Kiropraktikon rusauteltavana ja raakasuklaan valmistusta

Päivällä olin kiropraktikon käsittelyssä. Hoito noudatteli samaa kaavaa mitä ekalla kerrallakin. Lantio ei ollut niin vinossa kuin viimeksi. Tällä kerralla sain tarkemman infon missä ongelmakohdat ovat. Pahin on ehdottomasti niska ja etenkin sen oikea puoli. Jännitys kaularangan nikamien 1-4 välillä ja kaksi ylintä pahiten jumituksesta. Rintarangan puolelta taas ekat viis nikamaa jumissa, jonka jälkeen 2-3 joustavampaa/liikkuvampaa nikamaa ja rintarangan alaosassa jännityksiä. Jumia löytyy myös lannerangan alaosasta, ristiluun seudulta sekä Si-nivelistä, jotka hivenen kiertyneet lantion vinon asennon myötä.  Lihasjännitysten myötä hermotus heikkenee ja aivoille ei mene kunnolla viestiä virheasennosta  ja totumme siihen. Jännittyneissä lihaksissa yleensä myös lihasheikkoutta. Kiropraktiikalla vaikutetaan juurikin tuohon hermotukseen ja hermotuksen reakoimiseen.  Nivelet vapautuvat ja saavat liiketilaa ja aineenvaihdunta kohenee. Kehon jännitystilat vaikuttavat myös stressihormoonitoimintaan nostaen stressihormoonien tasoa, joka taas heikentää mm. yöunia. Viimeisen viikon aikana olen nukkunut paljon paremmin ja rauhallisemmin kuin aikoihin. Tosin vaihdoin magnesiumtabletit magnesiumsidraattiin, joka on jauhemaisena. Ja olen hehkuttanut vaihdosta unohtaen kokonaan kiropraktiikkahoidon vaikutukset. Hyvä muistutus omaa työtänikin ajatellen. Kyllähän tiedän tuon stressihormoonien nousun ja miten se vaikuttaa, mutta eihän sitä nyt omalla kohdallaan tietenkään voi ajatella niin olevan. Monesti kuulen omilta asiakkailtanikin siitä miten hoidon jälkeen unen laatu on parantunut huimasti, tai kuinka unta olikin riittänyt kellon ympäri. Lihakset olivat rennommat ja kroppa stressittömämpi. Upea fiilis, nyt tiedän sen myös omakohtaisesti.
Jatkossa hoitoajat lyhenevät 10-15 minuuttiin, ja jos tulee tarvetta enempi keskustella/kysellä varataan pidempiä aikoja tarvittaessa. Seuraava hoitokerta meni kahden viikon päähän, koska kiropraktikko on ens viikon koulutuksessa.
Terveysmessuilta ostin Cocovin raakasuklaa valmistuspaketin ja alkuillasta päätin kokeilla mitä suklaan valmistuksesta tulee. Paketista löytyi pussi raakaa kaakaojauhetta, purkki kaakaovoita, purkki agave siirappia, Goji-marjoja ja 20 muovista muottia. Niistä mulle tulee mieleen lääkeannoskupit. Ensiksi laitoin kaakaovoin kuppiin. Voihin oli sekoitettu valmiiksi kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä. Kun kaakaovoi oli sulanut nestemäiseksi lisäsin siirapin. Sekoitin ja laitoin joukkoon kuivatut goji-marjat ja kaakaojauheen, johon oli lisätty Lucuma-jauhetta ja Himalajan suolaa. Sekoitettua aineet hyvin keskenään suklaamassaksi laitoin sitä annoskuppeihin. Massaa riitti 14 muottiin, joten taisin tehdä ehkä hiukan liian isoja herkkuja. Noh herkut jääkaappiin kovettumaan.

Iltateen yhteydessä maistoimme yhdet suklaat ja heräsi kysymyksen kysymys, nimittäin (nyt saa nauraa) miten ihmeessä suklaan saa irti muotista? Ei keksitty muuta kuin ottaa pikkulusikka kauniiseen käteen ja tonkia herkku sillä suuhun. Ei mitenkään kovin esteettistä, pikemminkin aika prutaalia toimintaa. No olimme sentään kahdestaan paikalla 😀 Suklaa oli joka tapauksessa hyvää ja heräsi ajatus näin joulun alla ihmisten muistamisesta itse tehdyllä suklaalla, mutta en halua antaa suklaata muoteissaan vaan kauniisti aseteltuina tms. Että neuvokaahan hyvät Blogisiskot tyhmää Hepaa! Ja voisihan olla mukavaa tarjota vieraille joskus myöskin tuota herkkua, mutta ei ehkä sekään olisi kivaa lääkekupin näköisistä ja oloisista muoteista.

Joka tapauksessa suklaan valmistus oli paljon helpompaa mitä luulin. No tuo olikin valmispaketti, josta tarvitsi vaan ainekset sotkea massaksi ja laittaa muotteihin. Ei tarvinnut miettiä mitä ainesta tulee minkäkin verran. Voisikin olla hauskaa tehdä suklaata joskus ihan alusta alkaen. Reseptejä varmasti löytyy täältä netin syövereistä.

Siis sillain, että ostaa raaka-aineet erillisinä ja varioi niitä ohjeiden mukaan. Mietin jo millaistakohan tulisi, jos laittaisi karpalo- tai tyrnijauhoa sekaan, tai pähkinöitä, manteleita tms. Nuo tuli ekaks mieleen ehkä siksi kun niitä sattuu tälläkin hetkellä kaapeista löytymään.

Meillä on englantia puhuva lämpömittari ja se ilmoittaa aina kun lämpötila tippuu alle nollan tai nousee yli 38 asteen. En tiedä onko pakkasasteissa jokin lukema minkä se ilmoittaa. Toiminnon saa kyllä pois päältäkin ja niinä aikoina se onkin melkein sammutettava kun lämpötila pyörii nollan molemmin puolin. Ei välttämättä ole kiva herätä yössä useampaan kertaan lämpömittarin jutteluun. Tuo on naisääni ja se ilmoittaa lämpötilan kolmeen kertaan ja aina sisä että ulkolämpötilan. Litannia kestää siten yllättävän kauan. Tänään mentiin pakkaselle jo kahdeksan jälkeen ja käydessäni Harmaakuonon kanssa iltajaloittelulla tuntuikin viileältä. Toisaalta nautin pikkupakkasesta, sillä se jotenkin piristää, virkistää mieltä. Olen kyllä viime aikoina ollut muutenkin aikas hyvällä mielellä, vaikka on ollutkin harmaita matalapaineen täyteisiä päiviä. En tiedä alkaako D-vitamiini vaikuttamaan. Olen syönyt sitä nyt kolmatta viikkoa ja aion kyllä ehdottomasti jatkaa koko talven yli.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *