Olen ikionnellinen etten antanut sokeuteni olla esteenä lähteä blogimiittiin Jyväskylään!
Vietin mukavan päivän blogimiitin merkeissä. Pidin tapaamisen ilmapiiristä/hengestä, ihmisten avoimuudesta, iloisuudesta, rentoudesta.
Vammani ei varastanut päivän teemaa, vaikka se huomioitiin tarpeen vaatiessa.
Teidän kanssanne yksinkertaisesti oli hyvä ja helppo olla, joten onneksi työnsin möröt muualle ja hyppäsin junaan!
Kuten täälläkin kirjoitin, etukäteen pohdin paljon uskallanko/voinko ja plääpplääp osallistua. Ja hitto voinhan minä! Vielä eilisaamuna mietin aamupalaa syödessäni, että entä jos olen vaivaksi, entä jos vammaisuuteni on jollekulle vaikea kohdata/ongelma. Tai mitäs jos riitaannumme ja kaikki menee pieleen, miten pääsen Helsinkiin menevään junaan jne.
Nyt tajuan miten hassuja ja hölmöjä aatoksia, sillä tapasin monta mukavaa bloggaajaa
eilisen aikana.
Enkä missään vaiheessa tuntenut sokeuteni häiritsevän ketään tai mitään. Näin luontevasti kun aina ihmiset osaisivat asiaan suhtautua, elämähän olisi kovin helppoa 😀
Hyppäsin junaan Tikkurilasta ja matkan varrelta tuli pari bloggaajaa kyytiin. Oltiin Jyväskylässä hyvissä ajoin ja matkakeskuksessa odottelimme loppuja. Lähdimme Jyväsjärven n. 6 kilsan lenkille sadetta uhmaten. Tihkusateesta huolimatta juttu lensi ja hersyvä nauru täytti kadun. Pyöräilijätkin pääsääntöisesti kiersivät muualta. Vain jotkut ”tosiurheilijat” uskaltautuivat naislauman läpi 😀
Rakas Harmaakuono esitteli itsestään possupuoltaan 😀 röhkimällä liikkuessamme. Kaikki äänen kuulleet voivat todistaa, että koirasta voi lähteä hyvinkin sikamainen ääni 😛
Lenkin ja pienen siisteytymisen jälkeen siirryimme Sohvi-nimiseen ravintolaan syömään. Ruoka oli hyvää. Juttua riitti edelleen rönsyillen ja varmasti päivä olisi voinut jatkua pidempäänkin, mutta kotiaskareet ja matkustamiset vie aikansa, joten kaikki mahtavuus loppuu aikanaan ja kotimatka alkaa. Tosin kotimatkalla Harmaakuono sai vielä rapsutuksia ja minä seuraa, joten mahtavuus sai vielä vähän jatkoa.
Haluan kiittää kaikkia mukana olleita hienosta päivästä sateisuudesta huolimatta!
Järjestäjälle erityiskiitokset!
Ja tavataanhan mahdollisimman pian uudestaan?
Kotona olin yhdeksän paikkeilla. Ilta meni hohhaillessa. Väsytti, mutta ei osannut mennä ajoissa nukkumaan. Tänäänkin päivä on mennyt aikalailla pelastusarmeijalle, mutta haitanneekos tuo? Avokin lopetettua treeninsä istahdamme saunan lauteille rentoutumaan. Sitä ennen syöksähdän hetkeksi kasvimailmaan. Nyt olen keksinyt, että haluan rukolaa kasvamaan. Saatan olla myöhässä jo, mutta rakas äitini tulee huomenna pariksi päivää, joten yrtti-istutukset, tomaatit tms. esissä. Nyt saa heittää niitä hyviä vinkkejä!!!
Eli, miten rukola onnistuis parhaiten, mites esim. jäävuorisalaatti???
Oli kiva kyllä tavata 🙂 ja hirmuisen kivasti mustakin kaikki meni. Jokainen sai suunvuoroa vaikka aika kovia räpätätejä meitä oli monta.
Rucolan ja salaattien kanssa ei tosiaan ole liian myöhäistä. Mie oon kasvattanut sisällä niitä pitkin kevättä. Itävät todella nopeasti ja otollisissa olosuhteissa kasvavatkin reippaasti. Itse ainakin olen huomannut sen, että rucola ei tykkää kuivasta mullasta eli ei anna kovin helpolla anteeksi kastelemisen unohtamista. Muista kaikille kasveille jättää pohjalle tilaa ruukkusoralla tms. ettei taimet huku. Tää on ollut mun suurin kompastuskivi aina ja toivottavasti nyt olen tarpeeksi kantapään kautta asian oppinut…
Tomaattien siementen kanssa voipi olla vähän niin ja näin. Itäävät hitaasti, en tiedä kerkeääkö enää. Omat taimet on ainakin ihan sikapieniä, saas nähdä joudunko taimiostoksille.
mä olen ratkaissut taimiasiat niin että kasvatan yrtit yms itese, mutta tomaatteja en jaksa edes yrittää.. koska niiden kasvattaminen siemenestä asti on todellakin tuskastuttavan hidasta
Mahtavaa kuulla, että blogimiitti meni hyvin! ja hyvä että uskalsit mukaan :)!
jos joku siellä olisi jotenkin kokenut sinun paikalla olon vaivautuneesti, tai vaivaksi, se olisi ollut hänän oma ongelmansa, ei sinun, muista se ;). Mutta onneksi näin ei ollut!
Olen tosi iloinen, että päätit tulla miittiin, ja onneksi ei mitään eripuraa syntynyt, vaan tunnelma ja kaikki ihmiset olivat loistavia. 🙂 Rapsutuksia Harmaakuonolle!
Iive
Rukolan ostitn siemenenä kuten hernettä äkillisestä mielijohteesta. Tomaatit pieninä taimina. Olis ollu sellasiakin missä tomaatteja jo on, mutta hinta 20 e, nuo pikkutaimet vitosen.
Ja miitissä oli ihanan puheliaita ilosia räpätätejä 😀
Berry
Näinhän se on 🙂
Quantina
Rapsutukset menee perille 😀
Oli kyllä hirmuisen mukava tavata teitä kaikkia, ihana blogimiitti!