Mukissa Thehuoneesta ostettua mustaa karpaloteetä, jossa kuivattuja kokonaisia karpaloita. Maku on ehkä hivenen mehumainen. Eilen kävinkin pitkästä aikaa Thehuoneella ja tällä kertaa maistoin kahta eri teetä. Mustatee, johon lisätty kanelia ja appelsiiniä. Tuoksu oli voimakkaampi mitä maku. Maku oli oikeastaan hyvinkin lempeä. Vihreä tee, jossa oli ginsengiä ja sitruunaa oli mukavan raikas tee, vaikka ei maultaan kovin voimakas. Teelistaa selaillessa oli mukavaa huomata, että löytyi teelaatuja myös luomuna. Tämä luomuus onkin kiristänyt otettaan ajatusmailmassani.
Olen miettinyt kuukauden päivät haluavani kasvattaa yrttejä. Vuosi sitten sain syntymäpäivälahjaksi ruukussa olevia yrttejä, mutta onnistuin tappamaan ne basilikaa lukuun ottamatta.Tuolloin en ehkä ollut kovinkaan valveutunut kasvattamaan niitä. Ehkä aika ei vaan ollut kypsä. Nyt maanantaina marssimme yrttiostoksille ja nyt täällä on yrttiruukkuviljelykset.
Luomuna sain sitrusbergamontin, thai-basilikan, kirvelin ja suolaheinän. Thai-basilikassa on aivan ihana tuoksu, vähän makeampi kuin ns. tavallisessa basilikassa. Lisäksi ostin Oliverin tillin, persiljan ja ruohosipulin. Kaupan vihanneshyllyltä yrttiviljelyksiä täydentämään basilikaa ja sitruunamelissaa. Tuo sitruunamelissa on herkullista kalan kanssa ja ihanantuoksuinen. Lisäksi innostuin ostamaan hivenen puumaisen kirsikkatomaatin, Oliverin tomaatin ja mansikka-amppelin. Melkein kaikissa tilliä lukuun ottamatta oli 10 asteen raja, ja tietysti nyt on ollut kylmä viikko. Onneksi on luvattu lämpenevää, joten jospa yrtit saisi kasvurauhan parvekkeella ruukuissaan eikä tarvitsisi siirrellä edestakaisin. Meillähän on myös omaa pihaa. Koen kuitenkin helpommaksi ”harjoitella” kasvatusta ruukuissa, tiedän ehkä helpommin mikä on mikin ja toisekseen opaskoirani ei pääse niitä lannoittamaan. Nyt vain odotan jännityksellä miten kauan saan herkut pidetyksi hengissä ja saanko herkkuja omasta kasvimaasta ruokapöytäämme.
|
Mansikka-amppeli |
|
Sunnuntaina valmistin vihreää pestoa ihan alusta lähtien. Pesto jäi ehkä hivenen liian paksuksi oliviöljyn loppuessa kesken. Tarvikkeita ostaessani mietin jälleen millaisista raaka-aineista mahdetaankaan valmistaa valmispestot, sillä pelkästään pussi pinjansiemeniä maksoi lähes tuplahinnan valmispestopurkkiin verrattuna. Ja pinjansiemenillä ei vielä kovin pitkälle pötkitä. Oliiviöljy on kohtuu arvokasta kuten parmesanjuusto. Ja taas mietin, miksi ihmeessä tuetaan niin paljon huonoista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Noh, halpuus, mutta eikö nuo valmissotkotukset voisi olla kalliita ja raaka-aineet edullisia. Kannustettaisiin ihmisiä enemmän tekemään itse ja kiinnittämään huomiota mitä suuhunsa laittaa. Tiedän, ei kaikilla ole aikaa eikä haluakaan, ja heille sopii nuo puolivalmiit ja valmiit tuotteet mainiosti. Siksipä olisi kovin tärkeää ettei ne olisi kyllästetty ties millä kemikaaleilla, jotka parantavat makua ja lisäävät säilyvyyttä. Noh, enpä ala