Nyt Liikuntahaaste ei ota edetäkseen. Takkuista on, mutta vielä uskotaan, että homma taasen käynnistyy vilkkaasti ja energisesti. Tälle päivää oli tosin jo liikkatreffit, mutta naisen riesa-aika vei voiton. Menkkakivuista ja runsaudesta kärsitään ja vaikka liikkuminen monesti helpottaa oloa, tänään ei vaan tuntunut hyvältä ajatus moisesta. Kehon toimintaa seuraillessa ja opetellessani nyt myös menkkojen osalta, jäin pohtimaan… Näin runsasvuotoisista kuukautisista on aikaa, viimeksi kun olen liikkunut vähän, eli ehkä joulukuussa. Kuukausi sitten kun olin helmikuussa liikkunut paljon ihmettelin vuodon niukkuutta minun normimeininkiin nähden. Ja nyt kun on ollut maaliskuu vähemmällä liikunnalla, runsaus kiusaa. Olenhan aijemminkin urheillut ja liikuntamäärät vaihdelleet, mutta en ole asioita osannut yhdistää. Ja en nytkään tiedä yhdistelenkö ihan väärin. Huhtikuusta tulee varmasti taas paljon liikunnallisempi kuukausi )lorvikatarin ajo käynnissä) joten mielenkiintoista nähdä miten kroppa taas reakoi. Vai onko tämä vain pelkkää sattumaa. Jos paljolla liikunnalla vuoto niukkenee, se on mulle tervetullutta! Kokemuksia/näkemyksiä?
No ei liikuntaa ihan ole loman jälkeen hylätty, mutta tehokkaat treenit on jäänyt tekemättä. Uimaan en ole saanut kaveria enkä sitten muustakaan innostunut, jos nyt ei koiran ulkoilutuksia lasketa. Maanantaina ilmottauduin Naisten kymppi-tapahtumaan. Ei, en ole tullut hulluksi. En juokse, tyydyn reippaaseen kävelyyn. Oppaanikin haluaa kävellä, joten asiasta ei tarvitse sen enempää keskustella 😀 Harmaakuono tulee mukaan, jos on tarpeeksi viileää. Tapahtumahan on 27.5. Ja puolentoista viikon päästä matkustamme Kuusamoon avokin kotiseuduille, ja tarkoituksena on hiihtää mahdollisimman paljon. Nyt tämä luhverrus vaan täytyy poikkasta het ja viikonloppuna ottaa liikunnasta kaikki ilo irti.
Eilen olin kaverini kanssa Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n järjestämässä sveitsiläisessä illassa. Meille tarjoiltiin holittomana juomana mustaa teetä, johon joku pirulainen oli lisännyt sokeria ja holillisena ranskalaista valkoviiniä. Alkusalaattina oli ananasporkkanasalaatti. Pöytiin kannettiin sähköllä toimivat fonduepadat. Vaaleaa leipää dipattiin kolmen juuston juustofonduehen. Herkullista, mutta TODELLA, TODELLA raskasta. Jaksoin syödä vain joitakin leipäkuutioita. Ja vähän pelkäsin mahdollista närästystä, joten lopetin hyvissä ajoin. Illan aikana kuuntelimme sveitsiläistä musiikkia ja keskustelimme jonkin verran sveitsiläisistä tavoista. Ruoka oli hyvää, mutta ruokamuutokseni myötä ei ehkä enään mun juttu, paitsi pienissä määrin 😀 Ja osasin sen nyt huomioida hyvin herkutellessani.