Talviliikunnan iloa

Mulla on ollut muutama mahtava talviliikuntapäivä!
Perjantaiaamun uinnin (1500 m) jälkeen kävin luistelemassa melkein 18 vuoden tauon jälkeen. Luisteltiin n. 35 min pienin minsan parin parilla tauolla. Kaaduin pari kertaa, mutta onneksi ei sattunut. Luistelu oli ihanaa ja toivottavasti pääsen vielä tälle talvea luistimille.

Lauantaina äitini tuli vieraaksemme ja melkein heti suuntasimme Haltialan kartanon maille lumikenkäilemään hyvässä talvisäässä. Lumikengät kantoivat melkein liiankin hyvin, joten helppoa kävelyä. Harmaakuono juoksenteli koko ajan vapaana lumesta nauttien. Reilun tunnin kävelyn jälkeen äiti jäi kahvittelemaan meidän muiden tehdessä vielä pienen lenkin. Yhteensä käveltyä tuli puolisentoista tuntia. Isot kiitokset seuralaisillemme upeasta lauantai-iltapäivästä.

Ihanan talvireippailun jälkeen keittelimme kotona kahvit ja teet. Äiti oli leiponut kotonaan laskiaispullat, jotka täällä täytettiin kermavaahdolla ja pakastevadelmilla. Herkullista, hyvää tuoretta, lisäaineetonta laskiaispullaa!!!

Kahvihetken jälkeen  äiti lueskeli lehtiä meidän avokin kanssa kokatessa. Merilohi kera yrttien, kerman, suolan sitruunan mehun uuniin paistumaan, salaattiaineksien pilkonta ja salaatin valmistus (katkarapusalaatti) ja perunoiden kuorinta, pesu ennen keittämistä.
Pöydän kattaus, kynttilät palamaan
ja ei muuta kuin syömään 😀 Kala onnistui hyvin, vaikka itse sanonkin. Oli sopivan paistunutta, ei liian kuivahtanutta. Perunat olivat huonoja. Mun mielestä nykyisin ylipäätään saa aika harvoin oikeasti hyviä perunoita, valitettavasti. Silloin harvoin kun niitä syö, olisi kiva kun ne maistuisi joltakin.

Illalla saunoimme ja maistelimme lasilliset punaviiniä kera juustojen, viinirypäleiden ja ananaksen.

Sunnuntaina pähkäilimme mennäkkö hiihtämään vai ei. Lopulta päätettiin mennä suksille maanantaina ja nyt lähdimme äidin kanssa pitkälle lenkille. Kävelimme mun entisen asunnon alueelle ja siellä olleille lenkkireiteille. Kilometrejä taittui 9-10 ja molemmilla mahtava fiilis. Lopuksi vietiin vielä Harmaakuono metsän laitaan hetkeksi kirmailemaan vapaana. Lenkkiin meni aikaa pari tuntia.

Vietettiin rauhallinen ilta telkkarin äärellä ja mä sain Frilla-kaulahuivin valmiiksi! Luitte oikein, nyt se on valmis, valmis, valmis!!!!!!

Eilen lähdimme tuolle meidän lähiladulle suksimaan. Innostuttiin äidin kanssa hiihtämään neljä kierrosta avokin lähtiessä kolmen kiekan jälkeen imuroimaan ja valmistautumaan työpäiväänsä.
Parin tunnin aikana kaatuilin jonkusen kerran. Lenkillä on mäki, jossa kaarre oikealle. Parilla ekalla kerralla kaaduin kaarteeseen. Toinen alamäki mikä tuotti kaatumisia oli mäki, josta heti lähtee ylämäki. En osaa varautua siihen. Viime talvelta mäkeä on loivennettu ja onnistuin kerran pysymään pystyssä, joten enköhän vielä opi senkin mäen. Viime talvena olin siinä aina nurin 😀

Me hiihdetään avokin kanssa yleensä niin, että hän on edessäni tai takanani, antaa infoa tarpeen mukaan kaarroksista ja mäistä. Ylämäissä on välillä vähän hankalaa kun haarakäyntitekniikkani ei ole kovinkaan hyvä ja ladulle paluu hankalaa. Aikaa menee kun etsin suksella ladun kohtaa. Tuolla ladulla on yksi perinteisen latu ja sen vierellä pääsee luistellen. Luistelutyyliä en edes osaa. Avokki on teknisesti miljoona kertaa parempi hiihtäjä, joten välillä luistelee myös rinnallani ja koettaa ohjata miten hiihtotekniikkani paranisi. Pitäisi joustaa enempi polvista jne. Noh, joka tapauksessa hiihtäminen oli aivan mahtavaa. Tänäänkin oltas menty ellei pirun lumipyry olisi tullut häiritsemään.

Äitini oli ylpeä jaksettuaan yhdeksän kilsan hiihdon ja kyllähän se hienosti olikin huomioiden sairauksien listan (diabetes, sepelvaltimotauti, selkäydinkanavan ahtauma, kilpirauhasen vajaatoiminta). Ennen kauppaan ja apteekkiin kävelyä (1.5 km suuntaansa) joimme päiväkahvit/teet. Meidän lähtiessä kauppaan avokki jäi tekemään töitä.

Äiti otti kaupan jälkeen keittiön haltuunsa ja valmisti kermaista maksakastiketta, joka on avokkini suosikki. Mulle tehtiin iso kulhollinen puolukkavispipuuroa, joka on MEIDÄN ÄIDIN laittamana MAILMAN PARASTA 😀

Illalla äidin katsellessa telkkaria kävimme avokin ja Harmaakuonon kanssa reilun puolen tunnin kävelyllä talvi-illassa kuun kumottaessa 😀 Olo oli onnellinen ja vähän myös väsynyt monen päivän liikkumisista.

Lumipyry vei hiihtomahdollisuuden, mutta taapersimme kauppaan kilsan päähän säätä uhmaten 😀 Sitä ennen katselimme koneeltani valokuvia ja vähänkö olen happy, äiti sanoi mun pienentyneen kesän kuviin verrattuna. Rintojen alapuolelta ja vatsasta on kuulemma läskiä lähtenyt, jeee, jeee!!!

Ja kyllähän iltapäivällä ”piti” lähteä kävelylle. Ulkoiltiin kolme varttia rauhallista kävelyä Harmaakuonon kirmatessa ympärillämme.
Maltto välillä sentään tarpeilleen

Yli puolet ajasta Harmaakuono jaksoi painella upottavassa hangessa, loppuaika kirmailtiin tien viertä pitkin

Päivät äidin vierailun aikana on menneet todella nopsaan ja mukavissa merkeissä. Avokin tullessa hierontakeikalta täällä odotti ruoka valmiina ja mun tehdessä töitä uunissa paistui kuningatarkääretorttu, jota nyt saunan raikkaana iltateen kanssa maistelemme. Huomenna äiti palaa kotiin. Tarkotus oli käydä uimassakin, mutta mulle iski odotetusti menkat, joten lumipyrypäivä meni nyt rauhallisemmin. Noh, viimeksi liikunnasta olen viettänyt lepopäivän viime viikon keskiviikkona, joten ehkä tänään ansaitsinkin lepopäivän kevyin lepposin lenkein 😀

2 Replies to “Talviliikunnan iloa”

  1. Tuo Harmaakuonon energia on kyllä välillä aivan uskomatonta 😀

    Lumikenkäily oli kyllä tosi mukavaa ja haluaisin mennä vielä tälle talvea uudelleenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *