Julkaistu

Aivot ja ravinto

Keravan opisto järjesti torstaina 6.10. luennon Keravan kirjastossa, jossa luennoitsijana oli Christer Sundqvist aiheenaan Aivot ja ravinto. Christerhän kirjoittaa suosittua terveys/ravitsemusblogia Veteraaniurheilija. Blogissa myös kirjoittajavieraita päivän polttavista aiheista, esim. kolesterolilääkkeiden statiineista. Tuohon kuumaan puheenaiheeseen en kuitenkaan nyt puutu sen enempää, sillä tarkoituksenani on jakaa itse luennon antia, eli ravitsemuksesta aivojen kannalta. Totean vielä kuitenkin itse tilaisuudesta sen, että luentosali oli täynnä ja ihmiset aktiivisia heittämään Christerille kysymyksiä ja jopa kyseenalaistamaankin asioita. Yleisön ja Christerin vuorovaikutus oli hyvää, vaikka ehkä Christerin huumori ei varmastikaan ihan kaikkiin uponnut. Itse luennossakin huumorinkukka kukoisti ajoittain hyvällä tapaa ja yleisön mielenkiinto säilyi läpi luennon. Ei ollut vaaraa nukahtamisesta 😀 Lainausmerkkien sisällä olevat tekstit ovat suoraan luentomonisteesta!

Ruokavaliota tulee aina ajatella kokonaisuutena. Luettuaan paljon erilaisia tutkimuksia ja tieteellisiä julkaisuja Christer arvioi kasvisvoittoisen sekaravinnon, runsaine kala-aterioineen ja kohtuupienin lihamäärin olevan suositeltava ruokavalio. Viljavalmisteista kannattaa suosia runsaskuituisempia vaihtoehtoja. Vihanneksia, juureksia, metsämarjoja Christer suosittelee syömään vähintään suositeltu määrä ja mieluusti vielä paljon enemmän. Marjoista tehdään tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa tutkimustaliittyen marjojen vaikutuksiin. Ylipäätään kannattaa valita aterioille tuoreita, hyvistä raaka-aineista valmistettuja ateriakokonaisuuksia. Einekset ja muut valmistuotteet kannattaa jättää kauppaan. Christer sanookin ”sano ju-juu juureksille ja ei eineksille”.

– Aivojen toimiessa ne kuluttavat paljon energiaa ja ravintoaineita
– Yli viidesosa hengittämästämme hapesta päätyy aivoihin
– Noin puolet glukoosista kuluu aivoissamme
– Yli 20% proteiineista käytetään aivojemme hyväksi
– Oikea ravinto aivojen kannalta parantaa keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiotasoa, muistikykyä, reaktiokykyä, stressin sietokykyä,
ehkäisee aivojen ikääntymistä ja vakavien sairauksien puhkeamista.

Hiilihydraatit
Suurin osa aivojen käyttämästä energiasta tulee glukoosista(yksinkertaiset hiilihydraatit)
Kannattaa suosia yksinkertaisten sokereiden sijaan täysjyvätuotteita, vihanneksia, marjoja, hedelmiä. Hiilihydraatit rauhoittavat aivoja, parantaa keskittymiskykyä, helpottaa masennusoireita. Kannattaa tavoitella mahdollisimman tasaista verensokeria. Oikealla rytmityksellä hiilihydraattien saantia tehostaa aivojen työskentelyä.

Rasvat

Tarvitsemme hyviä rasvoja aivojemme hyvinvointiin. Aivoissamme on paljon tyydyttynyttä rasvaa ja kolesteroolia. Tasainen välttämättömien rasvahappojen (ja erityisesti omega-3-rasvahappojen) saanti lisää aivojemme hyvinvointia. Hyviä rasvoja saa mm. kalasta, kalaöljyistä, pellava- ja rypsiöljyistä. Christer suositteli ylipäätään käyttämään rasvoja mahdollisimman luonnollisessa muodossa ja välttelemään prosessoituja rasvoja niin kuin hiilareissakin. Valmisruuat ja karkit siis jääköön kaupan hyllyille. Aivot tarvitsevat rakennusaineekseen rasvoja sekä hormoonien tuottamista varten.

Omega-3 –rasvahapot
Saattaa olla ehkä tärkein rasvahappo aivojen kannalta. Omega-3-rasvahappoja on tutkittu paljon ja niillä on todettu olevan paljon terveysvaikutteita. Christer suosittelee syömään 3-4 kertaa viikossa rasvaista kalaa, ja jos ei siihen ole mahdollisuutta, ottamaan kalaöljyä kapseleina. Kalaa pitäisi syödä monipuolisesti merikalan ja järvikalan välillä vaihdellen.

Omega-6 –rasvahapot
Käsitykseni mukaan myös nämä rasvahapot ovat aivoillemme välttämättömiä, mutta tutkijat kiistelevät siitä millaisessa suhteessa niiden tulisi olla Omega-3 –rasvahappojen kanssa. Mikäli Omegakutosia on suhteessa paljon, joidenkin tutkimusten mukaan lisääntyy elimistön tulehdusriski. Hyviä Omega-6 –rasvahappojen lähteitä ovat kuitenkin luonnollisessa muodossa olevat kasviöljyt, pähkinät, vihannekset, maitotuotteet, liha, äyriäiset.

Proteiinit
Christer pitää hyvinä protskulähteinä mm. kalaa, lihaa, palkokasveja, kananmunaa, maitotuotteita sekä kaakaota. Aivot saavat proteiinista energiaa ja rakennusaineita. Proteiineja kannattaa käyttää monipuolisesti varmistaakseen tärkeiden aminohappojen saannin. Ilmeisesti yksittäisinä aminohapporavintolisinä käytettynä ei ole aivojen kannalta suurtakaan merkitystä. Tutkimukset yksittäisistä aminohapoista ovat ristiriitaisia, mutta näyttöä on saatu mm. karnosiinin osalta vapaiden radikaalien vaimentamisesta ja antioksidanttivaikutuksista.
Kysteiinillä ja metioniinilla on mahdollisesti vaikutusta (ympäristö)myrkkyjen poistumisessa elimistöstä. Glutationilla saattaa olla rasvojen härskiintymistä ja haitallisten proteiiniyhdisteiden syntymistä estävä vaikutus. Christer otti tarkempaan tarkasteluun tryptofaanin ja tyrosiinin ”yhteiselon”, kuten hän asian ilmaisi.

Tryptofaani-aminohaposta muodostuu seratoniinia ja näin ollen tryptofaanin puute saattaa lisätä masentuneisuutta. Seratoniinihan vaikuttaa mielialaamme ja unensaantiin. Tryptofaania saa kalasta, lihasta, kananmunasta, maidosta, palkokasveista, täysjyväviljoista, pähkinöistä ja kaakaosta vihanneksia ja hedelmiä unohtamatta.
Tyrosiinista aivomme valmistaa hermovälittäjäaineita (noradrenaliini ja dopamiini).
Teoriassa voidaan piristää aivojen toimintaa, parantaa pitkäaikaismuistia ja tehostaa päättelykykyä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia ja vähäisiä. Tyrosiinia on eniten lihassa, kanassa, levässä, pavuissa, linsseissä ja tofussa.
”Tyrosiini kilpailee tryptofaanin kanssa ja runsas hiilihydraatti nostaa helposti tryptofaanin vaikutusta kumoten tyrosiinin suotuisat vaikutukset aivotyöskentelylle.” Tästä syystä suositellaan hiilihydraattien vähennystä.

