Julkaistu

Pohdintaa/tilitystä – ruokavalio-liikunta-hyvinvointi-painonhallinta

Hyvät lukijat
ehkä joku jo miettii
–           missä ne laihdutus-liikunta-hyvinvointi-elämäntapa –postaukset oikein on – mihin ne on jääneet???
 Hepa taitaa olla jo ihan ”hunningolla”. Kirjoittaa kaikesta muusta kuin blogin ehkä pääasiasta.

Myönnetään
laihdutus ei ole sujunut toivotulla tavalla ja paino hiissaa 68-69 kilon välillä, joten onneksi ei ole lähtenyt nousuunkaan.
Ja liikkumiset ovat olleet lähinnä koiran kanssa lenkkeilyä
 keskiviikkoista lyhyttä tandemlenkkiä lukuun ottamatta. Lenkki oli turkasen lyhyt ja ajonälkä jäi hirmuinen!!! Pilottien löytyminen on inhottavan ongelmallista. Olen laittanut muutamaan pyöräilyseuraankin viestiä pilottitarpeesta, mutta toistaiseksi en ole vastauksia saanut. Toivottavasti tilanne paranee heinäkuun aikana ja pääsen punaisella pyörällä nauttimaan vauhdin hurmasta 😀
Syömiset menee pääsääntöisesti toivotulla tavalla. Juhannuksena herkkuina meni salmiakkia ja raparperipiirakkaa. Ateriat pysyi kohtuukoossa ja niissä oli paljon kasviksia.
Kasviksien määrään olen tyytyväinen ja siihen, että avokkikin on innostunut grillattavista kasvisnyyteistä. Mökillä nautin kun oli aikaa väsäillä joka päivälle hiukan erilaiset kasvislisukkeet.
Tämän kevään aikana on tapahtunut iso asia – mökin hankinta. Minulle se on suuri ja ehkä myös vähän outo ajatus olla mökkiläinen. Olen ikionnellinen, että jonkinlaisesta mökkiunelmasta on tullut totta, sillä viihdyn luonnon rauhassa, jos vaan puuhaa riittää. Ja vielä sitä riittää pitkään 😀 Tuo mökkijutska on vienyt paljon aikaa. Eihän sitä olisi ollut pakko istua netissä tutkailemassa kauppojen sivuilta tarvittavien tavaroiden/tuotteiden tietoja. Kuitenkin halusin ja haluan edelleenkin itse tutustua ja saada tietoa eikä olla vain toisten tiedon ja tiedon haun varassa. Ei se ei ole epäluottamuslause ketään kohtaan, pikemminkin halu olla itsenäinen. Ja kun innostus on valtaisa ajantaju menee ja tässä tulee nökötettyä ihan liikaa. Valitettavasti myös ruudunluku hidastaa etsintää ja monet sivut eivät ole ruudunlukuohjelmalle ystävällismielisiä kaikkine kuvakkeineen ja linkkiviidakkoineen. Jokin tiedon saannin kannalta oleva sivusto saattaa tuon takia jäädä lukematta ja tietoa joutuu etsimään muualta. En kuitenkaan vikise. Olen tottunut siihen. Kuitenkin minulla on ruudunluku, joka mahdollistaa paljon tietokoneella toimimista ja netissäkin pyörimistä. Jos ruudunlukua ei olisi – en uskalla edes ajatella…
Kyllä mua harmittaa vähän miten elämän muut tohinat ovat vieneet huomion laihdutukselta. Toisaalta, painon pudotukseni on äärimmäisen hidasta ja siksi välillä myös turhauttavaa.
Ei välttämättä huonoa pitää hetki vähän rennompaa
meinikiä asian suhteen. En ole hypännyt ystävällä/vihollisella vaa’allakaan päivittäin, kerran pari viikossa. Rennompi ote ei kuitenkaan tarkoita, että homma olisi lyöty kokonaan läskiksi. Ehkä olen antanut vaan muulle enempi tilaa.
En ole luovuttanut, olen päättänyt MINÄ LAIHDUN ja tavoitan vielä tuon alle kuudenkympin rajapyykin,  Minä pystyn siihen! Nyt on kai ollut ”hengenvedon” aika, ja sekin ehkä kuuluu tähän matkaan.
Vaikka nyt on elämän muut jutut vieneet huomion, en inhoa itseäni, en syytä. Harmittaahan se ettei potku vielä riittänyt kaiken samanaikaiseen hallintaan. Itseinholla en pääse eteenpäin. Minun on hyväksyttävä ja olen hyväksynytkin, että nyt on ollut rennomman vaihteen hetki. En kuitenkaan voi olla tyytyväinen liikunnan määrään ja siitä olen itselleni näreissäni. Miksi haluan pyöräillä ja uida, lajit mihin tarvitsen kaverin? Ja kun ei aina kaveria ole, tyydyn koiran kanssa kävelyyn… Voisin painua kuntosalille tai polkasta spinningpyörällä hikitreenitn, mutta…
turha rypistellä kun on peet pöksyssä.
Ehkä minussa on vikana, että innostun jostakin valtavasti ja panostan kaiken tarmon innostuksen kohteeseen ja muu jää vähemmälle. Ja liikunnan suhteen olen laumasieluinen, kaverin kanssa paljon hauskempaa 😀 Siinä mulle olisikin opettelun paikka, oppia nauttimaan liikunnasta yksinkin.
Toisaalta elämäntapamuutoksessa on jo paljon asioita, jotka eivät enää tunnu niin uudelta ja sen myötä hehkuttamisen arvoiselta. Mihinkään ei ole kadonnut lisäaineiden välttely tai luomun suosiminen. Tai miksi toistaa täällä etten syö nykyisin juurikaan leipää, tai minulle sopii ateriaksi paremmin ylikorostettu lautasmalli kuin annos missä on lisukkeena pastaa, riisiä tai perunaa.              Ne ovat nykyisin minulle ”normaalia” ja ne ei herätä samalla tapaa kirjoitushinkua kuin aikaisemmin. Olen huomannut mitä vähemmän syön vehnähöttöä, sokerisöttöä sen parempi olo minun on. Ja jos syön jotain ruuaketta fiilis siitä, että olen oikealla tiellä vahvistuu. Aito ja alkuperäinen raaka-aine on se mihin haluan panostaa ja nuo ruuakkeet saada minimoitua jopa ”siivottua” matkaruokailuista tms. Ruuakkeella tarkoitan esim. muovipaketissa olevaa tonnikalakolmioleipää.
Lisäaineiden välttely on johtanut siihen, että maistan natriumglutamaatin. En välttämättä tunnistanut sitä aijemmin, mutta nykyisin siihen törmätessä se hyökkää vastaan ja pahasti.
Ylipäätään keinotekoisuus maistuu karsealta. Ja siksipä minusta on tullut aika kranttu monien elintarvikkeiden suhteen, mehut, leivänpäälliset jne. Joskus en kaupassa ollessani tiedä mitä sieltä haluaisin ostaa. Liikaa kaikkea ruuaketta/sontaa, teollista moskaa. Onneksi niitä positiivisiakin yllätyksiä löytyyLuomu on lisääntynyt taviskaupoissakin ihailtavan paljon. Luomutuotteiden korkea hinta välillä ahdistaa. Onneksi kaikissa tuotteissa ei hinta moninkertaistu luomun myötä.  
Vaikka paino ei ole tippunut, olen loppujen lopulta jo päässyt eteenpäin tällä matkallani ja kun saan taas liikuntavaihteen päälle, painokin putoaa. Liikunnan myötä myös kaikki tarkentuu. On sillä vaan niin ihmeellinen vaikutus. Toki pelkkä liikunta ei ihmeitä tee, se on hyvä muistaa. Itselläni liikunnan myötä aineenvaihdunta paranee ja kropassa muhivat nesteet saa kyytiä.
Nyt on takana ensinmäinen viikko lomalaisten hierontoja ja ens viikolla vietetään lomaa. Vuokrattiin jo helmikuussa lomaviikolle mökki Hartolasta, joten ens viikko vierähtää siellä. Ehdimme maksaa sen ennen kuin tuo oma tuli kuvioihin. Ei kuitenkaan lähdetty säätämään ja vääntämään peruaksemme näin liki lomaamme varauksemme. Se olisi ollut kurjaa yrittäjällekin, joten päätimme omasta mökistä huolimatta lähteä Hartolaan järven rannalle rentoutumaan. Äitini lähtee mukaan. Toivottavasti sää lämpiää ja sen myötä järven vesi, sillä haluaisin uida paljon viikon aikana.
Kirjoituksissa olen sivunnut uniongelmia sivulauseissa.  Nukkumiseni vaihtelee yöstä toiseen suuresti ja univaje on aiheuttanut väsymystä
 ja siinä myös yksi selitys rennommalle vaiheelle. Taidan olla selittelyn mestari 😀
Kun nukkuu liian vähän, ei vaan kroppa ja mieli toimi halutulla tavalla. Ei vaan jaksa. Viime viikolla huomasin konkreettisesti fyysisesti miten kroppa kulkee hitaalla, vaikka kuinka tahtoisi toisin.
Onneksi levottomat jalat ei valvoskelusta huolimatta ole erityisemmin vaivanneet. Oireet tosin lisääntyy heti, jos yritän nukkua liian lämpimässä tai olen syönyt hiilaripitoisesti. Onneksi olen lukenut läksyni aika hyvin. Nukun vierassängyssä ikkuna auki ja saan olon näin riittävän viileäksi. En syö kovinkaan hiilarivoittoisesti. Leipä ja muu höttö kun on jäänyt pois, auttaa hirmuisesti. Aamuisin tällä viiklla olen syönyt luomumysliä ja sen kroppa sietää.
Kun levottomien jalkojen oireet pysyy poissa nukkuminen sujuu paremmin. Tosin kun melatoniini heittää vajaalle, on taas vaikeaa. Onneksi lääkekaapista löytyy melatoniini-purkki, ja auttaa pahemman yli. Joskus riittää kun syö pillerin iltana parina, sen jälkeen taas pärjää. Toisinaan viikon kuuri, joskus pidempään auttaa. Ja hirsimökissä nukun ja siksipä odotan mökkimme öitä toiveikkaana 😀 Hyvin nukkuminen auttaa myös suuresti painonhallinnassa, liikunnassa ja kaikessa elämän tohinoissa. Totuus vaan taitaa olla, että melatoniini-vajeesta tulen kärsimään enempivähempi aina. Sokeus kun siihen hormoonituotantoon vaikuttaa epäedullisesti ja kun ikääntyy melatoniinin tuotanto heikentyy muutoinkin. On vaan opittava tunnistamaan milloin tarvitsee apuja pillerin muodossa, oppia myös ettei kärvistele pitkään, valvo turhaan öitä. En halua käyttää mitään keinotekoisia unen lähteitä niin kauan kuin vaan voin sen välttää. Moni sanoo mulle, miksi en mene lääkäriin ja hae nukahtamislääkkeet. EN HALUA! Siihen kierteeseen en vaan halua, ja niin kauan kuin melatoniinilla pärjäilen kohtuullisestikin, sillä mennään.
Kello on hirmuisesti. Linnut laulavat jo aamukonserttiaan. Jäin mesessä ”näppäimistä kiinni” viesteillessäni nuoruuden ystäväni kanssa. Ja nyt on vielä vähän nälkäkin. Jos olisin unten mailla en tietäisi siitä mitään, joten tässä taas yksi syy miksi soisin öisin nukkuvani. Nyt kyllä oli hauska kirjoitella ystävän kanssa, joten ”kärsin” mielelläni. Ehkä menen hedelmäkorin kautta nukkumaan 😀
Julkaistu