toistamaan itseäni edelliskerran kirjoituksestani. Näitä juttuja vaan pyörittelen mielessäni entistä enemmän. Tällaisen ”ruokaherätyksen” saaneena huomaan kauppalaskujen kohoavan taivaisiin. Toisaalta meidän taloudessa ei mene rahaa esim. auton kuluihin, meikkeihin, baari-iltoihin, joten miksipä ei voisi ”tuhlata” rahojaan hyvinvointiin. Tehdessäni maanantai-iltana Hyvinvoinnin verkkokauppaan tilausta tilasin myös ekologista pyykinpesu- ja huuhteluainetta. Haluan kokeilla miten ne toimivat. Olen pitkään pohtinut myös hankkiakko hittituotteen piikkimaton vai en. Ehkä tuo hitteys on mennyt vähän ohi, ja myöhäisherännäisenä tilasin samaisesta verkkokaupasta luonnon materiaaleista tehdyn piikkimaton: ”Pranamat Eco – henkilökohtaiseen käyttöön kokonaan luonnonmateriaaleista, kuten pellavasta ja kookoskuidusta, hyväksi sinulle ja luonnolle. Kaikki Pranamat Econ materiaalit ovat luonnollisia ja luontoystävällisiä, jotka virittävät sinut luonnon tunnelmaan. Lootusten asettelu muistuttaa mehiläiskennoa, luonnonmuotoa, joka täyttää sinut energialla. Kangas ekologista luomupellavaa, joka on saanut värinsä myrkyttömistä kasviväreistä. Pehmuste on hengittävää ja pölyämätöntä kookoskuitua – sopii myös allergisille. Pehmusteen ja pellavan välissä on luomupuuvillainen välipussi. Kaikki kerrokset ovat irrotettavissa ja pestävissä. Lootuksenkukkapiikit myrkytöntä ekomuovia, kuumakiinnitetty kankaaseen – ei liimaa! Koko 45×73 cm, 221 lootuskukkaa” Näin sanottiin tuotteesta www.hyvinvoinnin.fi-sivuilla. Mattoja on eri kokoisia ja eri värein. Tuo verkkokauppa on mukava ostospaikka, koska sivut toimivat hyvin myös ruudunlukuohjelmallani ja pystyn lukemaan näin myös tuoteselosteet ja elintarvikkeista aineluettelot. Minusta onkin tullut kaupan vakioasiakas. Kaikki mitä sieltä ostan ei tosin ole luomuna. Esim. suurta herkkua ovat Piokian suklaapäällysteiset kuivatut karpalot, mustikat ja puolukat. Olen ostanut Terveysmessuilta aina messutarjouksen innottamana tuotetta ja innostuin kovasti löytäessä nuo Hyvinvoinnista. Stockmannin herkussakin niitä taitaa olla, mutta siellä tulee käydyksi aniharvoin. Tosin kuulin siellä myytävän kylmäpuristettua omenamehua viinipönikän näköisessä hanapakkauksessa ja Thehuoneessa maistamiani ihania croishantteja. On siis varmastikin jossain vaiheessa syytä piipahtaa Stockalle. Edelliskerralla tilasin Hyvinvoinnista uutustuotetta Tempo Ruisvälipalapusseja ja ihastuin. Mukava hyvänmakuista pikkunaposteltavaa, sekä plussana mainittakoon runsaskuituisuus. Eevi Vepsä sanoi viime viikon keskiviikkona olleella luennolla, että suomalaisten ostoskärrystä löytyy n. 2% luomutuotteita ja on hyvä, jos määrän saa nostetuksi vaikkapa 20%, tai 40% Tietysti sen parempi mitä enemmän on luomutuotteita, mutta ehkä saadakseen luomua ei pidä tehdä elämästään liian hankalaakaan. Ja stressaamalla kaikesta homma pissii. Eevin luennolla muistutettiin elämäntapamuutoksien tekemisen toimivan parhaiten ilon kautta. Se ei saa olla pakkopullaa, ja olen kyllä täsmälleen samaa mieltä. Joskus saa ja voi syödä ”huonosti”. Kunhan n. 80% viikon syömisistä ja juomisista on laadukkaista raaka-aineista. Eli, jos syöt joskus jotain ei niin terveellistä ja puhdasta, mailma ei kaadu siihen. Uusiin makuihin totuttautuessa kannattaa kokeilla muutamia kertoja ennen kuin hylkää sen pahanmakuisena makuna. Ihminen vaatii totuttautumista ja monista mauista voi oppia tykkäämään. Luennolla puhuttiin myös ylikorostetusta lautasmallista. Ajatus oli mielenkiintoinen. Esim. lounaalla ei pitäisi sekoittaa hiilareita ja proteiineja keskenään. Eli, salaattia ja kasviksia 70% ja vaikkapa lihaa proteiinin lähteenä. Ei hiilareita, perunaa, pastaa, riisiä. Välipalaksi sitten jotain hiilarilähdettä. Tällä tavoin ruuansulatus toimii paremmin eikä entsyymit tms. liiaksi neutralisoidu. Tämä liittyy taas happamuus-emäksisyys –tasapainoon. Eevi lupasi vielä lähettää vinkkejä, reseptejä sähköpostilla tällä viikolla. Odotan innolla postia. Saimme myös Jukka Harjun Energiaa elämään –luennon jälkeen suklaakakun ja smoothieksen valmistusohjeita. Smoothies on ihana juttu, siihen voi laittaa mitä vain. En kuitenkaan suosittele yhdistämään avokadoa ja kookosmaitoa. Itse tein sen ja karmeaa oli. En pystynyt sitä syömään. Ehkä maitoa tuli liikaa, ehkä ne eivät vain sovi yhteen. En tiedä, mutta puistattaa ajatuskin muistellessani sen sotkun makua. Eevi Vepsän luento oli Itäkeskuksen Ruohonjuuressa nimellä Eväät puhtaampaan ja laadukkaampaan ruokaan. Kannattaa ehdottomasti mennä kuuntelemaan, jos luentotilaisuuksia järjestetään edelleen. Luennon jälkeen teimme vielä ostoksia ja oli tosi mukavaa huomata kaupan myyjien ystävällisyys ja tietoisuus tuotteista mitä myyvät. Tämän kuun vikana päivänä olisi mielenkiintoinen vieras Kampin Ruohonjuuressa, mutta en valitettavasti ehdi paikalle. Tässä teille kuitenkin menovinkki Ruohonjuuren sivuilta: Kuinka vältän turhat kemikaalit? Ruohonjuuressa vieraana Noora Shingler klo 15-18 Kampin Ruohonjuuri (Salomonkatu 5, Helsinki) tiistaina 31.5. klo
15-18. Suosittua Kemikaalicocktail-blogia pitävä Noora Shingler vastaa
tapahtumassa ihmisten kysymyksiin ruuan ja kosmetiikan sisältämistä
kemikaaleista sekä siitä, miten niitä voi välttää. Pari vuotta sitten toimittaja Noora Shingler voi huonosti. Hän kärsi selittämättömistä vatsavaivoista ja joutui aloittamaan ruokaremontin.
Noora vaihtoi keinotekoisia kemikaaleja sisältävät ruoat aitoihin
raaka-aineisiin, ja meikkipussinkin sisältö vaihtui
luonnonkosmetiikaksi. Marjoja ja maskaraa -Kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja
kosmetiikkakemikaalit -kirjan äskettäin julkaissut Shingler kertoo
tapahtumassa myös kirjastaan ja signeeraa uutuusteostaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!”
Jos tiedät tuon blogin osoitteen tai olet lukenut kirjan, laita ajatuksiasi kommentointiosaan!
Nooran blogin löytää nykyään ylen uudesta mustasta eli täältä: http://www.uusimusta.fi/kemikaalicocktail/