Vitamiinit
Eniten on näyttöä D-, B9- (folaatti), C- ja E-vitamiinin
hyödyistä. Monipuolisen ravinnon kautta saa myös monipuolisesti tarvittavia vitamiineja. Yksittäisien vitamiinien popsimisesta ei välttämättä ole suurta hyötyä, mutta monipuolisen ravinnon yhteydessä ovat varmastikin tukea antavina ihan ok. Tosin maanantaina 10.10. uutisoitiin Yleä ja Hesaria myöden tutkimuksesta, jonka mukaan lisäravinteet saattavat lisätä jopa kuolleisuutta. Uutisoinnin perusteella en saanut tutkimuksesta mitenkään erityisen luotettavaa kuvaa. No tutkimuksia tulee ja menee päivittäin. Ja ehkä tuollekin tutkimukselle saadaan joko kumoavaa lisäselvitystä tai tutkimusta tukevaa tietoa, mene ja tiedä.

Kivennäis- ja hivenaineet
Kuten vitamiinitkin myös hivenaineet saamme parhaiten syömällä monipuolisesti. Tutkimuksista saatu ristiriitaista tietoa yksittäisten mineraalien vaikutuksista terveyteemme. Eniten näyttöä on saatu raudan, kaliumin, seleenin, kalsiumin, sinkin ja magnesiumin hyödyistä. Itse käytän magnesium-sitraattia iltaisin helpottaakseni levottomia jalkoja ja huomaan siitä olleen iso apu. Ei tarvitse sätkytellä pitkin yötä ja hermostokin saa levätä.

Aivojen kannalta hyviä ravinnon lähteitä

Välimeren ruokavalio
Tätä ruokavaliota pidetään terveysvaikutteiltaan erittäin hyvänä vaihtoehtona ja suositeltavanakin. Muistaakseni Juhana Harju on blogissaan Aamiainen ruohikolla kirjoittanut aiheesta oman postauksenkin.
Lokakuussa 2009 tutkijat raportoivat Archives of General Psychiatry –lehdessä Välimeren alueella perinteistä ruokavaliota noudattavien riski sairastua masennukseen on kolmanneksen pienempi kuin epäterveellisemmin syövillä. ”Tämän uskotaan osin johtuvan mm.
oliiviöljyn rasvahapoista. Lisäksi pähkinöissä, hedelmissä ja
vihanneksissa on runsaasti vitamiineja ja flavonoideja, jotka myös
voivat vaikuttaa mielialaan. Auringonvalon vaikutusta pidetään myös tärkeänä D-vitamiinin riittävän saannin takia.” Ravitsemussuosituksien sekamelskassa nousee yhtenä yhteneväisenä suosituksena kalan syönti.

Valkosipuli
Monen mielestä valkosipulin tuoksu on vastenmielinen, mutta vihannes loistava terveysvaikutuksiltaan. Valkosipuli estää nitrosoamiinien syntymistä, jota pidetään yhtenä syöpää estävänä vaikutuksena. Sen sisältämät rikkiyhdisteet parantavat vastustuskykyä. Valkosipulista parhaan terveyshyödyn saanee syömällä sitä raakana.

Vihreä tee
Juoman sisältämä metyyliksantiini(antioksidantti)
on teen terveysvaikutin. Vihreän teen lehtiä ei fermentoida, eli hapeteta, jonka johdosta lehdissä säilyvät monet terveydelle hyödylliset ravinteet. Vihreä tee mm. parantaa veren rasva-arvoja (alentaa LDL-kolesterolia, kohottaa HDL-kolesterolia) ja toimii hyvänä apuna painonhallinnassa vauhdittamalla aineenvaihduntaa. Mun onkin monta kertaa pitänyt teefriikkinä kirjoittaa vihreästä teestä ja sen terveysvaikutuksista oma postauksensa, mutta se on jäänyt. Olen netistä kerännyt jonkin verran materiaaliakin, joten ehkä vielä joskus tuo minunkin suosikkijuomani saa paikkansa täällä blogissani 😀

Kahvi
Tuossa suomalaistenkin suosimassa juomassa on antioksidantteja runsaasti. Kahvin piristävä ja keskittymiskykyä parantava vaikutus on todettu monissa tutkimuksissa.
Kofeiini vaikuttaa aivosolujen välitilassa olevaan
adenosiiniin niin, että sen toiminta estyy. Adenosiini väsyttää. Liiallinen kahvin juominen saattaa lisätä ahdistuneisuutta, taipumusta paniikkihäiriöön. Psyykkisistä oireista myös hermostuneisuus ja masennus näyttäisi voivan liittyä liialliseen kahvin juomiseen. Tätä on selitetty kofeiinin aiheuttamalla liiallisella aivojen stimuloinnilla.

Kaakao ja suklaa
On kenties parasta mahdollista ”mielihyväruokaa” kohtuudella nautittuna. Tässä yhteydessä Christer mainitsi raakasuklaan olevan hyvä valinta. Ja ylipäätään mitä tummempaa suklaa tai kaakao ovat sen parempi. Itse olenkin siirtynyt lähes kokonaan suklaisiin missä kaakaopitoisuudet huitelevat yli 80 prosentissa. Olen oppinut pitämään siitä, ja mikä parasta pari palaa riittää tyydyttämään suklaan himon. Olen ostanut joskus myös raakasuklaapatukoita testausmielessä ja hyväksi havainnut nekin. En kuitenkaan ole toistaseksi itse ryhtynyt suklaaherkkujen valmistukseen.

Mäkikuisma
Kliinisien tutkimusten mukaan Mäkikuisma ehkäisee masennusta, ahdistunutta oloa. Tätä rohdoskasvia sisältäviä kapseleita saa apteekista ilman reseptiä.

Selleri
Runsaasti vitamiineja ja antioksidantteja sisältävä selleri on myös hyvä aivoillemme apigenin vuoksi, joka laajentaa verisuonia. Selleriä käytetään myös luontaislääkinnässä kihdin, verenpaineen, sydänoireiden, ruokahaluttomuuden ja iho-ongelmien hoidossa. Christer suosittelee tavoitteeksi yksi sellerin varsi päivässä. Multa jää kyllä syömättä, ei ole mun juttu 🙁

Kamomilla ja muita rauhoittavia yrttejä
Jos kaipaa iltaisin rauhoittavaa juomaa kamomillatee voisi olla sellainen. Se rauhoittaa ja helpottaa nukahtamista. Kamomilla voi myös helpottaa elimistön tulehdustiloja.
Toinen rauhoittava yrtti on Rohtovirmajuuri, eli Valeriana on perinteinen rohdoskasvi, jota on käytetty unilääkkeenä. Eevi Vepsähän suositteli valerianaa Hyvää yötä nukahtamisvaikeudet-luennolla. Sitä saa ilmeisestikin ainakin ulkomaalaisista verkkokaupoista. Aivotutkijat ovat löytäneet myös rauhottavia ja nukahtamista helpottavia vaikutuksia laventelista, jota onkin käytetty mietona unilääkkeenä. Ehkä hivenen yllättäen myös oreganosta on löydetty apua nukkumisongelmiin. Myös piparmintulla on rauhottavia ominaisuuksia. Piparmintulla myöskin hengitys raikastuu ja toimii mietona lääkkeenä migreenin hoidossa.