Päivä Virossa Haapsalussa ja Tallinnassa käyden

Toissamaanantaina herätyskello soi 05.00
– KÄRSIMYS – HUOKAUS – HAUKOTUS 😀
Ei muuta kuin sängystä ylös ja suihkun kautta matkaan.

Satamassa tapasimme muun seurueen 6.30 ja laiva lähti tuntia myöhemmin. Aika kului rupatellen ja aamupalaa syöden. Söin broilersalaatin ja teetä 😀

Tallinnaan saavuimme ennen puoltakymmentä. Osa matkaseurueesta jäi Tallinnaan. Me avokin ja kuskin kanssa lähdimme ajelemaan kohden Haapsaluuta. Ajoaika oli vajaa pari tuntia. Ajelimme lehtimetsien ja peltojen ohitse. Monen viljelijän työt oli jäänyt kesken ilmeisesti kannattamattomana. Matkan varrella näimme paljon ränsistyneitä taloja, pikkukyliä. Haapsaluun saavuimme 11.30 ja ihmetystä herätti paikan hiljaisuus. Ketään ei missään. Kävelimme meren rannalla hiljaisuutta kummeksuen.

Totesimme kahviloiden ja ravintoloiden aukeavan kello 12.00, joka tuntui vähän hassulta. Niin se vain kuitenkin oli.

Kaupungissa talojen kunto oli vaihteleva. Toiset olivat hyvinkin ränsistyneitä, toiset taas vimpan päälle laitettuja.

Tuossa kuvassa kuvailijan mukaan olen ”edustavan” näköinen 😀 KIITOS, kiitos 😀
Ylläni on Kanarialta ostettu mekko ja kaulassa roikkuu käkikello ja pieni lintu. Ostin korun huhtikuun Outlet- ja kädentaitomessuilta.

Rantabulevardi

Rantakävelyn jälkeen hakeuduimme kahvilaan, jossa nautimme ananas-kotijuustopiiraat ja teen ystävänä iloisena yllätyksenä kahvilasta sai haudutettua teetä. Valikoimaa oli riittämiin. Join japanilaista Samurai-vihreää teetä 😀 Piirakka oli herkullista, ei liian makeaa.

