Mukissa luomuvihreää teetä ja herkkuna luomutummasuklaariisikakku

Ulkoa kantautuu lintujen viserrys

Olo on hivenen uupunut, mutta onnellinen.

Viikonloppu on tarjonnut parastaan sään puolesta. Lämpöä ja aurinkoa. Eilen istuimme iltapäivällä pihakeinussa nautiskellen makeuttamattomasta mansikkamehusta. Illalla grillattiin ja nautittiin ateria ja iltatee takapihalla. 

Päivällä aikasemmin piipahdin Rautatien torilla ja ehdottomasti pikavisiitin mielenkiintoisin paikka oli piste, jossa olivat mm. Ekolo ja Makumaku myymässä luomuherkkujaan. Oppaani ei ollut kovin innokas eikä tuotteista juuri mitään tiennyt. Ostin jälkkäriksi meille raakasuklaakarpalopatukat sekä luomulimua kaksi pulloa kolmella eurolla, normaalisti yksi maksaa jo sen reilut kaksi euroa. Makumakulta ostin purkin ihanalle maistuvia palloja, joiden sisällä vuohenjuustoa. Niitä voisi ehkä verrata juustopalloihin mitä marketeissa myydään. Toisena makuna oli sinihomejuusto. Myynnissä olevista tuotteista osaa sai maistella ja se oli ihanaa. Kaisaniemen puistossa ei käyty ollenkaan, jossa Mailma kylässä –festareiden päänäyttämö käsittääkseni oli.

Piipahdettiin myös Narinkkatorilla, jossa oli kolmen päivän Italia-tapahtuma. Ostokseni tein kaverini miehen maahantuontifirmasta. Juustoja sai maistella ja niistä olisin voinut ostaa joka ikisen 😀 Ostin kuitenkin kahta erilaista juustoa, valkosipuliöljysalaatinkastiketta, salamipötkylän avokille, päärynähilloa juustolle. Ai-ai… Saimme kaupan päälle mansikkaiset jäähilejuomat. Kaikille näille oli italialaiset nimet, mutta arvatkaa vaan muistanko niitä ja lukemaankaan kun en tähän hätään niitä voi, niin kertomus ontuu siltä osin. Torialueella oli elintarvikkeiden lisäksi italialaista käsityötä ja vanhaa musiikkia, joka tuli tosin kaijuttimista.

Tänään lämpimästä säästä saimme nauttia Naisten kympillä, jonne lähdin pitkäaikaisen asiakkaani kanssa, jonka kanssa ollaan alettu olemaan myös muuten tekemisissä. Ihana ihminen! Tarkoituksenamme oli lähteä lähdössä kolme, eli kuntokävelijät. Ryhmä oli iso, joten meidät jaettiin kahteen ja takana olevat lähdimme kävelijöiden kanssa. Lähdöalueella oli vähän ahdistavaa matelua, mutta onneksi päästiin oikeasti reippailemaankin. Kävelimme matkan n. 1 h 50 min. Vauhti ei ihan huima ollut, rahkeita olisi ollut kävellä kovempaakin, mutta ihmisiä oli niin paljon joka puolen, että välillä oli pakko himmailla. Ja mitä pidemmälle matka eteni, sitä vilkkaammin tossu alkoi kulkemaan. Ohitimme paljon ihmisiä. En väitä etteikö meitäkin oltaisiin ohiteltu, mutta ohitimme itsekin tosi paljon 😀 Hassua oli kävellä Helsingin kaduilla pitkin autoteitä, ratikat seisoivat ja odottivat, että kauhea akkalauma menisi pois tieltä 😀 No koko matka ei näin vapaata kulkemista ollut, jouduimme mekin odottamaan ja antamaan autoille tietä 😀

En muista milloin olisin kävellyt yhtäsoittoa kymmenen kilsaa ihmisopastuksessa. Etukäteen vähän jännitin mitä siitä tulee, mutta hyvin sujui. Olen tottunut pitkät lenkkimatkat kulkemaan koiran kanssa. Harmaakuonolle olisi kuitenkin ollut aivan liian kuuma ja aivan hirveästi liikaa ihmisiä. Koiran stressin määrällä ei olisi ollut rajoja ja siihen vielä lämpö, joten tein fiksusti jättämällä Harmaakuonon kotiin.

Maaliin päästyämme saimme kassit missä kasa esitteitä ja pientä krääsää. Ruokapisteestä saimme hakea kassiin palautusjuomaa, jogurttia, kiisseliä, kanasalaattia tms. Mikään tuotteista ei saanut suuremmin pisteitäni. Kanasalaatin kiskasin ystävien luona, jossa kävimme pesemässä pyykkiä. Olipahan melkoista, mutta sainpahan hiukan vatsan täytettä.

Treffasin myös maaliin tulon jälkeen ystävääni, jonka kanssa vielä käveltiin rautatieasemalle reilun kilsan matkan, joten liikuttua tänään on tullut mukavasti. Mun kävellessä avokki oli kuntoillut yli kahden tunnin treenin raudan parissa, joten tästä on hyvä jatkaa.

Saas nähdä jatkuuko päivän liikkumiset yötä myötä, sillä avokki tuli juuri Harmaakuonon kanssa ulkoa. Herra oli tehnyt neljät ripulit!!!