Ginkgo biloba = neidonhiuspuu
”Ginkgo on saavuttanut III-tason lääkekokeissa Alzheimerlääkkeenä. Sen päätymistä lääkkeeksi dementiaan pidetään lähes varmana. Se
edistää verenkiertoa, laajentaa verisuonia, toimii antioksidanttina, suojelee hermosoluja, helpottaa aivotoimintaa, kohentaa aivojen
vireystilaa, parantaa lyhytaikaista muistia.”

Luennon lopussa oli vielä pieni jumppatuokio muistutuksena siitä, että aivoille on tärkeää myös liikunta. Christer suositteli jumpan ja koordinaatioharjoitusten lisäksi sanaristikoita, kielten opiskelua, kaikkea sellaista missä aivot joutuvat töihin.

Pari tuntinen sujahti nopsaan Keravan kirjastossa. Kuuleman mukaan myös Paula Heinonen pitää luentoja aiheella Aivot ja ravinto. En ole vielä koskaan häntä päässyt kuuntelemaan, valitettavasti . Kiitokset Christerille joka tapauksessa hyvästä, huumorilla höystetystä luennosta, ja voin suositella muillekin. Ja toivottavasti osasin koota edes jotenkuten oleellisimman luennon annista teidänkin luettavaksi.

Julkaistu

Herkullista luomuruokaa ja muuta jorinaa :)

Luomuviikko on päättynyt, mutta onneksi luomuisia valintoja voimme tehdä ilman teemaviikkoakin. Ja vielä tämä postaus pyörii luomun ympärillä, mutta lupaan tämän jälkeen taas kirjoittaa muustakin. Räkätautikin alkaa olla voitettu, joten liikunnan pariinkin voin innokkaana palailla, ihanaa!

Kävin avustajani kanssa eilen Espoossa Luomua läheltä-tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin Villa Elfvikin luontotalossa ja sen pihapiirissä. Tapahtumainfosta sain käsityksen, että se olisi paljon suurempi mitä loppujenlopulta olikaan. Toisaalta, voihan olla myös niinkin, että luomutorit Suomessa hakee vielä paikkaansa. Paikalla oli 4-5 luomutilaa myymässä tuotteitaan luontotalon pihapiirissä. Sisällä oli mahdollisuus seurata luentoja Itämeren tilasta ja ekologisesta ruuasta. Luomua läheltä-tapahtuman järjesti ”BERAS
Implementation 2010 -2013 on EU:n Baltic Sea Region – ohjelman
kansainvälinen hanke, joka edistää Itämeren alueen ravinnekierron
kestävää kehitystä sekä ympäristöystävällistä ruuantuotantoa
ja -kulutusta. Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society-
projekti eli BERAS-hanke tähtää Itämeren hyvinvointiin vahvistamalla
sekä ruoantuotannon että maaseudun ekologista kestävyyttä ja
kehitystä. Tavoitteen saavuuttamiseksi hankkeessa kehitetään
luomumaatilojen tehokasta ravinteiden kierrätystä ja edistetään
elintarvikeketjujen suunnittelua lähiruoka-ajatteluun perustuen.
Projektiin on sitoutunut 9 Itämerta ympäröivää maata Ekologinen
kierrättävä maatalous on ruokatuotantoa ilman kemiallisia lannoitteita
ja torjunta-aineita. Ravinteiden sekä kotimaisten lannoitteiden ja
rehujen tehokkaammalla kierrätyksellä vähennetään maatalouden
aiheuttamaa ravinnekuormaa Itämereen ja parannetaan alueellista
ravinnetasapainoa. Suomalainen ruuanvalmistus ja Itämeren paikallinen
suojelu yhdistyvät BERAS-hankkeessa. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu
luomulähiruoan käytön edistäminen kotona kuin myös ravintoloissa.
Puhtaamman Itämeren ateriakokonaisuudessa suositaan sekä luomua että
puhtaasti tuotettua lähiruokaa kasvukausien ja raaka-ainesesonkien
mukaisesti. Ruuanvalmistusta pyritään kehitettämään ekologisempaan
suuntaan esimerkiksi lisäämällä jätteiden kierrätystä, vähentämällä
ruoan hävikkiä ja energian käyttöä. Lisätietoja:
http://blogs.helsinki.fi/berasimplementä-tapahtuman kuvauksesta.tation/”
Tiedot otettu Facebookin Luomua läheltä-tapahtuman kuvauksesta.

Nyt en kuitenkaan käy läpi luentojen sisältöä sen enempää. Totean vain Itämeren tilanteen olevan surkea ja ettei kaikkea hyvää voi saada ekologisilla ruokavalinnoilla kerralla, vaan on valittava oma suunta mitä tukea. Luennot olivat pienessä huoneessa, jonka vieressä oli lasten leikkipaikka. Ei valitettavasti paras mahdollinen paikka luentojen kuuntelua ajatellen. Kahvila Satakielestä sai ostaa luomuherkkuja, mutta luomusoppa oli esim. loppunut jo kahdentoista pintaan.
Paikalla oli aika paljon ihmisiä ja jotenkin tuli sellainen tunne ettei järjestäjä ollut varautunut niin suureen suosioon. Toki eilen oli aivan upea päivä; tuuletonta ja aurinkoista. Ostin luomutilallisilta perunoita, porkkanaa, sipulia, naudanpaistin, naudan jauhelihaa, ruisvuokaleivän, vadelmahillon, mustaherukkamehun, luomumunia ja punajuuria. Valkosipulit olivat valitettavasti loppuneet. Etukäteen jotenkin ajattelin kaiken paljon kalliimmaksi mitä tuotteet olikaan.

Valmistimme munakkaan johon laitoimme kirsikkatomaatteja, pekonia ja juustoraastetta. En tiedä olenko ikinä syönyt niin herkullista munakasta. Munat olivat lauantaina munittuja. Vatsa tuli vaan täyteen eikä annos tarkoituksella ollut suurensuuri, mutta mieli olisi syönyt vaikka kuinka paljon.

Tänään keitimme luomuperunoita ja niiden kanssa luomunaudanjauhelihaa sekoitettuna poronkäristeeseen. Sekaan tomaattia ja kermaa avokin maun mukaan. Herkullinen ateria ja jälleen todettava perunoiden olleen herkullisia. Vetisyydestä ei tietoakaan. Ne olivat kertakaikkiaan maukkaita. Kyllä tuoreeltaan luomuruoka on taivaallisen hyvää, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Tänään tuli toinen osa Lisäaineet lautasella-ohjelmasarjasta ja jakson näkee Areenasta, jos ei ehtinyt katsomaan. Valitettavasti äänitekstitystä ohjelmassa ei ollut, kuten ei viime viikollakaan. Haluankin kiittää Iiveä Voimaa hoitsulle-blogin kirjoittajaa hänen hyvistä kirjoituksistaan blogissaan juuri tuosta Lisäaineet lautasella-ohjelmasta ja muistakin viime viikon ohjelmien herättämistä teksteistä. Niitä on ollut mukava lukea.