Teehetken jälkeen kiertelimme jonkin aikaa Haapsalun vanhaa kaupunkia käyden parissa putiikissakin. Ostettiin mökille puiset pannunaluset ja puulasta. Löysin myös lankoja, joita tuli pussillinen ostettua. Tosin näin kesäaikaan neulomis- ja harputtelukärpänen on aikas hiljakseen, mutta syksy ja talvi tulee kyllä. (johan viime yönä Saariselällä on tuntureilla saatu maa valkoiseksi) Ostin mm. frillalankaa, jossa verkko on huomattavasti pienempää ja lanka on vähän pörröisempääkin. Ilmeisesti tuota Suomesta ei oikein saa mistään, ja jos saa maksaa PALJON. Rakastan Merinovillaa, joten ostin sitäkin muutaman kerän 😀

Aikamme kierreltyä menimme syömään. Söin lohta kera peston ja tutustuin romanialaiseen punaviiniin lasillisen verran. No punaviini ei ylipäätään sovi kovinkaan hyvin kalan kanssa, mutta tuo ei toiminut lainkaan. Oli ehdottomasti enempi jälkiruokaviini. Menihän lasillinen kuitenkin alas 😀

Kolmen pintaan lähdimme ajelemaan takaisin Tallinnaan. Käytiin vielä ostamassa viiniä ja löydettiin englantilaista luomusiideriä kolmen litran tetra 13 euroa, ja pitihän sellainen ostaa. Tetra on vielä korkkaamatta, joten mausta en pysty sanomaan. Aa:n mukaan on ainakin tunnettu merkki ja sen perusteella pitäisi olla myös laadukasta.

Sitten olikin aika koota ryhmä rämä ja tuo kolmikko, joka päivän Tallinnassa vietti olivatkin hilpeässä tilassa. Nauru ja laulu raikasi odotellessamme auton laivaan siirtämistä 😀 Seuraavana päivänä ei kuulemma ollut raikannu enään 😀 Hiljaista oli ollut 😀

Kotimatkalla söimme karmaisevat tonnikalakolmioleivät, kun oikein muutakaan ei ollut 🙁 En niitä nykyseltään harrasta ja tuon makuelämyksen jälkeenpäätös vain vahvistui.  No tuon syömishetken jälkeen piipahdettiin kaupan puolella, josta ostin eestiläistä tummaa suklaata, jota en ole vielä maistanut.  Kaupassa vanha herkkusuu heräsi ja ostettiin salmiakkikaloja ja autoja 😀 Ne on mussutettu…

Kotona oltiin puolyhdentoista maissa väsyneinä ja vähän nälkäisinäkin. Kotimatkalla haettiin Harmaakuono hoidosta. Väsy oli melkoinen, silti valvoin yli kolmeen sängyssä pyörien.

Päivän aikana sää oli aurinkoinen ja tuulinen. Tuuli tuntui Haapsalussa välillä aika raa’an kylmältä. Tuulettomissa paikoissa taas aurinko porotti kuumasti. Pukeutuminen päivään osui aikaslailla nappiin.

Kaikenkaikkiaan rento mukava lomapäivä 😀

Julkaistu

Juhannus – rentoutuen ja kokkaillen

Avokki mietti joskus toukokuussa, että olisipa mahtavaa viettää juhannus omalla mökillä.
No tuo miete toteutui, sillä juhannusviikolla saimme mökin oleskelukuntoon. Itse tosin loistin poissaololla tiistaina avokin heiluessa pihapiirissä ruohoraivaussahan kanssa. Jäin kotiin tekemään töitä ja koomailemaan valvottuani melkein kokonaan edellisyön. Avokin kotiuduttua pakkasin parit kassilliset mökille vietävää. Olkkarin nurkka alkoi olla jo aika buukattu mökkitavarasta 😀
Keskiviikosta muodostui kaikille aika pitkä päivä. Alotin aamulla päivän työt hieromalla pari asiakasta avokin ja Aa:n lähtiessä ruokaostoksille.  Ystävä toi koiransa päivähoitoon ja työpäivä jatkui avokin ja Aa:n lähtiessä möksälle siivoamaan ja lajittelemaan tavaroita mitä jää sinne ja mitä hävitetään.  Iltapäivästä singahdin käymään Porvoon Onnimannista ostamassa kaksi mäntypuuta olevaa ekotuolia mökille ja samalla reissulla hain Hyvinvoinnin tavaratalosta tulleen paketin postista. Kotiuduttua koirien kanssa jalottelulenkille, itelle salaattia napaan ja työt jatkui vielä asiakkaan verran. Vaatteiden vaihto ja lähtö ratsastamaan. Kotona joskus puolkympin maissa ja hämmennys suuri kun avokki ei ollut vielä kotiutunut. VÄSYTTI!!!
Torstaina pakkailuja mökille lähtöä varten, viljelyksien kastelua ja leikkaamista. Otin juhannusruokiin rukolaa, sitruunamelissaa, pinaattia ja ruohosipulia.
Mökille saavuttaessa sänkymme ja astiakaappi saapuivat samaan aikaan, joten ruuat jääkaappiin ja sängyn kokoaminen, kaapin paikalleen laittoa jne. Valkoinen senkki on muuten edelleen mökillä ja se vaikuttais olevan aika hyvä säilytyspaikka tavaroille. Astiakaappi on tumma, joten senkin siistimisessä joutunee miettimään sen värjäämistä, jotta käy yhteen astiakaapin kanssa. Se on sellanen kantrihenkinen kaappi. Vetimet ovat hyvin samanlaiset kuin senkissäkin.
Juhannusruuat valmistui kätevästi muurikassa. Tuolloin torstaina laitoin lohta folion sisään. Maustoin sitruunamelissalla, pinaatilla, sitruunanmehulla, suolalla ja mustapippurilla. Foljon sisällä paistoimme myös uusia perunoita joihin laitoin Barbique-maustetta ja luomuvoita. Ja tein vielä pienen fetasalaatin, jota riitti aattoillallekin. Ruokailtiin lammen rannassa olevan pöydän ääressä luonnosta nauttien. Käytiin vähän kävelemässä ja pulahdettiin ensikerran lampeen.
Aamupalaa nautimme myös lammen rannalla aattoaamuna. Kyllä luonnon keskellä käen kukkuessa maustamaton jogurtti ja vadelmat maistuivat herkullisilta 😀 Ja teestä sai nautiskella kiireettä kesän tuoksuja tuoksutellen. Avokki innostui aamuhetken jälkeen ottamaan raivaussahan esille ja surruuttelemaan sillä tunnin verran sekä sen jälkeen haravoimaan jälkensä.
Aattona ensikertaa lämmitettiin mökin sauna. Se on kertalämmitteinen. Eli, saunan pesässä poltetaan pesällinen tai kaksi ja pellit suljetaan hiillosvaiheessa kun häkävaara on ohi. Heitetään häkälöylyt ja n. 20 minsaa ja saunominen alkakoon 😀 Kiukaan luukku aukaistaan ja kiville heitetään vettä normaaliin tapaan. Joku sanoikin tuollaista saunaa köyhän miehen savusaunaksi 😀
Harmaakuono oli vallan energinen. Kantoi keppejä pitkin pihaa ja halusi niitä heitettävän lampeen. Alkuun tullessaan lammesta muisti ravistaa matkalla, mutta innon ja kiihkon lisääntyessä ravistamiset jäi. Vinkunavolina oli melkoinen kun vanha herra oli mieliharrastuksensa parissa. Itekin pulahdettiin muutaman kerran lampeen. Pintavesi oli lämmintä, mutta syvemmällä todella kylmiä kohtia. Ja sellanenhan oli tietenkin laiturin päässä 😀
Aattoateriana meillä oli kaslerpihvit ja kasvisnyyttejä joissa oli perunaa, punajuurta, kevätsipulia, paprikaa, valkosipulia, luomuvoita. Punajuuri oli nyytissä vähän liian hallitseva. Sitä olisi pitänyt laittaa selkeesti vähemmän ja pienempinä paloina. Kauniista ja lämpimästä kesäillasta huolimatta aterian jälkeen oli pakko siirtyä sisälle hyttysiä, itikoita ja mäkäräisiä pakoon. HARMITTI. Ei auttanut hyttyssavu eikä kovasti mainostettu hyttyskarkoteranneke. No kuluhan se ilta sisälläkin rennosti rupatellen.
Lauantai oli kokkailupäivä, sillä meille tuli iltapäivällä vieraita juhannuskahville 😀 Olin jo aikasemmin päättänyt leipoa raparperipiirakkaa sekä karppiteeleipää. Oli siis kiva kun saatiin herkuille muitakin suita syömään kuin omamme 🙂
RAPARPERIPIIRAKKA (alkuperänen ohje)

