nautiskeltiin taas nyyttärituomisiakin :D:D

Edellisiltana kaivoin kaikki korutarvikkeeni esille mitä olen joskus aikaa sitten ostanut. Melkoisestihan erilaisia lasi- ja puuhelmiä kätköistä löytyikin. Kuvittelin minulla olevan niitä paljon, mutta nähdessäni helmipaljouden parilla Siskolla, en ehkä sitten ihan kauheasti ole hamstrannutkaan helmiä, jos heidän helmipaljouteensa vertaa :D:D Mutta yhtäkaikki pöytä notkui helmistä ja jo valmistuneista koruista. Yksi Siskoista on käynyt kursseja ja tehnyt koruja aika paljon. Hän esittelikin eri tekniikoilla tehtyjä korujaan.

Päätin kokeilla tehdä vaijerikaulakorun. Valitsimme violetteja helmiä koruun. Sommittelin koruasetille helmet haluamaani järjestykseen tuntemuksieni mukaan, tyyliin mitkä muodot voisivat sopia yhteen.

Suunnittelun jälkeen ei muuta kuin pujottelemaan helmiä vaijeriin 😀 Vaijeriin olikin helppoa pujotella helmiä. Ihan huvitti parin vuoden takaiset yritelmäni siimaan pujottaa helmiä neulan kanssa. Eli, jatkossa ehdottomasti minun kannattaa käyttää vaieria korujen valmistuksessa.

Halusin opetella laittamaan koruun kiinnityshelmiä, sellaisia pieniä, jotka puristetaan vaijeriin haluttuun kohtaan. Niiden päälle voi laittaa halutessaan vielä päälihelmet, jotka myöskin puristetaan paikoilleen pihdeillä. Kiinnityshelmien puristus sujui ihan mukavasti.

Päällyshelmien kohdalle saanti ja suoraan pihdeillä puristaminen olikin jo paljon kinkkisempää. Helmet putoili tai tahtoi mennä littuun. Lopulta pyysin apuja avustajaltani tänään ja sain kaulakorun valmiiksi.

Korupuuhissa vilahti aika tosi nopeaan ja innostuin koruilusta kovasti, joten nyt joutunee hankkimaan vaijeria, korviskoukkuja yms. tarpeellista korutarviketta. Koruja tehdessä juttu lensi laidasta laitaan kuten aina ihanilla Silmukkasiskoilla :D:D Ja askartelimme meille kaulanauhat putkiloverkkolangasta, jonka sisälle tuli huopa- ja puuhelmiä. Näistä meidät kenties tunnistaa Ravintolapäivänä 🙂 Tässä minun kaulanauhani
Ja ihanasta korupäivästämme voi käydä lukemassa

Kotiuduttuani ihana lauantai jatkui hieronnalla. Avokki teki minulle reilun tunnin selkähieronnan. Ja voi miten tuo sanonta ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” pitääkään paikkansa. Kyllä lihaskireyksiä ja jumeja riitti. Avokki koetti käsitellä takareisiä ja reisien ulkosivuja – liian tuskaista :O Mutta kyllä vaan teki hyvää. Alaselän jännitykset helpotti auttaen myös jalkoja. Pitäisi vaan hierottaa useammin kuin kerran puolessa vuodessa :D:D