Viime viikkoina olen Facebookin kautta löytänyt uusia ja mielenkiintoisia kauppoja joihin pitää joskus päästä tutustumaan. Tässä vinkkejä teillekin:

Aitoja makuja -store
”Haluamme tuottaa asiakkaillemme uusia maku- ja ostoelämyksiä tarjoamalla korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia (erikois)tuotteita meiltä ja maailmalta. Valikoimissamme on niin elintarvikkeita kuin ruokaan liittyviä muitakin tuotteita.
Keskitymme mahdollisimman puhtaisiin, lisäaineettomiin ja terveellisiin ruokatuotteisiin – unohtamatta, että välillä meistä jokainen tarvitsee myös ”hemmottelutuotteita” (comfort food), jotka eivät aina ole niin terveellisiä, mutta – ah, niin hyvänmakuisia!
aitojamakuja.store@gmail.com

Osoite: Runeberginkatu 54, 00260 Helsinki, Finland”

”Ekovintti on Helsingin Töölössä sijaitseva uusi ekoshop josta löydät puhtaita, synteettisistä kemikaaleista vapaita hygienia tuotteita, sekä tuotteita kodin puhdistukseen, ekologiseen kauneuteen sekä pehmeitä luomuasusteita ja lahjoja lapsille. Palvelemme myös verkossa.
Osoite: Mannerheimintie 98, 00250 Helsinki, Finland”

”Osuuskauppa Tuusulan Oma Maa on paikallisten viljelijöiden omistama osuuskunta, jonka tarkoituksena on tarjota terveellistä, tuoretta, ekologista ja lähellä tuotettua ruokaa kuluttajille.
Osoite:” Rannankoukku 18, 04300 Tuusula, Finland
Lauantaina Osuuskauppa Oma maa avasi liikkeen myös Kallioon, mutta osoitetta en tähän hätään löytänyt, mutta osotteessa www.loydaluomusi.com on sekin ja paljon muuta mielenkiintoista tiedotetta.

Tokihan mulle kuuluu muutakin kuin luomua luomun perään 😀 Flunssa alkaa olla taltutettu, joten treenikärpänen voi taas alkaa suristelemaan. Mun viikonloppuun luomuilun lisäks kuulu järjestötouhuja. Perjantaina kokoonnuimme Opaskoirayhdistyksen hallituksen kanssa kokoustamaan ja lauantaina yhdistyksellä oli ylimääräinen kokous, josta päivä jatkui vielä Yhteyshenkilötapaamisella, joten kotiuduttua oli aika väsähtänyt. Sauna, vähän punaviiniä ja juustoa mieltä hellittelemään 😀 Ja eilen ystäväpariskunta piipahti kahvittelemassa. Oli hauska päästä rupattelemaan. Ja mikä ilahduttavaa tänään työpuhelin on soinut monta kertaa. Olisiko nyt merkki siitä, että vihdoinkin alkaisi vähän vilkastumaan. Pari sellaistakin soittajaa joiden edelliskäynnistä on yli puolitoistavuotta. On todella mieltä lämmittävää heidän paluunsa. Tänään eräs asiakas vei työpaikalleen esitteitämme ja käyntikorttejamme, joten saas nähdä poikiiko sieltä suunnalta jotain. Fiilis on tällä hetkellä hyvä ja toivottavasti syksyn alavireydet on nyt taakse jäänyttä ja nyt positiivisin mielin eteenpäin. Ja nyt suihkuun! Ja vielä ennen suihkua haluan toivottaa 23. lukijan insensibilityn tervetulleeksi joukkoon. Toivottavasti täältä löytyy kiinnostavaa luettavaa nyt ja tulevaisuudessa. Kupariperhonen on saanut muuten sadannen lukijan blogissaan Liian läski lentämään, onnittelut. Ja te jotka ette ole vielä tutustuneet hänen blogiinsa, tehkää se, sieltä löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. En siis ihmettele yhtään lukijoiden paljoutta. Hih, itselläni on aikas pitkä matka tuohon kolminumeroiseen lukijamäärään! Pitäsköhän luomutella vähemmän ja keksiä kiinnostavampia aiheita, jottalukijoita löytyisi lisää 😀 Noh, ehkä tätä jokunen anonyymikin lueskelee tuon 23 lukijan lisäksi.
Hei, mutta tällasta jaarittelua ei kyllä lue kukaan, joten postaus julki ja Hepa suihkuun!

Julkaistu

Luomuviikon tv-ohjelmien herättämää

Tällä viikolla on julkisuudessa puhuttu paljon ruuasta liittyen lisäaineisiin ja luomuun. Ykkösellä maanantaina alkoi kolmi-osainen ohjelmasarja Lisäaineet lautasella, jossa tunnettu ruokatoimittaja selvittelee lisäaineiden vaarallisuutta ja välttämättömyyttä. Toinen osa nähdään maanantaina ja tuo eka osa löytyy vielä Yle Areenalta. Itse en ohjelmaa valitettavasti ole voinut seurata sen englanninkielisyyden vuoksi, mutta eräs ihana ihminen on luvannut sen referoida minulle.

Eilisiltana A-talkissa keskusteltiin otsikolla
”Hyvä, paha luomu” Vieraina: luomuviljelijä Osmo Rauhala, dosentti
Jussi Tammisola, luomuilija Hanna Pajala-Assefa ja viljelijä Hannu Vuorikko. Aihe selvästi herätti tunteita molemmissa ”leireissä” ja keskustelu kävi kuumana. Mielestäni Dosentti Tammisolan väitteet luomun myrkyllisyydestä, taikauskoisuudesta höyrähtäneiden ihmisten humpuukia –jutut tuntui aika karmaisevilta. Minun pieneen päähän ei mahdu millään miten prosessoitu ruoka voi olla terveellisempää ja parempaa kuin luomu. Varmasti luomupuolellakin laiminlyöntejä tapahtuu, mutta varmasti myös tehotuotannossa. Eikö vitamiinit ole parhaimmillaan kun ne saa luonnon antimista eikä synteettisesti valmistetuista keinotekoisista versioista? En sano, että aina pitäisi valita luomuversio. Kyllä, jos tarjolla on suomalainen kurkku ja vaikka saksalainen luomukurkku valitsen suomalaisen kurkun. Ei ole mitään järkeä tuoda sellaista pitkin Eurooppaa tai mailmaa minkä saa täälläkin. Tiistaina kun olin ostamassa luomukanaa altaasta löytyi suomalaista luomukanaa ja saksalaista luomubroileria, otin suomalaista luomukanaa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lähiruoka on hyvä asia ja aina parempi, jos sen saa luomuna. On paljon sellaistakin mitä täällä Suomessa ei pystytä viljelemään, kasvattamaan silloin ymmärrän myös ulkomaalaisen luomuvaihtoehdon. Noh, ohjelmassa ei puhuttu suomalainen vai ulkolainen –asetelmasta juurikaan, joten menin vähän aiheesta sivuun.

Ohjelmassa näytettiin pätkä Mattilan luomutilalta ja sain siitä positiivisen kuvan, isäntä oli innostunut asiastaan ja symppiksen oloinen. Toivon hänelle menestystä luomuviljelmillään. Ja ylipäätään toivon lähiruoka-ajattelun kasvavan ja kiinnostus sitä kohtaan lisääntyy varmasti, prosessoitua ruokaa kohtaan tulee epäluuloa ja kyseenalaistusta, joten on aivan loistavaa, että näitä keskusteluja käydään. Tuo eilinen A-talk näkyy 6.11. saakka osoitteessa
http://areena.yle.fi/video/1317928965878?ns_campaign=social-media&ns_mchannel=facebook&ns_source=like&ns_fee=0&cmpid=ye

Keskiviikkona Silminnäkijä pureutui lasten ruokiin. Ohjelman mukaan alle kolme-vuotiaat syövät keskimäärin päivässä 2.5 purkkia valmisruokaa. Sanotaan myös, että n. 1-vuotiaat söisivät teollisesti valmistettua ruokaa 3-4 purkkia päivässä.
Runsaalla täyssäilykkeiden syönnillä saattaa olla yhteys ykköstyypin
diabeteksen ja allergioiden lisääntymiseen. Näin arvelee mikrobiologi,
Helsingin yliopiston biokeskuksen tutkimusjohtaja Mirja
Salkinoja-Salonen. Hän on tunnettu mikrobien toksiinien (myrkkyjen) tutkija. Mirjam perustaa arvionsa immuunijärjestelmään koskevaan tutkimusaineistoon. Evirassa ei tuohon mahdollisuuteen uskota. Nestlestä todetaan ”lastenruokia säädellään
tarkasti ja lisäksi säilyvyyden, turvallisuuden ja hygienian kannalta
on välttämätöntä, ettei niissä ole mikrobeja. Tämän takia tuotteet
lämpökäsitellään”. Salkinoja toteaa puolestaan ihmisen tarvitsevan mikrobeja, jotta pysyisimme terveenä, ja etenkin lapsi, jotta immuunijärjestelmä kehittyisi. Jos tätä kehitystä ei pääse kunnolla tapahtumaan riski sairastua allergioihin, astmaan ja ykköstyypin diabetekseen kasvaa. Niin, olemmeko jo nykyään ylihygieenisiä? Missään ei saa olla paktereja, vaikka ne ovat juuri tuon immuunin kannalta hyvinkin tärkeitä. Meillä tuo nuoruusiän diabetes on lisääntynyt hurjasti.

”Tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen muistuttaa, että lastenkin
valmisruuista löytyy aineita, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan.
Yksi tällainen on kiinteytykseen eli emulgointiin käytetty
diasyyliglyseroli.
– Se aiheuttaa pankinräjäjäytysilmiön, hän kuvaa tilannetta. Eli
lyhyesti: kun suolistoon tulee runsaasti diasyyliglyserolia, haiman ja
muiden elinten hormoneille tulee väärä viesti, esimerkiksi pitääkö
verenkiertoon pumpata insuliinia vai muuttaa sokeri rasvaksi. Myös
monet muut aineet sotkevat hiilihydraattiaineenvaihduntaa.” Mielestäni kammoksuttavaa, kamalaa… Tällä teollisella ruuallako pilaamme elimistömme jo vauvaiässä? Mihin tämä mailma ja ruokabisnes on menossa? Toisaalta, minulla ei ole lasta, lapsia, joten en tiedä miten helppoa tai rankkaa on valmistaa lasten ruuat itse. Mutta, jos tähän perheeseen tulee lapsi haluaisin ehdottomasti voivani ja jaksavani tehdä mahdollisimman paljon itse teollisen ruuan siaan. Onneksi pakkanen on keksitty ja sinne voi valmistaa isomman satsin kerrallaan vaikkapa kasvissoseita. Noh, kohdallani asia ei ole ajankohtainen, mutta… tietoa nappasin täältä
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/lasten_purkkiruoan_terveellisyydesta_vaannetaan_katta_2926780.h Ja sivulta löytyy myös käytyä keskustelua ohjelman tiimoilta.

Ja ohjelman voi katsoa kuukauden päivät Areenalta
http://areena.yle.fi/video/13178448

Eli, aikas paljon tullut kaikkea ajattelemisen aihetta antavaa. Omilla valinnoillamme varmasti pystymme edes hiukan vaikuttamaan tulevaisuuden ruokateollisuuteen, toivottavasti ainakin.

Sunnuntaina menen avustajani kanssa Espoossa järjestettävään Luomua läheltä-tapahtumaan, jossa Villa Elfvikin luontotalon pihamaalle levittäytyy luomutorialue, jossa on luomutuottajia myymässä tilojensa kausituotteita. Ravintola Juuren kokki kokkaa ruokaa ja luomukahvila Satakielestä saa myöskin luomuherkkuja. Talon sisällä järjestetään tietoiskuja miten luomuvalinnat vaikuttavat Itämereen. Tapahtuman järjestää Beras Suomi. Odotan innolla sunnuntaita :O Sitä ennen kuitenkin istun huomisen järjestöpuolen asioissa kokoustamassa, joten on aika iltapalan

Julkaistu

Paino tippuu, se tippuu sittenkin

Tänään on ”virallinen” punnitusaamu. Kellon soitua teenkeitin päälle ja vessaan, josta takaisin makuuhuoneeseen. Siellä asustaa tuo niin armoton kaveri vaaka. Vedän sen jalallani sängyn alta esiin. Vähän nukuttaisikin vielä, mutta päivän puuhat odottaa. Kosketan kevyesti jalalla vaa’an pintaan, jotta se heräilee henkiin. Korviin kantautuukin naisäänellä ”valmis”. Nyt on aika asettua vaa’alle kuulemaan ne aamun lukemat. Kuukautisetkin alkaa olla loppumaisillaan, joten niiden aiheuttama turvotuskin on poissa. Vaaka sanoo ”Painonne on 68.4 kiloa, painonne on 68.4 kiloa, painonne on 68.4 kiloa”. Tosin vaaka jutteli monia muitakin lukemia, jotka liikkuivat 67.8-68.5 kilon välillä, mutta lopulta sain kolmesti tuon 68.4 kg, joten ehkä nyt voi ihan pikkuisen hehkuttaa? JEEEEEEEE!!!!! JEEEEEEE!!!! Monen kuukauden jumitus on lähtenyt ja laskua tapahtuu, ihan mahtavaa.Olen päässyt alle 69 kilon, joten matka jatkukoon kohden 60 kilon alitusta. Lauantaina 1.10. tämän kuun lähtöpaino oli 68.7 kg, maanantaina kuukautisturvotus käytti lukemat 69.3 kilossa, mutta nyt ollaan lähempänä 68 kuin 69 kiloa, joten tästähän flunssaisin, räkäisin aivoin saa vain lisäinnostusta projektilleen. Kyllä se 60 kilon alitus tulee vielä, tuleehan!!!
No ei nuolaista ennen kuin tipahtaa ja pidetään nämä töppöjalat ihan vaan maan kamaralla. Mutta ihanaa huomata hiljalleen tulevan pientä edistymistä ja se jos mikä kannustaa eteenpäin, ihanaa! Antaa vaan sataa ja myrskytä, nenän vuotaa, mä olen iloinen!