Pohja:
150 g Voita tai margariinia
1 dl Sokeria
1 Muna
3,5 dl Vehnäjauhoja
1 tl Leivinjauhetta
(vähän vaniljasok jos haluu)

Täyte:
1 pussi vaniljakastikejauhetta
2 dl maitoa
1 purkki vanilja rahkaa
2 munaa
4 dl raparperiviipaleita

Ohje:
Vaahdota voi ja sokeri
Vatkaa munat joukkoon
Lisää jauho- leivinjauhoseosja sekoita taikinaksi.
Painele taikina voideltun pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Sekoita vaniljavanukasjauhe maitoon ja anna turvota muutaman minuutin
ajan.
Lisää munat ja rahka ja kaada seos piirakkapohjan pinnalle ja tasoita
pinta.
Levitä raparperiviipaleet pinnalle.
Paista piirakkaa 200 asteessa noin 25-30 min
Olisin halunnut korvata vehnäjauhon vaikkapa speltillä, mutta ei ollut enkä ehtinyt etsimään viikolla karpimpaakaan ohjetta, joten pohja meni ohjeen mukaan. Täyte ei. Sekoitin purkilliseen maitorahkaa pakasterasiallisen mansikoita ja sokeria ehkä 3 rkl. Levitin taikinan päälle seoksen ja sen päälle kuoritut ja siivutetut raparperit. En lisännyt muniakaantäytteeseen.
Vyötärönmetsästäjän pizzapohja karppityyliin
1 prk maitorahkaa 
1 pss (150 g) juustoraastetta
2 kananmunaa
4 rkl jotain leseitä (vehnä/ruis/kaura tms.)
3 rkl ruisjauhoja
Sekoita kaikki aineet kulhossa sekaisin ja levitä leivinpaperilla ohueksi levyksi. Paista 200 asteessa uunissa n. 15min. Jos käytät pizzapohjana,paista ensin pelkkää pohjaa n. 10min. levitä sitten täytteeet päälle, ja paista vielä toiset 10min.
Mulla oli kauraleseitä, jauhoissa jouduin tyytymään sämpyläsiemenjauhoihin. En halunnut laittaa pelkkää vehnäjauhoakaan 😀
Lisäsin taikinaan vielä yrttimausteseosta ja tarjoilin luomuvoin kanssa.
Avokki innostui leivästä ja mietti jo miten hyvää pitsaa tuolla pohjalla saisikaan. Täytyy kokeilla joskus sitäkin.
Kahviteltiin hivenen tuulisessa säässä lammen rannalla vieraiden kanssa rupatellen.
Sitten olikin aika palata keittiöön kokkailemaan salaatti. Avokki halusi saada palan kylmäsavuporoa, joten tein salaatin johon tuli tuota kallista lihaa, leipäjuustoa, rukolaa, kirsikkatomaatteja, jäävuorisalaattia, viinirypäleitä ja kurkkua. Nyt nyytteihin laitettiin loput uudet potut, sipulit ja paprikat. Grillattiin ulkofilepihvit.
Grillaillessa ja saunaa lämmittäessä vesisade vei kauniin juhannussään, joten söimme sisällä. Vielä ennen saunaa keiteltiin teet ja syötiin piirakkaa. Sauna oli edellispäivää paljon kuumempi, joten taukoja pidettiin tiuhempaan. Käytiinpä uimassakin vesisateessa. Lammen vesi oli tasasen kylmää 😀 Vesisateessa kävely oli itse asiassa ihanaa!
Sunnuntaina siivoilimme, pakkailimme ja grillasimme broilerfilepihvit, jotka maustoin Barbiquella, soijalla ja luomuvoilla. Pihvien kanssa söimme lopun salaatin ja bataattia, namsk!
Takana erittäin rauhallinen, mutta rento ihana juhannus. Outoa oli ajatella sen mökin olevan meidän, että ei oltu vaan kylässä jossain… Harmaakuono nautti olostaan. Sai juoksennella vapaana, uida lammessa, olla ihan tavallinen koiraherra. Tänään muuten Ajankohtasessa kakkosessa tulee asiaa opaskoirista. Ohjelma alkaa klo 21.00 ja on varmaankin katsottavissa myös Areenalta jälkikäteen jonkin aikaa.
Julkaistu

Kesäkuun hepostelu – kesäilta nautiskellen

Huh, olen järkyttynyt tajuttuani, että viimeisimmästä postauksesta on jo yli viikko. Viime viikko oli aika kiireinen ja jos aikaa olisi ollut, väsymys voitti. Kärsin jonkin verran uniongelmista, joten ei jaksanut kirjoitella. Torstaina lähdimme juhannuksen viettoon mökille, ja siellä en saanut mokkulaa toimimaan, joten tietokoneella ei hirveästi tullut majailtua. Se ei varmastikaan ole yhtään pahasta.

