Miniloma on vietetty mökkeillen. Vuokrasimme kolmeksi vuorokaudeksi mökin Hartolasta. Lähdimme sinne maanantaina ja kotiuduimme tänään. Sää ei näyttänyt niitä parhaita puoliaan. Pois lähtiessä satoi vettä ja 12 astetta lämmintä. Tärkeintä kuitenkin oli muutaman päivän irtautuminen arkirutiineista.

Joka ilta saunoimme parisen tuntia. Valitettavasti uiminen jäi, sillä olenhan tunnollinen yrittäjä; räkätaudissa loman ajan. Maanantaina kurkku kipeänä ja nyt nuha, josta toivottavasti kuitenkin pääsen eroon mahdollisimman pian. Onneksi ei kuitenkaan ole kuumetta noussut.

Lähdimme tiistaina avokkini ja opaskoirani kanssa pitkälle lenkille. Tarkoitus ei ollut tehdä ihan yli kahden tunnin reippailua, mutta niin siinä kävi. Kävelimme mökiltä yleiselle uimarannalle, olisiko ollut kolmisen kilometriä. Takastullessa menimme tienhaaran ohi, josta olisi pitänyt kääntyä vasemmalle. Tuo käännös olikin paljon aikaisemmin mitä muistimme ja painalsimme reippaina ohi parisen kilsaa 🙁

Koirani yritti ilmeisesti näyttää paikkaa, mutta totesimme, että ei se vielä tästä ole. Valitettavan usein virheitä koirakolle tulee juuri tuon takia, että ei luota tarpeeksi koiraan. Noh, saimmepahan ainakin 4 kilsaa lisää reippailua 😀 Tässä vaiheessa on varmaan syytä mainita, että myös avokkini on näkövammainen. Hänellä on etenevä silmäsairaus. Lukunäkö on mennyt lähes kokonaan, liikkumisnäköä on jäljellä. Maasto ja maisema oli kuitenkin tuolla niin saman oloista ja tienhaarat kapeita metsäteitä, joten näitä sattuu. Löysimme takaisin ja se on pääasia ja eikä meitä tuo reiilu lisäys lenkkiin haitannut. Itse asiassa kroppaan tuli tosi hyvä olo sen jälkeen. Opaskoiranikin pääsi lenkin jälkeen irrottelemaan mökin pihassa. Tämä 8v Labbisuros rakastaa keppejä ja luontoa ylipäätään. Energiaa on valtavat määrät ja iloisuutta. Tienviertä pitkin kävellessä tunsi miten poika oli innoissaan ja häntä kuulemma heilui vaakatasossa opastaessaan minua. Minusta on kiva ja tärkeää palkita opasta hyvästä työstään ja mikä parempaa kuin päästä nuuskimaan, juoksemaan vapaana ja saada leikkiä koiran leikkejä. Nuo kaikki kun on kiellettyä valjaissa ollessa. Valitettavasti täällä kaupungissa vapaana pitomahdollisuudet ei ole aina niin hyvät.

Tosiaan sää ei ollut kovinkaan suosiollinen meille. Maanantaina kun lähdimme paistin ollessa uunissa jouduimme kävelyltä kääntymään takaisin ukkosen ja sateen takia. Tuolla pitkällä lenkilläkin tihutti, mutta onneksi vain tihutti. Illalla satoi jo enemmän. Eilen tuli pikkukuuroja vähän väliä ja jouduimmekin kovan kuuron alta kääntymään lenkiltä sateensuojaan. Eilisiltana tosin paistoi aurinko kauniisti, mutta illempana ilma viileni selkeästi ja tänään olikin jo tosi surkee sää meidän siivotessa mökkiä. Mielestäni on tärkeää, että mökin jättää siihen kuntoon kuin se on ollutkin. Puistimme matot, imuroimme, lakasimme saunan ja kuistin. Tiskit tietysti tiskattiin ja astiat omille paikoilleen niiden säilytyskaappiin.

Nuo lomapäivät vietimme ilman mitään aikatauluja. Saunomiseenkin käytimme parisen tuntia joka ilta. Puilla lämmitettävä sauna on kyllä niin ihana paikka. Mukava oli myös istua kuistilla saunatauoilla mehua juoden. Ei ostettu saunasiidereitä tms. välttyäksemme turhilta kaloreilta.

Tiistai-iltana saunan jälkeen tosin nautiskelimme pullollisen ranskalaista kuoharia, joka on maustettu mustaherukalla. ja ns. naposteluherkkuina meillä oli taas Linkosuon ruissipsejä ja zazikia, nam! Joskus pitäisikin itse tehdä tuota zazikia, saisi siitä vahvempaa ja parempaa 😀 Jotta ei kuulosta liian nipotukselta tunnustetaan, että oli meillä kahvi- ja teehetkiin itse valmistettu marjapiiras. Tuntui mahtavalta istua teetä juomassa kaikessa rauhassa; ei ollut kiirus mihinkään. Työt jäi mukavasti taka-alalle. Toki työpuhelin oli mukana ja ajanvarauksemme. Muutama soitto tulikin, mutta ei lomatunnelmaa haitannut. Mukavaa kun saamme uusia asiakkaita ja vanhoja palaa. Ja paluu arkeen tapahtuukin heti huomenna, joten pikkuhuilin jälkeen tästä se taas lähtee!