Vajaan parin tunnin päästä olen lähdössä kuuntelemaan Christer Sundqvistin luentoa Aivot ja ravinto. Christerhan kirjoittaa suosituinta terveysblogia Veteraaniurheilija. On mielenkiintoista päästä kuulemaan häntä livenä ja varmastikin oppimaan ravitsemuksesta taas jotain uutta. Ravitsemus aivojen kannalta onkin vieraampi lähestymistapa asiaan. Toisaalta monilla lisäaineilla sanotaan olevan muistia heikentäviä vaikutuksia, joten varmasti myös aivojen kannalta lisäaineettomuus on hyvästä. Eli, luulisi ruuan laadukkuudesta ja kemikaalittomuudestakin luennolla kuultavan.

Kävin mun entisen työkaverin kanssa lounaalla. Hän halusi kiinalaiseen, ja koska aikaa oli niukasti, suostuin. Nyt on todettava kuitenkin, että olen huonovointinen ja suussa maistuu natriumglutamaatti. Jätin annoksestani puolet syömättäkin. Ei vaan mahtunut eikä maistunutkaan. En todellakaan väitä, että kiinalainen ruoka olisi aina huonoa tai pahasta, mutta nuo pikaeväät ei kyllä laadulla pääse juhlimaan. Ja mä tunnun aina vaan reakoivan voimakkaammin ja voimakkaammin ei-hyviin ruokiin. Johtuuko siitä, että lisäaineiden välttely
on tuonut paljon paremman olon ja nyt sen eron todella tajuaa/tuntee kropassaan, kun saa lisäaineshokkihoitoa kropalleen. Että ei muuta kuin jatketaan valitulla ja paremmaksi havaitulla tiellä: lisäaineet minimiin ja pikaruokaloiden ovet pysyköön kiinni. En oikeasti halua tällaista oloa mikä nyt minulla on. Ystävät, kyllä lähden ulos syömään, mutta teen toisenlaisia valintoja ruuan suhteen, eikä teidän tarvitse ottaa siitä stressiä. Ja nyt keitän mukillisen vihreää teetä!

Julkaistu

Luomuna teetä, riisikakkuja ja kasvistahnaa

*aivastaa* Syysflunssa on ehtinyt vierailulle ja pakottanut rauhallisempaan eloon, vaikka treenikärpänen kutitteleekin. *niistää* Onneksi tämä syysflunssa ei ole kovin pahana, mutta sen verran kuitenkin ettei hikitreeni kannata. Korviini kantautuu raudan houkutteleva kolina avokin siellä pumpatessa endorfiinista oloa kroppaansa.

Mä tyydyn nyt istumaan tässä ja postaamaan teille, piditte siitä tai ette 😀 Itse asiassa kirjoitin jo pitkän tekstin vain tuhotakseni sen, joten ei auta muu kuin aloittaa alusta.

Mukissa on Clipperin Valkoista vadelma –luomuteetä, joka on maukas pussitee. Se on makeuttamaton, maitoproteiiniton ja laktoositon luomutee. Teessä on viisi prosenttia luonnollista vadelmamaustetta. Valkoinen tee sisältää runsaasti antioksidantteja ja se on valmistettu teepensaan yläosan nupuista ja kärkilehdistä. Valkoista teetä on perinteisesti käytetty mm. kiinalaisissa teeseremonioissa. Tätä maukasta teetä olen löytänyt Hyvinvoinnin verkkokaupasta sekä Ruohonjuuresta. Ja eiköhän Clipperin teetä löydy monesta muustakin paikasta. Kannattaa tutustua.

Olen teen ystävä ja suurkuluttaja. Se ei kuitenkaan ole minulle välttämättömyys, pakollinen juoma. En saa vierotusoireita, jos syystä tai toisesta teehetki jää väliin. Teehetki on minulle rauhoittumisen hetki aamuisin ja iltaisin. Joskus tässä tietokoneella ollessani teetä menee useampi muki, kuten tänään.
Maistelen mielelläni erilaisia teelaatuja ympäri mailmaa. Kaapista löytyykin aina useampaa teetä kerrallaan. Suurimmaksi osaksi teet ovat haudutettavia, mutta joskus pussiteen helppous voittaa, kuten tänään. Jos vaan mahdollista matkoilta pyrin ostamaan aina sellasta teetä mitä kotomaassa ei saa.

Teestä löytyy mielettömästi makuvaihtoehtoja ja valitettavasti aromien käyttö on teebisneksessä suurta. Ja valitettavasti monet aromit ovat täysin keinotekoisia ja pilaavat teen. En ole asiaa hirveästi aikaisemmin ajatellut. Minusta on ollut vaan mielenkiintoista maistaa mitä erilaisempia makuja, joiden aitoudesta ei valitettavasti voida puhua. Nyt kun olen herännyt lisäaineiden paljouteen, niiden vaarallisuuteen, ruuan väärentämiseen, keinotekoisten makujen jne. käyttöön, olen pysähtynyt miettimään myös tosiasiaa kuinka paljon esim. makuteen mukana saan elimistööni kaikkea turhaa ja sinne kuulumatonta kemikaalimoskaa.
Monet teet tuoksuvat ihanalta, mutta maistaessa todetaankin sen olevan aika mautonta. Tämä Clipperin Valkoinen vadelma luomutee myös tuoksuu ihanalta, mutta se myös maistuu hyvältä ja maukkaalta. Teessä sanotaan olevan luonnollista vadelmamaustetta, mitä se sitten onkin, maistuu ainakin paremmalta kuin ei-luomuteen keinotekoinen vadelma-aromi. Aromejahan on tuhansia. Monista tuotteista voimme lukea myös tekstin ”luonnolliset aromit”. Onko ne luonnolliset aromit kuinka paljon parempia kuin ne toiset? Täysin keinotekoisiin aromeihin on helppoa suhtautua kielteisesti. Ja ylipäätään tuon aromi-sanan taakse, mitä sinne kätkeytyykään. Mistä se aromi on todellisuudessa valmistettu? Mieleen nousee heti tuo kammoksuttava vanilia-aromi, joka on lahosta kuusesta valmistettua. Ei kovinkaan ruokahalua kiihdyttävää. Valitettavasti tuo aromi-sanakaan ei ilon ilmeitä kasvoille saa, mutta se seisoo niin monissa elintarvikkeissa etten pysty sitä edes käsittämään.

Viime aikoina kotomaassa olen pääasiassa haudutettavat teet ostanut Thehuoneesta, joka on Helsingin ytimessä. Siellä on yli 300 eri teevaihtoehtoa ja aivan kuin viinilistaa lukisi teelistaa selaillessa. Teetä löytyy ympäri mailmaa mustasta keltaiseen. Heillä on paljon myynnissä sekoituksia joissa on useampaa eri hedelmää. Valikoimista löytyy myös luomuteetä, joka on hieno asia.

Joskus kevättalvella ostin Thehuoneesta mustaa teetä, jossa karpaloa. Teen seassa on aivan oikeita kuivattuja ja kylmäpuristettuja karpalon palasia. Myöhemmin keväällä ostin jostain jotain ei niin laadukasta karpaloteetä ja ero oli huikea. Ei karpalon makua tunnistanut laisinkaan. Tee olikin aromisoitua karpalolla ja tähän talouteen ei toistamiseen tule. Tuo tee missä karpaloa löytyi paloina on nyt vihreän teen mukana makua antamassa. Eli, teessäkin laadulla on hirmuisesti väliä ja sillä miten ne on maustettu, keinotekoisin menetelmin vai löytyykö sitä oikeaa maun lähdettä. Seuraavalla kerralla kun menen Thehuoneeseen täytyy luomuvalikoimaan perehtyä tarkemmin.