Keskiviikkona olimme ratsastamassa; tunti maastossa ja puoli kentällä. Ihanaa oli tälläkin kertaa ja hevoseni, jolla ratsastin oli menopäällä, joten pääsin naatiskelemaan pitkät pätkät töltistä, joka välillä muuttui pompottavaksi raviksi. Paineltiin myös laukkapätkä, jonka puolessa hevonen meinasi hyytyä, mutta sain sen uuteen vauhtiin. Oma valvomiseni tuntui kropassa, joten en ehkä saanut itsestäni kaikkea irti ja kroppa toimi vähän hitaalla. Edellisyönä unitunteja oli kertynyt 2-3 ja sitä edellisenä samat, vaikka maanantaiaamuna olimme heränneet viideltä, viettäneet päivän Virossa unimatti antoi odotuttaa itseään lähemmäksi neljää, joten eipä kai ihme ettei olo virkein hevosen selässäkään.
Silti nautin siitä touhusta paljon ja puolitoistatuntia sujahti aivan liian nopeaan.  Nyt kun olimme ensin ratsastaneet maastossa kentällä ei mennyt aikaa käyntijolkotteluun vaan päästiin tölttäämään lämpimin hevosin 😀 Ja mikä mahtavaa, hevonen totteli mua ja mun käskyjä pääsääntöisesti. Seuraavalla kerralla saan kokeilla jotain toista issikkaa. Nyt olen ainakin neljä viimesintä kertaa ratsastanut samalla. Ja tämä hiukan laiskahko heppa on kevään mittaan piristynyt ja liikkuu hyvin ja rivakasti. Ratsastuksien vetäjänä on ollut nyt neljä kertaa todella huippu tyyppi. Hän on innostava, positiivinen ja osaa ohjata hyvin sanallisesti miten toimia hevosen selässä. Nyt halutaankin aina hänet vetämään meitä ja seuraava ratsastus on sovittu elokuulle. Odotan sitä jo innolla ja mieleen on hiipinyt kannattaisiko hankkia oma kypärä yms. Toisaalta ratsastuskerrat ovat ehkä aika harvakseltaan. Musta vaan alkaa tuntumaan, että innostun kertakerralta siitä enemmän ja enemmän.

Jos olin viime viikolla kuollut väsymyksestä, olen sitä myös nyt. Alotimme tänään työt lomalaisten hierontojen parissa. Tuntuu henkisesti aika raskaalta työskennellä samassa tilassa toisen hierojan kanssa, sermi erottaen. Kaikki äänet kuuluvat selvästi ja hälinä on melkoinen, joten taitaa taas vaatia hienoista totuttautumista. Olen nuokkunut pitkin iltaa ja suihkun ja iltateen jäljiltä hienoisesti piristynyt. Otin kuitenkin melatoniinin ja magnesiumsitraatin varmistaakseni hyvät yöunet unohtamatta kortisonirasvausta itikan ja muiden öttiäisten puremiin. Viime yönä heräsin kolmasti helvetilliseen kutinaan 🙁 Sitä se mökkeily teettää.

Nyt kömmin peiton alle, kello soi seitsemältä ja postailen toivottavasti tällä viikolla ahkerammin  viime viikon kuulumisista ja tulevan viikon touhuista 😀

Julkaistu

Meidän oma relauspaikka – M Ö K K I :DD

Tässä se nyt sitten on 🙂

Keskiviikkona ajelimme Mäntsälään kaupoille. Myyjäpariskunta oli synpaattinen vanha pariskunta. Kertoivat oma-alotteisesti kaikkea mökkiin liittyvää leppoisaan tapaan.
Ehkä hiukan haikeutta ilmassa, olihan yksi elämänvaihe heillä ohi.  Sanoivat kuitenkin olevan helpottavaa saada mökki uudelle omistajalle, niin mökki ei jää hoitamattomaksi.

Kaupoilta jatkoimme mökille. Pysähdyimme Sivasta ostamaan siiderit (Alkoa kun ei osunut kohdalle, joten kuoharin siaan oli tyydyttävä tölkkiin siideriä 😀 ) ja viinerit 😀

Harmaakuono oli mukanamme ja heti auton takatilasta päästyään nappasi maasta kepin suuhunsa. Sen jälkeen herra sinkoili pitkin pihaa ja hoksattuaan lammen siellä kastautuminen, maassa piehtaroiminen oli erityisen ihanaa.  Koira oli aikas märkä ja multainen 😀

Mökin rakentaminen on aloitettu 1997 ja lopputarkastus tehty 2001. Mökin hirret on höylätty pihapiirissä omin käsin. Lisäksi mies on tehnyt mökkiin pirttikaluston.

Keittiössä on aivan liian vähän säilytystilaa ja ehkä jossain vaiheessa (ei tänäkesänä) remontoimme sen

Makuuhuone/soppi
Arvaatte varmaan, että tuo sänky vaihtuu 🙂

Minileivinuuni/takka, jota aion opetella käyttämään.
Päällä levyt, voi keitellä vaikkapa avokille pannukahvit 😀

Sähköbio-wc

Pihapiiristä löytyy myös siisti puusee

Pariskunta oli jättänyt jonkin verran kalusteita, astioita ja muuta rompetta. Niitä käytiin vähän läpi ja valitettavasti aika paljon menee kyllä poistoon poltettavaksi tai kierrätyskeskukseen. Pirttikalusto jää. Se pitää höylätä ja siistiä jossain vaiheessa. Tuvan laveri ja senkki= joutuvat myös poistoon. Eilen kävin shoppailemassa mökkitarpeistoa: sänky, vuodesohva, astiakaappi. Ikeasta löytyi kivisarjan (en tiedä sarjan nimeä, mutta näyttävät ja vähän tuntuvat myös käteen kiveltä) mukit, kulhot (keitot, aamumyslit, jälkkärit), isot lautaset ja pienet lautaset. Kulhot ja isot lautaset luonnonvalkoiset ja mukit ja pikkulautaset sinisävyiset, isohkot juomalasit joissa sinistä, viinilasit, metalliset aterimet jne. Ikean hinnat jaksavat aina kummastuttaa. Kuuden viinilasin settikin maksoi viis euroa, lautaset alle kaksi, aterimet kuudelle 9.95. Huonekalut löytyi Askosta ja niistäkin saimme roimat alennukset, joten shoppailemaan osuttiin hyvään aikaan.

Sängyn saamme sopivasti juhannukseksi torstai-iltana, joten avokin toive oman mökin rauhassa juhannuksen vietosta toteutuu, ja kyllä minustakin se on ihanaa. Suunnittelen jo mitä kaikkea herkkua voisin siellä valmistaa 😀

Valokuvat jäi valitettavasti ottamatta saunatilasta. Siellä on kertalämmitteinen kiuas. Lämmityksen jälkeen nostetaan kansi ylös ja heitetään ns. häkälöylyt, jonka jälkeen varsinainen saunominen voi alkaa. Siinä vaiheessa pesään ei enään puita lisäillä ja peltikin suljetaan.

Tuvan pöydän ääressä nautimme juhlajuomamme ja viinerimme 😀
Sitten siirryimme hyttysten syötäväksi ulos. Niitä pirulaisia oli ihan hirveästi, ja meikäläisen veri tuntui olevan suurta herkkua. Ja olinpa fiksusti lekkareissa, joten jalat sai melkoisen hyökkäyksen. Mökkifiilistely sai pienen kolauksen. Kuulemma tänä kesänä niitä inisiöitä on erityisen paljon ja pahin on kuulemma vielä edessä. HARMI! Noh, karkotusoperaatioita apuun, eiköhän oleskelumukavuus lisäänny.

Mökin terassin aiomme uusia. Terassilaudat ovat kovin irtonaiset ja jopa vähän vaaralliset sen vuoksi. Myös mökin julkisivua kohennetaan, katto putsataan, räystäät samoin…

Piha on aikas hoitamaton ja kasvusto päässyt reuhahtamaan aika hurjasti. Raivaussahalle riittää töitä. Tänään avokki kävi ostamassa sellaisen ja mieltäni hiukan rauhoittaa turvavaljaiden, housujen osto sahan lisänä. Avokki oli myös niin tunnollinen että osti kuulosuojaimet 😀

Pariskunta kertoi lammen veden olevan pehmeää, uimakelpoista. Pinta lämpenee hyvin auringosta, mutta syvemmällä on kylmää 😀  Syvin kohta on kuulemma kolme metriä..

Suunnitelmissa on, että lammen rannalle tulisi kesäkeittiö, mutta tapahtunee ensi keväänä/kesänä.

Pihapiirissä on isoja tasaisia kiviä, jotka ruohon alta ei näy kunnolla, joten tekee liikkumisen näkevällekin hivenen haasteellisemman.
Ajatuksena on tehdä pihaan polut mökistä ainakin lammelle, kasvimaalle ja varastolle Tod.näk. liuskekivistä.

Mökki on talviasuttava ja ilmeisesti maatalousoppilaitoksen kanssa on sovittavissa talviaikaan teiden aukaisu.

Kyllähän sitä
kaikkea touhua riittää mökillä kunnostamistöistä sisustamiseen. Onneksi kiirus ei ole mihinkään, joten suunnitelmat toteutuu hiljalleen. Ja pitäähän sitä välillä myös tienata, jotta tuo kaikki
suunnittelu voi muuttua todeksi 😀

Että näin tämä blogi taisi saada uuden aiheen muiden aiheiden joukkoon. Mökkijuttuja tulee varmasti jatkossakin 🙂

Julkaistu

Kuvapostaus istutusten kasvusta

Nämä puutarhakuvat on otettu viime lauantaina, joten viikossa kasvua on tapahtunut huomattavasti. En vaan aikaisemmin saanut kuviin kuvailuja, joten nyt tulee kenties jo vähän ”vanhoja” kuvia, mutta ehkä pilvisestä säästä huolimatta näistäkin pääsee kesäfiilikseen? Edelliset kuvat on itse asiassa otettu istutuksen jälkeen tasan kuukausi sitten ja tuo postaus löytyy
täältä

Näistä maisteltu basillikaa, pinaattia ja ruohosipulia 😀

Ja tässä surullisen kuuluisa herne, joka maistui Harmaakuonollekin

Villirukola on intaantunut huolella ja jo parisen viikkoa kiihtyvällä tahdilla on saanut nautiskella rukolan kesäisestä mausta 😀

Toinen rukola-lajike on kasvanut hitaammin ja harvemmin, mutta sekin alkaa olla syöntimitassaan.

Takapihan raparperi, josta kiisseli keitetty. Jos tiedätte hyviä raparperiohjeita, laittakaa kommentteihin.

Ja puu

Julkaistu

Pohjalaistunnelmista mökkifiilistelyyn

Viikonloppuna Etelä-pohjanmaalaiset ”valtasivat” senaatintorin ja sen ympäristöä. Perjantaina vietettiin kaverini kanssa miellyttävä iltapäivä Pohjanmaa-tunnelmissa. Kävimme kuuntelemassa (en todellakaan ole mikään runoihminen, runojen ystävä) Arto Juurakon lausumana itsensä kirjoittamia pohjalaisia rakkausrunoja miesnäkökulmasta. Ne olivat hyviä, viihdyttäviä, hauskoja 😀 Vajaa tunti hujahti nopsaan. Artolla itsellään on miellyttävä ääni, joten hänen lausuntaansa ja jutustelua muutoinkin oli miellyttävää kuunnella.
Torialueella oli pohjalaisia yrittäjiä. Tutustuimme puusta valmistettuihin lahjakelloihin, puisiin talousvälineisiin, keramiikkatöihin, tekstiileihin jne. Paljon ihania juttuja, mutta kun ei tarvelistalla ollut oikein mitään. Ruokapuolta on kuitenkin hehkutettava. Ostin ilmajokelaiselta yritykseltä herkullista hirvimakkaraa ja lammasnakkeja. Maistelimme herkullisia leipiä, jotka oli aamuvarhaisella valmistettuja.
Ja ostin savusaunassa savustettua savupalvia, nam!!! Lavalla pyöri koko ajan erilaisia esityksiä.
Tuolloin perjantaina alkuillasta oli niin lämmin, että istuimme aterialla ulkona. Ateria koostui keitetyistä kananmunista tuoreella leivällä, jossa myös oman maan rukolaa. Sitä on ihan hirviästi, kohta hukun siihen. Grillattiin lihaisaa makkaraa. Ruokaan ei sen enempää jaksettu sillä kertaa panostaa.  Punaviiniä nautimme, sillä tarjouksemme mökistä, jota viime keskiviikkona olimme katsomassa oli mennyt läpi. Aterian jälkiruokaosuus jatkui sisällä illan viilenemisen vuoksi. Teen kanssa pohjalaiset kampaviinerit Ja yöllä aikas pahat levottomat jalat-oireet. Ehkä pitäisi vihdoin oppia ja lukea läksynsä kunnolla 😛  😀
Viikonloppu meni oikeastaan fiilistelyyn, sillä teimme mökistä tarjouksen, jota olimme viime viikolla katsomassa. Mökki oli niin hyvä ja edullinen, että kovin pitkään ei uskaltanut jäädä asiaa miettimään. Ja viikonlopulle olikin kuulemma sovittu useita näyttöjä. Tarjouksemme meni kuitenkin läpi ja tulevana keskiviikkona tehdään kaupat. Nyt on kova hinku päästä mökille touhuamaan, laittamaan pihaa, ostamaan mökkitarpeistoa jne. Eilen mm. tilasin Hyvinvoinnin tavaratalosta ekologisia pesuaineita ja hyttyskarkottimia, tutkailin palo- ja häkävaroitin valikoimaa turvakauppa.comista ja joltain apteekki-sivuilta ensiapulaukkujen sisältöjä. Avokin etsinnät olikin paljon miehisemmät: pihatyökaluja, puuklabeja jne. Tänään kun oltiin kiropraktikolla, kiropraktikolta ei kuitenkaan pahemmin huutia saatu koneella istumisesta. Molempien yläselät oli yllättävän hyvässä kunnossa.  Pahempikin tilanne on joskus ollut.
Mökille on tehty lopputarkistus 2001. Sen on rakentanut myyjäpariskunnan mies itse höyläten hirret paikan päällä. Ja jykevää hirttä olikin käytetty. Ikkunoissa 3-kertainen lasi, ovet kaksinkertaiset, juokseva vesi niin keittiössä kuin saunatilassakin, oma porakaivo, sähkö-wc, tupa, pieni makuuhuone. Neliöitä 52. Pihapiirissä villiintynyttä luontoa 😀 ja pieni lampi, jossa laituri. Lammen läheisyydessä kasvimaa, josta pongattiin ainakin raparperit ja marjapensaita. Pihapiirissä vielä liiteri ja puusee. Mökin edustalla pieni terassi, jonka laudat vähän irrallaan. Pientä julkisivuremppaa, terassin uusimista, siivousta, pihatöitä on luvassa. Onneksi kaikkea ei tarvitse kerralla saada valmiiksi.
Kerrankin voi sanoa, että meillä oli hyvä tuuri, sillä näinkin läheltä kuin Mäntsälästä mökin löytyminen tuohon hintaan, on jo onnenpotku.
                             Onneksi Aa huomasi sen maanantaina mökkejä selatessamme
Onneksi oltiin ensinmäiset katsojat
onneksi emme jahkanneet liikaa
Jos olisimme miettineet viikonlopun yli, tod.näk. luu olis jääny siitä käteen. Järven rantaa, jota himoitsin en saanut, sain pienen lammen, jossa voi kuitenkin uida. Voin olla tyytyväinen. Ja on mieletöntä seurata avokin intoa asiasta. Kun on maalta kotoisin, kaipaa omaa rauhaa, luontoa ympärilleen. Nyt avokki saa oman rauhoittumisen paikkansa.
Ja kun löysimme mökin edullisesti, saatoin tehdä tandemkaupatkin hyvällä omalla tunnolla loppuun. Ja tuo ferrarin punainen pyörä muutti meille lauantaina. Nyt se jököttää varastossa ja mulla hirmuiset ajohalut. Olen yrittänyt ”kylvää” ympärilleni kaikkialle sanomaa pilottitarpeesta. Moni, joka asuu kauempana olisi mielellään lähtenyt ajelemaan, mutta välimatka on liian iso.
Mutta rummutus jatkuu, joten enköhän polkemaan pääse mahd. pian!!!
Eilen sen kaiken tietokoneella kökkimisen lomassa kävimme toki Harmaakuonon kanssa kävelemässä ja avokin kanssa istuimme takapihalla broilersalaattia syöden ja iltapäiväteestä nauttien. Ja ette arvaa missä keskustelun aiheet pyörivät 😉
Julkaistu