Pidän niin mustasta, vihreästä, valkoisesta kuin keltaisestakin teestä. Laatu ratkaisee. Vihreällä teellähän sanotaan myös olevan terveysvaikutteita ja tehostavan laihdutusta. Valkoinen ja keltainen tee on mielestäni maultaan ihanan pehmeää ja viettelevää. Vihreän teen mausta mieleeni tulee raikkaus, vihreys ja terveys 😀 Mustassa teessä en pidä kitkeärästä mausta, jota tosin hyvissä teelaaduissa ei olekaan. Pistävät teet ei myöskään makuhermoja hellittele. Roibos-teetäkin juon, mutta esim. vanilia-roiboksesta en erityisemmin välitä. Johtuuko sitten siitä, että olen juonut jotain keinotekoisesti aromisoitua roibosta.

Monet sanovat yrttiteen maistuvan heinältä/ruoholta. Itse kuitenkin pidän myös yrttiteestä. Frantsilan Tuutu-teestä minulla onkin hyviä kokemuksia rauhoittavana iltateenä. Helpottaa kummasti nukahtamista, mutta toisaalta lisää selvästi virtsaamisen tarvetta. Tosin minusta tuntuu, tai ainakin kokemukseni mukaan lähes kaikki yrttiteet vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Yrttiteet ovat hyvä vaihtoehto terveysvaikutuksiensa vuoksi, joten kuuluvat ehdottomasti teerepertuaariini 😀 Ja haluankin kokeilla myös erilaisia yrttiteelaatuja, joten vinkkejä vaan kommentteihin.

Teemukillisten seurana olen rouskutellut kaksi riisikakkua. Eivät ehkä mailman maukkaimpia herkkuja pelkiltään, mutta hyvinkin maistuvaisia esim. Tartex Luomukasvistahnan – Yrtti & valkosipuli kanssa. Tartex kasvistahnat eivät sisällä munaa, maitoa, sakeuttamisaineita eikä aromivahventeita. Kasvistahnat on valmistettu gluteenittomista raaka-aineista ja sisältävät vähemmän rasvaa, kaloreita ja suolaa kuin tavanomaiset leivänpäälliset. Sopii vegaaneille.

Ainesosat:
Hiivajauhe, vesi, sipuli*, palmuöljy*, auringonkukkaöljy*, perunatärkkelys*, yrtit 2,5 % (persilja, ruohosipuli)*, purjo*, merisuola, hiivauute, tomaattisose*, valkosipuli 0,8 %*.
* = luomu

Ravintosisältö / 100 g
Energiaa, 933 kJ / 225 kcal
Proteiinia, 7,4 g
Hiilihydraatteja, 6,1 g
Rasvaa, 19,0 g

Ja nuo riisikakut tietysti myös luomuna! Joskus olen ostanut Ruohonjuuresta suklaalla päällystettyjä riisikakkuja. Paketissa taitaa olla vain kuusi kakkua. Nämä nyt rouskuttamani oli Cittarista Pirkan luomuriisikakkuja, joita paketissa reilusti enemmän. Paketin koko 130 g. Riisikakut valmistettu luonnonmukaisesti viljellystä riisistä, merisuolasta. Suolapitoisuus0,3 %.

Ravintosisältö/100 g
energiaa 1580 kJ (372 kcal)
proteiinia 9.0 g
hiilihydraatteja 79.0 g
rasvaa 3.0 g
kuitua 3.0 g
natriumia 0.13 g

Postauksen tietolähteinä käytetty Hyvinvoinnin verkkokaupan ja Pirkan sivuja

Hyvää luomuviikon jatkoa kaikille!

Julkaistu

Ruokaa luomukanasta luomuviikkoon :D

Hyvää luomuviikkoa blogisiskot ja veljet!

Olen viikon teeman mukaisesti valinnut kaupassa käydessäni mahdollisimman paljon luomutuotteita jo pidempään. Kertakerralta tuntuu luomutuotteita tipahtelevan kärryyn lisää. Valikoima selvästi koko ajan laajenee, ja hyvä niin. Kun olen lukenut kirjat Petos lautasella ja Aitoa ruokaa sekä lehtikirjotuksia lisäaineista olen viime aikoina tuntenut ruokakaupassa suoranaista ahdistusta. Välillä en oikein tiedä mitä haluaisin ostaa, mistä tuotteista haluaisin kulloinkin kuulla ne karmeat tosiasiat… On todella pöyristyttävää miten paljon tuotteet pursuaa lisäaineita ja todella pohdituttaa onko se ihan välttämätöntä. Tarvitseeko tuotteiden säilyä kuukausitolkulla, jopa vuosia? Onko tarpeen tunkea väriaineita, jotta tuote näyttäisi paremmalta ja ehkä suorastaan epäaidommalta? Onko nykyisen kuluttajan käsitys aitoudesta vääristynyt, kadonnut? Kerroin aamulla taksikuskille meneväni ostamaan luomukanaa. Kuski kysyi ”mitä se on” ja ”miten se eroaa normaalista kanasta”. Onko kuluttajalle ”normaali” kana tuo tehotuotettuvroiler? Onhan se paljon edullisempaa ja helppotöisempääkin.

Noh, Itiksen Cittarissa pyörimme aikamme luomukanaa etsien, lopulta se löytyi perimmäisestä nurkasta pienestä pakastealtaasta. Ei mitään mainosta tuotteesta. Ihan kuin se olisi laitettu puolipiiloon, ettei sitä monikaan edes huomaisi 🙁 Pakasteesta löytyi suomalaista luomukanaa Pajuniemen toimittamana kilohintaan 10.90 € ja saksalaista luomubroileria hintaan 15.90 €. Kanat oli kokonaisina luineen päivineen. Luomukana oli paljon pienempi kooltaan eivätkä lihakset olleet jättikokoisia. Liha oli tehotuotettuun verrattuna paljon kiinteämpää, tiiviimpää. Loppujenlopulta syömistä oli aika vähän, mutta nautin lisäaineettomuudesta ja ei-tehotuotetusta ruuasta! Se tuntui hyvältä. On kyllä pakko tunnustaa, en ole ikinä laittanut ruokaa kokonaisesta kanasta. Laitoimme sen uuniin jonkun ohjeen mukaan. Vähän liikaa kuivahti. Uskon kuitenkin oikean valmistustavan löydyttyä luomukanasta saa oikeasti herkullista ravintoa.

Tänään tulee uusintana ykköseltä 22.45 Prisma, jossa aiheena Lisäaineet lautasella. Ruokatoimittaja ottaa selvää ovatko lisäaineet niin vaarallisia mitä väitetään. Ilmeisesti jaksossa paneudutaan nyt erityisesti väriaineisiin. Sarja on kolme-osainen ja ens maanantaina nähdään toinen osa. Käsittääkseni Prisma on nähtävissä myös Yle Areenalla.