Tuleva onnellinen tandemin omistaja

Kävin reilun vuorokauden melkoisen taistelun itseni kanssa ostaa vai ei tandempyörä, jota pääsin kokeilemaan, ja joka oli säädetty mulle sopivaksi. Pyörä on aika kaukana sunnuntaiajelupyörästä ja se näkyy hinnassakin.

Olen vuosia haaveillut omasta tandemista, mutta se on jäänyt hankkimatta yleensä rahan puutteesta, mutta viime kesänä myös saatavuusongelmista johtuen. Pääsin ajamaan yhtä mahdollista pyörää loppukesästä, mutta sitä ei alkusyksystä enään saanut maahantuontiongelmien vuoksi. Pyörä oli ihan ok. ja ehkä jopa riittävä ajokykyihini nähden. Nyt kuitenkin otin yhteyttä pyöräilijäystäväni suosittelemaan pyöräliikkeeseen ja näin pääsin testaamaan pyörää, joka oli minun mitoille fiksattu. Pyörä oli hyvin kaukana ”sunnuntaiajelupyörästä”. Se oli proo! Avustajani ei erityisemmin pyörästä pitänyt koeajon perusteella johtuen tottumuksesta ”sunnuntaipyöriin”. Itse kuitenkin pidin. Hinta hirvitti/hirvittää. Olen pyörittänyt asiaa joka suuntaan. Myyjäsanoi mielestäni hyvin ”Liikumme, jotta voisimme hyvin ja jopa paremmin ja se vaatii oikeanlaiset välineet”. Tarkoittaen esim. pyöräilyssä pyörän oikeanlaisia säätöjä tms. Asiakassuhde ei pääty siihen, että pyörä on minulla ja rahat firmalla. Tarkoitus on 200 ajokilsan jälkeen huoltaa pyörä ja korjata tarvittavat säädöt, jos kroppa kipeytyy ajoasennosta johtuen.  Ja jatkossa tarvittaessa huoltoa huolto voidaan tulla tekemään kotiin. Tandemin siirto muuta kuin ajamalla on sen ison koon vuoksi hiukan haasteellista.

Jos ostan pyörän ns. markettiversiona, se on jonkin standardin mukanen, ei yksilöllisesti säädetty/koottu. Huolto tapahtuu miten tapahtuu… Entä jos jokin osa hajoaa, saanko uuden vai tuleeko eteen maahantuontivaikeudet?

Entäs, pääsenkö ajamaan niin paljon, että tuollainen proo-malli kannattaa ostaa??? Siinä on iso ja askarruttava kysymys. Kallista pyörää ei kyllä varastossa seisoteta.
Mutta jos innostun ja löydän vielä innokkaan pilotin ajelemaan kanssani pitkiäkin ja vauhdikkaampiakin lenkkejä. (kunhan ensin pyöräilykunto kasvaiskin, vois haaveilla niistä). Ei ehkä pitäisi mennä asioiden edelle..

Mua odottaa mun mitoille fiksattu pyörä viimesiä silauksia vaille valmiina…
Jatkanko etsimistä vai ostanko?

Lukijat, OSTAN!
Nyt kun on mahdollista miksi en tekisi unelmistani totta?

Ja niinpä taisteluni taisteltuani laitoin myyjälle ostopäätösviestin.
Olen ehkä hullu, mutta…

Nyt etsimään pilotteja, joten jos innokkaita löytyy, viesteilkää ihmeessä!
Aikasempaa ajokokemusta tandemilla ei tarvitse olla eikä tarvitse sitoutua mihinkään.
Mutta, ajokavereita kaipailen!

Julkaistu

Mustaa oksennusta rapies-rokotteen jälkeen – sydän oli ratketa pelosta

Tänään sydämeni oli pysähtyä ja olin jo varma, että menetän tuon
rakkaan Harmaakuonon, mutta tarinalla on onneksi paljon onnellisempi
loppu.

Harmaakuonolla oli aika rokotukseen ja yleiseen terveystarkastukseen
opaskoulun eläinlääkärille. Tuo harmaakuonoinen herra käyttäytyi kuten
aina lääkärissä käydessä, energisenä, vähän stressaten. Kerroin
kuulumiset ja koiran terveydentilaa katsottiin. Vaikutelma: virkeä 11
ikävuotta lähentelevä energinen herra. Sydän-äänet normaalit ja paino sopiva.
Rabies-rokote niskaan, punnitus ja rentoa rupattelua vielä ennen pois
lähtöä.
Harmaakuonolla olikin kiirus päästä pois liian steriilistä paikasta 😀

Emme kotimatkalla päässeet kovinkaan kauas kun koira alkoi oksentamaanauton jalkatilaan.
Siinä likaantui omat housunikin. Kovasti koira yritti yrpätä oven viereen ja varmasti olisi syöksynyt ulos, jos olisi päässyt. Paniikki nosti päätään ja pelko rokotteen aiheuttamasta vastareaktiosta hiipi kauhuna mieleen.
Käännyimme takaisin koululle ja pihaan päästyä oksentelu jatkui.

Kävellessämme ovelle valjaissa tuntui nytkähdys, kuului
kops ja koira lyyhähti maahan
Ei noussut parilla kehotuksella
Nousi ylös hetkeksi kopsahtaakseen takaisin
Lääkäri Lena ja koulun kennelpäällikkö Vesa tulivat paikalle
ja he saivat Harmaakuonon kävelemään sisään.
Äänensävyt oli vakavia ja oma oloni hirveä.
Vesa tuli sanomaan, että kyydin  kannattaa lähteä ja mun tulla sisälle.
Jäin hoitamaan maksun Vesan mennessä Lenan avuksi sisälle.
Hetken ehdin seisomaan pihapiirissä sydän pelkoa täynnä. Mietin jo kaiken mahdollisen noina hetkinä ja tunsin miten käteni vapisivat.

Päästyäni sisälle lääkäri kysyi onko Harmaakuono voinut syödä kahvinpuruja.
No ei kai ihan mahdottomuus, mutta… ei herra roskiksia ole
dyykkaillut – ainakaan ennen.
Lena ja Vesa pohtivat mitä musta voisi muuta olla.  Herra nimittäin yrppäsi mustaa oksennusta. Mulla välähti
”voisiko se olla multaa”. KYLLÄ!
Parvekkeella on viljelyksiä joihin viime kesänä koira ei koskenut. Nyt
uutena oli hernettä. Soitin avustajalle (oli meillä), että onko hernepurkilla
käyty tonkimassa ja olihan siellä tongittu. Ilmeisesti herneensiemenet on pitäny kaivaa parempiin suihin 🙂

Helpottavaa, kyse ei ehkä sittenkään rokotteen aiheuttamasta
reaktiosta Asiasta haluttiin kuitenkin saada varmuus.

Harmaakuono alkoi vastaamaan hännän heilutuksin ja katsein lääkärin
jutteluun. Jäimme tarkkailtavaksi koululle. Vietimme reilun tunnin koulun henkilökunnan taukotilassa.  Koira sai tuoretta vettä, jota se alkoikin ahnaasti juomaan. Vielä tuli pienet mustat yrpät,
mutta koiran kunto kohosi.
Jos olisi käynyt toisin, koiralle olisi laitettu kanyylin kautta
nestettä, jotta oltaisiin valmiudessa, jos elimistö olisi rokotteesta
alkanut romahtamaan. Pelottava ajatuskin. Onneksi nuo rokotteiden vastareaktiot ovat harvinaisia.

Jäin huoneeseen Harmaakuonon kanssa. Poitsu lepäili ja heilutti häntää
jutellessani sille. Lena ja Vesa jatkoivat koira-asiakkaiden
vastaanottoa käyden katsomassa meitä usein. Koska koiran olo selvästi koheni omakin olo alkoi helpottua.

Ja pianpa Harmaakuono jo lähti vastaan Lenan tullessa ovesta. Terävä koiran ilme ja iloisuus olivat palanneet.
Seurailimme tilannetta vielä jonkin aikaa ennen kuin saimme luvan
lähteä kotiin.

Onneksi kyse oli mullan mussutuksesta eikä rokotteen vastareaktiosta!
Hernepurkki nostettiin pöydälle. Jospa jatkossa hernettä ei tarvitsisi
enään kaivella…

Jälleen kerran tajuaa sen miten arvokas, rakas tuo nelitassu onkaan,
miten suurta apua se on antanut liikkumiseen. Ja se että se on
opaskoira ei jää siihen. Harmaakuono on niin paljon muutakin kuin
apuri. YSTÄVÄ!!!

Kotiuduttuamme poitsu on lepäillyt ja syönyt riisiä. Minä istunut
lattialla silitellen, taputellen kiitollisena tapahtumien onnellisesta
lopusta.

Julkaistu

Show Must Go On

En ole taitava hehkuttamaan kirjoja, esityksiä tms, mutta on ihan pakko yrittää…

Kävimme nimittäin lauantai-iltana katsomassa
Musiikkiteatteri Koitossa
 Show Must Go On -musikaalia, jonka aikana kuulimme Queenin hitit
Bohemian Rhapsodysta Show Must Go Oniin.

Pääosassa nähtiin Kimmo Blom. Muissa rooleissa Marika Krook, Tatu Siivonen, Jukka Mänty-Sorvari, Jussi Ojanen, Tero Tanhuanpää, Mika Räinä. Ohjauksesta vastasi Petri Lairikko, ja kapellimestarina toimi Mikko Kangasjärvi. Musikaalin on kirjoittanut Katariina
Leino

Musikaali kertoi kahdesta bändistä, Queenista ja suomalaisesta bändistä, jonka johtohahmo halusi olla kuin Queenin kuulu artisti. Kuuluisiksi haluttiin tulla hinnalla millä hyvänsä. Musiikkiesitykset olivat huippuluokkaa. Ei ole pikkujuttu hypätä Queenin saappaisiin, mutta esityksessä siitä suoriuduttiin loistavasti.  Jos tulee mahdollisuus mennä katsomaan, suosittelen. Koitolla on myös esitykset monista muistakin tunnetuista artisteista ja bändeistä.
Ihastuin ja haluan kyllä nähdä heidän muitakin musikaalejaan.

Ennen musikaalia kävimme ruokailemassa turkkilaisessa. Alkupalaksi maistelimme erilaisia turkkilaisia herkullisia tahnoja ja pääruokana söin falafeleja, jotka ei olleet kovin erikoisia. Maistuivat liikaa käristetylle. Äh, en osaa selittää. Jälkkäriksi suusta sujahti jäätelöä ja banaania.  Mukava ilta kaikenkaikkiaan ystävämme synttäreitä vietellen.

Muuten viikonloppu sujui hyvin rauhallisesti hivenen ulkoillen ja oleskellen. Pesimme pyykkiä, sillä saimme pyykkikoneen kuntoon. Hihna oli hypännyt pois paikaltaan ja sen korjaaminen onnistui kotiporukalla, joten kulujakaan ei tullut. Pyykin pesustakin voi siis nauttia 😀

Ja tänään tehtiin LÖYTÖ, jota keskiviikkona mennään katsomaan
– mökki Mäntsälän saaressa
Hinta on niin edullinen, että mietityttää mikä vikana, mutta kuvien perusteella ja kuvauksien perusteella mökki voisi olla meidän, jos…
JÄNNITTÄÄ!!!
Nyt vaan jalat maassa ettei tule pettymystä!

Tandem-asiakin edistyy. Testattavaan pyörään joitain fiksauksia ja sitten kokeilu, kenties päätös ja…
Huih… Nyt tapahtuu niin paljon samaan aikaan, että hirvittää 😀

Niin, mitäs mun elämäntapaprojektille kuuluu?
Paino huitelee 68-69 välissä,
vessattaa ja nälättää koko ajan 😀
Liikuntaa tällä hetkellä liian vähän.
Ei ehkä kovin hyvä pikatiivistys, mutta
PROJEKTI jatkuu koko ajan
aikken siitä täällä ole viime aikoina juuri kirjoittanutkaan 😀