Huomisessa Silminnäkijässä kakkosella 22.05 aiheena on miksi vauvanruokiin saa laittaa enemmän lisäaineita kuin koiranruokiin? Että ei muuta kuin telkun ääreen keräämään lisää ahdistusta lisäaineista 😉 Tieto lisää tuskaa, mutta silti haluaa tietää enemmän!

Julkaistu

Tunne sää

Haluan toivottaa uudet lukijani H3nn4:n ja Martsun tervetulleiksi lukijoikseni! Mukavaa kun olette löytäneet tienne tänne ja kiinnostuneet.

No niin, nyt se on ohi…
Tv-esiintyminen. Tosin huomenna uusinta 15.55 ja lauantaina 13.35
Ja ohjelmaa voi viikon ajan katsoa Yle Areenalta
http://yle.fi/ohjelmat/1217914
Olen Harmaakuonon kanssa ohjelman alkupuolella ja ihan loppuhetkillä näytetään pätkä, jossa istun sohvalla Harmaakuonoa silitellen.

Ja nyt saunapuhtoisena iltapalan valmistukseen ja tämä itsensä esittely tältä erää riittänee…

Julkaistu

Shoppailupäivät

En ole mitenkään erityisen muotitietoinen ihminen, enkä ostele kulloisenkin hetken muotiasusteita. Vaatteeni ovat aika ajattomia, ei silti välttämättä ihan tylsiä, mutta ei myöskään sellaisia mitkä on muodista muutaman kuukauden päästä pois. No perjantaina olin avustajani kanssa shoppailemassa ja saatiin ihan huippuhyvää palvelua Jumbon liikkeissä. Ja vielä mikä edesauttoi shoppailuövereitä oli hyvät alennukset.

Niin, että mihin nyt sitten höyrähdin? Varmasti osa teistä järkyttyy pahemman kerran kun kerron. Ostin nimittäin karvaliivin, sellaisen missä on edessä tummanruskeaa karvaa, sivujen kangas tummaabeikeä, karvaa myös selkäosassa. Myyjän mukaan erittäin naisellinen, tyylikäs asu. Samainen myyjä löysi aivan ihanan petroolinsinisen mekon, joka sopii minulle täydellisesti. Eli, mustat lekkingsit, Azoreilta ostetut siniset mokkanahkaiset kengät, alle musta tiukka paita, mekko ja karvaliivi, avot. Avustajani oli aivan tohkeissaan kun pidin kotiuduttuamme asustenäytöstä 😀 Nyt vaan tarviis ne juhlat/bileet mihin pukeutua 🙂

Toinen muotiostos oli lekkareiden päälle laitettavat armeijanvihreät shortsit. Ne on mulle vähän pitkät, kun oon tällänen töppöjalka.

Kun ostoksille lähdettiin tarkoitus oli käydä ostamassa juoksupaitoja ja sellaisiakin löytyi parilla kympillä. Avustaja innostui ostamaan kengät ja jotain housuja itselleen. Samalla reissulla vietiin hajonnut sauvasekotin takas ja sain tilalle uuden kympin kalliimman laitteen. Toivottavasti nyt pysyy ehjänä.

Ja shoppailuöveri sai tänään jatkoa Tikkurilan maalaismarkkinoilla. Olin mun pitkäaikaisen ystävän kanssa kiertelemässä oikein ajan kanssa markkinoilla kojujen tarjontaa tarkkaan syynäten. Ostoksiakin tuli siis tehtyä, itse leivottuja karjalanpiirakoita, omenapiiras, mansikka- ja karpalomehua makeuttamattomana, puolukkahilloa, pambusukkia, Harmaakuonolle pari lelua, säilykkeenä lisäaineettomat hirvi- ja poronkäristelihat. Luomujuttuja ei nähty kuin jokin luomukukkamyyntipiste. Tämä ystäväni on miehensä kanssa aloittanut karppaamisen ja kiinnostus lisäaineettomuuteen herännyt, joten tenttasimme mehu- ja hillomyyjiltä myös lisäaineista. Sorruin ostamaan hollantilaisia juustoja ihan pienet maistiaispalat: valkosipuli, pesto ja saksanpähkinä. Jokaista sai myös maistaa. Eräs myi lisäaineettomia karjalanpiirakoita joihin oli lisätty pekonia. Jäin miettimään onko heillä ollut todella käytössään myös lisäaineetonta pekonia… Maistiainen oli todella rasvaista, joten en ostanut. Vaihtoehtona oli myös aurajuustolla maustettuja tai sitten ihan taviksia. Laku- ja karkkimyyjiä oli paljon kuten hunajaa myytiin melkein joka kojulla. Katseltiin myös hienoja puutöitä; leluja, jotka tehty puusta. Lampaantalja tuntui kädessä ihanalta sekä lampaan- tai poronnahasta olleet hansikkaat/lapaset. Paljon myytiin myös erilaisia koruja, jotka ei tosin oikein sytyttäneet. Ja tietysti muikkuja paisteltiin joka kulmalla 😀 Eli, paljon kaikkea mahdollista ja vähän mahdotontakin. Aurinko paistoi melkein koko ajan. Välillä tuuli vähän kylmästi. Oli kuitenkin ihanaa kierrellä ja katsella kaikessa rauhassa tuotteita ja samalla vaihtaa kuulumisia ystävän kanssa.

Lokakuu aloitettiin reippaalla lenkillä avokin ja Harmaakuonon kanssa. Aurinko paistoi ja syksyinen ihana sää siivitti menoamme n. 7 kilsan verran, ja taasen on iloittava koiraherran reippaudesta. Lenkin jälkeen suihku ja uusi lähtö. Kävelimme vajaan parin kilsan päässä olevaan ravintolaan syömään. Valitettavasti ruokailu ei ollut täydellisyyttä lähelläkään. Tilasin naudanpihvin parilalla ja tylyhkö tarjoilija tuli jossain vaiheessa ilmoittamaan ettei nautaa ole, koska se on umpijäässä. Otin sitten karitsaa valkosipulikastikkeella ja lohkoperunoilla. Noh, valkosipulikastiketta ei ollut. Lisukkeena olikin vuohenjuustoa kauhea köntti, joka maistui paikotellen aurajuustolle 🙁 Avokin maksa maistui kananmunalle ja jotenkin epäsiistille. Edellisen kerran käydessämme joskus helmikuussa ystäväpariskunnan kanssa samaisessa paikassa, palvelu oli todella ystävällistä ja ruokakin hyvää. Oltiinpa siis aika pettyneitä. Paluumatkalla kävimme lottoomassa kuten varmasti aika moni muukin suomalainen eilen teki. Nyt täytyy jännätä tiistaihin onko voittoa. Silloin tapaan avustajan ja saa tarkistaa rivimme.

Koska eilen olimme syömässä sunnuntaiateria oli tällä kertaa vaatimaton; kinkkukiusaus avokin tapaan. Paljon kermaa! Olo on täysi juuri syötyämme, mutta ei tarvinnut syödä paljoa 😀 ja koska aavistuksen viluttaa keittelen teetä ja maistamme pienet palaset omenapiirasta ennen tuon töllön ääreen asettumista. Pitäähän se nyt katsoa itsekin mitä sitä helmikuussa oikein tuli höpötettyä lumesta 😀